Syysjuhlaa

 Heidi sadonkorjaamassa & kauppakunnostamassa purjoja

Heidi sadonkorjaamassa & kauppakunnostamassa purjoja

Niin se vaan on, että kesä on vaihtunut syyskuukauteen. Onneksi lämpöä ja valoa vielä vähän riittää. Elokuussa tehtiin kirjaimellisesti töitä yhdessä ja jälleen kerran sain todeta, että ruokaosuuskunnassa on voimaa. Peltotalkoissa tulee onnelliseksi, kun näkee kaikkien puuhastalevan jotain tärkeää oman ruokansa eteen. Pellolla järjestettiin joka viikonloppu talkoot ja paljon saatiin yhdessä aikaan.

 

 Talkoissa härkäpapumaalla

Talkoissa härkäpapumaalla

Kuuman, intensiivisen, harjoittelijapulaisen kesän jälkeen elokuussa pelto näytti tarvitsevan vielä satoja kitkentä-, haraus- ja niittotunteja. Elokuun viikonlopputalkoissa saatiin yhdessä osuuskuntalaisten kanssa pelastettua papumaa, joka tuottaa edelleen syyskuun alussa satoa. Lisäksi porkkanamaa saatiin toisen kerran kitkettyä. Myös kaalimaa saatiin suurimmaksi osaksi pelastettua rikkojen kourista. Vielä syyskuulle jäi palsternakka- ja purjomaan toinen kitkentä. Ne tuottavat kuitenkin satoa vielä marraskuussa, juuri ennen talven tuloa, joten niille syyskuun alun hoito vielä sopii. Punajuurille ja raitajuurille riitti onneksi hanhenjalkaharaus toiseksi kitkennäksi. Mangoldeille, pinaateille ja härkäpavuille riitti myös rivivälien hoito. Paljon hoitotunteja on takana syyskuussa ja monta sadonkorjuutuntia on vielä edessä. Monta ilon hetkeä ja auringon pilkahdusta on myös yhdessä koettu pellolla. Siinä on vaan hyvä fiilis, kun pellolla on kaiken ikäisiä ja kuntoisia osuuskuntalaisia hommissa. Pellolla tekeminen virkistää ja tuo hyvän mielen, kun tietää tekevänsä jotain tärkeää ja oman työn jäljen näkee konkreettisesti. Itse viljelijänä koen todellisia ilon hetkiä, kun pellolla on monta erikokoista kättä työn touhussa. Kiitollisena voin todeta, että ruokaosuuskunnassa on auttavia käsipareja, jotka osallistuvat yhteisen ja oman ruoan tuotantoon. Tiukan paikan tullen voimme kutsua osuuskuntalaisia, jotka syövät pellon antimia, apuun peltotöihin ja välillä toivottomankin oloiset pelto-olosuhteet on saatu yhdessä hoidettua.

 Porkkanamaan kitkentätalkoissa

Porkkanamaan kitkentätalkoissa

Elokuu huipentui luomutarkastukseen, joka oli tänä vuonna elokuun viimeinen päivä. Se on päivä, jolloin kaikki pellon tositteet ja suunnitelmat pitää olla selkeästi esitettävissä, siemenemme ja niiden luomuvakuustodistukset nähtävillä sekä pelto esittelykunnossa. Aina sitä jännittäen odottaa ja aina se vaatii noin viikon työt, että saadaan kaikki selkeästi siihen kuntoon, että pelto, paperit ja suunnitelmat voi esitellä. Vaikka kaikki tämä työ on aloitettu jo talvella, se usein tarkastetaan tiukasti sitten kesällä. Sen jälkeen voi vähän hengähtää. Ehkä jotain pitää vielä toimittaa Ely-keskukseen, mutta muuten ajatukset voivat pikkuhiljaa kääntyä sadonkorjuuseen, työn tulokseen, tämän kesän makuihin ja oman pellon antimiin. 

 Peltotalkoiden härkäpapuja

Peltotalkoiden härkäpapuja

Syyskuu on Kaupunkilaisten Omalla pellolla kiireinen. Peltotalkoita jatketaan joka viikonloppu ainakin syyskuun puoliväliin. Siihen saakka vielä hoidamme pellon kasvustoja mm. haraten, niittäen ja kitkien. Syyskuun puolenvälin jälkeen alkaa sadonkorjuu varastoihin. Perinteisesti olemme pyrkineet nostamaan perunan ja punajuuren ensimmäisinä ennen kylmiä yöpakkasia. Sipulithan on pitänyt nostaa jo tätä ennen maasta. Syyskuu on juhlia ja tapahtumia täynnä. Satoa nostetaan yhdessä pellolta. Lisäksi monena tulevana viikonloppuna pelto ja osuuskuntalaisia jalkautuu tapahtumiin myymään omaa satoa ja kertomaan osuuskunnasta. Ensi lauantaina 8.9. on pellolla palsternakkamaa- & torikuormatalkoot, sunnuntaina 9.9. on Suomen kansallismuseolla syysjuhlat, jossa osuuskunta on myymässä. Seuraavana viikonloppuna 16.9. on peltotalkoot. Perjantaina 21.9. on ruokaosuuskunnan jäsenen Perhon kestävän gastronomian seminaari, jossa on tarjolla mm. kestävää lähiruokaa ja kestävää keskustelua monimuotoisuuden, luomuviljelyn ja ruokaosuuskunnan merkityksestä syömäämme ruokaan. Samana päivänä on lähiruokamarkkinat hotelli Clarionissa Vantaalla. Lauantaina 22.9. on Perho liiketalousopiston Malmin kampuksen pihalla sadonkorjuumarkkinat. Näitä kaikkia tapahtumia on ollut mahdollistamassa ja näissä on mukana pellon antimia ja osuuskuntalaisia sekä pellon työntekijöitä. Tule mukaan ja moikkaamaan peltoa tapahtumiin. 

 Pellon harjoittelija Saaga & kesän väriset juurikkaat

Pellon harjoittelija Saaga & kesän väriset juurikkaat

Oman pellon hyväntekeväisyyskohde 2018

Oman pellon hyväntekeväisyyskohde 2018

Ruokaosuuskunta ja Kaupunkilaisten oma pelto tekee vuosittain hyväntekeväisyyttä ja vuonna 2018 keräämme Vantaan Korson seurakunnan diakonialle satokasseja, joita he jakavat ruoka-apua tarvitseville perheille. 

Jäsenet, jotka eivät pääse hakemaan satoaan voivat merkitä sato-osuuden siirtämisestä hyväntekeväisyyteen.

Aloitamme ensi torstaina 6.9. yhteistyön Korson ev.lut seurakunnan kanssa. He hakevat solidaarisuus-satokasseja pellolta ja vievät ne ruoka-apua tarvitseville vantaalaisille perheille. 


Voit myös ostaa satokassin vähävaraiselle

Osta satokassi (hinta 28 €) sitä tarvitsevalle verkkokaupastamme:
https://holvi.com/shop/solidaarisuusosuus/

Kokeilemme uutta lahjoituksiin perustuvaa solidaarisuusosuus-mallia, jossa ruokaosuuskunnan sato-osuuksia lahjoitetaan viikottain ruoka-avun tarvitsijoille. Nämä saavat satokassin lahjoitettuna ja pääsevät osalliseksi ruokaosuuskunnan biodynaamisista kasviksista. Jatkamme vuonna 2016 syntynyttä solidaarisuusosuudet kampanjaa Korson ev.-lut seurakunnan kanssa. Korson seurakunnan diakonia on lupautunut auttamaan meitä ruoka-avun tarvitsijoiden tavoittamisessa.

Tekemäsi lahjoitus menee sato-osuuksien kustannusten kattamiseen. Lahjoittamastasi rahasta menee 90 senttiä Holvi-verkkopankin maksua. Loput rahat kanavoidaan suoraan sato-osuuksiin. Sato-osuuden hinnasta on 14 % arvonlisäveroa, loput menevät sadon tuottamisen ja jakelun kustannuksiin.

Kiitos satokassin ostosta sitä tarvitsevalle!

Lisätiedot: 
Olli Repo, hallituksen varapj., Herttoniemen ruokaosuuskunta, olirepo@gmail.com, 0505715032
Sirkka Väätäinen, Johtava diakoniatyöntekijä, Korson seurakunta, sirkka.vaatainen@evl.fi, 040 580 6331

 

merkki_P1330621.jpg

Heidin satoterveiset

Heinäkuussa 2017 jäin äitiysvapaalle pellon vastuuviljelijän tehtävistä ja siirryin loppukaudeksi 2017 hakemaan satoa Arabian jakopisteeltä. Talvella olin mukana suunnittelemassa satokautta ja kasvukaudella 2018 olen ollut pellolla maanantaisin töissä. Toisen päivän olen tehnyt pellon hommia tietokoneen takana. Lopun aikaa olen ollut kotihoitamassa 1-vuotiasta lastani. Mieheni osti myös sato-osuuden tänä kesänä. Olen viljellyt Omaa peltoa seitsemän kasvukautta ja uskon puhtaisiin, laadukkaisiin ja biodynaamisiin vihanneksiin. 

