Sadonkorjuumarkkinat la 15.10.2022 klo 11-14

Satokauden päätöstapahtuma Herttoniemen Omalla Pellolla

Tule nauttimaan loppusyksystä kanssamme Herttoniemen kartanon pellolle.

Ohjelmassa mm.
- luomuvihannesten suoramyyntiä
- peltokahvilasta lämmintä juotavaa ja pientä naposteltavaa
- lehtikaalin itsepoimintaa
- pellon esittelykierroksia tasatunnein klo 11+12+13
- Herttoniemen pellon hunajaa

Tapahtuman facebook-sivut

Osoite:
Herttoniemen Oma Pelto
(ex-Stadin puutarhuri)
Johan Sederholmin tie 3, 00810 Helsinki

Myymme ensi satokauden sato-osuuksia. Tule ennakkovaraamaan ensi vuoden sato-osuus Herttoniemen Omalta Pellolta.

Tervetuloa viettämään satokauden lopettajaisia kanssamme ja tutustumaan paikalliseen kumppanuusmaatalouteen.

Järjestäjänä: Herttoniemen ruokaosuuskunta

SADONKORJUUJUHLAT 18.9.2022

Tervetuloa viettämään Sadonkorjuujuhlia kanssamme Herttoniemen kartanolle su 18.9. klo 12-16.

Huippuohjelmaa mm. Piirpauke yhtye esiintyy sadonkorjuujuhlilla. Kuuletko jo Konevitsan kirkonkellot?

Satokauden parhaat, puhtaimmat vihannekset Kaupunkilaisten omilta pelloilta Vantaalta ja Herttoniemestä.

Tilaisuudessa kahvila, josta ruokaa ja juomaa.

Tapahtumaan on vapaa pääsy

Järjestäjä: Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Herttoniemen kartanon museo

Tilaisuutta on tukemassa Suomen kulttuurirahasto.

Pysyvien penkkien pohdintaa

Kuten talven aikana suunnittelimme viljelytyöpajoissa sekä Henrin mentoroinnin avulla laajamittaisempaa siirtymistä pysyvien penkkien viljelyyn, kuluvan kesän aikana penkkien perustustyöt on tehty Korson pelloilla.

Siirtymä tiesi huomattavaa lisätyön määrää jo olemassa olevien kevättöiden lisäksi ja toukotöitä tehtiinkin ihan juhannukseen asti, jolloin viimeiset kurpitsan taimet istutettiin maahan. Kevättöiden aikataulua toki viivästytti myös kevään tulon myöhästyminen noin pari viikkoa. 

Tämä kevät toi mukanaan tuulahduksen navetasta, sillä saimme kolme isoa kuormallista lehmänlantakompostia. Kuorman siirto jäiseltä peltotieltä oli eeppinen ponnistus heti kevään ensi töiksi.

Eikä me pystytty kokonaisuudessaan suunnitelmaa toteuttamaan. Parhaamme tehtiin, oltiin ajoittain tosi väsyneitä ja jouduttiin tinkimään muun muassa tiedottamisesta, koska aivoissa ei vaan riittänyt rattaat kaikelle. Viljelykokonaisuudet on niin isoja paketteja, joita parhaimmassa tapauksessa suunnitellaan vuosiksi eteenpäin. Yli sata penkkiä kuitenkin saatiin kahden viljelijän ja erityisen reippaiden harjoittelijoiden, kesätyöntekijöiden, talkoilijoiden sekä työpajoihin osallistuneiden kesken tehtyä. Hirmuisen iso kiitos siitä kaikille ❤

Fyysisen työn määrä tänä vuonna oli huomattavasti suurempi muihin vuosiin verrattuna, sillä mm. kompostia levitettiin uusille penkeille käsivoimin. Kesäkuussa oltiin jo todella puhki peltohommien kanssa , koska työvaiheiden päällekkäisyys realisoitui kovalla vauhdilla yhä käynnissä olleiden toukotöiden sekä ensimmäisten kitkentä ja harauskierroksien kanssa.

