Pieni muutos, suuri vaikutus

Kumppanuusmaatalouden todellinen potentiaali

Näin vuoden vaihteessa on hyvä katsoa kumppanuusmaatalous toimintaamme hieman laajemmassa mittakaavassa. Joulukuussa julkaistiin myös uusi kansallinen ruokastrategia 2040. Strategian tarkoituksena on rakentaa ennakoiva, kestävä ja kattava ruokajärjestelmä, joka turvaa huoltovarmuuden, vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää väestön terveyttä. Tämä lause on strategian tiivistelmässä. Linkistä löytyy myös pdf-tiedosto, jos haluaa tutustua uuteen ruokastrategiaan.

Lisäksi osallistuin Urban&Local loppuseminaariin 24.11.2025, jossa alustuksen piti valtiosihteeri Päivi Nerg Maa-ja metsätalousministeriöstä. Otsikkona oli kestävä ruokajärjestelmä vaatii muutoksia. Yllätyksenä oli, että puheenvuorossa nostettiin kumppanuusmaatalous esiin. Linkki seminaarin tallenteeseen. Siinä korostostettiin kahta linjaa. Yksi on voluumeihin perustuva linja, joka tähtää vientiin ja kotimaisen ruoan saatavuuteen isoissa voluumeissa. Se ei ole sitä mitä kumppanuusmaatalous ratkaisi, mutta toinen linja on vuorovaikutussuhde vetoinen paikallisiin arvoketjuihin perustuva ruoantuotanto.

Tajuttaisiinko nyt lopulta vihdoinkin kumppanuusmaatalousmallin mahdollisuudet ja se saisi uuden alun sekä nosteen valtakunnallisesti. Joten odotukset strategiaan olivat isot kun sitä rupesin lukemaan.

Ruokastrategiassa EI mainita kumppanuusmaatalous sanaa, mutta ruokastrategia tukee kumppanuusmaatalous malleja monella tavalla. Listasin tähän muutamia kohtia ruokastrategiasta, johon kumppanuusmaatalous vastaisi hyvin. Lopussa myös keinoja joita nyt pitäisi tehdä sekä vähän tulevaisuutta, jos kumppanuusmaatlous malli tajuttaisiin laajemmin koko Suomessa.

• Lyhyet toimitusketjut ja tuottajavetoiset ratkaisut nähdään keinoina vahvistaa alueellista arvonmuodostusta, ruokaturvaa ja alkutuottajan asemaa. Tämä vastaa hyvin kumppanuusmaatalouden toimintamalliin.

• Arvonlisän reilumpi jakautuminen ruokaketjussa on keskeinen tavoite. Alkutuottajan asema paranee kun tuottaja on suoraan sopimusmalleilla kuluttajien kanssa tekemisessä.

• Yhteisöllisyys ruuan ympärillä on myös yksi strategian tavoitteista. Ruoka nähdään yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia vahvistavana tekijänä, mikä on keskeinen osa kumppanuusmaataloutta.

• Yhteistyön ja ekosysteemien kehittäminen on nostettu myös esille. Strategia kannustaa uusiin yhteistyömalleihin koko ruokajärjestelmässä. Lyhentää reittiä pellolta pöytään tulee kumppanuusmaataloudessa hyvin konkreettisesti toteen kun viljelijä tekee yhteistyötä suoraan paikallisten asukkaiden kanssa.

Ei siis mainintaa ruokastrategiassa, mutta sen tavoitteet ja kehittämissuunnat tukevat selvästi kumppanuusmaatalouden periaatteita ja tarjoavat myönteisen toimintaympäristön uuteen ruokajärjestelmään.

Sitten vielä Herttoniemen ruokaosuuskunnan. kumppanuusmaatalousmalliin peilaten strategian pääpointit.

Herttoniemen ruokaosuuskunta viljelee omalla lähipellolla luonnonmukaisesti kasviksia jäsenille, jolloin ruoka tulee mahdollisimman läheltä ja ketju on lyhyt. Edistetään paikallista ja kestävää ruoantuotantoa ilman välikäsiä.

-> Tämä toteuttaa uuden ruokastrategian tavoitteita vahvistaa kestävää ja paikallista ruoantuotantoa ja samalla vähentää pitkän kuljetusketjun ympäristövaikutuksia.

Herttoniemen osuuskunnan jäsenet maksavat ennakkoon sato-osuuksista, ja sato jaetaan jäsenille sopimuksen mukaisesti. Sato- ja tuotantoriskit jaetaan yhteisesti, joka vahvistaa reiluutta ja kannattavuutta ruoantuotantoketjun alkutuottajaosuudessa..

-> Tämä luo reilumpaa tuotannon ja kulutuksen välistä yhteistyötä sekä tukee uuden ruokastrategian tavoitetta edistää reilumpaa arvonjakautumista ruokajärjestelmässä.

Herttoniemen ruokaosuuskunta ei ratkaise huoltovarmuutta kansallisella tasolla , mutta toiminta vahvistaa paikallista omavaraisuutta ja ruoan saatavuutta jäsenille. Tiedämme mistä ruokamme tulee ja kuka sen meille viljelee.

-> Paikallinen tuotanto on yksi strategian keinoista vahvistaa ruokaturvaa ja kotimaista tuotantoa pitkällä aikavälillä.

Herttoniemen ruokaosuuskunta on yhteisöllinen toimintamuoto, jossa jäsenet ovat mukana päätöksissä ja voivat osallistua viljelyyn sekä sadonkorjuuseen. Tämä vahvistaa ruokaan liittyvää yhteisöllisyyttä sekä ruokakulttuuria.

-> Uusi ruokastrategia korostaa ruokakulttuuria sekä yhteisöllisyyttä ruoan ympärillä, mikä osaltaan tukee hyvinvointia ja tietoisuutta ruokajärjestelmästä.

Herttoniemen ruokaosuuskunta on mukana erillaisissa yhteistyömalleissa kuten Uudenmaan ruoka osuuskunnassa, joka yhdistää paikalliset viljelijät, kalastajat, leipurit sekä asukkaat. Foodhub-malli kehittää myös kumppanuusmaataloudesta tuttuja pitempi aikaisia sopimusmalleja tuottajien ja kuluttajien välille.

-> Tämä edistää uuden ruokastrategian tavoitteita innovaatiivisista ja osallistavista toimintamalleista. Luo myös uudenlaista yhteistyötä ruokaketjun eri toimijoiden välille.

Yhteenvetona: Herttoniemen ruokaosuuskunta on konkreettinen esimerkki paikallisesta ja osallistavasta ruoantuotantomallista, joka tukee monia uuden kansallisen ruokastrategian tavoista. Osuuskunta toteuttaa käytännössä strategian tavoitteita reilusta arvonmuodostuksesta ja tuottajan neuvoteluvoimasta.

Herttoniemen ruokaosuuskunta on pienimuotoinen mutta konkreettinen esimerkki siitä, mitä ruokastrategian 2040 tavoitteet voivat näyttää käytännössä.

Mitä jos kehittäisimme paikallisesta mallista valtakunnallisen?

Mitä jos jokaisessa kunnassa sekä kaupunginosasssa olisi toimiva kumppanuusmaatalousmalli esimerkkinä Herttoniemen ruokaosuuskunta?