 Heidi haraa papumaata 8.8.18

Heidi haraa papumaata 8.8.18

Pellolla tehdään kovaa työtä rakkaudesta puhtaaseen ympäristöön ja maukkaaseen satoon. Oma mottoni onkin aina ollut terve maaperä, puhdas ympäristö, jotka vaikuttavat tervehdyttävästi sadon laatuun ja makuun sekä tätä kautta ruokaosuuskuntalaisiin.  Silti minulle on osittain tullut  yllätyksenä kuinka tärkeä on saada oma satokassi. Viikon satokassi motivoi tekemään kausiruokaa, ei sitä, mitä on tottunut tekemään vaan niistä tuoreista vihanneksista, joita pelto on juuri antanut. Oma sato maistuu parhaalta ja se tekee iloiseksi. Se ravitsee monella tasolla. Lisäksi minulle pienen lapsen äitinä on hyvin tärkeää tarjota omalle lapselleni luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti tuotettua ruokaa. Ruokaa, josta pieni saa puhtaita ja tukevia rakennusaineita omaa elämäänsä varten. Tietysti oma pelto on myös opettava ja virkistävä saareke, jossa maanviljelyskulttuuri ja villi luonto kohtaavat. Aivan ainutlaatuinen paikka pääkaupunkiseudulla. 

 Papuja pelastamassa rikkojen keskeltä 8.8.18

Papuja pelastamassa rikkojen keskeltä 8.8.18

Kasvukautena 2018 Suomen kesä on ollut lämmin ja aurinkoinen. Tämä maistuu varmasti sokerina sadossa. Lämmöstä pitävät kasvit kuten basilika, papu ja peruna kasvavat luultavasti hyvin. Myös kurkut ja kurpitsat tykkäävät kesästä mikäli saavat tarpeeksi vettä. Sen sijaan viileästä ja vedestä nauttivat kaalit tuskin kasvavat kovin hyvin tänä kautena. 

 Oman pellon puutarhan Mustosen kurkku 

Oman pellon puutarhan Mustosen kurkku 

Välillä pellolla tuntuu myös siltä, että työläs luomuviljely on ilon ja kauhun tasapainoa. Villi luonto ottaa ylivallan helposti intensiivisessä pohjolan kesässä ja on työlästä pysyä luonnon kasvien kasvuvauhdissa mukana. Rikkakasvit ovat isoja nyt elokuun alussa, myös ne ovat nauttineet lämmöstä ja kastelusta. Pellon muutamat harjoittelijat ovat juuri palanneet kesälomalta pellolle, mutta suurin osa peltolaisten ajasta menee nyt viikon sadonkorjuuseen. Pelto tarvitsee nyt elokuussa apua ja pitääkin joka viikonloppu pellon hoitotalkoot osuuskuntalaisille. Elokuu on sadonkorjuun lisäksi vielä täysin hoitokuukausi ja se työ, mitä nyt teemme satokasvien eteen näkyy syksyn sadossa. Onneksi olemme ruokaosuuskunta ja pellolla on käsiä keneltä pyytää apua. Jokainen voi pienellä panoksella vaikuttaa yhteisen sadon laatuun ja määrään. 

 Kirsi tyhjentää hanhenjalkaharoja rikkakasveista

Kirsi tyhjentää hanhenjalkaharoja rikkakasveista

 Nyt on kaikki keinot sallittuja: pellon harjoittelija Vesa ajaa härkäpapujen välejä

Nyt on kaikki keinot sallittuja: pellon harjoittelija Vesa ajaa härkäpapujen välejä

Pienet tilat ja lähellä viljelty ruoka ovat tärkeitä. Ne pitävät ympäristön ja viljelyekosysteemin elossa. Oma pelto sekä biodynaamisesti ja rakkaudella viljelty sato ovat arjen tärkeitä piristäjiä. Toivon, että ruokaosuuskunta ja luomuruoan sekä pellon ystävät löytäisivät toisensa, sillä nyt ruokaosuuskunnassa olisi tilaa vielä uusille jäsenille. Näin ei ole aina ollut. Muutama vuosi sitten olimme täysi, emmekä kyselyistä huolimatta voineet ottaa uusia jäseniä. Emme halua olla suuri tila vaan pieni monipuolinen luomutila ja oma toiveeni olisikin nähdä monen pienen tilan toimivan ja tekevän yhteistyötä, ei kilpailevan. Tätä perustajajäsenemme Olli Repo on hyvin toteuttanut Herttoniemen ruokapiirissä ja nyt Uudenmaan ruoka-foodhubissa.  Paikallinen tuotanto ja talous on kestävää koko maailman ruokaturvan takaamiseksi. Lisäksi tarvitsemme myötätuntoa välittää koko maailman tilasta. Usein tämä kuitenkin lähtee lähiympäristön hyvinvoinnista ja sen tukemisesta.

Ruokaosuuskunnan jäsen voi itse päättää kuinka haluaa sato-osuuden vaikuttavan arkeensa. Haluaako puhtaan ruokaomantunnon, tuoreita maukkaita kasviksia vai yhteisöllisyyttä ja virkistävää tekemistä pellolla.  

 Pellon 2018 työntekijät toivottavat kaikki tervetulleiksi auttamaan peltoa elokuussa

Pellon 2018 työntekijät toivottavat kaikki tervetulleiksi auttamaan peltoa elokuussa

Huippulaatua suoraan pöytään – Kaupunkilaisten oman pellon jäsenyys ja sato loppuvuodeksi vain 400 €

Huippulaatua suoraan pöytään – Kaupunkilaisten oman pellon jäsenyys ja sato loppuvuodeksi vain 400 €

Mangoldia, kurpitsaa, lehtikaalia, porkkanaa… Kaupunkilaisten oman pellon viikoittainen satokassi on monipuolinen ja laadukas kattaus satokauden biodynaamisesti viljeltyjä luomukasviksia suoraan Korsosta. Satokausi kestää toukokuusta aina marraskuuhun asti.

Tänä vuonna Kaupunkilaisten oman pellon satoa riittää vielä jaettavaksi noin 30 kotitaloudelle. Kun liityt nyt tai viimeistään elokuun loppuun mennessä, saat jäsenyyden ja loppuvuoden sato-osuuden 400 eurolla (sis. osuusmaksu 70 euroa ja sato-osuus 330 euroa). Jos olet miettinyt liittymistä, nyt on aika! Voit maksaa satomaksun jopa kolmessa erässä*.

 

Miksi elokuussa pitäisi syödä raakana Espanjassa poimittuja tomaatteja, kun lähempää saa parempaa ekologisemmin?

 

Kaupunkilaisten oma pelto on osuuskunta, joka viljelee 3,5 hehtaarin peltoa Korsossa ja jakaa satoa jäsenilleen joka viikko juhannuksesta marraskuuhun. Yli 30 lajikkeen viljelystä vastaavat palkkaamamme ammattipuutarhurit, joiden työtä jäsenet tukevat pienellä vuosittaisella 14 tunnin talkoopanoksella pellolla, sadonjaoissa ja muissa tehtävissä. Sadonjakopisteet sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä pääkaupunkiseudulla.

Kaupunkilaisten oma pelto on ensimmäinen Community Supported Agriculture (CSA) -mallinen kumppanuusmaataloushanke Suomessa. Kumppanuusmaatalous on vastakohta monikansallisten yritysten hallitsemalle ruokamarkkinalle, sillä kumppanuusmaataloudessa luodaan henkilökohtainen suhde viljelijöiden ja kotitalouksien välille.

Kumppanuusmaataloudessa tiedät mistä ruokasi tulee ja miten se on tuotettu ja olet mukana tukemassa kestävää maanviljelyä Suomessa. Näillä valinnoilla vaikutat omalta osaltasi niin Itämeren tilaan kuin ilmastonmuutokseenkin. Samalla nautit huippumaukkaista kasviksista,

Kaupunkilaisten Omalla Pellolla on viisi jakelupistettä Helsingissä ja yksi Korsossa.

