On alkanut kumppanuusmaatalouden mukainen sadonkorjuuaika ja 14 viikon sato-osuuksien jako. 10 viikon osuudet jaetaan elokuun alusta eteenpäin, johon ehtii vielä liittyä mukaan. Ensimmäisen viikon sato-osuus sisälsi mangoldia, sokeriherneitä, lehtikaalia, kevätsipulia, valkosipulia, salviaa ja kehäkukkaa. Yleensä sato-osuus sisältää n. 10 eri kasvia, joten tämä sato-osuus oli hieman normaalia pienempi johtuen kylmän kevään ja alkukesän viivästyttämästä kasvusta.
1. sato-osuus jäi kylmän alkukesän jälkeen vielä hieman suppeaksi. Kuva: Anniina Hillebrand
Satokaudella 2025 Herttoniemen pellolla kasvatetaan salaatteja, herneitä, kesäkurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, keltasipulia, punasipulia, valkosipulia, erilaisia papuja, punajuurta, lehtikaalia, kyssäkaalia, maa-artisokkaa, fenkolia, daikonia, palsternakkaa, mustajuurta, pak choita, mangoldia, mizunaa ja kurpitsaa. Lisäksi on raparperia ja mustaherukoita sekä yrttejä ja syötäviä kukkia. Korson pellolta saamme myös ainakin perunaa, Nicola ja Siikli -lajikkeita.
Alla oleva taulukko kertoo tänä vuonna viljeltävät kasvislajit ja -lajikkeet. Mukana on myös arvio sadonkorjuuajasta.
Useista kasviksista on valikoitu eri lajikkeita, mikä tuo vaihtelua makuihin ja erityisesti kasvisten ulkonäköön. On mukavampaa kokata, kun vaihtelua ruokaan saa eri muotoisilla ja värisillä kasviksilla. Monipuolinen laji-ja lajikevalikoima tuo myös turvaa yllättäville sääolosuhteille. Jokaisella kasvilajilla ja -lajikkeella on omat erityiset kasvuolosuhteet. Toiset lajit ovat arempia sateille, mutta toiset taas kuumuudelle. Kun sääolosuhteiden tai tuholaisten vuoksi jostakin kasviksesta saadaan huono sato, voi joku toinen laji taas menestyä yllättävän hyvin. Onneksi emme siis viljele pelkästään kesäkurpitsaa, jonka sato on Herttoniemellä jo lähes menetetty kylmän alkukesän ja ahnaiden espanjansiruetanoiden vuoksi.
Haastavat säät ja vieraslajit ovat siis aiheuttaneet päänvaivaa koko kesän. Sato on pahasti myöhässä ja kylmän kevään vuoksi kaikki kasvikset ei välttämättä ehdi kypsyä syksyyn mennessä. Lisäksi haasteita on aiheuttanut espanjansiruetanat, joita tänä vuonna on ollut poikkeuksellisen paljon. Viime talvi oli leuto, joten edellisen vuoden populaatio ei kuollut talven aikana, minkä vuoksi niiden määrä on normaalia suurempi. Viljelijä ja harjoittelijat ovat tehneet kaikkensa taistelussaan espanjansiruetanoiden armeijaa vastaan.
Lämpimät ilmat ovat kuitenkin viimein tulleet — toivon mukaan pysyvästi. Kasvit saavat kaipaamaansa lämpöä ja aurinkoa ja etanat pysyvät piilossa. Uudeksi riesaksi ovat ilmaantuneet kaupunkipeurat, jotka eivät ihmistä pelkää ja tulevat mielellään herkuttelemaan tuoreilla vihanneksilla. Peurojen karkottamiseksi aitojen yläpuolelle on laitettu kirkkaan keltaista nauhaa.
Keltaisen nauhan toivotaan estävän peurojen pääsyn viljelyksille. Kuva: Terhi Suvilehto
Säiden haltijalle ei paraskaan viljelijä voi mitään. Todennäköisyys on kuitenkin puolellamme, sillä Suomessa on kesän aikana keskimäärin peräti 36 hellepäivää. Tänä kesänä niitä on ollut vasta muutama. Satokauden aikana on mukavaa suunnitella tulevia kasvisruokia. Apuna suunnittelussa voit käyttää yllä olevaa sadonkorjuutaulukkoa.
Reseptejä löytyy myös sivumme satokausireseptit -lehdeltä. Laittakaa myös omat reseptinne jakoon lähettämällä viestiä sähköpostiin: ruokaosuuskunta.jasen@gmail.com.
Herkullista satokautta!
-Terhi-