Huippulaatua suoraan pöytään – Kaupunkilaisten oman pellon jäsenyys ja sato loppuvuodeksi vain 400 €

Mangoldia, kurpitsaa, lehtikaalia, porkkanaa… Kaupunkilaisten oman pellon viikoittainen satokassi on monipuolinen ja laadukas kattaus satokauden biodynaamisesti viljeltyjä luomukasviksia suoraan Korsosta. Satokausi kestää toukokuusta aina marraskuuhun asti.

Tänä vuonna Kaupunkilaisten oman pellon satoa riittää vielä jaettavaksi noin 30 kotitaloudelle. Kun liityt nyt tai viimeistään elokuun loppuun mennessä, saat jäsenyyden ja loppuvuoden sato-osuuden 400 eurolla (sis. osuusmaksu 70 euroa ja sato-osuus 330 euroa). Jos olet miettinyt liittymistä, nyt on aika! Voit maksaa satomaksun jopa kolmessa erässä*.

Miksi elokuussa pitäisi syödä raakana Espanjassa poimittuja tomaatteja, kun lähempää saa parempaa ekologisemmin?

Kaupunkilaisten oma pelto on osuuskunta, joka viljelee 3,5 hehtaarin peltoa Korsossa ja jakaa satoa jäsenilleen joka viikko juhannuksesta marraskuuhun. Yli 30 lajikkeen viljelystä vastaavat palkkaamamme ammattipuutarhurit, joiden työtä jäsenet tukevat pienellä vuosittaisella 14 tunnin talkoopanoksella pellolla, sadonjaoissa ja muissa tehtävissä. Sadonjakopisteet sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä pääkaupunkiseudulla.

Kaupunkilaisten oma pelto on ensimmäinen Community Supported Agriculture (CSA) -mallinen kumppanuusmaataloushanke Suomessa. Kumppanuusmaatalous on vastakohta monikansallisten yritysten hallitsemalle ruokamarkkinalle, sillä kumppanuusmaataloudessa luodaan henkilökohtainen suhde viljelijöiden ja kotitalouksien välille.

Kumppanuusmaataloudessa tiedät mistä ruokasi tulee ja miten se on tuotettu ja olet mukana tukemassa kestävää maanviljelyä Suomessa. Näillä valinnoilla vaikutat omalta osaltasi niin Itämeren tilaan kuin ilmastonmuutokseenkin. Samalla nautit huippumaukkaista kasviksista,

Kaupunkilaisten Omalla Pellolla on viisi jakelupistettä Helsingissä ja yksi Korsossa.

Liity heti ja varmista itsellesi ainutlaatuiset luomuherkut loppuvuodeksi: https://holvi.com/shop/omapelto/

Lue lisää: Näin viikoittainen sato-osuus solahtaa lapsiperheen arkeen
Lue lisää: “Talkoominimi tulee tehtyä ihan huomaamatta”
Lue lisää: Huippuravintola käyttää Oman pellon kasviksista naatitkin
Lue lisää: omapelto.fi

*Maksun voi jaksottaa kolmeen erään. Ensimmäinen erä, 180 euroa (jäsenmaksu 70 euroa ja kolmasosa satomaksusta eli 110 euroa), pitää maksaa ilmoittautumisen yhteydessä. Toinen kolmannes satomaksusta (110 euroa) pitää maksaa syyskuun lopussa ja kolmas kolmannes  (110 euroa) lokakuun lopussa.

Lisätietoja:
Galina Kallio
galina.kallio@aalto.fi
+358505897858

“Kyse on todella hyvistä raaka-aineista”

Ravintola Chapter käyttää Oman pellon kasviksista naatitkin

View fullsize

Kauppatorin laidalla sijaitseva ravintola Chapter luo tänä vuonna menunsa Kaupunkilaisten oman pellon satokauden mukaan. Ravintola kokeili Kaupunkilaisten oman pellon tuotteita viime syksynä, ja tällä satokaudella ravintola päätti ostaa kuusi täyttä sato-osuutta.