Kansallinen ruokastrategia 2040 linjaa selkeästi, että Suomi tarvitsee:
- reilumpaa arvonjakautumista ruokajärjestelmässä
- kannattavampaa ja houkuttelevampaa alkutuotantoa
- hajautettua ja resilienttiä ruokaturvaa
- luonnon kantokykyä kunnioittavia tuotantomalleja
- yhteisöllistä ja osallistavaa ruokakulttuuria
-> Kaikki nämä toteutuu jo nyt kumppanuusmaataloudessa.

Herttoniemen ruokaosuuskunnan kaltainen malli ei ole marginaalinen hankekokeilu, vaan jo 15 vuotta kestävästi toiminut ja skaalautuva malli, joka:
- työllistää viljelijöitä ilman tukipolitiikkaa
- sitouttaa kuluttajat pitkäjänteiseen uudenlaiseen ja kestävämpään kulutusmalliin
- tuottaa verotuloja ja vahvistaa paikallistaloutta

Skaalautuessaan valtakunnallisesti malli voisi olla jokaisessa kunnassa ja kaupunginosassa eli noin 1000 kumppanuusmaatilaa:
- osallistaa noin 250 000 kotitaloutta eli 9% kotitalouksista
- luoda 2500 työpaikkaa viljelijöille (100 kotitaloutta mahdollistaa yhden viljelijän palkkauksen)
- lisätä monimuotoista puutarhaviljelyalaa Suomessa 30%
- tuottaa noin 20 miljoonaa euroa verotuloja vuosittain pelkästään arvonlisäverona

Jos Herttoniemen ruokaosuuskunnan malli skaalautuisi valtakunnallisesti niin se ei korvaisi teollista ruokajärjestelmää .

-> Se uudistaisi sitä sisältä päin.

Pienellä peltoalalla ja viljelijämäärällä syntyisi suuri yhteiskunnallinen vaikutus.

Tämä ei ole vaihtoehto ruokastrategialle – tämä on sen käytännön toteutus.

No, mitä nyt sitten pitäisi tehdä?

1. Tunnistaa kumppanuusmaatalous omaksi tuotantomalliksi

   Nimetä kumppanuusmaatalous selkeästi ruokastrategian toimeenpanossa
   Ei kokeiluna vaan rakenteellisena osana ruokajärjestelmää

2. Poistakaa esteitä, ei luoda uusia tukirakenteita

   Helpotetaan maankäyttöä kuntien ja kaupungien omistamilla mailla.

3. Kytkeä malli osaksi kuntia ja hyvinvointialueita

   Kumppanuusmaatalous osaksi kuntien sekä kaupungien ilmasto- ja ruokatyötä.
   Kumppanuusmaatalous osaksi ruokakasvatusta.
   Kumppanuusmaatilat osaksi työllisyys- ja elinvoimapolitiikkaa.

4. Rahoittaa skaalausta, ei selvityksiä

   Suomi ei tarvitse enää lisää raportteja.
   Tarvitaan 10-20 alueellista pilottia, monivuotinen toimintavarmuus.
   Luotava vertailukelpoiset vaikuttavuusmittaristot (taloudelliset, sosiaaliset, kulttuurilliset sekä ympäristölliset mittarit toiminnalle))

Nyt näyttää, että kumppanuusmaatalous malli toimisi hyvin osana uutta ruokajärjestelmää.

Miksi kumppanuusmaataloutta vastustetaan?

• kumppanuusmaatalous siirtää valtaa (ei vain rahaa)

• kumppanuusmaatalous tekee näkyväksi, että toisin voi ja pitää toimia

• kumppanuusmaatalous haastaa oletuksen, että tehokkuuden lisääminen ei ole ainoa vaihtoehto

Kumppanuusmaatalous ei uhkaa ketään suoraan, mutta se murentaa perusteluita, joilla nykyjärjestelmää puolustetaan.

Kumppanuusmaatalouden suurin vastustaja ei ole yksittäinen toimija. Se on järjestelmä, joka on rakennettu sen varaan, että viljelijä ja kuluttaja eivät ole suorassa suhteessa. Kun tuo suhde palautetaan, osa rakenteista käy tarpeettomaksi.

Sosiaalinen vastuu

Suomessa ja laajemmin maailmalla näkyy:

• yksinäisyyden ja merkityksettömyyden kasvu

• luottamuksen heikkeneminen instituutiohin

• polarisaatio (kaupunki-maaseutu, tuottaja-kuluttaja)

• kokemus vaikutusvallan puutteesta

• epävarmuus tulevaisuudesta (ilmasto, talous,ruoka)

Näihin vastataan yleensä viestinnällä, kampanjoilla sekä erilaisilla hyvinvointihankkeilla. Kumppanuusmaatalous tekee jotain muuta kun se muuttaa ihmisten arkista roolia yhteiskunnassa. Rooli muuttuu passiivisesta kuluttajasta aktiiviseksi ruokakansalaiseksi.

Kumppanuusmaatalous on sosiaalinen innovaatio, ei vain ruokamalli.

Kumppanuusmaatalous yhdistää kaupunkilaiset ja maaseudun. Tämä on harvinainen malli, jossa kaupunkilainen tarvitsee maaseutua sekä maaseutu tietää kenelle se tuottaa ruokaa. Vastakkainasettelun tilalle tulee keskinäinen riippuvuus.

Mitä rakenteet käyvät osin tarpeettomiksi?

Kumppanuusmaatalous ei poista kaikkea, mutta vähentää tarvetta:

1. Raskaalle valvonta-sertifikointi-luottamusbyrokratialle, koska luottamus on suora sekä tarve “todistaa” vähenee.

2. Kumppanuusmaatalous ei korvaa sosiaalipalveluja, mutta vähentää niiden painetta. Malli vähentää yksinäisyyttä, osattomuutta sekä merkitsemättömyyttä.

3. Erilaisille kampanjoille, jotka valistavat kuluttajakasvatuksella. Kumppanuusmaataloudessa ruokakasvatus tapahtuu käytännöss.

Miksi kumppanuusmaatalous on juuri nyt se oikea ratkaisu?

1. Ei vaadi uusia ohjelmia

2. Ei vaadi ideologista yksimielisyyttä

3. Ei vaadi suuria julkisia investointeja

Se vaatii vain, että ihmiset saavat toimia yhdessä.

Kumppanuusmaatalous tekee ihmisestä taas tarpeellisia toisilleen.

• Viljelijä tietää kenelle viljelee

• Kuluttaja tietää, ketä tukee

• Yhteisöllisyys syntyy ilman ideologiaa tai pakkoa

Tämä on harvinaista nyky-yhteiskunnassa.

Ruokastrategian suurin riski ei ole se, että tavoitteet ovat vääriä vaan se, että toimivat ratkaisut jäävät tunnistamatta.

t: Olli Repo,
yksi Herttoniemen ruokaosuuskunnan perustajista ja hallituksen puheenjohtaja

Etsimme viljelypuutarhuria eli Personal Farmeria kaudelle 2026

Työpaikka satokaudelle 2026 - Palkataan viljelypuutarhuri Herttoniemen Omalle Pellolle

Tämä työpaikka sopii energiselle ja sitoutuneelle viljelypuutarhurille, jolla on intohimona tuottaa luomuvihanneksia, olla sosiaalinen sekä opastaa satokausilaisia.

