Kumppanuusmaatalous on muutakin kuin ruokaa

Kuluneella viikolla on vietetty kansainvälistä kumppanuusmaatalousviikkoa, jota Suomen kumppanuusmaatalousyhdistys juhlisti  teemalla “Kumppanuusmaatalous on muutakin kuin ruokaa”. Kumppanuustilat eri puolilta Suomea tuottivat aktiivisesti somepostauksia ja myös Helsingin Sanomissa julkaistiin perustajajäsenen Olli Revon mielipidekirjoitus, jossa kannustettiin paikallisia asukkaita ja viljelijöitä yhteistyöhön. Viikko huipentui perjantaina “Kumppanuuskeskustelut goes live” -webinaariin, jossa oli paikalla tuottajien lisäksi myös tutkijoita ja oppilaitosten edustajia sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Webinaarissa toinen perustajajäsenporukasta ja kumppanuusmaataloutta tutkiva tohtoritutkija Galina Kallio jakoi kokemuspohjaista tietoaan kumppanuusmaatalouden moninaisista malleista Suomesta ja Australiasta.  Mutta kerrataanpa ensin lyhyesti mitä kumppanuusmaatalous on.

Kumppanuusmaatalous pähkinänkuoressa

Kumppanuusmaataloudeksi tai kumppanuusviljelyksi (CSA – Community Supported Agriculture) kutsutaan toimintamallia, jossa paikallinen ruoantuotanto pohjautuu tuottajan ja kuluttajan väliseen sopimukseen. Kuluttaja tilaa tuottajalta sato-osuuden ennakkoon, useimmiten jo varhain keväällä, ja tuottaja saa ennakkoon maksetuista sato-osuusmaksuista vuotuisen budjetin työn toteutukseen. Kumppanuusmaatilat voivat olla joko kuluttajavetoisia, jossa joukko kuluttajia laativat sopimuksen viljelijän kanssa tai tuottajavetoisia, jossa tuottaja kerää joukon kuluttajia, joiden kanssa luoda sopimus. Molemmissa kumppanuusmaatalouden malleissa tuottaja ja kuluttaja jakavat yhdessä tuotannon riskit ja hyödyt.

Ruoan tuottajan ja kuluttajan välille syntyy siis vuorovaikutus. Kuluttajan suhde ruokaan vahvistuu: hän tietää, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu sekä pystyy myös vaikuttamaan toiveineensa tuotantoon. Tuottaja puolestaan kokee työssään uudenlaista merkityksellisyyttä ja varmuutta: ruoan kuluttajalla on kasvot ja tulot ovat turvattu.

Itsepoimintasta on tullut suosituin tapa noutaa sato-osuus Kaupunkilaisten Omalla Pellolla. Samalla kuluttaja voi virkistäytyä ja nauttia luonnon tuoksuista ja äänistä kaupunkipellolla. Kuva: Terhi Suvilehto

Ruokaliikkeiden kehitys ilmentää ajankuvaa

Ruoka on paitsi ravintoa myös kulttuuria, joka kehittyy ympäristön, olosuhteiden ja ihmisten myötävaikutuksesta. Galina Kallio esitteli webinaarissa marginaalissa olevan kestävän ruokaliikkeen kehitystä. Kerron tässä omin sanoin esityksestä mieleeni jääneistä asioista. 

Kumppanuusmaatalouden katsotaan syntyneen n. 1970-luvulla Japanissa, kun tokiolaisia perheenäitejä halusivat saada kasviksensa ilman torjunta-aineita ja ottivat yhteyttä paikalliseen maanviljelijään. Naiset loivat lähialueen viljelijöiden kanssa Teikei-sopimuksen, jossa he lupautuivat ostamaan koko peltosadon, mikäli viljelijät työskentelisivät luonnonmukaisesti. Samoihin aikoihin toisaalla syntyi permakulttuuriliike. Nämä molemmat olivat saaneet vaikutteita jo aikaisemmin kehittyneistä biodynaamisuudesta, luomusta ja reilusta kaupasta. Vuosisadan loppupuolella on syntynyt myös muita ekologisuutta, reiluutta ja yleensä myös paikallisuutta korostavia ruokaliikkeitä, kuten slow food, ruokapiirit, lähiruokabuumi, kaupunkiviljely ja REKO-piirit. 

Kuvakaappaus webinaarista ja Galina Kallion esittämä aikajana ruokaliikkeiden kehityksestä.

Galina pohti, mikä olisi seuraava ruokaliikkeen kehitysaskel. Viime vuosina on yhä enemmän puhuttu uudistavasta viljelstä ja hiiliviljelystä ja niiden myötä on agroekologia nosteessa. Siinä yhdistyy piirteitä näistä kaikista edellä mainituista ruokaliikkeistä ja ruoantuotannon menetelmistä. Kaikissa yhteistä on suuri arvostus ruokaa ja sen tekijää kohtaan sekä halu huomioida myös luonnon hyvinvointi ja planetaariset rajat. 

Monimuotoisesta liiketoiminnasta turvaa kumppanuusmaatiloille

Yhteistä Galinan Kallion tutkimuksessa mukana oleville australialaisille kumppanuusmaatiloille on liiketoiminnan monimuotoisuus, joten ansiot eivät ole pelkästään satomyynnin varassa. Tämä on tärkeää, sillä myös riskit ovat eri luokkaa kuin Suomessa: useat tilalliset olivat joskus menettäneet koko sadon luonnonilmiöiden kuten metsäpalojen tai tulvien vuoksi. Esimerkkitiloilla oli kauppapuutarhan lisäksi myös mm. catering- ja maatilakauppatoimintaa, torimyyntiä sekä tapahtumia. Sopimusosapuolina oli kuluttajien lisäksi myös ravintoloita, jotka ostivat kerralla enemmän. Tiloilla voitiin harjoittaa myös ei-rahallista vaihtokauppaa yhteistyökumppaneidensa kanssa. Eräs esimerkkitila oli aloittanut toimintansa tavallisella torimyynnillä. Kun sadon ostivat viikko toisensa jälkeen samat tutut kanta-asiakkaat, muuttivat he toimintansa kumppanuussopimuksiin. Tilalla koulutettiin myös useita harjoittelijoita, jotka pääsivät oppimaan CSA-mallista ja osa perusti myös oman CSA-tilan. Osalla tiloista oli myös eläimiä, kuten vuohia, hevosia, kanoja, lehmiä ja possuja. Eläimillä oli erilaisia rooleja, ja ne lisäsivät tilojen omavaraisuutta.

Tutkija Galina Kallio haluaa antaa viljelijälle reilun korvauksen käyttämästään ajasta työpanoksen muodossa. Lisää hänen kokemuksistaan voi lukea www.galinakallio.fi.

Kuva: galinakallio.fi

Suomeen kumppanuusmaatalous on tullut Ranskan kautta, kun ranskalainen Jocelyn Parrot kävi puhumassa 14 vuotta sitten ja syttyi kipinä perustaa Kaupunkilaisten Oma Pelto. Tällä hetkellä Suomessa on reilu 20 kumppanuusmaatilaa, joista suurin osa jakaa sitoutuneille kuluttajille sato-osuuksia vihannespuutarhalta. Myös hunaja- tai omenatuotantoon keskittyneitä tiloja löytyy. Osa suomalaisistakin tiloista on ruoan kumppanuusviljelyn lisäksi erikoistunut myös muunlaiseen toimintaan myyden erilaisia tuotteita tai palveluita kuten esim. hapatettuja kasviksia (Uoma Earth ja Uoma Wild & Sour) tai koulutus-, kokous- ja juhlatilatarjontaa sekä majoitusta (Niipalan tila). Osa toimijoista järjestää myös erilaista kurssitusta kuten esimerkiksi opastusta kestävään elämäntapaan (Jalotus). Myös hankerahoitusten hyödyntäminen on yleistä.

Agroekologista oppia on tärkeää jakaa eteenpäin ja kurssit tuovat myös lisätuloa kumppanuusmaatilan liiketoimintaan. Kesällä 2023 Niipalan tilalla järjestettiin EOV-kurssi (Ecological Outcome Verification) joka antaa konkreettiset mittaustyökalut maan hyvinvoinnin arvioimiseen. Kuva: Niipalan tilan kuva-arkisto

Kaupunkilaisten Oma Pelto laajentaa tänä vuonna toimintaansa tuoden mukaan uuden itseviljelymallin, jossa voi kasvattaa kasviksensa itse mutta ammattilaisen tukemana. Jo parin vuoden ajan Omalla Pellolla on päässyt poimimaan sato-osuutensa itse pellolta valmiiksi kerätyn satokassin sijasta. Nyt uusi itseviljelymalli mahdollistaa entistä syvemmän yhteyden muodostumisen sekä ruokaan että luontoon, kun pellolle pääsee myös hoitamaan omia viljelypenkkejään läpi kasvukauden.  

Mahdollisuuksia ruokamurrokseen

Maailmalla kumppanuusmaatalous on huomattavasti tunnetumpaa kuin Suomessa. Vuonna 2017 CSA-tilojen osuus oli joidenkin tilastojen mukaan Kaliforniassa jopa 30% ruokatalouden kokonaismyynnistä. Suomessa kumppanuusmaatalous on vielä pientä, mutta sillä on valtavasti potentiaalia olla osa ruokamurrosta rakentamassa paikallisia, kestäviä ruokajärjestelmiä sekä tuoda toimeentuloa ja turvaa pientuottajalle. Sopimuspohjainen tuotanto myös varmistaa, että satoa tuotetaan vain tarvittava määrä ja täten hävikkiä ei pääse syntymään. Muotoa on helppo hyödyntää myös muilla ruoantuotannon sektoreilla kuin kauppapuutarhatoiminnassa. Toteutustavat ovat joustavia ja rakentuvat aina paikallisten olosuhteiden ja toteuttajien mukaisesti. Koska sopimusmalleja ei ole etukäteen saneltu, voi jokainen tuottaja luoda ne helposti omaan toimintaansa sopiviksi. 

Pienviljelijä hyötyy mallista huomattavasti. Hän saa sadostaan suoran korvauksen ilman välikäsiä ja voi kiireisen satokauden aikana keskittyä markkinoinnin sijaan olennaisimpaan – eli huolehtimaan laadukkaan sadon kasvattamisesta. Kumppanuusmaatalousmallia on kuitenkin helppo skaalata myös pienviljelyä laajempaan tuotantoon esimerkiksi luomalla kumppanuussopimuksia henkilöstöravintoloiden tai ravintolaketjujen tai muiden jatkojalostukseen keskittyneiden yritysten kanssa. 

Kesällä 2023 Niipalassa toteutettiin holistisesti suunniteltu laidunnuskokeilu yhteistyökumppaneiden hiehoilla. Yhteisöllinen lähestymistapa ruoantuotantoon mahdollistaa mm. tuotannon monimuotoisuuden ja uusien toimijoiden pääsemistä ruoantuotannon pariin. Kuva: Niipalan tilan kuva-arkisto

Ruoan ostaminen palveluna tulevaisuutta?

Mutta miten kumppanuusmaataloustutkija näkee suomalaisen kumppanuusmaatalouden tulevaisuuden? Galina Kallion mielestä meidän tulisi muuttaa ajatustamme ruoan hinnoittelusta. Kumppanuusmaataloudessa maksettaisiinkin viljelijän tekemästä työstä, eikä ruuan määrästä. Näin ruokaa ei hinnoiteltaisi kilotavarana vaan palveluna, jonka viljelijä tekee puolestamme. Kun ihmiset ajattelisivat tällä tavoin, olisi heidän helpompi maksaa ruoasta niin, että myös tuottajalle jäisi reilu korvaus.  Samalla kuluttaja osallistuu maan hoitoon ottamalla vastuuta maaperän hyvinvoinnista.

Kumppanuusmaatalous on siis muutakin kuin ruokaa. Se on yhdessä tekemistä, uusien asioiden oppimista ja yhteisöllisyyttä. Se on ihmisiä, joiden kanssa jakaa saman arvot, maailmankuvan ja ihmettelyn aiheet sekä vastuun jakamista ja halun muuttaa maailmaa.

Kumppanuusmaatalous on yhteyttä ruokaan, luontoon ja ihmisiin sekä mahdollisuus vaikuttaa.

Teksti: Terhi Suvilehto

Oletko puutarha-alan opiskelija? Etsitkö harjoittelupaikkaa?

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten Omalle Pellolle Helsingin Herttoniemeen ja Vantaan Korsoon satokaudelle 2024. 

Keitä me olemme

Kaupunkilaisten Oma Pelto on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila, jota pyörittää noin 200 kotitalouden 100%:sti omistama Herttoniemen ruokaosuuskunta. Viljelemme luonnonmukaisesti omistajajäsenillemme yli 30 eri kasvilajia kahdella eri pellolla, Herttoniemessä ja Korsossa. Lisäksi satoa myydään pääkaupunkiseudun ravintoloille tai suoramyyntinä pellolta.