Penkkien perustamisen työvaiheet:

-    osassa lohkoista oli jo valmiit penkkirivit aiemmilta kausilta, joten ajettiin sarvitraktorin kääntöauralla kohotetut penkit

-    seuraavaksi levitettiin komposti 

-    muokattiin sarvitraktorin jyrsimellä maa-aines sekä komposti sekaisin ja saatiin penkin muoto aikaiseksi

-    ilmattiin kahdenkäden talikolla

-    kasvista riippuen peitettiin penkki mypex kankaalla (ei juurekset ja sipuli)

-    istutukset tai kylvöt

Kasvihuonelohkolle vuotta aiemmin tehdyt penkit käsiteltiin pääasiassa no dig -menetelmällä, jolloin penkkiin ei kajottu kuin kahden käden talikolla maan ilmaamiseksi ja levitettiin komposti ennen mypex kankaalla peittämistä.

Näiden käytäntöjen maanparannusvaikutusta on mielenkiintoista seurata tulevaisuudessa.

Joukkorahoituksella osuuskuntalaisilta lainatuilla rahoilla ostetut uudet työkoneet, sarvitraktori lisäosineen pelittivät mainiosti koko aktiivisen perustamisvaiheen sekä käsityökalut ja työnnettävä kaksipyörähara ovat olleet ahkerassa käytössä rikkakasvien torjunnassa. Haraukset ja kitkennät ovat onnistuneet hienosti ja siitä kiitos ahkerille talkoilijoille. Penkkien päälle laitetut mypex kankaat ovat toki huomattavasti helpottaneet kitkentää. Kaikkien peltojen rikkakasvitilannehan on ollut lähtökohtaisesti aivan järkyttävä. Tästä eteenpäin voidaan alkaa seuraamaan uuden viljelytekniikan vaikutusta rikkakasvipaineeseen sekä maanparannukseen. Asioiden laidat jatkuvat siis yhä mielenkiintoisempina tulevina kausina.

Vaikka tänä kesänä on saatu ajoittain sadetta ja lammessa on riittänyt vesi, on kastelua jouduttu silti ahkerasti kierrättämään eri lohkoilla. Runsaat sateet on jääneet vielä toistaiseksi satamatta.

Jäsenet talkoilivat keväällä lohkojen ympärille myös hienot aidat, joilla saadaan pidettyä nelijalkaiset tuholaiset poissa herkullisten vihannesten kimpusta. Yhteistyön voima ja mahdollisuus on tänä vuonna ollut upeasti läsnä pellolla ja talkoojutustelut ja kohtaamiset on ihan hirmuisen iso voimavara. Jokaisista talkoista jäi aina hyvä mieli, kun sai tavata teitä, mahtavia tyyppejä. 

Sadonjaot aloitettiin aiemmilta kausilta tuttuun tapaan ennen juhannusta. Tänä vuonna siihen aikaan ei vielä paljoa jaettavaa ollut kaiken myöhäisyyden vuoksi. Nyt eletään kuitenkin sadonkorjuun runsautta parhaimmillaan ja saadaan nauttia monipuolisista osuuksista.

Kiitos, että olet mukana 🌻

Tavataan pellolla,

Kirsi ja Teija

Herttoniemen Oma Pelto

Monelle paikalliselle itä-helsinkiläiselle tulee yllätyksenä, että aivan vieressä on luomutila. Eikä mikään tavallinen maatila vaan uusi kumppanuusmaatalouteen perustuva tila. Avasimme uuden Herttoniemen kartanon alueella sijaitsevan pellon toiminnan torstaina 4.8.2022. Jatkossa Herttoniemen kartanon viljelyistä vastaa Herttoniemen ruokaosuuskunta, jonka omistaa yli 200 kotitaloutta.

Stadin puutarhurin toiminta päättyi Herttoniemen kartanolla ja viljelijät Emily& Tom ovat perustaneet uuden tilan Porvooseen. Avajaisten yhteydessä vietettiin siis myös läksiäisiä. Ennen peltokierrosta kuulimme pellon historiaa 10 vuoden takaa, jolloin viljelijä Jan Liesaho aloitti luomuviljelyt Herttoniemen kartanolla. Lopuksi Olli Repo yksi ruokaosuuskunnan perustajajäsenistä esitteli Herttoniemen oman pellon ja kierrätti yleisöä pellolla.

Kumppanuusmaataloudessa sitoudutaan ennakkkoon koko satokauteen. Satomaksuilla pystytään palkkaamaan pelloille viljelijä hoitamaan yhteistä maatilaa. Jäsenet mahdollistavat monipuolisen ja ympäristöystävällisen viljelytavan. Puhtaat paikalliset raaka-aineet suoraan omalta pellolta. Jäsenet jakavat myös viljelijän kanssa viljelyyn liittyvää riskiä. Opimme jäseninä myös mistä ruokamme tulee ja kuka sen maille kasvattaa.