Liity heti ja varmista itsellesi ainutlaatuiset luomuherkut loppuvuodeksi: https://holvi.com/shop/omapelto/

Lue lisää: Näin viikoittainen sato-osuus solahtaa lapsiperheen arkeen
Lue lisää: “Talkoominimi tulee tehtyä ihan huomaamatta”
Lue lisää: Huippuravintola käyttää Oman pellon kasviksista naatitkin
Lue lisää: omapelto.fi

*Maksun voi jaksottaa kolmeen erään. Ensimmäinen erä, 180 euroa (jäsenmaksu 70 euroa ja kolmasosa satomaksusta eli 110 euroa), pitää maksaa ilmoittautumisen yhteydessä. Toinen kolmannes satomaksusta (110 euroa) pitää maksaa syyskuun lopussa ja kolmas kolmannes  (110 euroa) lokakuun lopussa.

Lisätietoja:
Galina Kallio
galina.kallio@aalto.fi
+358505897858

“Kyse on todella hyvistä raaka-aineista”

Ravintola Chapter käyttää Oman pellon kasviksista naatitkin

Kauppatorin laidalla sijaitseva ravintola Chapter luo tänä vuonna menunsa Kaupunkilaisten oman pellon satokauden mukaan. Ravintola kokeili Kaupunkilaisten oman pellon tuotteita viime syksynä, ja tällä satokaudella ravintola päätti ostaa kuusi täyttä sato-osuutta.


 
Iso osa tulee tänä vuonna Omalta pellolta, jonka lisäksi meillä on muutamia lähiviljelijöitä, joilta ostamme raaka-aineita
— ravintoloitsija Juho Ekegren
 

Yhteistyö alkoi viime vuonna, kun Kaupunkilaisten oma pelto myi Chapterille runsassatoista maa-artisokkaa ja punajuuria. Muutaman viikon testijakson jälkeen syksyllä ravintola päätti tänä vuonna, että Omasta pellosta tulee sen merkittävä hankkija.

 

ruokaosuuskunta_kuvaaja_vilmarepo_P1330267.jpg

"Päätös vahvistui heti kun maistoimme tuotteita. Kyse on todella hyvistä raaka-aineista. Yleisesti ottaen jokaisen Kaupunkilaisten omalta pellolta tulevan raaka-aineen maku on paljon intensiivisempi”

 Ekegren sanoo.

Vuoden 2017 kesällä perustettu Chapter on noussut nopeasti Suomen parhaimpien ravintoloiden joukkoon. Ravintolan filosofiana on, että mahdollisimman pieni osa ravintolaan tulleista raaka-aineista päätyy biojätteeseen.


 
Hyödynnämme jokaisen raaka-aineen mahdollisimman pitkälti, pariin kolmeenkin kertaa. Juurekset ovat hyvä esimerkki. Käytämme mukulat sellaisinaan kuorineen. Jos kuorimme, käytämme kuivaamme tai hapatamme kuoret myöhempää käyttöä varten. Kesällä käytämme naatitkin, joita myös kuivaamme tai joista teemme öljyjä myöhempää käyttöä varten
— sanoo Ekegren.
 

Ravintolan jäsenyys eroaa hieman kotitalouden jäsenyydestä. Chapter on suunnitellut yhdessä Kaupunkilaisten oman pellon kanssa viljelyä ja tarjoaa ravintolalle viikoittain 5–10 raaka-ainetta. Raaka-aineet tulevat ravintolalle 1–2 kuljetuksella viikoittain.


 
Olemme tottuneet muuttamaan menuta, mutta meille tärkeintä on kommunikaatio: kunhan tiedämme suunnilleen mitä on tulossa, niin osaamme mitoittaa muut hankintamme
— Ekegren sanoo.
 

Talkootkin on tulossa. Oman pellon tavoitteena on, että ravintolan henkilökunnalle järjestetään omat talkoot, sillä tavalliset talkooajankohdat ovat monelle työaikaa.


Kaksi tapaa käyttää naatit Chapterin tapaan

Aina naatteja ei jaksa syödä tuoreena esimerkiksi salaateissa. Naatteja voi kuitenkin säilöä myöhempää käyttöä varten.

 

“Yrttiöljy” naateista

1. Keitä kattilallinen vettä ja laske toiseen astiaan kylmää vettä. Ryöppää naatit laittamalla ne 30 sekunniksi kiehuvaan veteen, siirrä ne sitten kylmään veteen.

2. Purista naateista ylimääräinen vesi pois ja soseuta blenderillä mahdollisimman hienoksi rypsiöljyn kanssa. Desilitra ryöpättyjä naatteja kaipaa kaverikseen noin 2 desilitraa hyvälaatuista öljyä.

3. Lopuksi siivilöi öljy. Naattiöljy säilyy jääkaapissa pari viikkao ja pakastimessa pari kuukautta.

 

Kuivatut naatit:

Voit käyttää naatteja myös kuivattujen yrttien sijaan esimerkiksi keitoissa tai padoissa. Voit kuivata naatit saunassa tai pitämällä niitä ainakin 12 tuntia kiertoilmauunissa 50 asteen lämpötilassa. Huomaat kyllä, kun naatit ovat kuivaneet riittävästi ja muistuttavat kuivattuja yrttejä.


Kiinnostuitko? Kerromme mielellämme lisää Ruokaosuuskunnasta ja Kaupunkilaisten omasta pellosta!

Satoa suoraan pellolta

satoosuus_2018_2jako_P1330205_extra.jpg

Harvinaista herkkua. Myymme satoa ensi viikon keskiviikkona 4.7. suoraan pellosta. Normaalisti sato menee suoraan jäsenille, mutta nyt pellolla on ylituotantoa ja sadonjaossa tauko. Autappa meitä ja tule tutustumaan kaupunkilaisten oman pellon tuotteisiin. Kauppaamme suoraan pellolta:

Keräsalaatti 2 €/kpl
Retiisinippu 1,5 €/ kpl
Nippusipuli 2 €/kpl
Kyssäkaali 6 €/kg

Peltomme ovat biodynaamisesti viljeltyjä ja sijaitsevat Vallinojan puolelle osoitteessa Anttilantie 11, jos olet kiinnostunut ostamaan tuotteita niin lähetä viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com ja kerro mitä haluat ostaa. Tuotteet voit hakea keskiviikkona 4.7 pellolta klo 17-18:30. Maksu käteisellä hakiessa. Rajoitettu erä!

Kesäruuhkaa.

Terveisiä pellolta! Kuukausi vierähti sitten viime blogipäivityksen niin vikkelästi, että tarvittiin keskikesänjuhla, eli Juhannus pysäyttämään ja herättämään tähän aikatodellisuuteen takaisin!

Pellolla on tapahtunut tällä välin vaikka mitä; toukokuun puolella näytti erittäin huolestuttavalta, kun traktorit irtisanoutuivat vuoronperään ja käsipareja oli vähän, taimia tuli säännöllisesti pellolle ja niitä piti saada vikkelästi maahan. Luontokaan ei näyttänyt säälimisen merkkejä alkuunkaan, vaan hellelukemat kipusivat yhä korkeamalle. Sadetuskalusto lauloi yötäpäivää ja sitä siirreltiin ahkerasti lohkolta toiselle vettä eniten kaipaaville kasveille. Pitkiä päiviä tehtiin, mutta tulosta näytti syntyvän heikonlaisesti ottaen huomioon aikataulutuksen. Koko ajan oltiin pari viikkoa myöhässä. Onneksi jo toisissa talkoissa rupesi näkymään kiitettävästi osuuskuntalaisia ja työt etenivät kertarykäyksellä epätoivosta kohti valonpilkahduksia tunnelin päässä.

 Mehiläisetkin hyödyntävät kaikkia vilvoittelumahdollisuuksia.

Mehiläisetkin hyödyntävät kaikkia vilvoittelumahdollisuuksia.

Kesäkuussa alkoivat uudet tuulet puhaltamaan, kun saatiin pitkään kaivattuja harjoittelijoita pellolle. Eiran aikuisille maahanmuuttajille suunnatusta peruskoulusta tuli Tet-jaksolle kolme nuorta miestä kahden viikon harjoitteluun. Keudasta kaksi harjoittelijaa aloittivat kauden mittaisen harjoittelunsa. Nuoret kesätyöntekijät aloittivat työnsä. Alkavalla viikolla kansainvälisentyöleirin porukka ryhtyy kitkentähommiin. 

