“Kuinka suomalaisen ruokajärjestelmän tulisi muunmuassa huoltovarmuuden nimissä pyrkiä kohti monimuotoisempaa, maaperän kasvukuntoa edistävää ja ympäristön kestävyyttä parantavaa ruoantuotantoa. Tällainen kehitys johtaa parhaimmillaan positiiviseen kierteeseen, jossa ympäristön tila elpyy, tilojen kannattavuus paranee ja riippuvuus tuista vähenee. Tällaiset tilat kestävät myös yhteiskunnallisia kriisejä sekä poikkeusoloja.” Jari Hanska kirjoitti Iltalehdessä 12.3.2022

Oman painoarvon kirjoitukselle antoi kahden uudistavan viljelyn pioneerin lausumat, että heidän tiloillaan kaikki on kunnossa ja niin huoltovarmuutta kuin ympäristön tilaakin parantavat muutokset on tehty jo vuosia takaperin.

Kumppanuusmaataloudessa voidaan puhua samoista positiivisista vaikutuksista. Ja mekin olemme tehneet tätä Suomessa jo kymmenen vuoden ajan, koko ajan pyrkien pienentämään viljelyn ympäristökuormaa sekä reagoimaan ympäristön ja yhteiskunnan vaatimuksiin ja muuttuviin tilanteisiin. Viljelytekniikat ovat muuttuneet viime vuosina yhä enemmän suosimaan ekologisen pienviljelyn mittakaavoja, joissa viljelyyn tarvittavat tuotantopanokset voidaan järjestää joko tilalta tai lähiseudulta.

Tälläkin hetkellä tulevaan satokauteen valmistaudutaan kumppanuusmaataloustiloilla ahkerasti ja jäsenhankinta on kiivaimmillaan, sillä satokauden alku on kulman takana. Jäsenet ostavat sadon etukäteen viljelijältä ja näin jakavat viljelyn riskit viljelijän kanssa. Suomen ensimmäisellä kumppanuustilalla, Kaupunkilaisten omalla pellolla on talven aikana uudistettu viljelytekniikkaa pysyvän penkkiviljelyn suuntaan. Näin voimme entistä huolellisemmin vaikuttaa maan kasvukunnon parantamiseen, monimuoisuuden ylläpitämiseen sekä satotason kasvattamiseen pienemmiltä viljeltäviltä aloilta.

Kuluneen talven aikana Suomessa vietettiin ensimmäistä kertaa kansainvälistä Kumppanuusmaatalousviikkoa 21.-27.2., jolloin useat suomalaiset kumppanuusmaatilat julkaisivat yhteisen ruokamanifestin.

“Ruoan tuotanto, jakelu ja kulutus vaikuttavat olennaisesti ihmisten ympäristökuormitukseen. Ruokajärjestelmän muutos voi ympäristövaikutusten lisäksi edistää myös reiluja yhteiskuntarakenteita paikallisesti ja globaalisti.”

Alkuvuodesta julkaistussa raportissa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on ajautunut kiistaan siitä, ruokkivatko pienviljelijät vai suuret maatalousyritykset suurimman osan maailmasta. Useat elintarvike- ja maatalousjärjestöt ympäri maailmaa ovat vaatineet FAO:ta selventämään, että pientuottajat eivät ainoastaan tarjoa enemmän ruokaa vähemmillä resursseilla vaan ovat myös ensisijainen ravinnon tuottaja vähintään 70%:lle maailman väestöstä.

Myös EU tasolla on viime viikkoina reagoitu maailmatilanteen muutokseen. Useat kymmenet kansainväliset sekä kansalliset järjestöt ovat muistuttaneet Euroopan komission ympäristö-, terveys-, elintarvike- sekä maatalouskomissaareja, että EU:n on nyt enemmän kuin koskaan siirryttävä kohti terveellisiä, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä viljelykäytäntöjä, joilla voidaan varmistaa pitkän aikavälin elintarviketurva ja elintarvikeomavaraisuus.

Kuten olemme huomanneet, globaalit elintarvikejärjestelmät kärsivät ja tulevat jatkossakin kärsimään kriiseistä ja epävarmuustekijöistä. Toimimalla vastuullisesti nyt, varmistamme hyvät mahdollisuudet kohdata tulevaisuuden kriisit.

 

Teija Heikkinen, viljelijä / personal farmer, Kaupunkilaisten oma pelto