Herttoniemen Oma Pelto tuottaa satokaudella kumppanuusmaatalouden mukaisesti viikoittaiset sato-osuudet itsepoimijoille sekä noutopisteisiin, yhteensä noin 90 paikalliselle kotitaloudelle. Satoa ostaa myös ravintola-asiakkaat ja lisäksi pellolla järjestetään viikoittaiset suoramyyntitapahtumat. Herttoniemen Oma Pelto sijaitsee Herttoniemen kartanolla ja viljelyalaa on noin 1,5 hehtaaria. Suurin osa viljelystä toteutetaan pysyvällä penkkiviljelymallilla eli no dig -menetelmällä.

Herttoniemen ruokaosuuskunta on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatalouteen perustuva maatila. Viljelyä on ollut jo vuodesta 2011.

Odotamme sinulta itsenäistä ja innostunutta työotetta. Personal Farmer vastaa pellon viljelysuunnitelmista ja niiden toteutuksesta. Puutarhurin pitää pystyä itsenäiseen työskentelyyn sekä ohjaamaan työharjoittelijoita ja talkoolaisia. Työnkuvaan kuuluu vastata koko tuotannosta: suunnittelusta ja siemenien tilaamisesta aina sadonkorjuuseen asti. Työ edellyttää osaamista luomuviljelystä ja pysyvästä penkkiviljelystä eli no-dig -menetelmästä. Personal Farmer osallistuu peltotöiden lisäksi myös ruokaosuuskunnan viljelyryhmän vetämiseen sekä tarvittaessa hallituksen kokouksiin. Toivomme sinulta myös halua kehittää yhteisöllisen kumppanuusmaatilamme toimintaa yhteistyössä osuuskunnan hallituksen kanssa.

Luomuviljely on sinulle tuttua ja mielekästä. Viihdyt itsenäisessä työssä. Olet vastuuntuntoinen ja ammattitaitoinen kommunikoija. Sinulla on hyvät organisointitaidot. Rakennustaidot katsotaan eduksi. Apunasi on alan työharjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä sekä yhteisön jäsenten talkootyö.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja haasteellisen työpaikan kumppanuusmaatilalla ja ruokaosuuskuntayhteisössä. Työpaikka sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella keskellä Helsinkiä, historiallisessa ympäristössä. Työsuhde on määräaikainen projektin kausiluonteisuudesta johtuen. Työt alkavat huhtikuussa 2026 ja jatkuvat lokakuuhun 2026.

Palkkaus: palkkatoive työhakemuksen yhteydessä.

Lisätietoja: hallituksen pj. Olli Repo, 050 571 5032, olirepo@gmail.com

Vapaamuotoiset työhakemukset palkkatoiveineen viimeistään 14.1.2025 osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti REKRY-sanalla). Työpaikka täytetään heti kun sopiva hakija löytyy.

------------------------------------------------------------

Etsimme myös työharjoittelijoita ja sesonkityöntekijöitä satokaudelle 2026

Opi viljelemään luonnonmukaisesti ja monipuolisesti.

Olet ahkera ja huolellinen. Olet kiinnostunut luonnonmukaisesta viljelystä.

Tarjoamme mahdollisuuden olla mukana monipuolisessa, luonnonmukaisessa sekä kestävässä ruoantuottamisessa paikallisille asiakkaille. Tämä on upea oppimismahdollisuus agroekologiseen viljelyyn. Tarjoamme asiantuntevaa työnohjausta ja tutustumisen uudenlaiseen kumppanuusmaatalousmalliin, jossa kuluttajat ovat mukana jo alkutuotannossa. Opastamme no-dig viljelyyn sekä työkalujen käyttöön.

Valitettavasti emme voi tarjota palkkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta ainutlaatuisessa maatilayhteisössä.

Harjoittelujakson voi sovittaa ajalle huhtikuu 2026 - lokakuu 2026. Huom. otamme huomioon vain yli 3 viikon kestävät työharjoittelujaksot.

Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com

Vapaamuotoiset työhakemukset viimeistään 28.2.2026 osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti TYÖHARJOITTELU-sanalla). Täytämme harjoittelupaikkoja heti hakemusten saapumisen yhteydessä. Harjoittelupaikkoja on rajoitetusti.

Kaupunkilaisten Oma Pelto on Herttoniemen ruokaosuuskunnan projekti, jota rahoittavat tavalliset kotitaloudet ostamalla tulevan satokauden sadon jo etukäteen. Peltoja on kaksi, Herttoniemessä ja Korsossa. Kaupunkilaisten Oma Pelto on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila (Community Supported Agriculture). Lue lisää www.omapelto.fi tai FB:sta (kaupunkilaisten oma pelto)

Oman Pellon kesäkurpitsa säilykkeet

OMAN PELLON
kesäkurpitsasäilykkeet

Satokauden pelastajaohje, johon kelpaa hieman isommatkin kesäkurpitsat.

Ainekset:

3 kg kesäkurpitsa

3 kpl punainen paprika

1,4 l tomaattimehu

2 dl öljy

3 rkl suola

100 g valkosipuli

3 kpl chili

2 dl etikka

1 rkl sinappi

2 rkl tomaattipyre

Ohje:

1. Leikkaa kesäkurpitsat pitkiksi lohkoiksi

2. Laita muut aineosat kutteriin ja aja soseeksi

3. Kiehauta sose ja lisää kesäkurpitsat

4. Hauduta miedolla lämmöllä 40 minuuttia

5. Purkita ja säilö

Resepti yhteistyössä ravintola Perhon keittiöpäälikkö Pauliina Jyrälän kanssa.

Yhdessä tekemällä enemmän

Välillä mietin, onko tässä mitään järkeä. 

Herttoniemen pellollamme on kokoa n. 1 ha, saman verran, kuin keskikokoisessa Prismassa. Kun käyn itsepoiminnassa etsimässä ja poimimassa, pellon eri puolilta, minulle kuuluvat kasvikset, kävelen suunnilleen saman verran kuin kauppareissulla Prismassa. Ostamalla kaiken Prismasta, ostoskärryyni päätyisi kuitenkin myös muut ruokatarvikkeet ja taloustavarat, ja säästäisin yhden kauppareissun kävelyt.

Viikon ruokaostokset tehty ja yhteinen sato.

Mutta Prismassa en kuule keskikesän linnun laulua tai loppukesän tuulen huminaa. En pääse pysähtymään ja tarkkailemaan pörriäisten ahnasta herkuttelua kukissa. Enkä ihmettelemään vihreän eri värisävyjä pellon laidalla. En saa työntää käsiäni multaan ja tuotua sen kautta juuri niitä hyviä ja tarpeellisia mikrobeja kotiini. 

Teen siis mieluummin kauppakierrokseni pellolla. Kasviksilla pärjää pitkälle ja loput taloushankinnat löytyy useimmiten lähikaupasta.

Kahden pellon ylläpito vaatii myös paljon ja tekijöitä tarvitaan. On siivottavaa ja siistittävää, tehtävä rakennus-, työkalu- ja tarvikehankintoja. Selvitettävää, ostettavaa, haettavaa, nikkaroitavaa ja korjattavaa on paljon. Jonku pitää tyhjentää puucee. Jonku pitää hyödyntää puuceen kompostituotos. Jonku pitää ostaa wc:n kuivike. Sitä ei myydä lähikaupassa.