Herttoniemen Omalla Pellolla on n. 1,4 hehtaaria peltoa, jossa viljellään luomuna ja kääntämättömän penkkiviljlelyn menetelmällä. Korson Omalla Pellolla on peltoalaa n. 6 hehtaaria, jossa viljellään biodynaamisesti luomuna pysyvissä viljelypenkeissä sekä avomaaviljelynä. Molemmilta pelloilta löytyy myös kausihuone. 

Viljelijämme Anniina on kirjoittanut kääntämättömän penkkiviljelyn menetelmästä artikkelin Luomuliiton lehteen. Olemme myös julkaisseet viljelymenetelmistä sivuillamme kaksi kirjoitusta “10 syytä, miksi kääntämätön penkkiviljely kannattaa” sekä “Luonnonmukaista kaupunkiviljelyä kolmella eri menetelmällä”. 

Satokausi runsaimmillaan Herttoniemen Omalla Pellolla. Kuva: Terhi Suvilehto

Työharjoittelusta

Työharjoittelun minimikesto on yksi kuukausi. Harjoittelukausi alkaa huhti-/toukokuussa ja loppuu lokakuussa. Pellolla on mahdollista työskennellä sopimuksen mukaisen jakson ajan tai koko viljelykauden. Harjoittelupaikka sijaitsee Helsingissä Herttoniemessä tai Vantaan Korsossa. Molemmille pelloille on julkisilla hyvät kulkuyhteydet.

Sinulta odotamme hyvää ja reipasta asennetta. Työharjoittelu on fyysisesti vaativaa, mutta pyrimme etsimään kaikille harjoittelijoille vaihtelevaa ja mielekästä sekä juuri osaamisen mukaista sopivaa työtä. 

Avomaavihannesten harausta Herttoniemen Omalla Pellolla. Kuva: Anniina Hillebrandt

Opit viljelijöiltämme monipuolisesti luomuviljelystä. Pystymme tarjoamaan sinulle viljelyopetusta ja konepuolen opetusta sekä mahdollisuuden tutustua ekososiaalisesti kestävään maatalousmalliin eli kumppanuusmaatalouteen. Ikävä kyllä emme pysty maksamaan työharjoittelusta palkkaa.

Muuta toimintaa satokaudella 2024

Kaudella 2024 Korson pellolle luodaan myös uudenlainen viljely-yhteisö. Helpotamme puutarha-alan ammattilaisten yrittäjyyttä mahdollistamalla yritystoiminnan harjoittamisen yhteisöllisessä ympäristössä ilman suuria investointeja. Viljelylohkon vuokrasopimukseen sisältyy kattava valikoima välttämättömiä työkoneita sekä muita resursseja kuten kasteluvesi ja komposti, kuten myös luomu- ja demeter-merkkien käytön markkinoinnissa. Farm-to-Farm -mallista löytyy lisätietoa sivuiltamme. 

Kasvisten viljelystä kiinnostuneet harrastajat puolestaan saavat uudenlaisen mahdollisuuden osallistua ruokansa kasvatukseen. Osuuskunnan jäsenet ovat jo aikaisempina vuosina päässeet nauttimaan peltotöistä paitsi talkoillessaan myös noutaessaan viikottain satonsa itsepoimintana. Nyt on mahdollista opetella puutarhurin puuhaa ammattilaisen tukemana itseviljelynä. Korsosta voi vuokrata oman penkkiviljelmän, jossa alkukauden maanmuokkaus-, kylvö- ja istutustyöt ovat valmiiksi tehty. Myös itseviljelymallista voi lukea lisää sivuiltamme.

Teemme paljon yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa. Pellolla vierailee mm. paljon erilaisia ryhmiä kuten eri-ikäisiä jäseniä, ravintoloita tai oppilasryhmiä. Kesän aikana järjestämme tapahtumia, joista tunnetuin lienee jo perinteiset Herttoniemen Sadonkorjuujuhlat.

Kiinnostuitko?

Jos kiinnostuit työharjoittelusta Herttoniemen Omalla Pellolla, laita viestiä herttoniemenpuutarhuri@gmail.com
Jos kiinnostuit työharjoittelusta tai työskentelystä Korson Omalla Pellolla, laita viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com.

Lisätietoja saat myös ottamalla yhteyttä p. 050 571 5032 / Olli Repo tai ruokaosuuskunta@gmail.com.

Meidät löytää myös somesta

Facebook: Kaupunkilaisten Oma Pelto, Herttoniemen Oma Pelto
Instagram: kaupunkilaisten_oma_pelto

Teksti: Terhi Suvilehto

Luonnonmukaista kaupunkiviljelyä kolmella eri menetelmällä

Kaupunkilaisten Omalla Pellolla on viljelty aina eli koko 12 vuoden olemassaolonsa aikana luonnonmukaisesti eli luomuna. Korson pellolla viljellään lisäksi biodynaamisesti eli Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on hallussaan molemmat valvotut luonnonmukaisen viljelyn sertifikaatit, luomu ja demeter -merkit.

Perinteinen avomaaviljely

Ensimmäiset kymmenen vuotta, v. 2011-2021, Korson pellolla viljeltiin perinteisen avomaaviljelyn tekniikalla. Tässä menetelmässä koko pelto käännetään ja muokataan joka kevät eli uusi kasvukausi aloitetaan aina ns. puhtaalta pöydältä. Keväisin viljelijälle tulevat tutuiksi sellaiset työvaiheet kuten kyntö, äestys ja jyrsintä. Nämä tapahtuvat traktorin avustuksella kun koneen perään laitetaan maanmuokkauksen mahdollistava työväline. Kynnössä traktorin perässä olevat isot terät leikkaavat ja kääntävät maan. Äestyksessä terät vaihdetaan piikkimäisiin koukkuihin, jotka tasoittavat ja rikkovat kynnettyä maata. Jyrsinnässä pienet terät murentavat ja tasoittavat pintamaan. Maanmuokkauksen yhteydessä maahan lisätään myös maanparannusaineita, kuten kalkkia ja lantaa. Tämän jälkeen pelto on valmis viljelyrivien muodostamiseen, kylvöön ja istutukseen. 

Avomaaviljelyssä pelto tasoitetaan traktorilla joka kevät ennen penkkirivien muodostusta. Ilman viherpeitettä pelto vapauttaa runsaasti maaperän hiiltä ilmaan. Kuva: Olli Repo

Perinteinen avomaaviljely on yleisin käytettävissä oleva kasvisten viljelymenetelmä sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä. Menetelmän suosio perustuu luultavasti siihen, että se on viljelijöille tuttua ja tarvittavia työvälineitä on helposti saatavilla. Menetelmässä on kuitenkin myös epäkohtansa. Koska kaikki toimenpiteet (myös kasvukauden aikainen rivivälien haraus) suoritetaan traktorilla, vaatii menetelmä paljon peltoalaa ja kuluttaa runsaasti fossiilisia polttoaineita. Raskas traktori myös tiivistää kulkiessaan peltomaata, jonka yhtenä elinvoimaisuuden ehtona on ilmavuus. Lisäksi joka keväinen raskas maanmuokkaus vapauttaa ilmakehään runsaasti maaperään luonnollisesti varastoitunutta hiiltä.

Korso pelto-olosuhteet ovat aiheuttaneet vuosien varrella runsaasti haasteita. Koneellisesti toteutettuna maanmuokkaus ja rikkaharaus vaativat kuivan maan ja koska Korson saviset peltolohkot kuivuivat hitaasti, on sää haastanut usein toimenpiteiden oikea-aikaisen toteutuksen. Vuosien mittaan haastetta on tuonut myös vanha konekanta, joka on saattanut hajota juuri tärkeän työvaiheen hetkellä.

Kosteassa maassa raskas traktori painautuu syvälle maahan. Huonolla säällä kevään kyntötyöt ovat haasteelliset. Kuva: Olli Repo

Juuri näistä syistä Omalla Pellolla päätettiin v. 2022 siirtyä entistäkin ekologisempaan luomukasvisten tuotantomenetelmään eli pysyvään penkkiviljelyyn. 

Pysyvä penkkiviljely

Kaudella 2021 Korson pellolla testattiin muutaman penkkirivin verran pysyvän penkkiviljelyn menetelmää. Tulokset vakuuttivat, sillä satoa tuli alaa kohti enemmän kuin perinteisen avomaaviljelyn menetelmällä. Kävimme tutustumassa Rekolan biodynaamisella tilalla, Lillklobin permakulttuurisella puutarhalla sekä Kumpulan koulukasvitarhalla pysyvään penkkiviljelyyn. Omat ja muiden tilojen onnistuneet kokemukset penkkiviljelystä motivoivat ja Korson avomaapellolle päätettiin rakentaa pysyvät penkkirivit. 

Vuoden 2022 kevättyöt olivat siis hyvin erilaiset viljelijöille Kirsille ja Teijalle. Sen sijaan että traktori olisi valjastettu kyntöhommiin, alettiin pellolle hankkia joukko uusia ja keveämpiä työkaluja ja -koneita. Viljelylohkoille rakennettiin pysyviä viljelypenkkejä kokoon 50m x 75cm. Tämä koko valittiin, jotta penkit olisivat mahdollisimman helposti työstettäviä. Kevään maanmuokkaus toteutettiin uudella käsikäyttöisellä sarvitraktorilla, joka möyhii pintamaata kevyesti alle 5 cm syvyydeltä säilyttäen samalla maaperän kuohkeuden. Samalla pintamaahan lisättiin lantapitoista kompostia. Maaperä- ja ilmastoystävällisyyden lisäksi pysyvän penkkiviljelyn suuri etu on sen taloudellisuus. Koska rivivälit harataan käsin eikä traktorilla, voidaan kasviksia myös istuttaa huomattavasti tiheämpään kuin tavanomaisessa viljelyssä. 

Pysyviä viljelypenkkejä rakennettiin myös talkoovoimin. Tässä on tulossa sipulipenkkejä. Kuvassa näkyvät myös käsikäyttöiset sarvitraktori ja harauspyörä. Kuva: Terhi Suvilehto

Pysyvät penkit osoittautuivat toimiviksi ja ne ovat tulleet jäädäkseen Korson Omalle Pellolle. Penkit sijaitsevat tulevina kausina samalla paikalla kuin mihin ne alunperin rakennettiin eikä maata käännetä muuten kuin pinnalta. Maaperä pysyy elinvoimaisena, kun pinnalle lisätään vuosittain laadukasta kompostia. Kasvikset puolestaan istutetaan vuosittain eri paikkoihin vuoroviljelyn mukaisesti.

Kaudella 2022 tapahtui myös muita isoja muutoksia osuuskunnan toiminnassa. Osuuskunta sai sopimuksen jatkaa Herttoniemen kartanopuistossa sijaitsevan puutarhan luomuviljelyä ja syntyi Herttoniemen Oma Pelto. Pelto oli muutettu pari vuotta aikaisemmin kääntämättömiksi viljelypenkeiksi. Sitä olikin uuden viljelijämme Anniinan helppo jatkaa.

Kääntämätön penkkiviljely

Kääntämätön penkkiviljely, toiselta nimeltään no dig-menetelmä, eroaa pysyvän penkkiviljelyn menetelmästä siten, että nimensä mukaisesti maata ei käännetä lainkaan vuoden aikana, ei edes pinnalta. Kun maata ei muokata, pieneliöstö aktivoituu ja mikrobit esim. sienirihmastot ym. saavat kehittyä rauhassa. Monipuolinen pieneliöstö parantaa maan rakennetta, veden sidontaa ja ravinteiden kiertoa. Muokkaamaton maa ei myöskään vapauta maaperästä hiiltä ilmakehään eikä lisää tällä tavoin ilman hiilidioksidikuormaa.

Penkkiviljely mahdollistaa viljelyrivien muodostuksen lähekkäin toisiaan ja tuottaa alaa kohti runsaan sadon. Kun maata ei käännetä, maaperän pieneliöt ja sen myötä myös kasvit voivat hyvin. Kuva: Terhi Suvilehto

Kääntämättömän penkkiviljelyn puutarhassa viljelijän kevättöistä puuttuu kyntö, äestys ja jyrsintä kokonaan. Maata parannetaan lisäten sen päälle vuosittain laadukasta lantapitoista kompostia, mikä korvaa myös viherlannoituksen tarpeen. Perinteisessä avomaaviljelyssä sekä pysyvässä penkkiviljelyssä käytetyt energiaintensiiviset rikanpoistomenetelmät kuten muovitus, liekitys ja traktorilla (isolla tai käsikäyttöisellä) haraus puuttuvat myös no-dig -menetelmässä. Rikkojen torjunnassa sen sijaan luotetaan säännölliseen jokaviikkoiseen käsiharaukseen. Näin rikat eivät pääse koskaan kasvamaan liian suureksi vieden kasvutilaa itse viljelykasveilta.