Kaikki kylvöt ja istutukset ollaan saatu tehtyä ja satoakin kypsyy hyvää tahtia. Viime viikolla saatiin ensimmäinen sadonjako suoritettua. Vielä toinen sadonjako ja sitten pelto siirtyy heinäkuun hoitotilaan, jolloin taistellan rikkakasvustoa vastaan; kitketään, käsiharataan, harataan traktorilla, mullataan, pidetään päisteet ja pientareet lyhytkasvuisina, jottei rkkakasvit pääse siementämään, sekä todennäköisesti sadetetaan ahkerasti. 
Hoitotyöt on onneksi aloitettu jo osuskuntalaisten avustuksella hyvissä ajoin. Porkkanamaa saatiin kitkettyä puoleenväliin, mistä on ollut hyvä jatkaa. Kaalimaa on kitketty kokonaan ja kohta kaalit jo varjostavatkin sen verran, ettei rikat kovin vauhdikkaasti kasvakaan.



 

 Porkkanamaa talkoiden jälkeen.

Porkkanamaa talkoiden jälkeen.

Ensimmäisissä sadonjaoissa jaetaan maukkaan rapsakoita retiisejä, keväällä nostettuja Heinolan tilan palsternakkoja, maa-artisokkaa, Mustosen raparpereja, kyssäkaalta, rukolaa, tilliä, basilikaa, aromaattisia, nuoria valkosipuleita, kevätsipulia, mahtavia salaatteja.

 

Juhannukseen mennessä olemme tyhjentäneet lähdepohjaisen lampemme täysin vedestä, joten oli hyvä hetki ruopata se. Ruoppauksen yhteydessä onnistuimme avaamaan muutamia lähteensilmiä ja juhannussateet auttoivat mukavasti lammen täytössä.
 

IMG_20180621_145917.jpg

Heinäkuun vedensaanti on taas varmistunut, joten helteistä selvitään taas tovi. Innolla odotamme kasvun suurta juhlaa! 

Näin Kaupunkilaisten oma pelto solahtaa lapsiperheen arkeen

kallio_family_P1320695.jpg

Kun Kaupunkilaisten oman pellon satokausi loppuu marraskuussa, herttoniemeläinen kahden lapsen äiti ja ruokatalouden tutkija Galina Kallio hämmentyy.

Satokaudella saamme ison osan ruuista Kaupunkilaisten omalta pellolta, ja kaupasta käymme vain täydentämässä satoa. Minulla kestää monta kuukautta tottua siihen, että taas pitää koko ajan käydä kaupassa

Kallioilla lapset osallistuvat ruuanlaittoon ja kulkevat myös pellolla mukana talkoissa. Kallio itse nauttii pellolla vietetystä ajasta ja on halunnut tehdä talkoita enemmän kuin edellytetään.


Oman pellon sato ei ole maultaan eikä muutenkaan mitenkään verrattavissa kaupasta haettavaan ruokaan. Ennen kuin kädessä on se mustajuuri, niin lapset ovat käyneet pellolla istuttamassa herneitä ja kastelleet istutuspenkkejä vesipyssyillä
— Kallio kertoo.

Lapsille Omalla pellolla touhuaminen on hauskaa. Sato-osuus on myös kätevä tapa tutustua erilaisiin vihanneksiin ja kasviksiin. Perheen 4- ja 7-vuotiaat pojat pitävät etenkin sosekeitoista.

"Saatan esimerkiksi paahtaa uunissa juureksia aikuisille, mutta lapsille teen sosekeiton. Lapset pitävät esimerkiksi pinaatista ja punajuuresta, mutta aina se ei mene ihan siinä perusmuodossa”, Kallio kertoo.

Lapset osallistuvat myös ruuanlaittoon, etenkin kuorimiseen ja pilkkomiseen. Esimerkiksi härkäpapujen käsittely on ollut mukavaa puuhaa koko perheelle.


Raaka-aine edellä

Kallion perheessä ruuanlaitto keikahtaa satokaudella päälaelleen. Kun talvella mennään resepti edellä, satokaudella tähti on raaka-aine. ”Kun usein katsotaan ensin resepti ja hankitaan siihen raaka-aineet, tässä se menee toisinpäin. Meillä on aineet valmiina ja saamme tehdä niistä ihan mitä haluamme. Mielestäni tämä on monella tasolla se, miten koko meidän ruokatalous pitäisi organisoida, jotta se olisi kestävämpää. Tämä on myös todella luovaa”, Kallio sanoo.

Myös tuotteiden laatu on Kalliolle tärkeää. Hänen mukaansa Oman pellon kasviksia ei voi verrata edes samassa lauseessa kaupan tarjontaan. ”Ne ovat ihan erilaisia. Jopa se rakenne on tosi erilainen, esimerkiksi kaupan porkkanat ovat usein tosi vetisiä verrattuna Oman pellon kasviksiin”, Kallio sanoo.


Vuosi vuodelta huomaan, että tämä on ihan helmi. Tämä on parantanut meidän elämänlaatua ihan hirveästi.

Galina Kallion herkku: Oman pellon härkäpavut
”Olen käyttänyt härkäpapuja esimerkiksi tuoreina, vähän käsiteltyinä salaattiin. Se on uskomattoman herkullinen raaka-aine, joka palkitsee maullaan.”


Hae jäsenyyttä nyt!
Saat uuden jäsenen liittymismaksusta 100 euron alennuksen, jolloin maksat vain 70 euroa. 

”Ei sieltä tule säkkitolkulla perunaa” 

päivihalonen.jpg

Yksin asuva Päivi valitsi kokonaisen sato-osuuden

 

Kun Päivi Halonen saa sadonjaossa Kaupunkilaisten oman pellon porkkanoita, ei hän kaiva laatikosta kuorimaveistä. 

 
Usein vain pesen niistä mullat pois. Ei luomua tarvitse kuoria. Naateista teen esimerkiksi pestoa pastakastikkeeksi.
— Halonen kertoo
 

Oman pellon parsakaaleista Halonen syö hennot varretkin. Luomuparsakaalin varsi on parhaimmillaan herkullista syötävää eikä mitään biojätettä.

Halonen oli mukana perustamassa Kaupunkilaisten omaa peltoa vuonna 2011. Perustamiskokouksessa hän ei vielä ostanut omaa sato-osuutta, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen Halonen on ottanut joka vuosi kokonaisen sato-osuuden biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia.  

Halonen asuu yksin kissansa kanssa. Alkuun arvelutti, tuleeko kokonainen sato-osuus todella käytettyä, pitäisikö tyytyä puolikkaaseen vai jättää kokonaan ottamatta. Pienet kotitaloudet suosivat puolikkaita sato-osuuksia, mutta jos kokkaa paljon, kuluu kokonainen sato-osuus helposti.

 
Ei sieltä tule säkkitolkulla perunaa, vaikka satomäärät vaihtelevatkin säiden mukaan. Oman pellon jäsenten Facebook-ryhmässä jaetaan reseptejä ja vinkkejä, miten runsaammankin sato-osuuden saa nopeasti käsiteltyä myöhempää käyttöä varten. Itse tein viime syksynä punajuurista etikkapunajuuria
— kertoo Halonen
 

Lähellä tuotettu luomuruoka maistuu paljon paremmalta kuin kolmen rahtiterminaalin kautta kiertänyt tehoporkkana. Pellolla on panostettu lajikkeisiin ja siihen, että ketju pellolta pöytään on lyhyt.

 
Pellolla viljellään aika vanhoja lajikkeita, jotka maistuvat erilaiselta kuin kaupan vastaavat. Esimerkiksi porkkanalajikkeemme on hyvin makea. Ja toki se maistuu paremmalta, kun on saanut itse olla kasvattamassa
— sanoo Halonen
 

Täyteen sato-osuuteen kuuluu 14 tuntia talkootöitä kesäkuulta marraskuulle ulottuvan satokauden aikana. Ne voi tehdä esimerkiksi peltotöissä, sadonjaossa kaupungissa tai muissa osuuskuntaa auttavissa töissä. Jos ei huvita yhtään, pääsee talkoista eroon rahalla.

 
Talkoominimi tulee tehtyä ihan huomaamatta. Itseäni tässä kiinnostaa yhteisöllisyys. Minulla oli aiemmin oma palsta Espoossa, mutta menetin sen, kun muutin Helsinkiin. Tässä pääsee tekemään yhdessä, ja jokainen voi omien voimiensa ja kiinnostuksensa mukaan osallistua
— sanoo Halonen
 

Päivin lempiherkku omalta pellolta: salaatit ”Oman pellon maassa kasvaneet salaatit maistuvat ihan erilaisilta kuin kaupan vesiviljellyt lajikkeet. Ne ovat ruokaisia ja paksulehtisiä, maku on tuttu lapsuudestani. Ihanan rapeita salaatinlehtiä voi pilkkoa vaikka lettutaikinaan.”

 

Hae jäsenyyttä nyt!
Saat uuden jäsenen liittymismaksusta 100 euron alennuksen, jolloin maksat vain 70 euroa. 