Mutta olen aina tykännyt tehdä ja toimia käsilläni ja kehollani. Kasvoin omakotitalossa ja vanhemmillani oli aina joku remontti tai käsityöprojekti kesken. Olen ollut lapsena isäni apuna kattotöissä ja äitini opetti minut jo alakouluikäisenä ompelemaan vaatteita. Käsillä tekemisessä on jotain samaa kuin pyörällä ajamisessa. Kun sen kerran oppii, osaa sen aina. Ja jos sitä ei ole elämässä, sitä kaipaa.

Yhdessä nikkaroiden.

Myös osuuskunnan hallitustyö on ajoittain kuormittavaa. On talous ja budjetointi, ideointi, suunnittelu ja sen hallinnointi, palavereita ja yhteydenpitoa, työryhmätoiminta, vastuut ja velvollisuudet. Rahat ovat koko ajan vähissä, sillä menoja on paljon ja satokauteen sitoutuneita liian vähän. Koska rahat ovat hallituksen vastuulla, on keksittävä keinoja. Löytyy hankkeita, joissa liikkuu suuri määrä rahaa. Mutta jonkun on ensin kirjoitettava hankehakemukset. Tai ihan ensin on selvitettävä milloin rahoitushakuja on avoinna ja minkälaisia vaatimuksia rahoittajilla on, ja sen jälkeen kirjoittaa hakemus. Ja jos esim. festivaalihakemus menee läpi, pitää tehdä festarimehuja, pilkkoa, pussittaa ja pakastaa. Ja tietenkin myös järjestää ne juhlat.

Mutta olen osuuskunnan hallitustyön myötä oppinut paljon. Lisäksi olen päässyt verkostoitumaan myös laajemmin kestävän ruokajärjestelmän muutostoimijoihin. Saan toimia sen eteen mihin uskon ja minkä näen oikeana. Pehmeät arvot yhdistettynä luontoarvoihin yhdistettynä hyvään ruokaan. Mielestäni jokaisen ihmisen pitäisi olla mukana yhteisössä, jossa tehdään paikallisesta kestävästä ruokajärjestelmästä ja planetaarisesta elämäntavasta totta. Agroekologia on jo tätä päivää, ja ennenkaikkea, agroekologia on tulevaisuutta. Siihen minä uskon.

Ja ystävät. Herttoniemen ruokaosuuskunnan yhteisö on tuonut elämääni uusia ystäviä, joiden kanssa yhteys tuntuu aidolta ja paljon syvemmältä kuin monien muiden kanssa. Ehkä ne on ne omat peltojuuret, jotka ovat kasvaneet jalkoihimme ja yhdistää meidät mykorittsojen eli sienijuurien  tavoin pellon maaperässä. Tai hyvä ruoka, joka saa voimaan niin hyvin, että vain toinen saman kokenut voi sen ymmärtää. Ja ymmärryksestä syntyy ystävyys.

Yhdessä tyrnipuskissa.

Herttoniemen ruokaosuuskunnan missiossa sanotaan mm. näin: “Missiomme on jakaa osaamista ja ymmärrystä kestävästä kumppanuusmaataloudesta ja ruokakulttuurista sekä edistää yhteisöllistä kulttuuria ja jakamistaloutta. Haluamme innostaa ihmisiä itse toimimaan yhteisten asioiden puolesta ja osoittaa, että yhdessä tekemällä voi vaikuttaa.”

Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila, Kaupunkilaisten Oma Pelto, on raivattu ja rakennettu yhdessä lapioiden. Yhdessä tekemällä sitä kehitetään myös jatkossa, myös vastoinkäymisten hetkellä. Seuraava yhteinen suurempi tekeminen ja ponnistus on su 14.9. Herttoniemen Sadonkorjuujuhlat, johon tarvitaan tekijöitä koko viikonlopulle. Ilmoittaudu sinäkin siis mukaan talkooporukkaan. 

Eräs peltoystäväni jakoi minulle tämän kelttiläisen viisauden: “Ristiriidassa piilee valoa ja elintärkeää energiaa. Missä on energiaa, siellä on myös elämää ja kasvua.” (Anam Cara)

Ilman peltopuuhailua olisin paljon vähemmän. 

-Terhi-

Sadonkorjuu 2025

On alkanut kumppanuusmaatalouden mukainen  sadonkorjuuaika ja 14 viikon sato-osuuksien jako. 10 viikon osuudet jaetaan elokuun alusta eteenpäin, johon ehtii vielä liittyä mukaan. Ensimmäisen viikon sato-osuus sisälsi mangoldia, sokeriherneitä, lehtikaalia, kevätsipulia, valkosipulia, salviaa ja kehäkukkaa. Yleensä sato-osuus sisältää n. 10 eri kasvia, joten tämä sato-osuus oli hieman normaalia pienempi johtuen kylmän kevään ja alkukesän viivästyttämästä kasvusta.

1. sato-osuus jäi kylmän alkukesän jälkeen vielä hieman suppeaksi. Kuva: Anniina Hillebrand

Satokaudella 2025 Herttoniemen pellolla kasvatetaan salaatteja, herneitä, kesäkurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, keltasipulia, punasipulia, valkosipulia, erilaisia papuja, punajuurta, lehtikaalia, kyssäkaalia, maa-artisokkaa, fenkolia, daikonia, palsternakkaa, mustajuurta, pak choita, mangoldia, mizunaa ja kurpitsaa. Lisäksi on raparperia ja mustaherukoita sekä yrttejä ja syötäviä kukkia. Korson pellolta saamme myös ainakin perunaa, Nicola ja Siikli -lajikkeita.

Alla oleva taulukko kertoo tänä vuonna viljeltävät kasvislajit ja -lajikkeet. Mukana on myös arvio sadonkorjuuajasta. Tummalla merkityt ovat tämän kauden uutuuksia. 

Useista kasviksista on valikoitu eri lajikkeita, mikä tuo vaihtelua makuihin ja erityisesti kasvisten ulkonäköön. On mukavampaa kokata, kun vaihtelua ruokaan saa eri muotoisilla ja värisillä kasviksilla. Monipuolinen laji-ja lajikevalikoima tuo myös turvaa yllättäville sääolosuhteille. Jokaisella kasvilajilla ja -lajikkeella on omat erityiset kasvuolosuhteet. Toiset lajit ovat arempia sateille, mutta toiset taas kuumuudelle. Kun sääolosuhteiden tai tuholaisten vuoksi jostakin kasviksesta saadaan huono sato, voi joku toinen laji taas menestyä yllättävän hyvin. Onneksi emme siis viljele pelkästään kesäkurpitsaa, jonka sato on Herttoniemellä jo lähes menetetty kylmän alkukesän ja ahnaiden espanjansiruetanoiden vuoksi.

Haastavat säät ja vieraslajit ovat siis aiheuttaneet päänvaivaa koko kesän. Sato on pahasti myöhässä ja kylmän kevään vuoksi kaikki kasvikset ei välttämättä ehdi kypsyä syksyyn mennessä. Lisäksi haasteita on aiheuttanut espanjansiruetanat, joita tänä vuonna on ollut poikkeuksellisen paljon. Viime talvi oli leuto, joten edellisen vuoden populaatio ei kuollut talven aikana, minkä vuoksi niiden määrä on normaalia suurempi. Viljelijä ja harjoittelijat ovat tehneet kaikkensa taistelussaan espanjansiruetanoiden armeijaa vastaan.