No dig -menetelmässä on paljon hyviä puolia ja listasimmekin jo niitä aikaisempaan kirjoitukseen. Täysin ongelmaton ei tämäkään menetelmä kuitenkaan ole. Jos ei esimerkiksi ehdi pysyä haraustahdissa luonnon määräämään kasvuvauhtiin, on pulassa ja satoa on jälkikäteen vaikeaa pelastaa rikkojen alta.

Anniina on kirjoittanut kääntämättömästä penkkiviljelystä Luomuliiton lehteen kattavan artikkelin “Vihanneksia maata kääntämättä”, jossa hän käy tarkemmin läpi menetelmän perusperiaatteet sekä hyviä ja huonoja puolia. 

Uudenlaista omaa viljelyä Korson Omalla Pellolla

Kaudella 2024 puhaltavat muutosten tuulet jälleen Kaupunkilaisten Omalle Pellolle. Korson pellolle luodaan myös uudenlainen viljely-yhteisö, jossa sato-osuuden itsepoimijat, aktiiviset puutarhaharrastajat sekä ammattilaiset saavat seuraa ja tukea toisiltaan. Vihannesten kasvatuksesta kiinnostuneet itseviljelijät voivat vuokrata oman penkkiviljelmän, jossa alkukauden maanmuokkaus-, kylvö- ja istutustyöt ovat valmiiksi tehty. Tämä sopii erityisesti omasta palstasta haaveileville aloitteleville puutarhureille, sillä sadon onnistumista auttaa ammattilaisen tekemät pohjatyöt. Puutarha-alan ammattilaiset puolestaan voivat vuokrata oman viljelylohkon, jossa on helppo harjoittaa omaa puutarhayritystoimintaa matalalla kynnyksellä ja yhteisöllisessä ympäristössä. Suuria alkuinvestointeja ei tarvitse tehdä, sillä Farm-to-Farm -sopimukseen sisältyy joukko viljelyssä välttämättömiä työvälineitä sekä resursseja kuten kasteluvesi ja komposti. 

Tutustu lisää sivuiltamme mahdollisuuksiin, joita tarjoamme kuluttajalle, aktiiviselle harrastajalle ja ammattilaiselle.

Korson Omalle Pellolle luodaan uudenlainen viljely-yhteisö, joka helpottaa itseviljelyyn oppimista sekä yrittäjyyttä. Samalla saa seuraa ja tukea muilta viljelijöiltä. Kuva: Olli Repo

Teksti: Terhi Suvilehto

Lahjaksi oma pelto -kestävä joululahja, jonka tuoma ilo myös kestää pitkään

Varoitus: Tämä on mainos!

Aineettomia joululahjoja on monenlaisia. Voit tukea kehittyviä maita ostamalla sinne supersiemeniä, satuhetken lapselle, kouluruokailua, vuohen, vettä, ammatin tai jopa halauksen. Apu on tärkeää, ja samalla ostamme itsellemme hyvää omaatuntoa hyvinvointimme keskellä.

Entäpä jos tämän vuoden aineeton joululahjasi olisikin täynnä elämää, hyödyttäisi myös sinua itseäsi ja toisi sinulle silti hyvää omaatuntoa. Osta lahjaksi oma pelto, tai oikeastaan pala pellosta, jonka jaat yhdessä muiden kanssa. 

Samalla ostat kodin miljoonille eläimille, linnuille, eliöille ja mikrobeille, sekä itsellesi mainion kesänviettopaikan pääkaupunkiseudulta. Oikeastaan saat kaksi kesänviettopaikkaa, Helsingin Herttoniemestä ja Vantaan Korsosta. Kaupunkilaisten Oma Pelto tarjoaa monenlaisia elämyksiä kaikille aisteille läpi kesän pitkälle syksyyn saakka.

Penkkiviljelyn istutustalkoot Korson pellolla kesäkuun alussa 2022 keräsivät yhteen osuuskunnan väkeä monessa sukupolvessa. Kuva: Terhi Suvilehto

Herttoniemen pellolla metromatkan läheisyydessä pääset satokauden aikana työntämään kätesi multaan viikottain satokassia poimiessasi. Samalla nautit lintujen laulusta ja annat mielesi rauhoittua luonnon rauhassa ja tuoksuissa. Pellolla järjestetään myös säännöllisesti talkoita, jolloin peltogym saa kehosi vetreään kuntoon. Kumppanuusviljelyssä pääset puutarhatöihin ja -tunnelmaan ilman, että sitoudut koko kesäksi hoitamaan kasvimaatasi. Lapsesi kirmaavat turvallisessa ympäristössä ötököitä ja kukkia tutkien sinun nauttiessa kuntoilusta ja itse tekemisen ilosta. Valipalaksi voitte poimia sesongin mukaisesti esim. sokeriherneitä, porkkanoita tai lehtikaalia suoraan pellosta rouskuteltavaksi.  

Mikäli haluat lisää vastuuta ja oppia, on Korson pellolta mahdollista vuokrata oma viljelypenkki. Tässä itseviljelymallissa ammattilainen on tehnyt puolestasi kevään pohjatyöt ja pääset hänen ohjauksessa opettelemaan ruokasi kasvatusta. Korson pellolla on hyvin tilaa myös telttailla, ihan kävelymatkan päässä juna-asemalta. 

Herttoniemen pellolla järjestetään satokauden aikana erilaisia tapahtumia. Kesäkahvila on avoinna viikottain ja voit tavata pellolla ystäviäsi sekä muita osuuskunnan jäseniä. Samalla on helppo vaihtaa ajatuksia satokassin sisällöstä sekä uusimpia reseptejä. Löydät siis uusia myös ystäviä ja olet mukana elämänilloisessa yhteisössä. Satokausi huipentuu perinteisiin syyskuun sadonkorjuujuhliin, joissa tutustutaan suomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin sekä iloitaan musiikista, tanssista, taiteesta ja hyvästä ruoasta.

Kansantanssin pyörteissa Knusbackan pihalla Herttoniemen sadonkorjuujuhlissa 2023. Kuva: Terhi Suvilehto

Ainiin… kaiken edellä mainitun lisäksi saat tuoreet ja maukkaat luomukasvikset eri väreissä ja eri lajeissa viikottain keittiöösi. Jos et halua poimia satoasi itse pellolta, voit noutaa valmiiksi poimitut, pestyt ja pakatut kasvikset siistissä satokassissa sovitulta noutopisteeltä. Kasvistuntemuksesi ja ruoanlaittotaitosi paranevat. Kotisivuilta löytyy tueksi reseptipankki, josta voit napata ideoita keittiöösi. Opit laittamaan ruokaa uudella tavalla ja hyödyntämään monipuolisesti erilaisia kasviksia. Alat syömään terveellisemmin, olet energisempia ja voit paremmin, läpi vuoden.

Viikon satokassi itsepoimittuna: kasvisten kirjoa, väriä ja makua. Kuva: Terhi Suvilehto

Tämän kaiken myötä olet rakentamassa uudenlaista ruokajärjestelmää, jossa ruoantuotanto on omissa käsissämme ja toteutetaan planetaarisissa rajoissa. Autat maata ennallistumaan ja lisäät lähiluontosi monimuotoisuutta. Sinusta tulee maan ystävä ja hoitaja ja kumppanuusviljelijänä myös maanviljelijä. Tämä jos mikä saa omantunnon voimaan hyvin, suorastaa lauleskelemaan ilosta.

Osta siis tänä vuonna kestävä ja aineeton joululahja, joka on täynnä eloa ja tuo sinulle hyvää elämää!

P.S. Vinkkaa tästä mahdollisuudesta myös ystävillesi ja laita hyvä kiertämään.

Teksti: Terhi Suvilehto

Oman Pellon Itseviljelymalli

Lehdistötiedote 16.12.2023

Kaupunkilaisten oma pelto laajentaa toimintaansa tarjoten uudenlaisen puutarhaharrastuksen Pääkaupunkiseudulle

Kaupunkilaisten Oma Pelto lisää toimintaansa mallin, jossa jokaisella on mahdollisuus oppia viljelemään yhteisessä puutarhassa. Innostava itseviljelymalli on uusi Suomessa.

Kaupunkilaiset voivat nyt ottaa osaa uudenlaiseen puutarhaharrastukseen, joka perustuu jaettuihin viljelypalstoihin. Osuuskunta tarjoaa alustan, jossa jäsenet voivat valita oman palstansa ja hoitaa kasvejaan yhdessä muiden palstalaisten ja viljelijän kanssa. Maanparannukset ja kylvöt hoitaa viljelijä palstalaisten puolesta. Tämä konsepti mahdollistaa kaikille kaupunkilaisille mahdollisuuden osallistua maanviljelyyn ja oppia lisää lähiruoan tuottamisesta.

---

"Olemme innoissamme uudesta palsta 2.0 konseptista, joka helpottaa kaupunkilaisten mahdollisuutta viljellä itse. Kumppanuusmaatalous yhdessä yhteisen ruokaosuuskunnan kanssa tarjoaa erinomaisen ympäristön kestävän maatalouden edistämiselle, ja uskomme voivamme tuoda arvokasta osaamista kaupunkilaisille satokauden aikana. Kaupunkilaisten Oma Pelto pyrkii jatkuvasti innovoimaan ja parantamaan ruoan tuotantoa kestävällä tavalla.” Olli Repo, ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja

---

Kaupunkilaisten Oma Pelto - Kumppanuusmaataloutta edistävä toimija

Herttoniemen Ruokaosuuskunta on yhteisöllinen organisaatio, jonka tavoitteena on edistää kestävää maanviljelyä ja tarjota kaupunkilaisille mahdollisuus osallistua ruoantuotantoon. Ruokaosuuskunta hallinnoi Kaupunkilaisten Oma Pelto kumppanuusmaatiloja, joita on Herttoniemessä ja Vantaan Korsossa. Ruokaosuuskunta on perustettu 2011 ja se on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila Suomessa. Sato-osuuden pellolta voi ostaa myös valmiiksi kerättynä tai itsepoimintana.

Malli perustuu Saksassa suosittuu Meine Ernte -malliin.

Liity mukaan viljelyinnostukseen

Kaupunkilaisten Oma Pelto kutsuu kaikki kiinnostuneet mukaan tähän uudenlaiseen puutarhaharrastukseen. Liittyminen osuuskuntaan avaa mahdollisuuden kokea yhteisöllisyyden voima, oppia uutta maanviljelystä ja nauttia oman käden jäljellä kasvatetuista herkuista.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Olli Repo
yksi perustajajäsenistä ja hallituksen puheenjohtaja
0505715032
olirepo@gmail.com (kyllä, olli yhdellä l:llä)

Herttoniemen Ruokaosuuskunta
Kaupunkilaisten Oma Pelto
Herttoniemi + Korso
www.omapelto.fi

10 luonnonmukaista syytä, miksi kääntämätön penkkiviljely kannattaa

Ihastelimme kesän ja sysyn aikana Herttoniemen Oman Pellon kauniita, värikkäitä ja harmonisia viljelypenkkejä. Kaikesta näki, että käytetty viljelymenetelmä toimii ja tuottaa runsasta satoa. Viljelmien takana oli osuuskunnan palkkaama viljelijä Anniina Hillebrandt, joka oli töissä pellolla jo aikaisemmilla viljelijöillä aikana, jolloin se tunnettiin nimellä Stadin puutarhuri. Herttoniemen ruokaosuuskunnan sai Herttoniemen kartanopuistossa sijaitsevan luomupuutarhan hallintaansa elokuussa 2022.

Itsepoiminta on siistiä ja helppoa. Myös lapset viihtyvät pellolla. Kuva: Terhi Suvilehto

Herttoniemen Oman Pellon viljelymenetelmäksi on valittu kääntämätön penkkiviljely, joka tunnetaan myös nimellä no dig -menetelmä. Haastattelin Anniinaa ja kysyin, miksi hän oli päättänyt viljellä juuri kyseisellä menetelmällä.

1. Onnistunut pohjatyö palkitsee. Edelliset yrittäjät Tom ja Emily olivat perustaneet no-dig -penkit pari vuotta aikaisemmin, joten sitä oli tietenkin hyvä lähteä jatkamaan. Kääntämättömässä penkkiviljelyssä juuri perustamisvaihe on kaikista työläin ja riskialttein. Mm. käytetyn kompostin laadulla on suuri merkitys, jotta pieneliöt pääsevät hyvin kehittymään. Mutta kun penkit on kerran tehty hyvin ja perusteet luotu vahvaksi, on tulevien vuosien työt helpompaa ja viljely monella tavoin perinteistä avomaaviljelyä palkitsevampaa.