Comment

Taikuri toukokuu

Viime viikko toi tullessaan kesän: lehdet puihin, helteen, pellolla peräkanaa kiitävät traktorit. Valkovuokot tuikkivat pientareilla, tauoton lintukonsertto soi taustalla ja pelto kohisee kuivuessaan auringon alla. Helle on jatkunut myös tämän viikon, mikä on aiheuttanut luonnon supernopean kukkaanpuhkeamisen. Kiirettä pitää kun tahdissa yrittää pysyä! Lantakompostia on levitetty, peltoa äestetty ja penkkejä tehty traktorit kuumina.

 Äestys ja lisälannoitus sulassa sovussa

Äestys ja lisälannoitus sulassa sovussa

 Näin istuu sipuli

Näin istuu sipuli

Pellolla on tällä hetkellä niukalti harjoittelijoita, joten olemme keränneet apukäsiä yhteen viettämällä ahkerasti talkoita. Ensimmäiset talkoot olivat lauantaina 12.5., jolloin haketettiin risuja tienvarresta sekä aloitettiin sipulinistutuspuuhat. Suurkiitos kaikille talkoolaisille!

Ensimmäiset viikkotalkoot olivat eilen, keskiviikkoiltana, ja siellä fasaaniherran siivenlätkeen ja huudahdusten tahdissa talkooporukalla siloittelimme penkkirivejä porkkana- ja palsternakkakylvöjä varten. Porkkanansiemenet ovat nyt päässeet turvallisesti maan uumeniin ja voimme täten keskittyä odottamaan ihanaa, maukasta ja runsasta satoa. Odotellessa saamme toki myös vähän kitkeä ja mullata… Mutta kaikki aikanaan!

 Jussi-perunan maahanmeno

Jussi-perunan maahanmeno

 

 

Jussi-peruna on niin ikään päässyt vihdoin maan syliin mukuloita tuottamaan. Myös Rekolan puutarhalta saapuneita ensiluokkaisen hehkeitä taimia on ilolla istutettu. Kyssäkaalit ja salaatit istahtivat penkkeihinsä sieviin riveihin ja sipulinistutusrupeama jatkuu edelleen. Sipulin jälkeen vuorossa on sellerin istutus.

 

 

 

 

Kätevä harjoittelijamme Santeri nikkaroi meille pellon reunaan uuden kasvulavan, joka pohjustettiin pahvilla ja täytettiin lantakompostilla sekä ostetulla luomumullalla. Lavaan pääsivät päiviään paistattelemaan ruohosipulit, ja niille seuraksi myöhemmin istutetaan ainakin erilaisia kukkia. Vanhoissa kasvulavoissa kasvuaan jatkavat entiseltä yrttimaalta paikalle muuttaneet lipstikka, saksankirveli, salvia ja iisoppi.

 Kasvulava vielä jalat kattoa kohti

Kasvulava vielä jalat kattoa kohti

 Ruohosipuli uudessa sijainnissaan

Ruohosipuli uudessa sijainnissaan

 Eräänä päivänä sadepilviä näkyi, mutta sadetta ei..

Eräänä päivänä sadepilviä näkyi, mutta sadetta ei..

Koska nyt on tähtihetki kylvää ja istuttaa peltoon kaikkea mitä suinkin kynnelle kyetään kaikkien mahdollisten apukäsien suosiollisella avustuksella, päätimme järjestää talkoot myös tämän viikon sunnuntaina 20.5. Lämpimästi, ellei peräti helteisesti tervetuloa!

Comment

Jos huhtikuussa paita päällä halkoja hakataan, niin toukokuussa turkki päällä toukoja kylvetään.

Huhtikuu kääntyi vapun rientojen myötä toukokuuksi. Sen saattelemana taivaalle on ilmestynyt iloisesti paistava ja niin mukavasti lämmittävä, eriskummallinen valoilmiö, joka toivottavasti ehtii kuivattaa meidän peltoja sen verran, että päästään vihdoin muokkaamaan ja lannoittaamaan kasvulohkoja. Huhtikuussa kasvit valmistautuivat pikkuhiljaa kasvuunlähtöön, nestekierrot alkoivat puissa, silmut vihertyivät ja turposivat odottamaan ensimmäisiä helteitä. Ja nyt parin päivän lämpimän jakson jälkeen joka puolella näkyy raikasta, uutta elämää. Lehtipuissa on neonvihreistä hiirenkorvista muodostuvia koristeellisia helminauhoja, heinät ja sarat kurottavat kohti periferiaa, irti syleilevästä maanlämmöstä. Valkosipulilohkolla tehtiin tärkeä, ensimmäinen kitkentä ja kevätlannoitus. 

IMG_20180430_095802.jpg

Kevään alkamisen merkkejä ovat myös viereisestä Vantaan Steinerkoulusta pellolle harjoitteluun saapuvat oppilaat ja luokkaryhmät, jotka tekevät pellolla ajankohtaisia töitä talkoohengessä. Kuluneella viikolla saimme avuksemme neljä lukiolaista, jotka nopeuttivat huomattavasti yrttimaan siirtoa Mustosesta pellolle, sekä auttoivat ensimmäisiin sadonjakoihin tulevien yrttien kylvöissä. Lisäksi muokkasimme, lannoitimme ja uudellen istutimme maa-artisokkamaan, lannoitimme marjapensaat ja rassasimme hieman traktorin koneita alkavaa viikkoa silmällä pitäen.

Viime viikolla saimme ensimmäisen taimitoimituksen Rekolan puutarhalta. Onneksi kelit ovat lämmenneet sen verran, että tällä viikolla päästään jo istutuspuuhiin. Avomaalla viljeltäessä kasvukautta ei pysty, eikä kannata suunnitella liian tarkasti. Viime vuoteen verrattuna olemme jäljessä kolmisen viikkoa vaikka suunnittelutyöt ja tilaukset tehtiin hyvissä ajoin helmi-maaliskuussa. Kylmä huhtikuu venäytti aikatauluja yllättäen pitkäksi. Muokkaustöiden ja lannoittamisen aloittamisesta jopa haaveilu oli huhtikuun puolella rikollista toimintaa, sillä jos märälle savipellolle menee raskaalla kalustolla, se tiivistää maata aiheuttaen hapenpuutteen, jonka seurauksena pieneliöstö maaperässä kokisi massakuoleman. Yksinkertaisesti; seitsemän vuoden työ valuisi yhden ajokerran vuoksi täysin hukkaan. Sitähän emme halua! 

Avomaalla pellon kuivumista ei voi ennakoida pitkällä aikajänteellä, jokainen kasvukausi on ainutlaatuinen. Kasvihuonetuotannossa puolestaan sääolosuhteita voidaan optimoida keinotekoisesti, joten kasvuunlähtö on huomattavasti varmempi ja nopeampi prosessi. Tämän kontrastieron saimme kokea juurikin menneellä viikolla, kun ensimmäinen toimitus saapui Rekolasta. Heillä loppuu tila kesken taimikasvihuoneessa ja vanhat taimet joutaa pois uusien tieltä, joten taimia kuljetetaan pellolle maaliskuussa laadittujen tilausaikataulujen perusteella. Hyvänä puolena on kuitenkin se, että taimet, jotka saimme ovat uskomattoman terveitä ja hyvänlaatuisia.

Mainittakoon Rekolan puutarhasta sen, että se toimii Rekolan biodynaamisen tilakokonaisuuden osana, erillisenä yritysyksikkönä. Rekolan biodynaaminen tila on Suomen ensimmäinen ja täten vanhin biodynaaminen maatila, jonka repertuaariin kuuluvat mm. viljanviljely, lihakarja, mansikat, leipomo, vihannekset ja uutena tuotantohaarana taimisto. Taimituotanto oli kesällä 2016 lähinnä väsyneiden työpäivien päätteksi ilmoille heitetty, huomoristinen pläjäys ja ainoastaan pilke silmänkulmassa. Rekolassa kuitenkin märehtiminen on jätetty lehmien tehtäväksi, joten loppusyksystä 2016 investointitukihakemukset olivat jo vireillä pirkanmaan Ely-keskuksessa. Ja nyt keväällä 2018 vastaanotimme historiallisen, ensimmäisen taimierän Kaupunkilaisten omalle pellolle! Kaikki kunnia Henri Murrolle kiitettävästä työstä!

 

Kesälomilla jos satutte matkustamaan Tampereen suuntaan, niin suosittelen käymään vierailulla Rekolan biodynaamisella tilalla, erittäin idyllinen miljöö ja lämmin vastaanotto. Lisäksi vinkkinä niille, jotka eivät harrasta kotimaamatkailua ja muille myös; 
Henriä voi käydä moikkaamassa Annalan Taimitorilla 17.5 ja napata matkaansa muutaman rakkaudella kasvatetun taimen.