Lämpimät ilmat ovat kuitenkin viimein tulleet — toivon mukaan pysyvästi. Kasvit saavat kaipaamaansa lämpöä ja aurinkoa ja etanat pysyvät piilossa. Uudeksi riesaksi ovat ilmaantuneet kaupunkipeurat, jotka eivät ihmistä pelkää ja tulevat mielellään herkuttelemaan tuoreilla vihanneksilla. Peurojen karkottamiseksi aitojen yläpuolelle on laitettu kirkkaan keltaista nauhaa. 

Keltaisen nauhan toivotaan estävän peurojen pääsyn viljelyksille. Kuva: Terhi Suvilehto

Säiden haltijalle ei paraskaan viljelijä voi mitään. Todennäköisyys on kuitenkin puolellamme, sillä Suomessa on kesän aikana keskimäärin peräti 36 hellepäivää. Tänä kesänä niitä on ollut vasta muutama. Satokauden aikana on mukavaa suunnitella tulevia kasvisruokia. Apuna suunnittelussa voit käyttää yllä olevaa sadonkorjuutaulukkoa.

Reseptejä löytyy myös sivumme satokausireseptit -lehdeltä. Laittakaa myös omat reseptinne jakoon lähettämällä viestiä sähköpostiin: ruokaosuuskunta.jasen@gmail.com.

Herkullista satokautta!

-Terhi-

Valkosipulin ennakkomyynti 2025

ENNAKKOMYYNTI SULJETTU. Kiitos ennakkotilaajille. Valkospulia on ostetavissa esim. Uudenmaan ruoka foodhubin kautta (ekompi.net/uudenmaan-ruoka) tai Sadonkorjuujuhlilta su 14.9. klo 12-17 Herttoniemen Kartanolta.

Kotimainen luomuvalkosipuli loppuu joka vuosi. Siksi olemme viljelleet myös Korson Omalla Pellolla valkosipulia. Nämä extra valkosipulit myydään ennakkotilaajille.

Hyödyt

• varmistat valkosipulin saatavuuden.

• 20% halvempi hinta ennakko-ostajalle.

• viljelijä tietää kenelle viljelee- > iso henkinen tuki

Valkosipuli

• luomu + demeter

• viljelijä: Korson omalla pellolla, Olli Repo

• 3 lajiketta: Primor, sabagold ja thermidrome

• hinta: 24 €/kg (sis. 14% alv.) -> norm. 30 €/kg

Toimitus:

• valkosipulit valmistuvat elokuu / syyskuu

• haettavissa suoraan Korson pellolta

• Uudenmaan ruoka noutopisteistä :Herttoniemi, Nihtisilta, Punavuori

Tee ennakkotilaus

Maksa tilaus heti osuuskunnalle niin ennakkotilauksesi on voimassa.

Jos ostat kilon niin maksa 24 €, 2kg = 48 €, 3kg = 72 € jne…

Saaja: Herttoniemen ruokaosuuskunta

Tilinumero: FI31 5724 1120 0896 38

Viite: 1054

Kun olet maksanut laita yhteystietosi ruokaosuuskunta@gmail.com niin ilmoittelemme kun valkosipulit ovat haettavissa. Ja voit valita itsellesi sopivimman hakupaikan.

Kiitos tilauksesta ja tuesta.

Vuoden 2024 kohokohdat, osa 2. Oma Pelto kylän kohtaamispaikkana

Keskellä vilkkainta kaupunkia sijaitseva luomupeltomme kokosi Herttoniemen kylän ja sen lähialueen ihmisiä yhteen läpi satokauden. Sadonkorjuujuhlien lisäksi järjestettiin myös toiset suuret peltojuhlat, alkukesän Raparperifestivaalit, jotka pidettiin Helsinki-päivänä 12.6. Saimme juhliin Helsingin kaupungin Helsinki-päivän tukea ja näin loimme Herttoniemeen jo toiset uudet lähiöfestivaalit. Helsingin-päivän Facebook-videossa Herttoniemen Oma Pelto oli näyttävästi esillä. 

Pizzan- ja korunmyyntikojut sekä chillailua Raparperifestivaaleilla.

Pellolla tapahtui myös paljon muuta. Vuotta aikaisemmin kokeiluna aloitettu kesäkahvilatoiminta starttasi kunnolla käyntiin, kun 16-vuotias Veeti aloitti 4h-yrittäjyyden pellon kahvilarakennuksessa. Kahvilan nimeksi tuli luonnollisesti Oma Pelto Kahvila, ja kahvila sai oman logon sekä facebook-, instagram- ja tiktok-sivut. 

Oma Pelto Kahvilan logo tunnustaa luonnonläheistä tyyliä.

Oma Pelto Kahvilassa paisteltiin muurinpohjalettuja läpi kesän ja täytteeksi sai valita suolaisen tai makean täytteen. Täytteissä hyödynnettiin tietenkin pellon omaa satoa. Letut ja munkit oli valmistettu Malmgårdin luomu-vehnäjauhoihin, mikä teki letuista ja leivonnaisista erityisen maukkaita ja maistuvia. 

Veeti innostui yrittäjyydestä ja aikoo jatkaa kesäkahvilaa myös tulevana kesänä.

Kahvila oli avoinna heinäkuussa viikonloppuisin ja torstaisin satomyyntiaikaan. Elokuussa, kun opiskelijan piti palata koulun penkille, kahvilaa piti auki Ruokaosuuskunta ja sen jäsenet myyden leivonnaisia.

Suoramyyntiä toivottiin järjestettävän useammin ja tänä kesänä se toteutui viikoittain, joka torstai. Näin kaikki halukkaat saivat tulla ostamaan hetkeä aikaisemmin pellolta poimittuja luomukasviksia. Samalla kahvila oli auki ja antoi mahdollisuuden virkistyä myös kupposella kahvia ja pullaa. 

Luomua ilman muuta! Pellon viljelijät työskentelivät apunaan useat harjoittelijat, joiden työpanos oli merkittävä apu. Iso kiitos siis heille.

Kahvilasta tulikin pian suosittu kohtaamispaikka niin jäsenille kuin lähialueen asukkaille. Pöytien ääressä jaetut keskustelut venyivät helposti pitkiksi eikä kenelläkään ollut kotiin kiire. Pellolla aika pysähtyy ja kiire häviää. Lapsille ja lapsenmielisille löytyi myös leluja ja pelejä ja syyskuussa oli mukavaa ihmetellä kanojen touhuja. 

Pellolla lapset oppivat ymmärtämään ruoan alkuperää ja pääsevät turvallisessa ympäristössä ihmettelemään ja tutkimaan luontoa — herkkuja unohtamatta.

Kesän aikana järjestimme kahvilalla myös kaksi työpajaa yhteistyössä Uoma Earthcare:n Maijan ja Kimmon kanssa, alkukesästä villiyrteistä ja keskikesällä hapatuksesta. Molemmat kurssit täyttyivät nopeasti ja suuren kysynnän vuoksi hapatuskurssi järjestettiin syksyllä vielä uudestaan Uudenmaan ruokan tiloissa Hertsissä.