2. Maaperän pieneliöstö ja mikrobisto on runsas ja voi hyvin. Nimensä mukaisesti no dig -menetelmässä maata ei muokata. Näin pieneliöstöt kuten lierot ja ötökät aktivoituvat ja mikrobit kuten bakteerit ja sienirihmastot saavat kehittyä rauhassa. Maaperän hyvinvoiva ja monimuotoinen pieneliöstö ja mikrobikanta parantaa maan rakennetta ja ravinteiden kiertoa sekä puhdistaa maata epäpuhtauksilta. 

3. Rikkaruohot helpommin hallittavissa. Kun maata ei muokata vuosittain, eivät maan sisällä olevat rikkaruohojen siemenet pääse pinnalle itämään. Rikkojen siemeniä leviää kyllä myös ilmasta, mutta viikoittainen säännöllinen haraus estää niiden kasvun ongelmaksi asti.

4. Parempi vedensidontakyky. Maaperän pysyvä kasvipeite yhdistettynä huokoiseen maan rakenteeseen auttaa sadevettä imeytymään paremmin maaperään. Tämä vähentää kastelun tarvetta. Maan runsas orgaaninen aines suojaa myös peltoa ja peltoympäristöä rankkasateiden aiheuttamilta ongelmilta estämällä maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumisen ympäristöön rankkasateiden aikana.

5. Maa pysyy ilmavana. Tässä viljelyssä ei tarvita raskasta traktoria, joka pellolla ajaessaan tiivistää maata. Näin maaperä pysyy ilmavana, mikä myös auttaa vedensidontaa ja ravinteidenkiertoa.

6. Ei maaperän hiiltä ilmaan. Muokkaamaton maa ei vapauta maaperän hiiltä ilmakehään hiilidioksidin muodossa, mitä tapahtuu aina perinteisen avomaaviljelyn kevätkynnössä. Maaperän hiilensidontakykyä tutkitaan nykyisin paljon ja siitä uskotaan löytyvän eräs ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

7. Ei hiilidioksidipäästöjä eikä turhia kuluja. Koska traktoria ei käytetä, ei viljelystä juurikaan synny myöskään fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Näin päästöt ja tuotantokulut pienenevät. Työkoneet vaativat myös aina huoltoa, mikä aiheuttaa ylimääräistä työkuormaa ja kuluja.

8. Helpommin hallittava. Koska suuria työkoneita ei käytetä ja viljelylohkot ovat pienet, helpottaa se maanparannus- ja istutustyötä sekä pellon yleistä hallintaa.

9. Suurempi sato. Koska suurten työkoneiden tarvitsemaa liikkumatilaa ei tarvitse ottaa huomioon, mahdollistaa se viljelyalueen tehokkaan hyödyntämisen. Näin myös satomäärät ovat alaa kohti perinteistä avomaaviljelyä suuremmat.

10. Psykologinen vaikutus ja esteettinen arvo. Siistit, lyhyet ja selvästi merkityt penkkirivit ovat sekä puutarhureille että talkoolaisille miellyttävä työympäristö. Pellon työmäärä on helppo hahmottaa ja näin työt sujuvat sutjakasti. Kauniit viljelypenkit lisäävät myös pellon viihtyisyyttä. Satoa on mukava poimia ja peltoalueella helppo viihtyä ihan vain vaikka ihastelemassa puutarhan kaunista monimuotoisuutta.

Lokakuun alussa, satokauden viimeisten viikkojen aikana, herkimmät kasvikset suojattiin hallaharsolla. Lehtipuiden ruska loi kauniin värimaiseman yhdessä värikkäiden mangoldien ja vihreiden lehtivihannesten kanssa. Kuva: Terhi Suvilehto

Luonnonmukainen kääntämätön penkkiviljely jäljittelee monin paikoin luonnon omia systeemejä. Viljelijä ei pakota maata toimimaan omien toiveidensa mukaisesti vaan ottaa käyttöönsä luonnon jo luomat keinot maaperän optimaalisten kasvuolosuhteiden muodostamiseen. Ei metsämaatakaan käännetä keväisin tai haravoida syksyisin puiden lehdistä, vaan lehdet putoavat maahan ravitakseen maaperää seuraavaa kasvukautta varten. Talven aikana katekerros ehtii maatua maaperään raviten sitä sekä maaperän mikrobeja ja pieneliöstöä seuraavan vuoden kasvua varten. Kun ymmärtää syvemmin luonnon kiertokulun ja eri vuodenaikojen tehtävän peltoekosysteemissä, on kääntämättömän penkkiviljelyn hyödyt helppo ymmärtää

Maanviljelijää voidaankin kutsua maanhoitajaksi. Hyvinvoivassa maaperässä myös kasvit kasvavat parhaiten ja korjattu sato on laadukasta, ravintoainepitoista ja maukasta. Anniinan haastattelu tehtiin lokakuun lopussa, kun kausi oli jo kääntynyt taantuman eli syksyn puolelle. Viljelijä pääsee viimein ansaitulle lomalle. Myös pelto ja maaperä jätetään lepäämään ja voimaantumaan seuraavaa kasvukautta varten. 

Luomuviljelijä tekee raskasta työtä yhteydessä luontoon. Anniina on tyytyväinen menneeseen kauteen ja aloittaa onnellisen väsyneenä ansaitun loman.

Kuva: Tiina Köngäs

Teksti: Terhi Suvilehto

Sadonkorjuun juhlaa ja taidetta

Syyskuun puolivälissä järjestettiin Herttoniemen pellolla ja kartanopuistossa jo toisen kerran sadonkorjuujuhlat, jotka vetivät lähes 2000 helsinkiläistä nauttimaan kauniista syksyisestä sunnuntaipäivästä. Tänä vuonna teemana oli “päivä maalla talonpoikaistyyliin”. Knusbackan talonpoikaismuseo, vanha sipoolainen maatila, täyttyi kansanmusiikista ja -tanssista ja sen ympäristö puolestaan kotieläimistä. Alueelle oli rakennettu pieniä aitauksia, joissa pääsi ihmettelemään ja ihastelemaan lampaita, ankkoja, kaneja, kanoja, ponia, aasia, vuohia ja possua.

Pyhtään kiertävän farmin eläimet ovat tottuneet pieniin ja isompiin ihasteleviin katseisiin ja kämmeniin.

Kuva: Terhi Suvilehto

Harvemmin kaupunkilaiset pääsevätkään näin lähelle oikeita kotieläimiä, vaikka tarinoita Piippolan vaarista ja sen eläimistä olemmekin kuulleet lapsuudesta lähtien.

Kotieläimet houkuttelivat ihmiset ulkoilemaan kartanopuistoon. Kuva: Tony Virolainen

Paikalta löytyi tietenkin myös satomyyntiä, lehtikaalin itsepoimintaa sekä kaksi kahvilaa letunmyyntipisteineen. Erityisesti lehtikaalin itsepoiminta oli jälleen kerran suosittua. Ihmisiä inspiroi päästä ruoan alkulähteille pellolle ja nauttia lehtikaali”pensaiden” kauneudesta syysauringon välkkeessä.

Lehtikaalipellon vehreys ja kauneus ilahduttaa. Kuva: Sofie Jokinen

Maanvijleijät ja ruoantuottajat ovat tottuneet elämään sopusoinnussa luonnon kanssa, sään määräämässä rytmissä sekä jännittämään sateen tuloa. Sade aiheutti jännitystä myös festarijuhlien järjestäjille. Juuri ennen juhlien alkua satoi kaatamalla ja avauspuheet pidettiin lähes tyhjälle pihalle. Suuret kiitokset Roihuvuori- ja Herttoniemi-seuroille, jotka lainasivat käyttöömme juhlakatoksia ja molemmat kaksi kahvilaa, satomyyntipiste ja esiintymislava oli mahdolista suojata sateelta.

Juhlien musiikkiohjelman avasi suomalais-ukrilaisia kansanlauluja a cappella -tyyliin esittävä Kuokkavieraat, joka myös joutui esittämään ensimmäiset laulunsa lähestulkoon toisilleen sadepilvien pudotellessaan viimeisiä pisaroitaan. Mutta festivaaliväki oli valmiina odottaen sateen väistymistä. Jo kolmannen laulun aikana, kun Sari Kaasisen Emoni ennen -sointujen tahtiin laulettiin kaipuuta miehelästä äitin helmojen ja huolenpidon huomaan, ihmisiä alkoi valumaan jonona asti alueelle. Kuokkavieraat muuten juhlivat ensi vuonna 50-vuotistaivaltaan ja sen myötä myös pitävät juhlavuoden keikkoja.

Kuokkavieraiden ensimmäisten laulujen aikana odotellaan vielä yleisöä. Kuva: Tony Virolainen

Nuorisoseura Karjalan Nuorten energinen tanssiryhmä Roihu puolestaan ilahdutti juhlijoita palkitulla kansantanssiteoksellaan Kilpasilla. Nuorten into kansantanssiin oli vaikuttavaa ja energia tarttuvaa. Esityksen jälkeen sekä pienten että isompien juhlijoiden oli helppo hypätä myös itse kansantanssin pyörteisiin ja piiritanssin leikkiin. MIhin on unohtunut liikkeen ja tanssin ilo elämästämme..? Miksi emme tanssisi useammin, myös arkena?

Piiritanssi ja yhteinen ilo yhdistävät eri ikäpolvet. Kuva: Terhi Suvilehto

Tanssiryhmä-Roihun energiset tytöt tanssittavat myös juhlaväkeä. Kuva: Tony Virolainen

Päivän aikana aurinko selätti sateen pysyvästi ja syysauringon loisteessa saimme nauttia myös kansanmusiikkiduo Kymmenkielen taitavasta musisoinnista. Molemmat pelimannit, viulisti-Viive  ja sellisti-Caro, opiskelevat Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinjalla. He esittivät svengaavaa perinnemusiikkia, sekä vanhaa tuttua että nykytuotantoa heidän omasta sävelkynästään.

Kuva: Terhi Suvilehto

Juhlissa esiintyivät myös Herttoniemen seurakunnan pastori ja kanttori, jotka ilahduttivat ja laulattivat yleisöä tutuilla virsillä. Lisäksi kuulimme ruokatarinoita 100-200 vuoden takaa, kun Helsinki-opas Janica Hindle kertoi, kuinka muuntaa vanhoja reseptejä nykypäivän toiveisiin ja tarpeisiin. Opimme valmistamaan porkkanakakkua, täytettyjä nauriita, inkiwäärijuomaa ja persialaista kirpeäkastiketta. Resepteistä huomaa, kuinka suomalainen arkiruoka ja ruokakulttuuri sai vaikutteita kaukaisista maista jo 200 vuotta sitten.

Kuvat ja reseptit: Janica Hinde

Herttoniemen kartanopuisto museorakennuksineen on ainutlaatuinen miljöö, jossa menneisyys ja nykyaika yhdistyvät hienolla tavalla. Kaupunkilaisten oma pelto järjesti sadonkorjuujuhlat yhteistyössä Herttoniemen kartanomuseon kanssa nyt jo toisen kerran. Ensimmäiset Herttoniemen sadonkorjuujuhlat järjestettiin viime vuonna 2022, jolloin pääesiintyjänä toimi maailmallakin tunnettu etnojazzia soittava yhtye Piirpauke. Nämä juhlat toteutettiin Suomen kulttuurirahaston myöntämällä apurahalla. Näin ruoka ja taide yhdistyivät pellolla ensimmäisen kerran ja loimme alueelle onnistuneesti uudenlaista festivaalitunnelmaa, yhteisöllisyyttä ja pöhinää.

Piirpauke keräsi Knutsbackan alueen täyteen entomusiikin ystäviä v. 2022. Kuva: Sofie Jokinen

Ensimmäiset sadonkorjuujuhlat yllättivät meidät järjestäjät täysin suosiollaan. Odotimme muutamaa sataa osallistujaa, mutta kun facebook ilmoitti kiinnostuneita olevan yli 1000 hlöä, ymmärsimme, että tämän kaltaiselle lähiötapahtumalle oli tilausta. Sää oli myös tuolloin suosiollinen, sillä syyssade saapui vasta 15 min. juhlien loppumisen jälkeen. Järjestelyt onnistuivat hienosti, kun jokainen talkoolainen oli läsnä tekemään ja toimiaan tarpeen mukaan ja valmis myös joustamaan etukäteen annetuista tehtävistään. 

Tänä syksynä järjestetyt toiset onnistuneet sadonkorjuujuhlat osoittavat, että ensimmäinen kerta ei ollut onnekas sattuma. Vihreistä liiveistä tunnistetut talkoo-järjestysmiehet saivat paljon kiitosta ja kyselyä tapahtumasta ja pellosta. Voimme ylpeänä kertoa, että nämä onnistuneet sadonkorjuujuhlat, kuten myös kauniit monimuotoiset luomupeltomme, ovat kansalaisaktiivisuuden ja -vaikuttamisen tulos. Kaiken mahdollistaa usko unelmiin ja hieman parempaan maailmaan, aktiivinen toiminta sekä yhteisöllisyys eli upea sitoutunut porukka, johon luottaa. Tässä yhteisössä ja yhteistyössä on aina tilaa ja ensi vuonna toivommekin saavamme järjestäjäporukkaan mukaan myös alueen yrityksiä sekä lisää muita toimijoita. 