Pellolla meininki jatkuu aurinkoisena ja toimeliaana, kääritään hihoja ja valmistaudutaan pysymään luonnon tahdissa mukana! 

Tervetuloa lauantaina 12.5 talkoisiin. Ottakaa äidit mukaan, raitis ilma ja hyvä seura on paras lahja!

Verkkaisena keväänä

Verkkaisena keväänä

Kas niin humautti huhtikuu lumet pois ja saivat jääkukat vaihtua leskenlehtien kautta krookuksissa suriseviin mehiläisiin.

 Tehtävä tietysti on: löydä kuvasta mehiläinen!

Tehtävä tietysti on: löydä kuvasta mehiläinen!

Tänä keväänä varsinaisia peltotöitä ei ole vielä huhtikuun lopullakaan päästy tekemään savipeltojen sitkeän märkyyden takia, mutta toiveikkaina seuraillaan auringon ja tuulen kuivattavia vaikutuksia. Jussi-varhaisperuna odottelee jo malttamattomana pellon laidalla pääsyään maan uumeniin. Toivottavasti viimeistään vapuksi päästään istutuspuuhiin!

Pellonmuokkaustöihin pääsyä vartoessa on maasta nostettu maa-artisokkaa ja palsternakkaa, jotka ansiokkaasti ovat maan alla talvensa viettäneet. Palsternakkaa nostettiin paitsi omalta pellolta, myös Mäntsälässä Heinolan biodynaamisen tilan pellolta, jossa sitä oli yli tilan oman tarpeen. Kaupunkilaisten oman pellon työntekijät ja harjoittelijat viettivät Mäntsälässä yhden iloisen päivän saaden saaliikseen miltei 300 kg komeita, tuoksuvia juurikkaita. Nyt maa-artisokka ja palsternakka viettävät aikaansa kellarissa, josta ne kesän tullen jaetaan osuuskuntalaisten iloksi ensimmäisissä sadonjaoissa.  

 Tunnelmia mäntsälän pellolta

Tunnelmia mäntsälän pellolta

 Muokkausta odottavaa kasvihuonetta,  työkaluvaraston inventointia, maa-artisokkien hehkua ja puutarhurin kiireisiä työtovereita.

Muokkausta odottavaa kasvihuonetta,  työkaluvaraston inventointia, maa-artisokkien hehkua ja puutarhurin kiireisiä työtovereita.

Kasvihuoneessa maa  on muokattu kylvökuntoon, joten siellä tillin ja rukolan siemenet käynnistelevät kasvuvoimiaan harsojen alla virkeiden kastematojen seurassa.

Huhtitöihin ovat lukeutuneet myös lannoitelaskelmien teko, inventeeraus, erilaiset tarvikehankinnat sekä paikkojen siivoaminen talven jäljiltä. Marjapensaita on leikattu ja huollettu sekä kannustettu voimistamaan oksiaan, jotta jaksavat kannatella tulevan syksyn runsaan marjasadon.

Nyt käynnissä on yrttimaan uudistus: vanhoja, pikku hiljaa kevääseen heräileviä yrttejä kaivetaan maasta ylös ja siirretään uusiin paikkoihin. Talven jäljiltä eloa oli nähtävissä ainakin salviassa, iisopissa, meiramissa, lipstikassa ja ruohosipulissa. Toivon mukaan yrtit viihtyvät uusilla tonteillaan, upottavat juurensa ravinteikkaseen, mehevään maahan ja pääsevät niin uuteen, voimakkaaseen kasvuun!

Tapahtuma: Mitä on kumppanuusmaatalous? 

Tapahtuma: Mitä on kumppanuusmaatalous? 

Haluatko tietää mitä syöt ja kuka sen viljelee? Miten voimme muuttaa ruuan tuotannon ympäristöystävällisemmäksi ja sosiaalisesti kestävämmäksi? Mitä on oppiminen maailmaa muuttamaan pyrkivissä yhteiskunnallissa liikkeissä?

Tilaisuudessa kerromme, miten yhteiskunnallinen aktivismi ja oppiminen liittyvät toisiinsa. Kerromme mitä tarkoittaa kumppanuusmaatalous ja kuinka sitä on Suomessa toteutettu. Tilaisuuden esiintyjinä on sekä ruokaliikkeiden tutkijoita että liikkeissä toimivia aktiiveja.

Paikka: Tiedekulma, Yliopistokatu 4 (2. krs.) Helsinki, Think Lounge –tapahtumatila
https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/jarjesta-tilaisuus/tiedekulman-tilat#section-36262

Aika: Keskiviikko 9.5.2018, klo 9.00 – 11.00

Ohjelma: 
9:00 Aamupala a`la Chapter (sponsored by mtk)
9:15 Tilaisuuden avaaminen
9:20 Juhana Rantavuori: Oppiminen yhteiskunnallisissa liikkeissä 
9:35 Galina Kallio: Kumppanuusmaatalouden monet kasvot - näkökulmia kumppanuuteen ja yhteisöllisyyteen
9:50 Juho Ekegren: Restaurant Chapter X Oma Pelto
10:05 Heidi Hovi: Kumppanuusmaatalouden ympäristölliset hyödyt
10:20 Leena Erälinna: Ruoan kulutus muutoksessa – kuluttajat haluavat osallistua ruoan tuotantoon
10:35 Olli Repo: Kaupunkilaisten oma pelto
10:50 Loppupuheenvuoro
11:00 Tilaisuus päättyy

Esiintyjät:
Juhana Rantavuori, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Galina Kallio, Väitöskirjatutkija ja lähiruoka-aktiivi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Heidi Hovi, agronomi MMM, Herttoniemen ruokaosuuskunta / Kaupunkilaisten oma pelto
Leena Erälinna, MMT agronomi, Turun yliopisto
Olli Repo, hallituksen pj. ja yksi perustajajäsenistä, Herttoniemen ruokaosuuskunta / Kaupunkilaisten oma pelto

Moderaattori:
Marko Pulkkinen, toimittaja

Facebook-tapahtumasivu:
https://www.facebook.com/events/159903247993274/

Ilmoittautuminen:
Tilaisuus on maksuton, mutta tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan viimeistään keskiviikkona 2.5.2018 osoitteessa: 

https://goo.gl/forms/FMwLO709fsMITVVZ2

Tilaisuuden järjestää Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke ”Oppiminen tuottavissa yhteiskunnallissa liikkeissä”. Tutkimushankkeessa analysoidaan oppimisen luonnetta ja mahdollisuuksia tuottavissa yhteiskunnallisissa liikkeissä. Yhteiskunnalliset liikkeet ovat merkittäviä areenoita sen oppimiseen, kuinka käynnistää yhteiskunnallista muutosta ja edistää muutostoimijuutta. Tutkimushanke yhdistää oppimisen tutkimusta - erityisesti ekspansiivisen oppimisen teoriaa - yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimuksen kenttään.

Tilaisuudessa esitellään Suomen ensimmäistä kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture) –mallia, jonka on organisoinut Kaupunkilaisten oma pelto –osuuskunta. Osuuskunta on luonut ruoantuotannolle ja -jakelulle vaihtoehtoisen mallin, jossa kaupungissa asuvilla kuluttajilla on mahdollisuus saada puhdasta lähellä tuotettua ruokaa, jonka viljelyyn ja jakeluun he voivat itse osallistua. Osuuskunta vuokraa Vantaalta peltoa, jossa osuuskunnan jäsenet ja palkatut viljelijät kasvattavat osuuskunnan 200 jäsenelle luonnonmukaisesti tuotettuja vihanneksia.

Tervetuloa!
 

mitäonkumppanuusmaatalous?_09052018_tiedekulma.jpg

 


Lisätietietoja

Olli Repo
Kaupunkilaisten oma pelto / Herttoniemen ruokaosuuskunta
0505715032

ruokaosuuskunta@gmail.com
www.omapelto.fi

twitter: @ruokaosuuskunta
facebook: Kaupunkilaisten oma pelto

 

Valokuva: Perttu Saksa

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle.

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle.

Tule oppimaan luomu- ja biodynaamista viljelyä Kaupunkilaisten omalle pellolle. Monimuotoinen 3,5 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisö puutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. 

Tarjoamme mahdollisuuden seurata uudenlaisen kumppanuusmaatalouden kehitystä ja upean oppimismahdollisuuden. Tarjoamme hyvää opetusta pellolla ja tutustumisen uudenlaiseen liiketaloudelliseen malliin, jossa kuluttajat ovat mukana jo alkutuotannossa. Valitettavasti emme voi maksaa palkkaa työharjoittelijoille, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. 