Sää suosi villiyrttikurssilaisia toukokuussa.

Peltoalue mahdollistaa myös pienten tapahtumien järjestämisen. Ataraxia Food Production ja Aino grillasi syyskuun alussa herkullista kreikkalaista ruokaa pop-up -ravintolassaan. Tärkeimmät raaka-aineet olivat tietenkin pellon omaa satoa ja näin monipuoliset kasviksemme ja niiden raikas makumaailma pääsivät oikeuksiinsa.

Syyskuussa satokausi oli parhaimmillaan ja tarjolla oli mm. grillattua härkäpapua, fenkolia, perunaa, tomaattia, kesäkurpitsaa jne jne…

Keskikesän yksityistilaisuuksissa aikuisetkin pääsivät leikkimään perinteisiä peltoleikkejä, kuten saappaanheittoa ja kottikärryllä ajelua. Myös minikokoinen peltosauna lämmitettiin usein ja sauna todettiin viihtyisäksi ja toimivaksi — hyvät on löylyt!

Väkevästi kohti aurinkoa — Ollin tyylinäyte saappaanheitosta.

Kottikärryjuoksu näyttää helpolta ja onkin sitä…— mutta yritäpä tehdä sitä nauramatta, se on vaikeaa, jopa mahdotonta.

Juhannussauna kaupunkilaisittain. Raparperinlehdet toimivat sekä pefletteinä että kasvonaamioina.

Herttoniemen Ruokaosuuskunnan missio on jakaa osaamista ja ymmärrystä kestävästä kumppanuusmaataloudesta ja ruokakulttuurista sekä edistää yhteisöllistä kulttuuria ja jakamistaloutta. Tavoitteena on innostaa ihmisiä toimimaan itse yhteisten asioiden puolesta sekä näyttää, että yhdessä tekemällä voi myös vaikuttaa. Keskeisellä paikalla sijaitseva Herttoniemen Oma Pelto sopii tähän mainiosti.

Herttoniemen Oma Pelto ilmakuvana Hertan v. 2008 kalenterissa.

Ensi kesänä taas kohtaamispaikkana taas Herttoniemen Oma Pelto ja Oma Pelto Kahvila.

Teksti ja kuvat (paitsi viimeinen kuva Hertan v. 2008 kalenteri): Terhi Suvilehto

Vuoden 2024 kohokohdat, osa 1. Herttoniemen Sadonkorjuujuhlat

Tästä alkaa loppuvuoden juttusarja, jossa käyn läpi ruokaosuuskuntamme satokauden 2024 huippuhetkiä. Aloitan Herttoniemen Sadonkorjuujuhlista, jotka päättivät hienosti onnistuneen satokauden, ja olivat ehdottomasti yksi vuoden kohokohdista.

Herttoniemen Sadonkorjuujuhlat keräsivät jälleen kerran ennätysmäärä ihmisiä Knusbackan talonpoikaismuseoalueelle ja Herttoniemen Omalle Pellolle. Museon työntekijät laskivat yli 1600 osallistujaa, mikä antaa hyvän arvion yleisön kokonaismäärästä. Voinee sanoa, että n. 2000 kaupunkilaista, ikäskaalalla vauvasta vaariin, kävi tutustumassa peltoomme ja entisajan talonpoikaismeninkeihin. Tällä yleisömäärällä rikoimme Herttoniemen kartanopuiston tapahtumien kaikkien aikojen osanottajaennätyksen. Herttoniemen Sadonkorjuujuhlat on siis ansainnut paikkansa vuoden kohokohtana. 

Aikaisempien vuosien tapaan jälleen kerran ohjelmassa oli musiikkia ja satokauden herkkuja sekä työpajoja ja muuta osallistavaa aktiviteettia. Juhlat avattiin puheilla, ja kun museon intendentti Ted Hellsten ja Oman Pellon puheenjohtaja Olli Repo olivat toivottaneet kaikki tervetulleiksi, pääsi historiantutkija Eva Packalen Helsingin kaupunginmuseosta kertomaan enemmän Herttoniemen alueen historiasta.

Tiesitkö muuten, että Herttoniemessä on vuosien varrella filmattu lukuisia elokuvia? Mm. Herttoniemen kartanopuistossa on kuvattu 1940-luvun klassikkoelokuvaa Katariina ja Munkkiniemen kreivi ja Knusbackan talonpoikaismuseoalueella 1950-luvun komediaa Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin.

Taideosuuden avasi tänä vuonna suomenruotsalainen näyttelijä ja muusikko Matteus Blad. Hänen vauhdikas ja tunteikas musiikkimomologinsa kertoi Ruotsin kansallisrunoilija Carl Mikael Bellmannin runoista ja samalla hän  yhdisti esityksessään runonlausuntaa, musiikkia ja teatteria. Hieno, vaikuttava, hauska. Missä tämänkaltaista taidetta näkisi enemmän…?

Suomalaista, ruotsalaista ja ugrilaista kansanmusiikkia a cappella -tyyliin esittävä Kuokkavieraat puolestaan kertoivat lauluissaan rakkaudesta, unelmista ja naisen elämästä. Joskus voi rakkaus yllättää…. eikä kaikki mene kuin unelmissa. Vaikka miehelään oliski viimein päästy, appi viskattu katolle ja anoppi kaivoon, voi mies osoittautua delekatkaksi ja arki raskaaksi. Raskas arki kääntyy kuitenkin hyväksi, kun nainen päättää iloita elämästä.

Juhlien pääartisti Marko Haavisto ja Poutahaukat puolestaan lauloi tarinoita miehen elämästä ja johdatti rytmillään 50-luvun tanssilavatunnelmaan. Välillä miestä vie viina, välillä naiset, välillä vaanii paholainen ja välillä seilataan kaipauksen merellä. Mutta mieli kirkkaan ja paita puhtaana on hyvä kulkea.

Esiintyjät ihmettelivät ja kiittelivät rauhallista ja lempeää tunnelmaa. Muusikoille tuttu ravintoloiden ja festareiden melu ja meininki oli kaukainen muisto vain.

Myös pellolla tunnelma oli lempeä, seesteinen ja rauhaisa, vaikka toimintaa oli paljon. Suomenhevonen Tuohivirsu kynti aurallaan peltoa, ja aina välillä pysähtyi pellon laitoihin taputeltavaksi. Sekä taputeltava että taputtelijat viihtyivät suuresti. Hevosen rauhoittava läsnäolo jaksaa aina yllättää. 

Tuohivirsu, kuten myös monet muut suomenhevoset, eivät työskentele pelkästään näytöshevosina. Maanmuokkaus yhdellä hevosvoimalla on maaperälle huomattavasti hellävaraisempaa kuin traktorilla tehtynä, eikä se saastuta fossiilipäästöillä ympäristöä. Niinpä ekologisessa viljelyssä käytetään myös nykypäivänä usein perinteistä hevoskyntöä.

Viereisellä peltolohkolla puolestaan sai kisailla säkkihypyssä, saappaanheitossa ja kottikärrynkuljetuksessa, heitellä frisbiitä tai harjoitella puujaloilla kävelyä. Vakavamielistä ei kisailu ollut ja kaikki osallistujat olivat voittajia. 