Herttoniemen sadonkorjuujuhlien järjestäjät ja talkooporukka valmiina ottamaan vastaan festivaalivieraita. Kuva: Tony Virolainen

Ruoka ja taide yhdistyivät jälleen kauden 2023 päätöstapahtumassa, kun Herttoniemen Oman Pellon kasvihuone muuntui taidenäyttelytilaksi. Joukko taiteilijoita esittelivät ruoka- ja luontoaiheisia kuvataideteoksiaan sekä tekstejään. Tällä kertaa syysmyrsky ja sade karkoitti ison osan vieraista, mutta luonto puolestaan sai mahdollisuuden tehdä omaa äänitaidettaan kasvihuoneen kattoon.

Kasvihuoneen puutarhamiljöö tarjoaa kauniin taustan kuvataideteoksille. Kuvat: Terhi Suvilehto

Se on siis totta, ruokakin on taidetta, monella tapaa. Olemme jo alkaneet suunnittelemaan seuraavaa satokautta sekä uusia tapahtumia. Ruokaa emme unohda, olemmehan ruoantuottajia, mutta emme myöskään taidetta.

Teksti: Terhi Suvilehto

Viljelijät! Täältä löytyy teille oma pelto

Kun perustimme Kaupunkilaisten Oma Pelto vuonna 2011 niin viljelyn aloittaminen oli vaikeaa. Ensin piti löytää sopivan matkan päästä pelto. Sinne piti rakentaa kastelujärjestelmä, tiet, varastot, työkalut sekä sähköt pellolle.

Nyt haluamme tarjota uusille viljelijöille mahdollisuuden helpompaan aloitukseen Vantaan Korsossa. Pystymme tarjoamaan Luomu & biodynaamisen peltomaan ja valmiiden viljelypenkkien lisäksi käyttöösi kompostia, harsoja, mypexkankaita, työkaluja, työkoneita, varastoja, laatikoita, pesupisteen, kauppakunnostuspisteen, kylmävaraston ja aidat. Nyt sinulla on mahdollisuus päästä aloittamaan viljely ilman suuria investointeja ja riskejä, sekä kokeilemaan kauppapuutarhan pitämistä.

Oma Pelto on ekosysteemipalvelu uusille viljelijöille. Meidän tavoitteena on tuoda uudella tavalla yhteen uudet viljelijät, jotka haluavat kokeilla maatilan pyörittämistä. Oman Pellon viljelijähautomo tarjoaa matalan kynnyksen aloittaa oma yritys. Oma Pelto on tukemassa uusien ideoiden jalostamista, toteuttamista ja kasvua. Palvelut ovat avoimia kaikille ruokaosuuskunnan jäsenille, jotka ovat kiinnostuneet oman tilan perustamisesta.

Etsimme uusia viljelijöitä, jotka haluaisivat kokeilla vihannesten viljelyä omalla pellolla. Ota yhteyttä ja jaa viestiä viljelymaata etsiville viljelijöille.

Tule toteuttamaan haaveesi kanssamme Farm-in-Farm mallilla!

Kuvan jälkeen lisätietoa mallista ja tilan fasiliteeteista.

Pelkkä viljelyalue ei varmista onnistunutta satoa. Siihen tarvitaan myös välttämättömiä työkoneita ja muita edellytyksiä. Katso mitä kaikkea viljelysopimus pitää sisällään. Tämä myös mahdollistaa, että pääset kokeilemaan ammattimaisempaa viljelyä pienemmillä alkuinvestoinneilla.

• Sijainti

  Kaupunkilaisten Oma Pelto, Anttilantie 11, 01450 Vantaa. Keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet. Pellolle pääsee helposti myös julkisilla. Pelto sijaitsee kävelymatkan päässä Korson juna-asemasta.

• Työkoneet

  Lainattavia työkoneita ovat mm. kylvökone, työntöhara, erilaiset käsiharat, broadfork…

• 2 pyörätraktori BCS

  ja siihen liitettävät työkoneet; vihermurskain, jyrsin ja penkkien tekokone. Tarkemmat tiedot: BCS 740 Two Wheel Tractor HONDA GX390 12 hp + rotovator 80 cm + PDR Precision Depth Roller BCS 80 cm Roller + BCS BLADERUNNER 75 cm Flail Mower for Two Wheels Tractors + BERTA rotary plough for two wheels tractors + Quick coupling BCS

• Kasteluvesi

  Pellolle on mahdollisuus johtaa kasteluvesi viereiseltä lammelta.

• Kylmiö

  Pellolla on kylmiökontti (6m x 2,5m). Valmista satoa voi säilyttää moottoroidussa konttikylmiössä.

• Pesupiste

  Vihannesten pesu- ja kauppakunnostuspiste takaa laadukkaat myyntituotteet.

• Aidat

  Viljelyalue on aidattu, jotta peurat ja jänikset eivät pääse syömään satoasi.

• Komposti

  Käytettävissä hevosenlantakompostia, jota on aumakompostoitu pellolla.

• Oma varasto

  Käytössä pieni varasto, jossa mahdollista säilyttää omia tarvikkeita yms.

• Luomu ja Demeter -merkit

  Voit markkinoida vihanneksia luomu ja demeter laatuisina, joka on todella hyvä kilpailuetu.

Sinulla pitää olla viljely kokemusta. Sinun täytyy sitoutua ja tuntea luonnonmukaisen viljelyn periaatteet.

Vapaana olevat viljelyalueet (katso ylhäällä olevasta kartasta sijainnit):
Nykulla pikkurinne
Lohko 13: sisältää 10 x 20 metri pysyväviljelypenkki, hinta 400 € + 24% alv / vuosi
Lohko 14: sisältää 10 x 20 metri pysyväviljelypenkki, hinta 400 € + 24% alv / vuosi
Lohko 15: sisältää 5 x 20 metri pysyväviljelypenkki , hinta 200 € + 24% alv / vuosi

Nykulla asunnot
0,16 hehtaaria, 2 viime vuotta viherlannoituksella huom. ei aitoja alueen ympärillä, hinta 750 € + 24% alv / vuosi

Haluamme auttaa ja tukea viljelijöitä. Luodaan yhdessä malli, jossa useat pienviljelijät voivat omina yrittäjinä luoda pellolle yhteisön, joka helpottaa viljelyssä, markkinoinnissa sekä suoramyynnissä.

Emme ole kuulleet, että tälläistä mallia olisi vielä maanviljelyssä. Malli on kuitenkin tuttu startup maailmasta, jossa on erilaisia kiihdyttämöitä sekä hautomoja auttamassa yrityksiä alkuun. Nyt haluamme auttaa samalla idealla uusia viljelijöitä aloittamaan oman yrityksen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä:
ruokaosuuskunta@gmail.com
tai soita 050 571 5032

Olli Repo,
yksi perustajajäsenistä sekä hallituksen puheenjohtaja.

Kaupunkilaisten Oma Pelto on yhteiskunnallinen yritys, jonka omistaa Herttoniemen Ruokaosuuskunta. Osuuskunnan jäsenenä on yli 200 kotitaloutta. Kaupunkilaisten Oma Pelto on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila. Osuuskunta on perustettu vuonna 2011.

Farm with Us

ps. Etsimme myös lampuria, joka pystyisi tuomaan kesäksi lampaita hoitamaan tilan perinnebiotooppia. (Edit: Lampuri löytynyt)

Herttoniemen sadonkorjuujuhlat su 17.9. klo 12-16

Tervetuloa viettämään Sadonkorjuujuhlia kanssamme Herttoniemen kartanolle su 17.9. klo 12-16.

Sadonkorjuujuhlat Herttoniemen kartanolla.

Juhlien teema on päivä maalla. Tuomme pellolle kiertävän farmin, jonka mukana on poni, aasi, koira, minisika, vuohi, lampaita, kaneja, ankkoja, kukko ja kana.

Pellolla järjestetään myös lehtikaalin itsepoimintaa. Nyt vitamiinit talteen talven varalle.

Musiikkia ja tanssia

Luomuvihanneksia suoramyyntinä Herttoniemen ja Vantaan pelloilta. Tule ostamaan lähisatoa ja nauttimaan sadonkorjuujuhlista.

Peltokahvila tarjoaa muurinpohjalettuja ja Oman Pellon sadosta valmistettuja herkkuja.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Koko perheen juhla.

Järjestäjä: Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Herttoniemen kartanon museo

Itsepoimintaa satokaudella 2023

Elokuinen kesä näytti parastaan, kun aurinko paistoi ja myös lämmitti innokkaita sadonkorjaajia. On Herttoniemen Oman Pellon kauden 2023 ensimmäinen kaikille satokauteen osallistuville yhteinen sadonjakopäivä, sekä Kaupunkilaisten oman pellon 12. satokauden virallinen aloitus. Satokasseja on jaettu kesän aikana itsepoimintana jo neljän viikon ajan, mutta suurin osa osuuskuntalaisista olivat valinneet 10 viikon sato-osuuden, jonka sadonjako alkoi nyt elokuun puolivälissä. 

Kaupunkilaisten oma pelto perustettiin v. 2011, kun joukko herttoniemeläisiä vanhempia ja isovanhempia halusivat alkaa kasvattamaan puhdasta luomuruokaa perheilleen sekä opettamaan jälkikasvunsa ymmärrykseen mistä ruoka tulee. Vuokrattiin peltoa, palkattiin viljelijä ja perustettiin Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila. Elokuussa 2022 pääviljely siirtyi Vantaan Korsosta Herttoniemeen, kun Herttoniemen ruokaosuuskunnalle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa viljelyä Stadin Puutarhurin pelloilla Herttoniemen kartanopuistossa.

Nyt vuosi myöhemmin Herttoniemen Omalla Pellolla riittää ihmisiä, touhua ja tunnelmaa. Kauden 2023 sato-osuudet myytiin loppuun talven aikana ja nyt viljelijät ohjeistavat itsepoimintaan lähes 60 sato-osuuden ostanutta jäsentä perheineen.  Samaan aikaan järjestetään myös kaikille avoin sadonmyynti- ja kahvilatapahtuma.

Viidennen sadonkorjuuviikon satokassiin sai poimia pellolta lehtikaalta, mangoldia, härkäpapuja, pensaspapuja, sipulia, porkkanoita, kurkkua, persiljaa, sokeriherneitä ja salaattia. Yhteensä satoa tuli lähes neljä kiloa. Meidän kaksihenkiselle perheelle se riittää kattamaan puolet viikottaisten kasvisten saantisuosituksesta, sillä virallisten ravitsemussuositusten mukaan kasviksia tulisi syödä vähintään 500g/päivä. Yhden hengen taloudelle tämän viikon satokassissa oli siis suositusten verran värikästä luonnonvoimaa. Koska luomukasviksista voi syödä huoletta myös naatit (esim. porkkanasta ja punajuuresta), ei biojätteeseen mene juuri muuta kuin härkäpavun palot.

Moni osuuskuntalainen oli tullut korjaamaan satoa yhdessä lastensa kanssa. Kumppanuusmaatalous onkin hieno keino opettaa lapsille, mistä ruoka tulee, miten se kasvaa ja kuinka paljon työtä vaaditaan esimerkiksi yhden porkkanan tai salaatin kasvattamiseen. Ymmärrys ja arvostus ruokaa kohtaa lisääntyy. Kauden ensimmäiset kaikille osuuskuntalaisille yhteiset peltotalkoot järjestetään elokuun viimeisenä päivänä. Tuolloin ohjelmassa tulee olemaan ainakin niittoa, strimmeröintiä, sipulin naatitusta ja varastointia, kitkentää sekä mangoldin strimmausta.

Itsepoiminta on helppoa ja siistiä, sillä penkkirivit ja poimittavat kasvikset ovat selkeästi merkitty ja penkkivälit puhtaat ja monin paikoin myös siistillä nurmella. Kuivana päivänä kumppareita ei siis tarvita ja poimiaan voi tulla vaikka toimistotyövaatteissa. Jos itsepoiminta ei kiinnosta tai tuntuu haastavalta, on satokassi mahdollista noutaa myös valmiiksi poimittuna kuudesta eri noutopisteestä: Herttoniemen Hertsistä, Töölöstä, Tapanilasta, Ouunkylästä, Vantaan Korsossa sijaitsevalta Kaupunkilaisten omalta pellolta sekä Espoon Nihtisillan kierrätyskeskuksesta Uudenmaan ruoka -noutopisteeltä. Lähes 30 osuuskuntalaista on valinnut tämän arkea helpottavan ratkaisun. Yhteensä satokaudelle 2023 osallistuu lähes 90 taloutta. Kasviksia tilaavat käyttöönsä myös muutama ravintola, kuten esim. Herttoniemen kartanopuistossa sijaitseva Vanha Mylly. 