Työharjoittelujakso voi aloittaa jo huhtikuussa 2018. 

Varaa paikkasi nyt! Tervetuloa! 

Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti HARJOITTELIJA-sanalla) Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Kaupunkilaisten oma pelto on Herttoniemen ruokaosuuskunnan projekti. Kaupunkilaisten oma pelto on Suomen ensimmäinen CSA-hanke (Community Supported Agriculture). 

Lue lisää www.omapelto.fi tai FB:sta (kaupunkilaisten oma pelto)

KESÄTÖIHIN KAUPUNKILAISTEN OMALLE PELLOLLE

KESÄTÖIHIN KAUPUNKILAISTEN OMALLE PELLOLLE

Tarjoamme viidelle 2000 - 2003 syntyneelle vantaalaiselle nuorelle kesätöitä seuraavasti:

  1. jakso 4.-15.6.2018 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa
  2. jakso 18.6.-29.6.2018 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa
  3. jakso 2.7.-13.7.2018 väliselle jaksolle 1 kesätyöpaikkaa
Oma-pelto-tutustumispäivä-2016-20.jpg

Työnkuvaus: Työtehtävänä on istutusta ja kitkentää. Se on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta meillä on 40 eri kasvia, joten työ kyllä vaihtuu. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (säänkestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä kaivataan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja hyvää asennetta.

Työaika: 7 tuntia per päivä eli klo 8-15 on työaika (sis. ruokatunnin) ja 10 päivän kesätyöjakso. Katso ylhäältä työjaksot.

Tarjoamme: 500 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta.

Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.

Hakuaika Jos olet 00-03 syntynyt vantaalainen nuori, jota paikka kiinnostaisi laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen) osoitteseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ

Kerro myös mikä harjoittelujakso sopisi sinulle parhaiten. Hakemukseen on osoite ja syntymäaika.

Hakuaika päättyy 10.3.2018. Sitä ennen tulleet kesätyöhakemukset otetaan huomioon. Kesätyöpaikan saanneille ilmoitetaan sähköpostitse viimeistään 30.3.2018.

Esittelemme Ruokaosuuskuntaa Lumossa Vantaalla ti 6.3.2018 klo 17 ja klo 18. Tervetuloa kuulemaan oman pellon kuulumiset. 

Liity Ruokaosuuskuntaan: Otamme myös uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan. Sato-osuudet vuodelle 2018 myydään nyt. Liity tästä Kaupunkilaisten omaan peltoon.

Support Your Local Farm.

Kuurankukkasia

Yöpakkasten jälkeen pellolla on nautittu kauniista aamuista. Auringon noustessa huurteinen pelto näyttää upealta, kirpeä pakkassä piristää ja pistää töppösiin vauhtia. Höyryävä pelto aamuauringossa on ihmeellinen näky. Maa on yhä lämmin ja elinvoimainen.

IMG_3522.JPG

Pellolla riittää vielä työnsarkaa. Viimeisiä juureksia nostetaan maasta ja lehtikaaleja kerätään. Osa palsternakoista ja maa-artisokista jätetään maahan kevääksi, jotta ensi vuoden ensimmäisissä jaoissa kesäkuussa saataisiin myös juureksia. Ne säilyvät melkeinpä paremmin maassa, saavat rauhassa kasvaa kokoa sekä kerätä makua. Pakkanen myös tekee palsternakasta makeamman. Viimeiset juurisellerit saatiin kerättyä tällä viikolla kellariin odottamaan jakoja, lisäksi talkoissa kerätyistä punajuurista riittää vielä tämän kauden viimeisiin jakoihin.

 Pelto keskiviikkona.

Pelto keskiviikkona.

 Pelto torstaina.

Pelto torstaina.

Torstaiyönä satoi ensilumi ja päivän lumipyryssä pelto peittyi valkoiseen vaippaan. Lehtikaaleja kerättiin vielä päivän jakoihin lumipeiton alta, ne kestävät lunta ja pakkasta hyvin. Purjot selviävät myös pikkupakkasessa, niiden kerääminen, kauppakunnostaminen ja kellariin kuljetus täytyy vaan ajoittaa sulan aikaan.

Ennen talvea pelloilta täytyy kerätä kaikki kasteluletkut, harsot ja harsosäkit, ja merkkitikut pois ennen kuin lohkoille päästään traktorilla kyntämään. Viimeiset harjoittelijamme lopettelevat marraskuun ensimmäisellä viikolla, mutta Pentti ja Orest jatkavat marraskuun loppuun pellon paketoimista. Marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa ovat tämän vuoden viimeiset sadonjakoviikot. Marraskuun peltotalkoot järjestetään sunnuntaina 5.11 sekä lauantaina 25.11. Tule kruunaamaan kanssamme kausi 2017!

IMG_3543.JPG

Säänarmoilla

Syksy loistaa pellolla. Ruska on parhaimmillaan, ja tänä vuonna näyttävä, kullankeltainen ympäröi viimeisiä satokasvejamme pellolla. Vettä on piisannut, mikä on hidastanut töitä pellolla, näin märällä koneilla ei ole mitään asiaa pelloille. Perunan nosto käsin on hidasta. Onneksi talkooporukka on pelastanut tämän vuoden perunasadon. Viime talkoissa, paikoin kaatosateessa pellolla uurasti yli parikymmentä talkoolaista. Kiitos teille urheille säätä uhmanneille!

IMG_3337.JPG

Maassa on vielä punajuuria, mukulasellereitä, porkkanoita, perunaa, palsternakkoja, jättikurpitsoja, purjoa ja lehtikaalta. Viimeiset sadonjaot ovat juurespainotteisia. Ensimmäiset hallat ovat jo vierailleet pellolla. Halla korjasi pinaattisadon puolestamme. Syyssalaattimme kärsivät taas märästä sen verran, että eivät ikävä kyllä ole jakokelpoisia, vaikka muuten hyvin kasvoivat.

IMG_3326.JPG

Sademäärät Etelä-Suomessa ovat tällä hetkellä suurimpia sitten neljäänkymmeneen vuoteen. Pentin pitäisi ehtiä äestää ja kyntää kaikki pellot ennen marraskuun loppua. Kuitenkin märällä savimaan tiivistyminen koneilla ajettaessa on liian suuri riski luomuviljelijälle. Toivotaan vielä sateetonta ajanjaksoa!

IMG_3359.JPG

Ensiviikonloppuna taas talkoillaan, tarkoituksena olisi ainakin tyhjentää punajuurimaa. Tervetuloa nauttimaan kirpeästä kelistä ja viimehetket käsillä myös ruskan ihastelun kannalta! Talkoisiin kannattaa pukeutua lämpimästi. Sadesäällä pellolla on myös joitain sadevarusteita ja saappaita lainaan. Ota mukaan myös omat ruokailuvälineet talkooruokailua varten. Pellolla tavataan! Tällä hetkellä sääennuste näyttää lupaavan aurinkoa viikonlopulle!

IMG_3382.JPG

VIIMEiset KUKKIJAT

Kylmä viima puhaltaa pellolla. Totuttelu äkilliseen säänmuutokseen vie keholta ja mieleltä oman aikansa. Toistaiseksi öisin on pysytty vielä plussan puolella, mutta huoli hallaöistä ja kasvien selviytymisestä alkaa jo hiipiä mieleen. Harsot kaivetaan esiin ja lämpötilan kehitystä seurataan. Toistaiseksi vuorokauden keskilämpötila sallii vielä kasvukauden jatkumisen. Ensi viikoksi on luvattu vielä lämpöisiä ja aurinkoisia päiviä.

 Lehtikaali kestää hyvin pakkasta ja on korjattavissa vaikka lumen alta joulupöytään. Jos jänikset vain eivät ehdi ensin.

Lehtikaali kestää hyvin pakkasta ja on korjattavissa vaikka lumen alta joulupöytään. Jos jänikset vain eivät ehdi ensin.

Tällä viikolla olemme jatkaneet sadonkorjuuta mm. porkkanalla, punajuurella ja lehtikaalilla. Joillekin satokasveille sanomme nyt hyvästejä, tällä viikolla saimme nauttia viimeisistä pinaateista ja kesäkurpitsoista. Ensiviikoksi koetamme ehtiä kerätä viimeiset pavut. Sen sijaan monta lajia odottaa vielä korjuun aloittamista. Mukulaselleri ja palsternakka vielä kasvavat, talvikurpitsat ovat suuria, mutta odotamme niiden saavan vielä väriä. Maa-artisokka aloittelee kukintaansa. Ensiviikolla alkavat rapeiden syyssalaattien jaot. Perunaa nostamme talkoissa niin paljon kun mahdollista, sen nostamisen hidasteena on ollut sateiden runsaus, joka estää koneiden käytön nostotyössä. Myös perunarutto on lisännyt tänä vuonna hävikkiä sadossa.