“


Hei! Olen Anniina, Herttoniemen Oman Pellon uusi viljelijä. Vastaan peltojen hoidosta ja sadonkorjuista. Tulen olemaan itsepoiminta-aikoina paikalla auttamassa ja neuvomassa aina tarpeen mukaan. Tervetuloa mukaan kumppanuusmaataloustoimintaamme!”

— Puutarhuri Anniina, Herttoniemen Oma Pelto

Ja uusi viljelijä Anniina aloitti pellolla. Alla esimerkkinä satokauden viikon sato-osuus.

Testasimme myös uutta itsepoimintamallia avajaisten yhteydessä. Jäsenenä et tarvitse mitään ennakko tietoja / taitoja. Viljelijä aina ohjeistaa ja opettaa itsepoiminnassa mitä ja miten sato kerätään. Emme opeta mitään, mutta emme voi mitään jos jäsenet samalla myös oppivat viljelystä ja ruuan kasvatuksesta. Kovasti olivat ensimmäiset jäsenet ja kokeilijat tyytyväisiä itsepoimintamalliin.

Avajaisissa myös avattiin pellolle uusi kesäkahvila. Muurinpohjalettuja ja muita herkkuja on tarjolla jatkossakin.

Osta sato-osuus kaudelle 2022. Nyt pääset kokeilemaan itsepoiminta satokautta (288 €) ilman osuus- ja liittymismaksua (170 €). Kokeile ensimmäinen satokausi ilman jäsenyyttä ja jos tuntuu hyvältä niin liity vasta ensi vuonna osuuskuntaan.

Satokauden voit ostaa kätevästi Uudenmaan ruoka foodhubin sesonkisopimuksella. Alla olevasta napista pääset sivustolle. Rekisteröidy / kirjaudu palveluun. Avaa etusivulta sopimukset kohta ja etsi sieltä SATOKAUSISOPIMUS HERTTONIEMEN PELLOLTA. Lisää satokausi 2022 sopimukseen ja tee sopimus. Katso videoohjeet tästä. Sopimus maksetaan valitsemastasi verkkomaksulla. Tervetuloa mukaan!

Seuraava pellon esittelykierros on keskiviikkona 17.8. klo 16-18. Tervetuloa pellolle tutustumaan ja vaikka tekemään testikokeilu itsepoimintamallista a 30 €. Katso kierrosajat ja lisätiedot linkistä fb-tapahtumaan:

Oletko vailla kesätyöpaikkaa?

Tule kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle Vantaan Korsoon. 

Tarjoamme kesätöitä neljälle vuosina 2004–2007 syntyneelle vantaalaiselle tai vuosina 2005–2006 syntyneelle helsinkiläiselle nuorelle, jolla on kaupungin kesätyöseteli.

Työn kuvaus: Työpaikkana on luomupelto, jossa ruokaosuuskunta viljelee monipuolisesti erilaisia vihanneksia avomaalla ja kausihuoneessa. Työtehtävinä on istutusta ja kitkentää, mikä on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta pellolla on 40 eri kasvilajia, joten työssä on vaihtelua ja tilaisuus luomuviljelyn periaatteita ammattitaitoisten viljelijöiden ohjauksessa. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (säänkestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä odotetaan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja positiivista asennetta.

Työaika: 6.5 tuntia per päivä eli klo 8.30-15.00 on työaika (sis. ruokatunnin) . Kesätyö on 10 työpäivän pituinen. Katso alhaalta työjakso kumpi sopii sinulle paremmin.

Valitse itsellesi sopiva kesätyöjakso:

• 1. jakso ke 29.6. - to 30.6. + ma 4.7. - to 7.7. + ma 11.7. - to 14.7. väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa (10 työpäivää)

• 2. jakso ke 13.7. - to 14.7. + ma 18.7. - to 21.7. + ma 25.7. - to 28.7. väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa (10 työpäivää)

Tarjoamme: 450 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta.

Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli, joka viljelee satokauden kasviksia osuuskunnan jäsenille. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.