---

“Iso osa tulee tänä vuonna Omalta pellolta, jonka lisäksi meillä on muutamia lähiviljelijöitä, joilta ostamme raaka-aineita”

— ravintoloitsija Juho Ekegren

---

Yhteistyö alkoi viime vuonna, kun Kaupunkilaisten oma pelto myi Chapterille runsassatoista maa-artisokkaa ja punajuuria. Muutaman viikon testijakson jälkeen syksyllä ravintola päätti tänä vuonna, että Omasta pellosta tulee sen merkittävä hankkija.

"Päätös vahvistui heti kun maistoimme tuotteita. Kyse on todella hyvistä raaka-aineista. Yleisesti ottaen jokaisen Kaupunkilaisten omalta pellolta tulevan raaka-aineen maku on paljon intensiivisempi”

 Ekegren sanoo.

Vuoden 2017 kesällä perustettu Chapter on noussut nopeasti Suomen parhaimpien ravintoloiden joukkoon. Ravintolan filosofiana on, että mahdollisimman pieni osa ravintolaan tulleista raaka-aineista päätyy biojätteeseen.

---

“Hyödynnämme jokaisen raaka-aineen mahdollisimman pitkälti, pariin kolmeenkin kertaa. Juurekset ovat hyvä esimerkki. Käytämme mukulat sellaisinaan kuorineen. Jos kuorimme, käytämme kuivaamme tai hapatamme kuoret myöhempää käyttöä varten. Kesällä käytämme naatitkin, joita myös kuivaamme tai joista teemme öljyjä myöhempää käyttöä varten”

— sanoo Ekegren.

Ravintolan jäsenyys eroaa hieman kotitalouden jäsenyydestä. Chapter on suunnitellut yhdessä Kaupunkilaisten oman pellon kanssa viljelyä ja tarjoaa ravintolalle viikoittain 5–10 raaka-ainetta. Raaka-aineet tulevat ravintolalle 1–2 kuljetuksella viikoittain.

---

“Olemme tottuneet muuttamaan menuta, mutta meille tärkeintä on kommunikaatio: kunhan tiedämme suunnilleen mitä on tulossa, niin osaamme mitoittaa muut hankintamme”

— Ekegren sanoo.

Talkootkin on tulossa. Oman pellon tavoitteena on, että ravintolan henkilökunnalle järjestetään omat talkoot, sillä tavalliset talkooajankohdat ovat monelle työaikaa.

---

Kaksi tapaa käyttää naatit Chapterin tapaan

Aina naatteja ei jaksa syödä tuoreena esimerkiksi salaateissa. Naatteja voi kuitenkin säilöä myöhempää käyttöä varten.

“Yrttiöljy” naateista

1. Keitä kattilallinen vettä ja laske toiseen astiaan kylmää vettä. Ryöppää naatit laittamalla ne 30 sekunniksi kiehuvaan veteen, siirrä ne sitten kylmään veteen.

2. Purista naateista ylimääräinen vesi pois ja soseuta blenderillä mahdollisimman hienoksi rypsiöljyn kanssa. Desilitra ryöpättyjä naatteja kaipaa kaverikseen noin 2 desilitraa hyvälaatuista öljyä.

3. Lopuksi siivilöi öljy. Naattiöljy säilyy jääkaapissa pari viikkao ja pakastimessa pari kuukautta.

Kuivatut naatit:

Voit käyttää naatteja myös kuivattujen yrttien sijaan esimerkiksi keitoissa tai padoissa. Voit kuivata naatit saunassa tai pitämällä niitä ainakin 12 tuntia kiertoilmauunissa 50 asteen lämpötilassa. Huomaat kyllä, kun naatit ovat kuivaneet riittävästi ja muistuttavat kuivattuja yrttejä.

---

Kiinnostuitko? Kerromme mielellämme lisää Ruokaosuuskunnasta ja Kaupunkilaisten omasta pellosta!