 Talvikurpitsan värinvaihdos.

Talvikurpitsan värinvaihdos.

Tulevana lauantaina 22.9 Perho Green City Farmilla Malmilla järjestetään uuden kumppanuuspellon ensimmäiset Sadonkorjuumarkkinat. Kaupunkilaisten oman pellon puutarhurit esittelevät uutta peltoa ja osuuskuntatoimintaa. Paikanpäällä on myös pientuottajatori ja Perhon opiskelijoiden valmistamaa ruokaa. Samaa aikaa järjestetään myös Foodcycle -ruokafestivaali Arabianrannan Kääntöpaikalla.

Sunnuntaina kaikki tervetuloa peltotalkoisiin! Päivästä on luvattu lämmintä ja aurinkoista. Tule nostamaan satoa ja nauttimaan syksyn kirpeästä ilmasta sekä maiseman värikkyydestä!

 Viimeisiä kukkijoita.

Viimeisiä kukkijoita.

Kuulaita aamuja ja syyskuun sävyjä

Syyskuu tuo mukanaan viileät kuulaat aamut. Työvaatteiden alle lisätään villakerros ja kuumaa juomaa hörpitään tauoilla. Peltokin vaihtaa pikkuhiljaa syysasuunsa. Koivut kellertävät ja pihlajat loistavat punaisenaan marjoja. Muuttolintuja paluumatkalla lentää pellon.

IMG_3159.JPG

Tällä viikolla pellolla on ollut täystohina sadonkorjuun parissa. Olemme saaneet myös ulkopuolista apua. Steinerkoululaiset auttoivat alkuviikolla papujen keruussa, joka helpotti suunnattomasti sadonjakostressiämme. Kiipulan puutarhaopiskelijat kävivät eilen keräämässä loput sipulit pellosta. Lilinkodin mielenterveyskuntoutujat jatkoivat iltapäivällä sipulien kauppakunnostusta. Nämä välillä yllättäenkin, mutta juuri oikeaan aikaan saapuvat apujoukot ovat meille usein todellinen pelastus, suuri ryhmä pienellä perehdytyksellä saa valtavan paljon aikaan. Kiitokset teille kaikille!

 Talkoolaisten kädenjälkeä, kitketty palsternakkamaa.

Talkoolaisten kädenjälkeä, kitketty palsternakkamaa.

Muuten työt jatkuvat tuttuun tapaan. Tällä viikolla aloitimme porkkanan noston ja ilahduimme hyvin onnistuneesta sadosta. Näin makeita, aidon makuisia porkkanoita et kyllä ruokakaupasta saa! Ensimmäinen erä jaettiin tämän viikon sadonjaoissa. Punajuurten, mukulasellerien ja palsternakkojen annamme vielä kerätä pellossa kokoa ja makua. Kitkemme yhä rikkaruohoja, siistimme sipuleita. Syyssalaattimme kypsyvät harson alla jakokypsiksi muutamassa viikossa. Salaatti on melko kylmän kestävä ja harso suojaa salaatteja jopa muutaman asteen pakkaselta.

 Peltokoira Kouta

Peltokoira Kouta

Viimeiset kesäkaalit jaetaan ensiviikolla, sitten jäädään odottelemaan talvikaalien kypsymistä. Tämän kesän tuholaismäärät jäivät pieneksi, olemme saaneet nauttia onnistuneesta kaalisadosta. Viileys on vaikuttanut kasvihuoneen kasvuun sen verran että kurkkuja saamme tänä vuonna vähemmän. Ensimmäiset kurkut jaettiin puolikkaalle porukalle tällä viikolla ja seuraava puolikas saa ensiviikolla.

Kävin tutustumassa edellisenä viikonloppuna Livonsaaressa Naantalissa toimivaan osuuspuutarhaan. Osuuspuutarha toimii samalla periaatteella kuin me, osuuksia on 150 ja seitsemän jakopistettä sijaitsevat Turun alueella. Viljelyalaa on 1 ha, mutta tuo hehtaari on erittäin tehokkaasti käytetty. Eri viljelykasveja on jopa enemmän kuin meillä. Minut yllätti suuri viljelyala lähes korjuukypsää avomaantomaattia. Myös komea maissipelto yli miehen mittaisine kasveineen teki vaikutuksen. Lisäksi saimme maistaa kotimaista luomuhunajamelonia suoraa pellosta! Kaikkein suotuisimpaan eteläisimpään kasvuvyöhykkeeseen kuuluminen ja saaristomeren lauhduttava vaikutus mahdollistaa tälläisiäkin kokeiluja, nyt sain nähdä sen omin silmin. Kiitos osuuspuutarhuri Tuukalle, joka ystävällisesti esitteli puutarhaa ja toimintaa meille. Hienoa huomata että CSA –malli elää ja voi hyvin muuallakin Suomessa.

 Tomaatit kypsyvät Livonsaaren osuuspuutarhalla.

Tomaatit kypsyvät Livonsaaren osuuspuutarhalla.

Varastointia ja syyshommia.

Elokuu, nimensä mukaan oli täynnä eloa ja satoa enemmän, kuin ehtii kerätä. Puutarhurin on vaikeata hyväksyä se tosiasia, että osa sadosta jää pakostakin peltoon. Jotkut päivät venyvät oman sietokyvyn rajoille, kun yrittää kilpailla elämänprosesseja vastaan. Ympärillään näkee ainoastaan tekemättömät työt ja kohtaa jatkuvasti ajan rajallisuuden. Välillä on hyvä vähän höllätä, ottaa pari askelta taaksepäin ja katsoa kokonaisuutta, järjestää työt kronologiseen järjestykseen ja yrittää selvitä niistä mahdollisimman hyvin.

Viikottaiset pelto-gymit ja kuukausittaiset suurtalkoot ovat mainio tilaisuus kohdata kaikki ne osuuskuntalaiset, joiden ruokapöytiin rakkaudella kasvatetut vihannekset päätyvät. On mahtavaa tiedostaa, että edes osa, niin pienten, kuin suurtenkin jäsenten ruokavaliosta koostuu "luomusta ilman ehtoja", eli biodynaamisella tavalla tuotetuista kasviksista, jotka ruokkivat fyysisen ruumiin lisäksi henkistä hyvinvointia. 

Puutarhanhoito on kuin buddhalainen mandala, se kuvastaa makrokosmosta mikrokosmoksen muodossa, sen toteutuksessa vaaditaan keskittymistä, hetkessä läsnäolemista ja tarkuutta. Lopulta hienoutensa huippuun viritetty teos pyyhitään pois ja jäljelle jää matkan opetus. Tieto siirtyy seuraavan kasvukauden pohjaksi, mutta kuvasta tulee joka kerta erilainen.

 Kasvin vuodenkierto  Kuva kirjasta:  Metamorphosis in nature and art: the dynamics of form in plants, animals and human beings, Peter Elsner

Kasvin vuodenkierto

Kuva kirjasta:  Metamorphosis in nature and art: the dynamics of form in plants, animals and human beings, Peter Elsner

Romanesco -kukkakaalin upea ulkomuoto jaksaa aina ihastuttaa. Se kuvastaa hyvin tämän osuuskunnan toimintaa; yksittäinen kukinto ei ole niin erikoinen, mutta monet kukinnot muodostavat hienon, fraktaalin kokonaisuuden, jossa jokainen kukinto on samanarvoinen ja yhtä tärkeä. Vaikka kukinnot ovat eriytyneet huipuistaan erilleen, tyvestä ne muodostavat tiiviin, yhden kaalinpään.  

 Kuva: Tau Lehto

Kuva: Tau Lehto

Kuluneet kaksi viikkoa ovat jatkuneet edelleen intensiivisen sadonkorjuun merkeissä. Nyt olemme kuitenkin tulleet siihen tilanteeseen, että osa sadosta on saavuttanut kypsyyden puolesta päätepisteensä ja sitä ei voi jättää seuraavalle viikolle kypsymään. Tällaisia vihanneksia ovat mm. kesäkaalit, jotka alkavat halkeilemaan pellolle jos niitä ei korjata varastoon ajoissa. Kriittisessä tilassa ovat myös perunat, joiden nostoon seuraavat talkoot painottuvat. Suomessa hyvin yleinen perunassa viihtyvä kasvitauti, perunarutto, uhkaa nielaista perunasatomme, joten perunannostoon tarvitaan kaikki kynnölle kykenevät!

 

 Kaalit lähdössä varastoon  Kuva: Tau Lehto

Kaalit lähdössä varastoon

Kuva: Tau Lehto