Hakuaika Jos olet  vuosina 2004–2007 syntynyt vantaalainen tai vuosina 2005–2006 syntynyt helsinkiläinen, jolla on kaupungin kesätyöseteli, niin voit hakea kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Jos kesätyö maatilalla kiinnostaa, niin laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen, mutta pakollinen) osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ22. Hakemuksessa on oltava vähintään nimi, kotiosoite, yhteystiedot ja syntymäaika. Kerro myös miksi haluaisit tulla kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Kerrothan myös muutamalla sanalla itsestäsi. 

TÄRKEÄÄ: Kerro myös kumpi kesätyöjakso sopisi sinulle parhaiten.

Hakuaika päättyy jo su 26.6.2022. Vain sitä ennen tulleet kesätyöhakemukset otetaan huomioon. Hakemusten perusteella valitaan kesätyöntekijät vuodelle 2022. Kesätyöpaikan saaneille ilmoitetaan kesätyöpaikasta sähköpostitse ma 27.6.2022.

Joskus unelmat voivat toteutua

Kun perustimme Herttoniemen ruokaosuuskunnan vuonna 2011. Haaveilimme, että pääsisimme viljelemään Herttoniemen kartanon pelloille. Se ei toteutunut silloin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt unelma toteutuu ja aloitamme Herttoniemen kartanon peltojen viljelyn vuonna 2022. Nyt Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korson lisäksi Herttoniemessä.

Kuvassa vasemmalta Olli Repo, Tom Simpson ja Jan Liesaho

Saamme jatkaa Herttoniemen kartanon peltojen historiaa. Viljelijä Jan Liesaho perusti Stadin puutarhurin 10 vuotta sitten. Viljelijät Emily ja Tom Simpson jatkoivat Stadin puutarhureina vuonna 2019. Nyt he ovat muuttamassa ja perustamassa ikiomaa maatilaa Porvooseen. Heidän upeaa työtä on mukava päästä jatkamaan.

Pellot ovat jo osa paikallisten asukkaiden arkea. Sitä haluamme vahvistaa jatkossakin. Pellolla tullaan järjestämään tapahtumia, suoramyyntiä, yhteisöllistä tekemistä.

Olemme olleet perustamassa Suomen ensimmäistä kumppanuusmaatilaa jo vuonna 2011. Siksi on aivan mahtavaa saada pelto keskeltä tuttuja maisemia ja ihmisiä. Nyt voimme vihdoin nähdä miten mallimme voisi parhaiten toimia. Olemme kuljettaneet oman pellon satoa jäsenillemme ympäri pääkaupunkiseudun. Nyt kun pelto on aivan vieressä niin jatkossa Herttoniemen kartanon pelloilta sato tullaan keräämään itsepoimintana. Olemme testanneet tätä mallia Vantaan Korsossa ja se on tuonut jäsenille aivan erilaisen suhteen peltoon. Haluamme, että tiedon lisäksi pystymme jakamaan elämyksiä. Mikä on kivempää kuin hakea sato omalta pellolta.

Pellon idealogia on yksinkertainen. Ostamme osuuskunnan jäseninä satokauden ennakkoon. Osuuskunta pystyy ennakkomaksuilla palkkaamaan puutarhurin hoitamaan peltoamme. Näin saamme satoa, joka jaetaan jäsenten kesken.

Jos mallia verrataan esimerkiksi palstaviljelyyn niin tässä mallissa voit osallistua viljelyyn, mutta vain jos haluat. Viljelyn hoitaa palkattu puutarhuri, jota kutsumme personal farmeriksi. Hän opastaa ja ohjaa meitä. Haemme satokauden aikana omalta pellolta sato-osuutemme. Itsepoiminta on elämys, ja takuu tuoreista kasviksista. Nautit satokaudesta yhdessä oman puutarhurin ja jäsenten kanssa. Yhdessä pystymme palkkaamaan puutarhurin ja maanviljelyn investoinnit. Jaamme myös riskin maanviljelystä viljelijän kanssa.

Jo 19o0-luvun alussa Herttoniemen kartanon puutarhurin John Bergbomin muistiinpanoista on löytynyt idea, jossa paikalliset lapsiperheet voisivat käydä istuttamassa pellolla ja kartanon puutarhurit hoitaisivat istutukset satokauden ajan. “Tätä pitäisi opettaa pääasiassa lapsille niin, että jokainen oppilas saa hoidettavakseen oman penkin, johon hän kylvää ja istuttaa: syksyllä hän saa pitää sadon itsellään.” Samat perheet tulisivat korjaamaan sadon ja näkemään mistä ruoka tulee ja kuka sen kasvattaa. Aivan samanlailla kuin nyt vuonna 2022. (lähde: Herttoniemen kartano - Säteritiloista museoksi, Sibritt Backman)

Tehdään tästä pikku paratiisi ja turvasatama kaikilta murheilta ja kriiseiltä.