Anastasia ja Miska olivat jälleen vierailemassa peltokahvilassamme ja loihtineet upeita herkkujaan. Tarjolla oli satokauden salaattia ja foccasiaa sekä yllättäen myös hedelmäsalaattia. Salaatin hedelmät olivat hävikkihedelmiä, jotka oli saatu Hakaniemen kauppahallin luomuhedelmien myyjältä. Osuuskunnan jäsen Irmeli oli puolestaan leiponut myyntiin korvapuusteja, jotka hupenivat taas hetkessä parempiin suihin.

Satokautta jatketaan lokakuun loppuun saakka ja satokassin sisältö tulee tietenkin vaihtumaan sesongin mukaisesti. Satokauden aikana järjestetään vielä useita kaikille avoimia tapahtumia. Olemme mukana mm. valtakunnallisessa Lähiruokapäivässä (9.9.). Kalenteriin kannattaa erityisesti merkitä su 17.9., sillä silloin järjestetään viime vuoden tapaan Herttoniemen kartanomuseon kanssa yhteistyössä lähiötapahtuma Herttoniemen Sadonkorjuujuhlat.

Kirjoittaja: Terhi Suvilehto
Kuvat: Terhi Suvilehto (teksti), Olli Repo (otsikko)

TERVEYTTÄ JA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA TEOLLISUUDESTA VAI LÄHIPELLOLTA

Teollistumisen aikakausi on jatkunut nyt n. 200 vuotta. Helppo energia, joka erityisesti alkuaikoina perustui pääasiassa fossiilisten energianlähteiden hyödyntämiseen, on mahdollistanut lukuisat elämäämme helpottavat koneet ja keksinnöt sekä loputtoman määrän tavaroita, tarpeellisia ja tarpeettomia.

Helpompi elämä ja yltäkylläisyys ei ole kuitenkaan tullut ilman uusia ongelmia. Helsingin Sanomat kertoi vastikää, kuinka tiedeyhteisö varoitti jo yli sata vuotta sitten hiilenpoltosta tulevien päästöjen aiheuttavan maapallon lämpenemistä. “Vaikutus voi muutaman vuosisadan päästä olla huomattava”, kirjoitettiin tiedettä yleistajuistavassa Popular Mechanics-lehdessä v. 1912. 

Ei mennyt muutama vuosisata vaan muutama vuosikymmen, ja maapallon ihmiset, eläimet, kasvit ja eliöt kamppailevat ennen kokemattoman kuumuuden ja kuivuuden kanssa. Me kuumuudelta säästyneetkin puolestaan kärsimme enenevässä määrin lisääntyneen ymmärryksen tuomasta huolesta ilmastoahdistuksen muodossa. 

Kuva: Terhi Suvilehto

Maailman terveyssäätiö WHO (World Health Organization) on määrittänyt, että terveys on kokonaisvaltainen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei pelkästään sairauden puute. Tätä on minun kumppanuusmaatalouteni, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mahdollistaja. 

Saan helpotusta ympäristöahdistukseeni kun tiedän, että Kaupunkilaisten Omalla Pellolla kasvanut ruokani ei aiheuta ylimääräisiä ilmastopäästöjä eikä ravinnehuuhtoumia ympäristöön. Pellolla ei juurikaan käytetä raskaita ja runsaasti fossiilisia polttoaineita kuluttavia työkoneita, vaan käsikäyttöinen sarvitraktori riittää mm. penkkiviljelyn maanmuokkaukseen. Lisäksi lannoituksessa ei käytetä fossiilipohjaista keinolannoitetta vaan luonnonmukaista lehmän lantaa. Monimuotoiseen vuoroviljelyyn perustuva luomumaatalous myös ennallistaa ja rikastuttaa luonnon biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta eikä köyhdytä sitä, kuten tekee tällä hetkellä vallitseva ns. tavanomainen viljely. Näinä epävakaina aikoina mielenrauhaa tuo myös tieto, että osallistun itse ruokani kasvattamiseen.

Kuva: Terhi Suvilehto

Voin siis nauttia hyvällä omallatunnolla monipuolisesti erilaisista parasta laatua olevista kasviksista. Luonnonmukaisessa ympäristössä kasvaneet kasvikset sisältävät tavanomaisia enemmän ravinto-, maku- ja aromiaineita, joten kaikki aistini saavat iloa ja tuovat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Teollistuminen avasi uusia työpaikkoja ja mahdollisti myös naisille itsenäisemmän elämän ja lisäsi näin mm. sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tarvittiin kuitenkin eineksiä, jotta myös naiset pääsivät hellan äärestä palkkatöihin hyvinvointia hankkimaan. Elintarviketeollisuus mahdollisti tämän, sekä myös loputtoman määrän uusia ruokatuotteita, joita tänäkin päivänä ihmettelemme supermarketeissa. Helpotuksen ja herkuttelun lisäksi elintarviketeollisuus on tuonut mukanaan myös joukon uusia sairauksia, joita kutsutaan länsimaisen ruokavalion aiheuttamiksi elintasosairauksiksi. Sydän- ja verisuonisairaudet sekä II-tyypin diabetes ovat uusia kansantauteja ja usein ihmisen itsensä aiheuttamia, jotka johtuvat pääasiassa liiallisesta prosessoidun ruoan, lihan, sokerin ja vaalean vehnän syönnistä. Lisäksi iso määrä ihmisiä kärsii ylipainosta ja aliravitsemuksesta, samanaikaisesti. He siis syövät liian energiapitoista mutta ravintoaineköyhää ruokaa, ja kärsivät sen vuoksi ravintoaineiden puutostiloista ja niiden aiheuttamista vaivoista.

Voin luottaa, että syömällä päivittäin monipuolisesti erilaisia ja erivärisiä kasviksia ja kohtuullisesti muita ruoka-aineita ravintoainecocktailini on vähintäänkin riittävä. Erilaiset ravintoaineet esiintyvät usein eri väreissä, joten värikäs ruoka on paitsi kaunis ja herkullisen näköinen, myös ravintoainesisällöltään monipuolinen. 

Kuva: Kaupunkilaisten Oma Pelto

Apua sairauksiin tuo tietenkin myös lääketeollisuuden tarjoamat pillericocktailit. Lääketeollisuus mullisti alkuaikoinaan ihmisten terveyden kehittäen mm. rokotteita moniin kuolemaan johtaviin ja pandemioita aiheuttaviin sairauksiin. Penisilliini ja antibiootit puolestaan tekivät arjen loukkaantumisista ja sairauksista helpommin hoidettavia. Tarkoitus on ollut hyvä ja lääkkeet ovatkin antaneet lukuisille ihmisille lisää hyvinvointia, laadukasta elämää sekä onnellisia elinvuosia. Somaattisten sairauksien eli fyysisen terveyden ohella lääketeollisuus hoitaa nykyisin myös psyykkistä terveyttä eli mieltä. Suomessakin yli miljoona ihmistä saa terveyttä ja hyvinvointia mielialalääkkeistä. 

Kuinkahan paljon selvitetään ahdistuneen, masentuneen tai unettomuudesta kärsivän potilaan ruokavaliota tai ravitsemustilaa? Jos vääränlainen ruokavalio ja ravitsemus aiheuttaa vakavia elimellisiä sairauksia jopa kansantautien muodossa, miksi mieli olisi siinä poikkeus? 

Kuva: Sofie Jokinen

Se kuitenkin tiedetään, että mielen terveyttä vahvistaa luonto, ystävät, yhteisöllisyys, luovuus, innostuneisuus ja uteliaisuus sekä mahdollisuudet uuden oppimiseen. Myös näitä hyvinvoinnin lähteitä kumppanuusmaatalous tarjoaa. Pellolla puuhastelu vahvistaa minun, kaupunkilaisen, valmiiksi heikkoa luontosuhdetta. Viikon satokassi on aina alkuun mysteeri, jonka sisältöä täytyy ensin hetken ihmetellä, maistella ja tutkia ennen kuin löytyy reseptit viikon ruoan valmistamiseen. Sosiaalista yhteisöllisyyttä lisää ruokavinkkien jakaminen ja ruoanlaitto yhdessä muiden kanssa. Pellolla järjestetään myös kauden aikana monenlaisia tapahtumia, kuten talkoita, satomyyntiä, kahvilatoimintaa ja juhlia, missä on helppo tutustua muihin osuuskuntalaisiin sekä lähialueen ihmisiin. Ruokavalinnat voivat joillekin ihmisille tuoda jopa uskonnon kaltaista sisältöä elämään, tuoden mukanaan sosiaalisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, eksistentiaalista merkityksellisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta sekä transsendentaalista kokemuksellisuutta jostain itseä ja arkea suuremmasta. 

Kuva: Sofie Jokinen

HS uutisoi viikolla myös kuinka Espanjassa kaivetaan esille keskiaikaisia kastelukanavia, akvedukteja, helpottamaan kuivuuden aiheuttamia ongelmia. Järjestelmä kerää sadevedet ja helpottaa näin viljelysten kastelua, täydentää pohjavesivaroja sekä parantaa maaperän laatua. Teollistumisen tuomiin ongelmiin etsitään siis ratkaisukeinoja menneisyydestä kaukaa ennen teollisuuden aikaa.

Voisimme ottaa oppia myös paljon kauempaa historiasta. Teollistumisen myötä on ajauduttu varsin kauas länsimaisen lääketieteen isän, vuonna 460-377 e.a.a. Antiikin Kreikassa eläneen lääkärin, Hippokratesin opeista. 

“Ruoka olkoon lääkkeesi!” (Hippokrates)

Minä sen sijaan uskon ja elän päivä päivältä vahvemmin hänen oppinsa mukaisesti, mikä kuuluu: “Ruoka olkoon lääkkeeni ja lääkkeesi”.

Kirjoittaja: Terhi Suvilehto

Satokausi 2023

Kaupunkilaisten oma pelto 2023

Viljelemme kahdella pellolla eli Vantaan Korsossa ja Helsingin Herttoniemessä kautena 2023.

Herttoniemen kartanon pelloilla alkaa ensimmäinen koko satokausi. Viime vuonna viljelimme Herttoniemessä yhdessä Stadin puutarhurin kanssa. Oman pellon viljelijänä toimii viime kaudesta tuttu viljelijä Anniina Hillebrandt. Siemenet ja taimet ovat tilattu ja satokauden suunnitelmat on tehty tulevalle satokaudelle. Pellolla järjestetään Helsinki-päivänä satokauden startti tapahtuma 12.6. ja syyskuussa sadonkorjuujuhlat. 

Vantaan Korsossa aloitamme maanparannus vuoden, koska pystymme viljelemään luomuvihannekset jäsenille Herttoniemen pellolla. Vantaan Korsossa viljelymaan kunto on huono ja monivuotiset rikkaruohot pitää vihdoin saada pois. Nyt voimme antaa pellon levätä ja parantaa pellon kuntoa tuleville satokausille. Yksi lohko niitylle, toinen aurinkgonkukalle, monivuotista apilaa, katteita, äestystä... Tulemme testaamaan erilaisia maanparannusmenetelmiä. Tämä olisi pitänyt tehdä 12 vuotta sitten kun aloitimme viljelyt Korson pellolla. Parempi myöhänkään kuin ei milloinkaan.

Vantaan Korsossa on viime vuosina perustettu myös penkkiviljelyä. Näille lohkoille perustamme viljelyryhmän, joka saa yhdessä viljellä pellon penkeillä. Maa on viljelypenkeissä paremmassa kunnossa kuin isoilla peltolohkoissa. Viljelypenkit pysyvät parempana kun siellä myös viljellään. Tässä on hyvä mahdollisuus omatoimi viljelyyn. Keräämme viljelyryhmän hoitamaan peltoja ja viljelemään penkeissä kaudelle 2023.

Kertauksena. Herttoniemen kartanon pellot tuottavat itsepoimijoille satokauden vihannekset. Pellolta kerätään myös satokassit sadonjakopisteille. Vantaan Korson pelloilla maanparannus ja ryhmäviljely kokeilu kaudella 2023. Toivotaan, että kaudella 2024 pellot paremmassa kunnossa ja aloitamme taas monipuolisen vihannesten tuotannon myös Vantaan Korsossa.

Farm With Us - Kaupunkilaisten Oma Pelto

Sadonkorjuujuhlat

Sadonkorjuujuhlat 18.9.2022 Herttoniemen kartanolla

Järjestimme ensimmäiset Sadonkorjuujuhlat Herttoniemen kartanon alueella syksyllä 2022. Herttoniemen ruokaosuuskunta aloitti myös viljelyt Herttoniemen kartanolla.