Kausihuoneen vierellä loimusi peräti neljä tulta. Korson pellon harvennusrisut tulivat kiertotalouden mukaisesti hyötykäyttöön, kun niistä valmistettiin biohiiltä, jonka avulla on mahdollista parantaa merkittävästi maaperäekosysteemin elinvoimaisuutta eli parantaa viljelymaan laatua.

Toisella nuotiolla puolestaan sai grillata, ei makkaraa vaan, pellon omista kasviksista valmistettuja marinoituja kasvisvartaita sekä peruna- ja papunyyttejä. Makean ystäville löytyi myös vaahtokarkkeja, jotka tikun päässä muuntuivat suussa sulaviksi paahdetuiksi herkuiksi.

Ja tietenkin ne perinteiset peltoletut. Peltokahvilassa niitä paisteltiin ja paljon. Itse asiassa juhlista löytyi kolme erilaista ruokapistettä, jossa myytiin lettujen lisäksi osuuskunnan jäsenten leipomuksia sekä pellon kasviksista valmistettuja herkkuja.

Kotiin sai puolestaan ostaa tuomisikseen kassit täyteen samana päivänä pellolta poimittua tuoretta vegeä. Viljelijät ja harjoittelijat olivat aloittaneet jo aikaisin aamulla keräämään satoa ja sadonkorjuuta jatkettiin myös juhlien aikana. Satokausi oli parhaimmillaan ja myynnissä oli mm. kurpitsaa, salaattia, fenkolia, porkkanaa, perunaa, palsternakkaa, erilaisia papuja, lehtikaalia, sipulia, mangoldia ja monia muita kasviksia.

Osuuskunnan talkooporukka touhusi sadon myynnissä kuin myös kahvilapisteillä ja järjestyksenvalvonnassa. Yhteensä sadonkorjuujuhlien talkooporukkaan kuului yli 20 osuuskunnan jäsentä, sekä lapsia että aikuisia. SPR:n Herttoniemen osasto oli tänäkin vuonna varmistamassa kaikkien turvallisuuden.

Pellon kanahäkki sai myös loppukesän vierailijat, kun Kalle-kukko, Olga, Hilja, Taateli ja Rusina saapuivat ilahduttamaan meitä Majvikin biodynaamiselta tilalta. Katsotaan ensi kesänä, jospa kanat tulisivat taas ja hieman pitemmäksi aikaa. Kanojen hoitoa varten perustimme osuuskunnan jäsenistä kananhoitoryhmän, joka sekin siis on jo valmiina.

Vaikka peltoalue ei varsinaisesti ole suunniteltu liikuntarajoitteisille, eivät pyörätuolit tai lastenrattaat estäneet osallistumasta juhliin. Paikalle pääsi helposti julkisilla liikennevälineillä ja jos omisti polkupyörän, myös sille löytyi parkkitilaa. 

Olli piti taas tuttuja peltokierroksia, jossa hän kertoi Kaupunkilaisten Oman Pellon historiasta ja toiminnasta sekä sen agroekologisista ja maaperää uudistavista viljelymenetelmistä.

Sadonkorjuujuhlien, kuten myös koko Herttoniemen ruokaosuuskunnan toiminnan, tavoitteena on paitsi juhlistaa satokautta, myös kertoa suomalaisista talonpoikaisperinteistä,  lisätä ihmisten ymmärrystä ekologisesta ruoantuotannosta ja maanhoidosta, rakentaa uudenlaista kestävämpää ruokakulttuuria sekä luoda lisää osallistavaa yhteisöllisyyttä alueelle. Nämä tavoitteet toteutuivat hienosti ja joka vuosi kasvava osallistujamäärä kertoo, että tämän kaltaisille tapahtumille on alueella tilausta.

Ensi vuonna juhlitaan taas.

Vuoden 2024 Herttoniemen Sadonkorjuujuhlat toteutettiin osuuskunnan innokkaalla ja osaavalla talkooporukalla, yhteistyössä Svenska Odlingens vänner i Helsinge-yhdistyksen, Roihuvuori-seuran ja Herttoniemi-seuran kanssa sekä Svenska kulturfondin ja Helsingin kaupungin tuella.

Teksti: Terhi Suvilehto
Kuvat: Lempi Leinonen

Tärkeitä kysymyksiä

Miksi viljellä?

On useita syitä viljellä ruokaa. Kumppanuusmaataloudessa vastaus on, että haluamme tietää missä ruokamme kasvaa ja kuka sen viljelee. Kumppanuusmaataloudessa olemme mukana mahdollistamassa viljelyn luonnonmukaisesti ja monipuolisesti. Luomme yhdessä kestävää maataloutta niin ympäröllisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisesti. Pitää myös huomioida, että kumppanuusmaatilan jäsenet pystyvät yhdessä luomaan myös työpaikkoja. Palkattu viljelijä (personal farmer) pystyy avaamaan kumppanuusmaatilan jäsenille viljelyn haasteita, joita syntyy aina kun tehdään työtä luonnon ehdoilla pellolla. Luomme työtä alalle, jossa ikävä kyllä häviävää työpaikkoja Suomesta. Yli 1400 maatilaa lopettaa toimintansa tänä vuonna. Haluamme edelleen luoda yhteisöllinen maatila, joka mahdollistaa meille puhtaita ja tuoreita kasviksia satokauden aikana. Pystymme myös osallistumaan ruuantuottamiseen haluamallamme tavalla ja resursseilla. 

Kenelle viljelemme?

Maatalous on haastavaa saada taloudellisesti kannattavaksi. Alkutuottajana maanviljelijä on ajautunut tuotantoketjun pohjalle. Raskaammasta työstä saa huonoimman korvauksen. Tavanomaisessa maataloudessa viljelijä kasvattaa sadon ja myy sen satokauden jälkeen erilaisia myyntikanavia pitkin. Tässä mallissa yksin viljelijä kantaa riskin satokauden aikana. Ja kun teemme työtä luonnon ehdoilla niin vuodet ovat erilaisia ja myös satomäärät. Kuinka paljon saaamme sadetta ja tuleeko sade oikeaan aikaan? Hajoaako traktori tai muut työkoneet? Jaksanko henkisesti ja tai fyysisesti satokauden muuttuvia tilanteita?  

Kumppanuusmaataloudessa on suora vastaus kysymykseen: kenelle viljelemme. Ja pystymme yhdessä päättämään mitä viljelemme.  Kumppanuusmaatalous poistaa alkutuotannon ja loppukäyttäjän välistä tukut, kaupat yms. väliportaat. 

Jotta kumppanuusmaatalous toimisi on oltava satokauteen sitoutuneita jäseniä. He pystyvät ennakko-ostamaan viljeltävät sato-osuudet pellolta. Tämä mahdollistaa, että viljelijä tietää kenelle viljelee. 

Nyt kun suunnittelemme satokautta niin pyöritämme näitäkin kysymyksiä. Osuuskunnan toiminnansuunnittelu vaikeutuu huomattavasti jos emme saa ennen satokautta teiltä vastausta miten haluatte olla mukana. Viljelemme, mutta emme tiedä kenelle? Osuuskunta ajautuu samaan ongelmaan kun tavanomaiset maatilat. 

Kysymys sinulle:

Oletko mukana? 