Me tarvitsemme omaa peltoa. Nyt otamme uusia jäseniä mahdollistamaan uuden pellon Herttoniemeen ja puutarhurin hoitamaan sitä.

Viljelijät Emily ja Tom hoitavat peltoa heinäkuuhun saakka ja lähtevät sitten perustamaan omaa tilaa Porvooseen. Elokuussa uusi palkattu viljelijä Anniina Hillebrant aloittaa uutena viljelijänä Herttoniemen kartanolla. Hän on ollut aikaisemmin töissä Stadin puutarhurilla, joten tuntee paikat ja maan. Satokausi alkaa samalla viikolla kuin koulut alkavat. Satokausi kestää 10 viikkoa ja loppuu lokakuussa. Satoa pääsee hakemaan itsepoimintana kerran viikossa. Sadonhakuaika on ti-to klo 12-20 välisenä aikana. Eli kolme päivää ja iltaa hakea sato-osuus pellolta. Sadonjaossa on aina läsnä puutarhuri, jolta voi kysyä neuvoja ja vinkkejä.

Liity osuuskuntaan ja tule mukaan.

Lue tiedote aiheesta tästä linkistä.

Tiedote: Oma pelto ja oma puutarhuri keskellä kaupunkia ei ole utopiaa.

Tiedote:

Oma pelto ja oma puutarhuri keskellä kaupunkia ei ole utopiaa.

Herttoniemen ruokaosuuskunta aloittaa viljelytoiminnan Herttoniemen kartanon pelloilla. Osuuskunta on vuokrannut Herttoniemen kartanon pellot ja palkannut puutarhurin hoitamaan luomupeltoja. 

“Olemme huomanneet että kotitarveviljelyn suosio kasvaa (1, mutta vuokrapalstat ovat täynnä ja jonotus kestää useamman vuoden. Tuomme vaihtoehdon, jossa saat olla mukana viljelyssäkin, mutta sitä ei vaadita. Tulet viikoittain korjaamaan sadon omalta pellolta.”

kertoo Olli Repo, yksi osuuskunnan perustajajäsenistä ja jatkaa: 

“Haluamme tuoda kaupunkilaisille elämyksen omasta puutarhasta. Itsepoimintamalli takaa sen että tiedät mistä ruokasi tulee ja kuka sen on sinulle viljellyt.”

Herttoniemen ruokaosuuskunta on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila (2, joka on perustettu vuonna 2011. Osuuskunnan omistaa yli 200 kotitaloutta pääkaupunkiseudulla. Konsepti on testattu Vantaan Korsossa ja nyt malli leviää Itä-Helsinkiin. 

Osuuskunta etsii paikallisia asukkaita mukaan satokauteen Herttoniemen ja Vantaan pelloille. Pelloilla tullaan järjestämään myös erilaisia tapahtumia kuten sadonkorjuujuhla. 

1. Kotitarveviljelyn suosio kasvaa, miljoona suomalaista aikoo lisätä kotitarveviljelyä, ja pääkaupunkiseudulla oman viljelypalstan pito kiinnostaa yli 13% vastanneista. Lähde: maaseudun tulevaisuus 17.5.: MT:n Kantar TNS Agrilla 29.4.-4.5. teettämästä kyselytutkimuksesta, jonka otoksena 1054 suomalaista.

2. Kumppanuusmaataloudella tarkoitetaan maanviljelijän ja kuluttajien yhteistyötä. Kuluttajat saavat suoraan tuottajalta laadukasta ruokaa maksamalla satotuotteista etukäteen sovitun hinnan. Maanviljelijä hyötyy kumppanuudesta, sillä etukäteismaksu mahdollistaa viljelyn ja työntekijöiden palkkaamisen. Kumppanuusmaatalous tunnetaan maailmalla Community Supported Agriculture (CSA) 

Yhteystiedot:

Olli Repo
Yksi perustajajäsenistä ja hallituksen puheenjohtaja
0505715032
ruokaosuuskunta@gmail.com

www.omapelto.fi

Tiedote

〰️

Liity nyt

〰️

Tiedote 〰️ Liity nyt 〰️

Oivallus suuremmasta

Kevään edetessä alkaa taas järjestäytyminen pellon ja siihen linkittyvän yhteisön sekä sen totuuden ympärille, ettei kumppanuusmaatalous toimi ilman sen jokaista jäsentä. Talven aikana kokoonnuimme pienellä porukalla viljelysuunnitelmien ja työpajojen äärelle, mutta joka kerralla puheissa nousi esiin myös muunlainen yhteistoiminta, jota voisimme peltoyhteisön keskuudessa tehdä. Kuulosti, että toiveita kokoontumisille olisi. Ja kyllä, säännöllinen kokoontuminen sillä porukalla, jolla asioita viedään eteenpäin tai saadaan aikaiseksi on tärkeää. Hyvät porukat, sellaiset ihmiset, joita kovasti haluat tavata tuovat arkeen lisää kannattelevaa voimaa ja potkua.  Olenkin viime aikoina käynyt useita yhteisymmärryksen ilotulituksen täyteisiä keskusteluita tästä aiheesta.

Kulunut talvi on muutenkin antanut aihetta taas kerran pohtia itseäni osana erilaisia yhteisöjä, sellaisia joissa viihdyn mutkitta sekä niitä, jotka aiheuttavat haasteen tuntua. Molemmissa on jotain tärkeää.  Olen hyvin onnellinen niissä porukoissa, joissa edes osin jaettu arvomaailma, kuten esimerkiksi kiitollisuus näkyy suoraan käytöksessä.  

Saamme pian taas uusia harjoittelijoita pellolle sekä tietysti tutut talkookuviot lähtevät käyntiin ja uutuutena pidetään kaksi työpajaa penkkiviljelyyn liittyen. Kokoontumisia luvassa siis. 

Kerätessäni voimia uutta kautta varten yritän löytää esimerkkejä ja keinoja, joita tuoda työympäristööni käytäntöön. Niitä arvoja, joilla itse haluan tulla nähdyksi ja kohdelluksi. Voinkin iloisesti sanoa, että olen johdattanut tieni juuri niiden asioiden äärelle, joista haluan oppia lisää. Yhteisöhyvinvointi toimii varsin vakuuttavana mittarina toiminnan kestävyydestä. Vastavuoroisuus tapahtuu välittämällä esimerkiksi kiitollisuutta sekä pitämällä huolta ihmissuhteista. Käytöstä voidaan pitää myös eräänlaisena vaihtotaloutena ja se sisältää sosiaalisia ja moraalisia sopimuksia. Vapaaehtoisuus ja lahjatalous taasen sisältävät oivalluksen suuremmasta kokonaisuudesta , joka ei kuitenkaan ole erillään itsestä. Kun yhteisö kukoistaa, silloin oman edun tärkeys väistyy ja kaikki saavat samasta runsaudesta tai puutteesta.

Jos työssä vietetyt tunnit voivat toimia henkisen kasvun paikkana, niin silloin voidaan sanoa, että työympäristö on turvallinen ja mahdollistaa luovuuden ilmentymisen. On tärkeää, että keskuudessamme ei pesiydy normaali, jossa on pidettävä henkistä suojamuuria yllä vain selvitäkseen päivästä. Jokaisen on koettava olonsa turvalliseksi puhua ja ilmaista itseään eikä tila positiiviselle palautteelle käytännössä lopu koskaan. Samalla tavalla kuin oppiminen viljelystä ja maaperän prosesseista kasvattaa empatiaa, kunnioitusta sekä huolenpitosuhdetta ympäristöä kohtaan.  Hyväksytyksi tuleminen omana itsenään lisää ihmisten välistä empatiaa ja vahvistaa siten ryhmää. Olen hoitanut paikkani hyvin, jos olen vienyt tilanteita eteenpäin antamalla tilaa toisille nousta esiin kykyineen. Luottamalla ryhmään tai yhteisöön mahdollistan myös itselleni turvaverkon tilanteissa, joissa tarvitsen tiimin tuen taakseni. Uskon, ettemme me tarvitse enää yhtään pomoa, ainoastaan hyviä johtajia, jotka huolehtivat hyvinvoinnista(an), sillä onnellisuus ja hyvinvointi lisäävät halua onnistua. Kukaan ei  lähtökohtaisesti osaa johtaa, vaan se on jatkuva itseopettava prosessi kohdata itseään, myös osana yhteisöjä. Ihan niinkuin elämä itsessään. En oikeastaan haluaisi edes puhua johtamisesta vaan ennemminkin horisontaalisesta ryhmäytymisestä. Ryhmäytyminen eroaa johtamisesta siinä, että saman projektin sisällä vetovastuu voi vaihdella sen mukaan mitä vaihetta ollaan toteuttamassa. Meillä kaikilla on niin erityisiä taitoja. On myös totta, että me otamme erilaisia rooleja ryhmätilanteissa ja jokaiselle roolille on paikkansa. Hankaluuksia aiheuttaa ainoastaan toteuttamamme roolin joustamattomuus tai ego. Selkeä oma tavoite, johon keskittyä kuten vaikka, tänään haluan auttaa/oppia uutta helpottaa kummasti ryhmän osana olemista. 