Kuvia Sadonkorjuujuhlista:

Sadonkorjuujuhlien ohjelma:

Kuulumiset Korsosta sekä herttoniemestä

Kasvukaudella 2022 Kaupunkilaisten omalla pellolla tapahtui paljon uutta ja kiinnostavaa, mutta kuten arvata saattaa, uuden opettelu ja -rakentaminen on aikaa vievää puuhaa. Korson pelloilla otettiin uusi pysyviin penkkeihin perustuva viljelymenetelmä käyttöön ja vaihdettiin konekanta kevyempään sarvitraktoriin. Penkkien perustamisvuosi oli odotetustikin hyvin työntäyteinen, koska peltolohkot piti käytännössä muokata uuteen uskoon, penkkiriveiksi. Perustamistyötä jäi vielä seuraavallekin vuodelle, mutta suurin osa suunnitelluista penkeistä saatiin tehtyä valmiiksi. Ylläpitotyötä, kuten kitkentää ja harausta tulee riittämään runsaasti vielä useiksi vuosiksi eteenpäin, koska lähtötilanne rikkakasvien osalta on jokaisella peltolohkolla aivan surkea. Mutta hei, todella suurella ja reippaalla porukalla talkoiltiin pitkin kautta ja ylläpitotöitä saatiin tehtyä hyvällä menestyksellä. Joukossa on mahdollisuus! Satoa saatiin monipuolisesti ja runsaasti, poikkeuksena huono perunavuosi, joka johtui suurilta osin kuivuudesta sekä kyseisen peltolohkon huonosta ravinnetasapainosta. 

Kompostiasioita kehitettiin tällä kaudella uusilla panoksilla kuten lehmänlanta ja bokashikokeilu, joka onnistui hyvin. Molemmat ovat ravinneinvestointeja tulevaisuutta varten. 

Kiitos kaikille mukana olleille ja talkoilijoille. Teitä on aina mukava tavata pellolla viljelytöiden parissa. Suuri kiitos myös kaikesta kannustavasta palautteesta. Jäi sellainen fiilis kaudesta, että saimme uuden viljelymenetelmän hyvin käyntiin ja tästä on hyvä jatkaa kehittymistä. Uusi viljelyrutiini alkaa muotoutua sitten kausien edetessä ja peltotöissä rutiinihan tarkoittaa ainaista reagoimista tilannemuutoksille.  Hyvällä tiimillä sellainen onnistuu, kun luotetaan toisiimme ja kokemukseen. 

Pellolla riitti harjoittelijoita tällä kaudella, mikä oli suuri apu kaiken sen työmäärän kanssa. Olipa kerrassaan ahkeraa ja kiinnostunutta sakkia. Mukava työskennellä ryhmässä, jonka dynamiikka tukee kaikkien jaksamista sekä henkisiä prosesseja. Ihmisten kanssa, jotka ovat sen verran hyvin kiinni itsessään sekä ympäristössään, että rohkenevat kasvaa samanaikaisesti kohti valoa ja pimeää. Kaikki se on osa yhteisökehitystä, jolla on vaikutusta suoraan omaan ympäristöön, mutta myös laajempaan yhteisöön. Meillä on mahdollisuus rakentaa uudenlaisia tapoja toimia ryhmissä ja työelämän rakenteissa. Vaikka kausi oli monelta kantilta raskas, voi silti samanaikaisesti olla olemassa  tukeva ja henkistä viisautta lisäävä ilmapiiri. Me myös nauroimme paljon. 

Kauden nyt ollessa takanapäin on taas aika löytää se levon helmi ennenkuin seuraavan kauden suunnitelmat ja innokkuus valtaavat mielen. Keskittyä muihin askareisiin ja antaa harrastuksille enemmän tilaa. 

Tapaamisiin pellolla,

Kirsi ja Teija

Toinen iso uudistus oli laajentuminen Herttoniemeen. Ohessa kuulumisia kuluneelta kaudelta Herttoniemen puutarhuri Anniinalta, tervetuloa mukaan!...

Viime elokuussa Kaupunkilaisten Oman Pellon toiminta laajeni Herttoniemeen: Jo yli kymmenen vuotta toiminnassa ollut luomuvihannestila Stadin Puutarhuri siirtyi osuuskunnan hallintaan. Uudeksi nimeksi tuli Herttoniemen Oma Pelto.

Herttoniemen Oma Pelto toimii itsepoimintaperiaatteella. Herttoniemen jäsenet tulevat kerran viikossa puutarhalle poimimaan kassillisen vihanneksia. Lähetin jäsenille aina maanantaisin sähköpostin, jossa määriteltiin, mitä ja kuinka paljon voi poimia.

Satoa riitti hyvin viimeisiinkin satokasseihin. Ankara kuivuus heinä-elokuussa oli toki jättänyt osan sadosta kitukasvuiseksi, mutta ei onneksi kaikkea – esimerkiksi lehtikaali, talvikurpitsat, porkkanat ja kesäkurpitsat onnistuivat tänä vuonna erityisen hyvin. Käytämme Herttoniemessä kääntämättömien penkkien menetelmää, jonka kehittämistä tullaan jatkamaan.

Ensi vuonna suunnitelmissa on lisätä jäsenten määrää. Jäseniä meillä oli tänä vuonna 40, ensi vuonna tavoite on 60. Lisäksi suunnitelmissa on monipuolistaa vihannesvalikoimaa: Uutuuksiksi on suunnitteilla erilaisia sipuleita ja punajuurilajikkeita sekä pensas- ja härkäpapuja. Myös herneet ja yrttikimput ovat harkinnassa. Kukkia puutarhalle tulee mahdollisimman paljon, jotta jäsenet voisivat poimia kimppuja mukaansa jokaisena satoviikkona. Puutarhan maksimaalinen kukinta hyödyttää toki myös luonnon monimuotoisuutta yleisesti.

Tänä syksynä energiani kului pääosin viljelytöihin, minkä takia yhteisöllisen toiminnan järjestäminen jäi vähemmälle. Ensi vuonna tarkoitus on järjestää muutamia (vapaaehtoisia) yhteistalkoita sekä pienimuotoiset kauden alottajais- ja lopettajaiskahvit jäsenille. Muuten puutarha oli ja tulee ensi kautenakin olemaan auki jäsenille, jotka haluavat ottaa osaa puutarhan töihin.

Lasten tutustuttaminen ja osallistaminen eettiseen ruoantuotantoon on yksi paremman tulevaisuuden kulmakivistä. Tänä syksynä tuotti suunnatonta iloa nähdä, miten monet jäsenistämme tulivat poimimaan vihanneksia lastensa tai lastenlastensa kanssa. Muutamat lahjoittivat myös satokasseja lastensa päiväkotiryhmille, jotka tulivat ne sitten puutarhalta yhdessä poimimaan.

Kulunut syksy oli siis kaiken kaikkiaan onnistunut. Väsyneenä mutta tyytyväisenä voi nyt kirjata ylös opittuja asioita ja uusia ideoita tulevaisuutta varten. On valtavan voimaannuttavaa saada olla mukana rakentamassa ruoantuotannon uuttaa suuntaa yhdessä osuuskunnan ja puutarhan jäsenten kanssa.

Levollista talvenodotusta ja nähdään ensi keväänä,

Anniina

Sadonkorjuumarkkinat la 15.10.2022 klo 11-14

Satokauden päätöstapahtuma Herttoniemen Omalla Pellolla

Tule nauttimaan loppusyksystä kanssamme Herttoniemen kartanon pellolle.

Ohjelmassa mm.
- luomuvihannesten suoramyyntiä
- peltokahvilasta lämmintä juotavaa ja pientä naposteltavaa
- lehtikaalin itsepoimintaa
- pellon esittelykierroksia tasatunnein klo 11+12+13
- Herttoniemen pellon hunajaa

Tapahtuman facebook-sivut

Osoite:
Herttoniemen Oma Pelto
(ex-Stadin puutarhuri)
Johan Sederholmin tie 3, 00810 Helsinki

Myymme ensi satokauden sato-osuuksia. Tule ennakkovaraamaan ensi vuoden sato-osuus Herttoniemen Omalta Pellolta.

Tervetuloa viettämään satokauden lopettajaisia kanssamme ja tutustumaan paikalliseen kumppanuusmaatalouteen.

Järjestäjänä: Herttoniemen ruokaosuuskunta

SADONKORJUUJUHLAT 18.9.2022

Tervetuloa viettämään Sadonkorjuujuhlia kanssamme Herttoniemen kartanolle su 18.9. klo 12-16.

Huippuohjelmaa mm. Piirpauke yhtye esiintyy sadonkorjuujuhlilla. Kuuletko jo Konevitsan kirkonkellot?

Satokauden parhaat, puhtaimmat vihannekset Kaupunkilaisten omilta pelloilta Vantaalta ja Herttoniemestä.

Tilaisuudessa kahvila, josta ruokaa ja juomaa.

Tapahtumaan on vapaa pääsy

Järjestäjä: Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Herttoniemen kartanon museo

Tilaisuutta on tukemassa Suomen kulttuurirahasto.

Pysyvien penkkien pohdintaa

Kuten talven aikana suunnittelimme viljelytyöpajoissa sekä Henrin mentoroinnin avulla laajamittaisempaa siirtymistä pysyvien penkkien viljelyyn, kuluvan kesän aikana penkkien perustustyöt on tehty Korson pelloilla.

Siirtymä tiesi huomattavaa lisätyön määrää jo olemassa olevien kevättöiden lisäksi ja toukotöitä tehtiinkin ihan juhannukseen asti, jolloin viimeiset kurpitsan taimet istutettiin maahan. Kevättöiden aikataulua toki viivästytti myös kevään tulon myöhästyminen noin pari viikkoa. 

Tämä kevät toi mukanaan tuulahduksen navetasta, sillä saimme kolme isoa kuormallista lehmänlantakompostia. Kuorman siirto jäiseltä peltotieltä oli eeppinen ponnistus heti kevään ensi töiksi.

Eikä me pystytty kokonaisuudessaan suunnitelmaa toteuttamaan. Parhaamme tehtiin, oltiin ajoittain tosi väsyneitä ja jouduttiin tinkimään muun muassa tiedottamisesta, koska aivoissa ei vaan riittänyt rattaat kaikelle. Viljelykokonaisuudet on niin isoja paketteja, joita parhaimmassa tapauksessa suunnitellaan vuosiksi eteenpäin. Yli sata penkkiä kuitenkin saatiin kahden viljelijän ja erityisen reippaiden harjoittelijoiden, kesätyöntekijöiden, talkoilijoiden sekä työpajoihin osallistuneiden kesken tehtyä. Hirmuisen iso kiitos siitä kaikille ❤

Fyysisen työn määrä tänä vuonna oli huomattavasti suurempi muihin vuosiin verrattuna, sillä mm. kompostia levitettiin uusille penkeille käsivoimin. Kesäkuussa oltiin jo todella puhki peltohommien kanssa , koska työvaiheiden päällekkäisyys realisoitui kovalla vauhdilla yhä käynnissä olleiden toukotöiden sekä ensimmäisten kitkentä ja harauskierroksien kanssa.

Penkkien perustamisen työvaiheet:

-    osassa lohkoista oli jo valmiit penkkirivit aiemmilta kausilta, joten ajettiin sarvitraktorin kääntöauralla kohotetut penkit

-    seuraavaksi levitettiin komposti 

-    muokattiin sarvitraktorin jyrsimellä maa-aines sekä komposti sekaisin ja saatiin penkin muoto aikaiseksi

-    ilmattiin kahdenkäden talikolla

-    kasvista riippuen peitettiin penkki mypex kankaalla (ei juurekset ja sipuli)

-    istutukset tai kylvöt

Kasvihuonelohkolle vuotta aiemmin tehdyt penkit käsiteltiin pääasiassa no dig -menetelmällä, jolloin penkkiin ei kajottu kuin kahden käden talikolla maan ilmaamiseksi ja levitettiin komposti ennen mypex kankaalla peittämistä.

Näiden käytäntöjen maanparannusvaikutusta on mielenkiintoista seurata tulevaisuudessa.

Joukkorahoituksella osuuskuntalaisilta lainatuilla rahoilla ostetut uudet työkoneet, sarvitraktori lisäosineen pelittivät mainiosti koko aktiivisen perustamisvaiheen sekä käsityökalut ja työnnettävä kaksipyörähara ovat olleet ahkerassa käytössä rikkakasvien torjunnassa. Haraukset ja kitkennät ovat onnistuneet hienosti ja siitä kiitos ahkerille talkoilijoille. Penkkien päälle laitetut mypex kankaat ovat toki huomattavasti helpottaneet kitkentää. Kaikkien peltojen rikkakasvitilannehan on ollut lähtökohtaisesti aivan järkyttävä. Tästä eteenpäin voidaan alkaa seuraamaan uuden viljelytekniikan vaikutusta rikkakasvipaineeseen sekä maanparannukseen. Asioiden laidat jatkuvat siis yhä mielenkiintoisempina tulevina kausina.