Viljelemme kahdessa paikassa eli Herttoniemessä ja Korsossa. Voit tulla satokauteen mukaan sinulle sopivalla tavalla. Voit saada valmiit satokassit viikottain tai voit tulla itse poimimaan sato-osuuden suoraan pellosta. Tätä kutsumme itsepoiminta malliksi, jossa viljelijä kertoo mitä mistäkin löytyy ja, opastaa sadonkorjuutekniikoissa ja kertoo määrät joita saamme poimia viikottain. Myös omatarve viljely onnistuu uudella “itse viljely” -mallilla, joka on kehitetty puutarhapalstasta haaveileville jäsenille Korsoon. Nyt on myös mahdollista tulla osaksi maatilaa, jos haluat kokeilla viljelyä ammattimaisesti omalla toiminimellä. Näistä kaikista malleista on lisätietoa kotisivuillamme.

Muutetaan maailmaa paremmaksi yksi satokausi kerralla.

Viljelijät! Täältä löytyy teille oma pelto

How to start farming with no land or equipment

Kun perustimme Kaupunkilaisten Oma Pelto vuonna 2011 niin viljelyn aloittaminen oli vaikeaa. Ensin piti löytää sopivan matkan päästä pelto. Sinne piti rakentaa kastelujärjestelmä, tiet, varastot, työkalut sekä sähköt pellolle.

Nyt haluamme tarjota uusille viljelijöille mahdollisuuden helpompaan aloitukseen Vantaan Korsossa. Pystymme tarjoamaan Luomu & biodynaamisen peltomaan ja valmiiden viljelypenkkien lisäksi käyttöösi kompostia, harsoja, mypexkankaita, työkaluja, työkoneita, varastoja, laatikoita, pesupisteen, kauppakunnostuspisteen, kylmävaraston ja aidat. Nyt sinulla on mahdollisuus päästä aloittamaan viljely ilman suuria investointeja ja riskejä, sekä kokeilemaan kauppapuutarhan pitämistä.

Oma Pelto on ekosysteemipalvelu uusille viljelijöille. Meidän tavoitteena on tuoda uudella tavalla yhteen uudet viljelijät, jotka haluavat kokeilla maatilan pyörittämistä. Oman Pellon viljelijähautomo tarjoaa matalan kynnyksen aloittaa oma yritys. Oma Pelto on tukemassa uusien ideoiden jalostamista, toteuttamista ja kasvua. Palvelut ovat avoimia kaikille ruokaosuuskunnan jäsenille, jotka ovat kiinnostuneet oman tilan perustamisesta.

Etsimme uusia viljelijöitä, jotka haluaisivat kokeilla vihannesten viljelyä omalla pellolla. Satokaudella 2026 on jo mukana mm. JUURI - luomua pellosta, Vantaan Steinerkoulun koulupuutarha, Uoma Earth Care, kukkastudio Verna. Ota yhteyttä ja jaa viestiä viljelymaata etsiville viljelijöille.

Tule toteuttamaan haaveesi kanssamme Farm-in-Farm mallilla!

Kuvan jälkeen lisätietoa mallista ja tilan fasiliteeteista.

Oranssit paikat ovat vielä vapaita kaudelle 2026. Punaiset ovat varattu. Vihreät ovat Herttoniemen Ruokaosuuskunnan viljelyssä.

Pelkkä viljelyalue ei varmista onnistunutta satoa. Siihen tarvitaan myös välttämättömiä työkoneita ja muita edellytyksiä. Katso mitä kaikkea viljelysopimus pitää sisällään. Tämä myös mahdollistaa, että pääset kokeilemaan ammattimaisempaa viljelyä pienemmillä alkuinvestoinneilla.

• Sijainti

  Kaupunkilaisten Oma Pelto, Anttilantie 11, 01450 Vantaa. Keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet. Pellolle pääsee helposti myös julkisilla. Pelto sijaitsee kävelymatkan päässä Korson juna-asemasta.

• Työkoneet

  Lainattavia työkoneita ovat mm. kylvökone, työntöhara, erilaiset käsiharat, broadfork…

• 2 pyörätraktori BCS

  ja siihen liitettävät työkoneet; vihermurskain, jyrsin ja penkkien tekokone. Tarkemmat tiedot: BCS 740 Two Wheel Tractor HONDA GX390 12 hp + rotovator 80 cm + PDR Precision Depth Roller BCS 80 cm Roller + BCS BLADERUNNER 75 cm Flail Mower for Two Wheels Tractors + BERTA rotary plough for two wheels tractors + Quick coupling BCS

• Kasteluvesi

  Pellolle on mahdollisuus johtaa kasteluvesi viereiseltä lammelta.

• Kylmiö

  Pellolla on kylmiökontti (6m x 2,5m). Valmista satoa voi säilyttää konttikylmiössä.

• Pesupiste

  Vihannesten pesu- ja kauppakunnostuspiste takaa laadukkaat myyntituotteet.

• Aidat

  Viljelyalue on aidattu, jotta peurat ja jänikset eivät pääse syömään satoasi.

• Komposti

  Käytettävissä hevosenlantakompostia, jota on aumakompostoitu pellolla.

• Oma varasto

  Käytössä pieni varasto, jossa mahdollista säilyttää omia tarvikkeita yms.

• Luomu ja Demeter -merkit

  Voit markkinoida vihanneksia luomu ja demeter laatuisina, joka on todella hyvä kilpailuetu.

Sinulla pitää olla viljelykokemusta. Sinun täytyy sitoutua ja tuntea luonnonmukaisen viljelyn periaatteet.

Vapaana olevat viljelyalueet merkitty oranssilla karttaan (katso ylhäällä olevasta kartasta sijainnit):

Murro A
VAPAA LOHKO 1: sisältää 10 x 20 metri pysyväviljelypenkki, hinta 400 € + 25,5% alv / vuosi
VAPAA LOHKO 2: sisältää 10 x 20 metri pysyväviljelypenkki, hinta 400 € + 25,5% alv / vuosi

Murro B
VARATTU

Nykulla talo
VARATTU

Nykulla pikkurinne
VARATTU

Haluamme auttaa ja tukea viljelijöitä. Luodaan yhdessä malli, jossa useat pienviljelijät voivat omina yrittäjinä luoda pellolle yhteisön, joka helpottaa viljelyssä, markkinoinnissa sekä suoramyynnissä. Kutsumme tätä maatilahautomoksi.

Emme ole kuulleet, että tälläistä mallia olisi vielä maanviljelyssä Suomessa. Malli on kuitenkin tuttu maailmalla (farm incubators), jossa on erilaisia kiihdyttämöitä sekä hautomoja auttamassa uusia maatila yrityksiä alkuun. Nyt haluamme auttaa samalla idealla uusia viljelijöitä aloittamaan oman yrityksen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä:
ruokaosuuskunta@gmail.com
tai soita 050 571 5032

Olli Repo,
yksi perustajajäsenistä sekä hallituksen puheenjohtaja.

Kaupunkilaisten Oma Pelto on yhteiskunnallinen yritys, jonka omistaa Herttoniemen Ruokaosuuskunta. Osuuskunnan jäsenenä on yli 200 kotitaloutta. Kaupunkilaisten Oma Pelto on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila. Osuuskunta on perustettu vuonna 2011.

Farm with Us