Kuluneen talven kuulumiset ympäri maailmaa johtavat samankaltaiseen tulokseen yhteisöllisyyden ja horisontaalisen ryhmäytymisen tärkeydestä. Toisille tämä järjestäytyminen on tapahtunut pakosta, toisille solidaarisuuden tarpeesta ja myös aivan vapaaehtoisesti, itsekseen, yhteisöjä muodostuu koko ajan. Eikä se tapakulttuurin muutos tapahdu, ellemme me ITSE sitä tee, luo uutta kestävämpää kulttuuria kohdata toisiamme ja olla osana ympäristöämme. Yrittää joka päivä.

Tavataan pian pellolla,

Terveisin Teija

Kumppanuusmaataloudesta huoltovarmuutta ja riskienhallintaa muuttuviin maailmantilanteisiin

“Kuinka suomalaisen ruokajärjestelmän tulisi muunmuassa huoltovarmuuden nimissä pyrkiä kohti monimuotoisempaa, maaperän kasvukuntoa edistävää ja ympäristön kestävyyttä parantavaa ruoantuotantoa. Tällainen kehitys johtaa parhaimmillaan positiiviseen kierteeseen, jossa ympäristön tila elpyy, tilojen kannattavuus paranee ja riippuvuus tuista vähenee. Tällaiset tilat kestävät myös yhteiskunnallisia kriisejä sekä poikkeusoloja.” Jari Hanska kirjoitti Iltalehdessä 12.3.2022

Oman painoarvon kirjoitukselle antoi kahden uudistavan viljelyn pioneerin lausumat, että heidän tiloillaan kaikki on kunnossa ja niin huoltovarmuutta kuin ympäristön tilaakin parantavat muutokset on tehty jo vuosia takaperin.

Kumppanuusmaataloudessa voidaan puhua samoista positiivisista vaikutuksista. Ja mekin olemme tehneet tätä Suomessa jo kymmenen vuoden ajan, koko ajan pyrkien pienentämään viljelyn ympäristökuormaa sekä reagoimaan ympäristön ja yhteiskunnan vaatimuksiin ja muuttuviin tilanteisiin. Viljelytekniikat ovat muuttuneet viime vuosina yhä enemmän suosimaan ekologisen pienviljelyn mittakaavoja, joissa viljelyyn tarvittavat tuotantopanokset voidaan järjestää joko tilalta tai lähiseudulta.

Tälläkin hetkellä tulevaan satokauteen valmistaudutaan kumppanuusmaataloustiloilla ahkerasti ja jäsenhankinta on kiivaimmillaan, sillä satokauden alku on kulman takana. Jäsenet ostavat sadon etukäteen viljelijältä ja näin jakavat viljelyn riskit viljelijän kanssa. Suomen ensimmäisellä kumppanuustilalla, Kaupunkilaisten omalla pellolla on talven aikana uudistettu viljelytekniikkaa pysyvän penkkiviljelyn suuntaan. Näin voimme entistä huolellisemmin vaikuttaa maan kasvukunnon parantamiseen, monimuoisuuden ylläpitämiseen sekä satotason kasvattamiseen pienemmiltä viljeltäviltä aloilta.

Kuluneen talven aikana Suomessa vietettiin ensimmäistä kertaa kansainvälistä Kumppanuusmaatalousviikkoa 21.-27.2., jolloin useat suomalaiset kumppanuusmaatilat julkaisivat yhteisen ruokamanifestin.