Vaikka tänä kesänä on saatu ajoittain sadetta ja lammessa on riittänyt vesi, on kastelua jouduttu silti ahkerasti kierrättämään eri lohkoilla. Runsaat sateet on jääneet vielä toistaiseksi satamatta.

Jäsenet talkoilivat keväällä lohkojen ympärille myös hienot aidat, joilla saadaan pidettyä nelijalkaiset tuholaiset poissa herkullisten vihannesten kimpusta. Yhteistyön voima ja mahdollisuus on tänä vuonna ollut upeasti läsnä pellolla ja talkoojutustelut ja kohtaamiset on ihan hirmuisen iso voimavara. Jokaisista talkoista jäi aina hyvä mieli, kun sai tavata teitä, mahtavia tyyppejä. 

Sadonjaot aloitettiin aiemmilta kausilta tuttuun tapaan ennen juhannusta. Tänä vuonna siihen aikaan ei vielä paljoa jaettavaa ollut kaiken myöhäisyyden vuoksi. Nyt eletään kuitenkin sadonkorjuun runsautta parhaimmillaan ja saadaan nauttia monipuolisista osuuksista.

Kiitos, että olet mukana 🌻

Tavataan pellolla,

Kirsi ja Teija

Herttoniemen Oma Pelto

Monelle paikalliselle itä-helsinkiläiselle tulee yllätyksenä, että aivan vieressä on luomutila. Eikä mikään tavallinen maatila vaan uusi kumppanuusmaatalouteen perustuva tila. Avasimme uuden Herttoniemen kartanon alueella sijaitsevan pellon toiminnan torstaina 4.8.2022. Jatkossa Herttoniemen kartanon viljelyistä vastaa Herttoniemen ruokaosuuskunta, jonka omistaa yli 200 kotitaloutta.

Stadin puutarhurin toiminta päättyi Herttoniemen kartanolla ja viljelijät Emily& Tom ovat perustaneet uuden tilan Porvooseen. Avajaisten yhteydessä vietettiin siis myös läksiäisiä. Ennen peltokierrosta kuulimme pellon historiaa 10 vuoden takaa, jolloin viljelijä Jan Liesaho aloitti luomuviljelyt Herttoniemen kartanolla. Lopuksi Olli Repo yksi ruokaosuuskunnan perustajajäsenistä esitteli Herttoniemen oman pellon ja kierrätti yleisöä pellolla.

Kumppanuusmaataloudessa sitoudutaan ennakkkoon koko satokauteen. Satomaksuilla pystytään palkkaamaan pelloille viljelijä hoitamaan yhteistä maatilaa. Jäsenet mahdollistavat monipuolisen ja ympäristöystävällisen viljelytavan. Puhtaat paikalliset raaka-aineet suoraan omalta pellolta. Jäsenet jakavat myös viljelijän kanssa viljelyyn liittyvää riskiä. Opimme jäseninä myös mistä ruokamme tulee ja kuka sen maille kasvattaa.

“


Hei! Olen Anniina, Herttoniemen Oman Pellon uusi viljelijä. Vastaan peltojen hoidosta ja sadonkorjuista. Tulen olemaan itsepoiminta-aikoina paikalla auttamassa ja neuvomassa aina tarpeen mukaan. Tervetuloa mukaan kumppanuusmaataloustoimintaamme!”

— Puutarhuri Anniina, Herttoniemen Oma Pelto

Ja uusi viljelijä Anniina aloitti pellolla. Alla esimerkkinä satokauden viikon sato-osuus.

Testasimme myös uutta itsepoimintamallia avajaisten yhteydessä. Jäsenenä et tarvitse mitään ennakko tietoja / taitoja. Viljelijä aina ohjeistaa ja opettaa itsepoiminnassa mitä ja miten sato kerätään. Emme opeta mitään, mutta emme voi mitään jos jäsenet samalla myös oppivat viljelystä ja ruuan kasvatuksesta. Kovasti olivat ensimmäiset jäsenet ja kokeilijat tyytyväisiä itsepoimintamalliin.

Avajaisissa myös avattiin pellolle uusi kesäkahvila. Muurinpohjalettuja ja muita herkkuja on tarjolla jatkossakin.

Osta sato-osuus kaudelle 2022. Nyt pääset kokeilemaan itsepoiminta satokautta (288 €) ilman osuus- ja liittymismaksua (170 €). Kokeile ensimmäinen satokausi ilman jäsenyyttä ja jos tuntuu hyvältä niin liity vasta ensi vuonna osuuskuntaan.

Satokauden voit ostaa kätevästi Uudenmaan ruoka foodhubin sesonkisopimuksella. Alla olevasta napista pääset sivustolle. Rekisteröidy / kirjaudu palveluun. Avaa etusivulta sopimukset kohta ja etsi sieltä SATOKAUSISOPIMUS HERTTONIEMEN PELLOLTA. Lisää satokausi 2022 sopimukseen ja tee sopimus. Katso videoohjeet tästä. Sopimus maksetaan valitsemastasi verkkomaksulla. Tervetuloa mukaan!

Seuraava pellon esittelykierros on keskiviikkona 17.8. klo 16-18. Tervetuloa pellolle tutustumaan ja vaikka tekemään testikokeilu itsepoimintamallista a 30 €. Katso kierrosajat ja lisätiedot linkistä fb-tapahtumaan:

Oletko vailla kesätyöpaikkaa?

Tule kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle Vantaan Korsoon. 

Tarjoamme kesätöitä neljälle vuosina 2004–2007 syntyneelle vantaalaiselle tai vuosina 2005–2006 syntyneelle helsinkiläiselle nuorelle, jolla on kaupungin kesätyöseteli.

Työn kuvaus: Työpaikkana on luomupelto, jossa ruokaosuuskunta viljelee monipuolisesti erilaisia vihanneksia avomaalla ja kausihuoneessa. Työtehtävinä on istutusta ja kitkentää, mikä on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta pellolla on 40 eri kasvilajia, joten työssä on vaihtelua ja tilaisuus luomuviljelyn periaatteita ammattitaitoisten viljelijöiden ohjauksessa. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (säänkestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä odotetaan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja positiivista asennetta.

Työaika: 6.5 tuntia per päivä eli klo 8.30-15.00 on työaika (sis. ruokatunnin) . Kesätyö on 10 työpäivän pituinen. Katso alhaalta työjakso kumpi sopii sinulle paremmin.

Valitse itsellesi sopiva kesätyöjakso:

• 1. jakso ke 29.6. - to 30.6. + ma 4.7. - to 7.7. + ma 11.7. - to 14.7. väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa (10 työpäivää)

• 2. jakso ke 13.7. - to 14.7. + ma 18.7. - to 21.7. + ma 25.7. - to 28.7. väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa (10 työpäivää)

Tarjoamme: 450 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta.

Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli, joka viljelee satokauden kasviksia osuuskunnan jäsenille. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.

Hakuaika Jos olet  vuosina 2004–2007 syntynyt vantaalainen tai vuosina 2005–2006 syntynyt helsinkiläinen, jolla on kaupungin kesätyöseteli, niin voit hakea kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Jos kesätyö maatilalla kiinnostaa, niin laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen, mutta pakollinen) osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ22. Hakemuksessa on oltava vähintään nimi, kotiosoite, yhteystiedot ja syntymäaika. Kerro myös miksi haluaisit tulla kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Kerrothan myös muutamalla sanalla itsestäsi. 

TÄRKEÄÄ: Kerro myös kumpi kesätyöjakso sopisi sinulle parhaiten.

Hakuaika päättyy jo su 26.6.2022. Vain sitä ennen tulleet kesätyöhakemukset otetaan huomioon. Hakemusten perusteella valitaan kesätyöntekijät vuodelle 2022. Kesätyöpaikan saaneille ilmoitetaan kesätyöpaikasta sähköpostitse ma 27.6.2022.

Joskus unelmat voivat toteutua

Kun perustimme Herttoniemen ruokaosuuskunnan vuonna 2011. Haaveilimme, että pääsisimme viljelemään Herttoniemen kartanon pelloille. Se ei toteutunut silloin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt unelma toteutuu ja aloitamme Herttoniemen kartanon peltojen viljelyn vuonna 2022. Nyt Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korson lisäksi Herttoniemessä.

Kuvassa vasemmalta Olli Repo, Tom Simpson ja Jan Liesaho

Saamme jatkaa Herttoniemen kartanon peltojen historiaa. Viljelijä Jan Liesaho perusti Stadin puutarhurin 10 vuotta sitten. Viljelijät Emily ja Tom Simpson jatkoivat Stadin puutarhureina vuonna 2019. Nyt he ovat muuttamassa ja perustamassa ikiomaa maatilaa Porvooseen. Heidän upeaa työtä on mukava päästä jatkamaan.

Pellot ovat jo osa paikallisten asukkaiden arkea. Sitä haluamme vahvistaa jatkossakin. Pellolla tullaan järjestämään tapahtumia, suoramyyntiä, yhteisöllistä tekemistä.

Olemme olleet perustamassa Suomen ensimmäistä kumppanuusmaatilaa jo vuonna 2011. Siksi on aivan mahtavaa saada pelto keskeltä tuttuja maisemia ja ihmisiä. Nyt voimme vihdoin nähdä miten mallimme voisi parhaiten toimia. Olemme kuljettaneet oman pellon satoa jäsenillemme ympäri pääkaupunkiseudun. Nyt kun pelto on aivan vieressä niin jatkossa Herttoniemen kartanon pelloilta sato tullaan keräämään itsepoimintana. Olemme testanneet tätä mallia Vantaan Korsossa ja se on tuonut jäsenille aivan erilaisen suhteen peltoon. Haluamme, että tiedon lisäksi pystymme jakamaan elämyksiä. Mikä on kivempää kuin hakea sato omalta pellolta.

Pellon idealogia on yksinkertainen. Ostamme osuuskunnan jäseninä satokauden ennakkoon. Osuuskunta pystyy ennakkomaksuilla palkkaamaan puutarhurin hoitamaan peltoamme. Näin saamme satoa, joka jaetaan jäsenten kesken.

Jos mallia verrataan esimerkiksi palstaviljelyyn niin tässä mallissa voit osallistua viljelyyn, mutta vain jos haluat. Viljelyn hoitaa palkattu puutarhuri, jota kutsumme personal farmeriksi. Hän opastaa ja ohjaa meitä. Haemme satokauden aikana omalta pellolta sato-osuutemme. Itsepoiminta on elämys, ja takuu tuoreista kasviksista. Nautit satokaudesta yhdessä oman puutarhurin ja jäsenten kanssa. Yhdessä pystymme palkkaamaan puutarhurin ja maanviljelyn investoinnit. Jaamme myös riskin maanviljelystä viljelijän kanssa.

Jo 19o0-luvun alussa Herttoniemen kartanon puutarhurin John Bergbomin muistiinpanoista on löytynyt idea, jossa paikalliset lapsiperheet voisivat käydä istuttamassa pellolla ja kartanon puutarhurit hoitaisivat istutukset satokauden ajan. “Tätä pitäisi opettaa pääasiassa lapsille niin, että jokainen oppilas saa hoidettavakseen oman penkin, johon hän kylvää ja istuttaa: syksyllä hän saa pitää sadon itsellään.” Samat perheet tulisivat korjaamaan sadon ja näkemään mistä ruoka tulee ja kuka sen kasvattaa. Aivan samanlailla kuin nyt vuonna 2022. (lähde: Herttoniemen kartano - Säteritiloista museoksi, Sibritt Backman)

Tehdään tästä pikku paratiisi ja turvasatama kaikilta murheilta ja kriiseiltä.

Me tarvitsemme omaa peltoa. Nyt otamme uusia jäseniä mahdollistamaan uuden pellon Herttoniemeen ja puutarhurin hoitamaan sitä.

Viljelijät Emily ja Tom hoitavat peltoa heinäkuuhun saakka ja lähtevät sitten perustamaan omaa tilaa Porvooseen. Elokuussa uusi palkattu viljelijä Anniina Hillebrant aloittaa uutena viljelijänä Herttoniemen kartanolla. Hän on ollut aikaisemmin töissä Stadin puutarhurilla, joten tuntee paikat ja maan. Satokausi alkaa samalla viikolla kuin koulut alkavat. Satokausi kestää 10 viikkoa ja loppuu lokakuussa. Satoa pääsee hakemaan itsepoimintana kerran viikossa. Sadonhakuaika on ti-to klo 12-20 välisenä aikana. Eli kolme päivää ja iltaa hakea sato-osuus pellolta. Sadonjaossa on aina läsnä puutarhuri, jolta voi kysyä neuvoja ja vinkkejä.

Liity osuuskuntaan ja tule mukaan.

Lue tiedote aiheesta tästä linkistä.