“Ruoan tuotanto, jakelu ja kulutus vaikuttavat olennaisesti ihmisten ympäristökuormitukseen. Ruokajärjestelmän muutos voi ympäristövaikutusten lisäksi edistää myös reiluja yhteiskuntarakenteita paikallisesti ja globaalisti.”

Alkuvuodesta julkaistussa raportissa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on ajautunut kiistaan siitä, ruokkivatko pienviljelijät vai suuret maatalousyritykset suurimman osan maailmasta. Useat elintarvike- ja maatalousjärjestöt ympäri maailmaa ovat vaatineet FAO:ta selventämään, että pientuottajat eivät ainoastaan tarjoa enemmän ruokaa vähemmillä resursseilla vaan ovat myös ensisijainen ravinnon tuottaja vähintään 70%:lle maailman väestöstä.

Myös EU tasolla on viime viikkoina reagoitu maailmatilanteen muutokseen. Useat kymmenet kansainväliset sekä kansalliset järjestöt ovat muistuttaneet Euroopan komission ympäristö-, terveys-, elintarvike- sekä maatalouskomissaareja, että EU:n on nyt enemmän kuin koskaan siirryttävä kohti terveellisiä, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä viljelykäytäntöjä, joilla voidaan varmistaa pitkän aikavälin elintarviketurva ja elintarvikeomavaraisuus.

Kuten olemme huomanneet, globaalit elintarvikejärjestelmät kärsivät ja tulevat jatkossakin kärsimään kriiseistä ja epävarmuustekijöistä. Toimimalla vastuullisesti nyt, varmistamme hyvät mahdollisuudet kohdata tulevaisuuden kriisit.

Teija Heikkinen, viljelijä / personal farmer, Kaupunkilaisten oma pelto

Mitä syömme jatkossa?

Nyt monesta suunnasta kuulemme uutisia kuinka viljelijät ovat tukalassa tilanteessa. Lannoitteiden, energian ja dieselin kallistuminen tekee maanviljelystä kannattamatonta. Moni miettii, onko varaa viljellä ollenkaan. Samalla nousee huoli kotitalouksissa, että mistä me saamme ruokaa, jos sitä ei kukaan viljele?

Kumppanuusmaatalous ja sesonkisopimukset luovat kestävän mallin. Idea on hyvin yksinkertainen. Ostamme satokauden ennakkoon. Jaamme viljelyyn liittyvät riskit yhdessä viljelijöiden kanssa. Viljelijä tietää kenelle ruokansa kasvattaa. Jos jotain yllättävää sattuu porukalla pystymme sen yhdessä ratkaisemaan.

Kumppanuusmaatalous ajatus on Suomessa hyvin uusi ja on hyvin marginaalista toimintaa. Euroopassa on jo yli 3 miljoonaa kotitaloutta on sopimuksilla mukana kumppanuusmaataloudessa. Kestävämpi malli muuttaa kulutustottumuksiamme ja euroopassa puhutaan jo kansanterveydellisistä vaikutuksista. Kumppanuusmaatalous lisää kasvisten syöntiä ja nostaa maanviljelijöiden arvostusta ja asemaa yhteiskunnassa.

Pandemia ja nyt sodan kriisit lisäävät vain sitä tunnetta, että kumppanuusmaatalous voisi olla todella arvokas muutos nykyiseen malliin. Helposti skaalattava toiminta toisi kestävyyttä ja turvaa niin viljelijöille kuin kotitalouksille. Enää ihmettelen sitä että mitä me odotamme? Pitääkö meidän odottaa vielä ympäristökriisiä, ja sitten olemme kyllä myöhässä. Tehdään nyt toisenlaisia valintoja. 

Nyt vielä Kaupunkilaisten oman pellon sato-osuuksia on myynnissä satokaudelle 2022. Tule mukaan ja varmista oman pellon satokausi. Vantaan Korsossa sijaitsevat avomaa viljelykset ovat luomu- ja demeter-valvonnassa. Viljelyjä hoitaa palkatut puutarhurit, joita kutsumme personal farmereiksi. Tiedä mitä syöt ja kuka sen viljelee. Tervetuloa mukaan.

Terveisin

Olli Repo
yksi Ruokaosuuskunnan ja Kaupunkilaisten oman pellon perustajäsen ja hallituksen puheenjohtaja