Satoa suoraan pellolta

Harvinaista herkkua. Myymme satoa ensi viikon keskiviikkona 4.7. suoraan pellosta. Normaalisti sato menee suoraan jäsenille, mutta nyt pellolla on ylituotantoa ja sadonjaossa tauko. Autappa meitä ja tule tutustumaan kaupunkilaisten oman pellon tuotteisiin. Kauppaamme suoraan pellolta:

Keräsalaatti 2 €/kpl
Retiisinippu 1,5 €/ kpl
Nippusipuli 2 €/kpl
Kyssäkaali 6 €/kg

Peltomme ovat biodynaamisesti viljeltyjä ja sijaitsevat Vallinojan puolelle osoitteessa Anttilantie 11, jos olet kiinnostunut ostamaan tuotteita niin lähetä viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com ja kerro mitä haluat ostaa. Tuotteet voit hakea keskiviikkona 4.7 pellolta klo 17-18:30. Maksu käteisellä hakiessa. Rajoitettu erä!

Kesäruuhkaa.

Terveisiä pellolta! Kuukausi vierähti sitten viime blogipäivityksen niin vikkelästi, että tarvittiin keskikesänjuhla, eli Juhannus pysäyttämään ja herättämään tähän aikatodellisuuteen takaisin!

Pellolla on tapahtunut tällä välin vaikka mitä; toukokuun puolella näytti erittäin huolestuttavalta, kun traktorit irtisanoutuivat vuoronperään ja käsipareja oli vähän, taimia tuli säännöllisesti pellolle ja niitä piti saada vikkelästi maahan. Luontokaan ei näyttänyt säälimisen merkkejä alkuunkaan, vaan hellelukemat kipusivat yhä korkeamalle. Sadetuskalusto lauloi yötäpäivää ja sitä siirreltiin ahkerasti lohkolta toiselle vettä eniten kaipaaville kasveille. Pitkiä päiviä tehtiin, mutta tulosta näytti syntyvän heikonlaisesti ottaen huomioon aikataulutuksen. Koko ajan oltiin pari viikkoa myöhässä. Onneksi jo toisissa talkoissa rupesi näkymään kiitettävästi osuuskuntalaisia ja työt etenivät kertarykäyksellä epätoivosta kohti valonpilkahduksia tunnelin päässä.

Mehiläisetkin hyödyntävät kaikkia vilvoittelumahdollisuuksia.

Kesäkuussa alkoivat uudet tuulet puhaltamaan, kun saatiin pitkään kaivattuja harjoittelijoita pellolle. Eiran aikuisille maahanmuuttajille suunnatusta peruskoulusta tuli Tet-jaksolle kolme nuorta miestä kahden viikon harjoitteluun. Keudasta kaksi harjoittelijaa aloittivat kauden mittaisen harjoittelunsa. Nuoret kesätyöntekijät aloittivat työnsä. Alkavalla viikolla kansainvälisentyöleirin porukka ryhtyy kitkentähommiin. 

Kaikki kylvöt ja istutukset ollaan saatu tehtyä ja satoakin kypsyy hyvää tahtia. Viime viikolla saatiin ensimmäinen sadonjako suoritettua. Vielä toinen sadonjako ja sitten pelto siirtyy heinäkuun hoitotilaan, jolloin taistellan rikkakasvustoa vastaan; kitketään, käsiharataan, harataan traktorilla, mullataan, pidetään päisteet ja pientareet lyhytkasvuisina, jottei rkkakasvit pääse siementämään, sekä todennäköisesti sadetetaan ahkerasti. 
Hoitotyöt on onneksi aloitettu jo osuskuntalaisten avustuksella hyvissä ajoin. Porkkanamaa saatiin kitkettyä puoleenväliin, mistä on ollut hyvä jatkaa. Kaalimaa on kitketty kokonaan ja kohta kaalit jo varjostavatkin sen verran, ettei rikat kovin vauhdikkaasti kasvakaan.



 

Porkkanamaa talkoiden jälkeen.

Ensimmäisissä sadonjaoissa jaetaan maukkaan rapsakoita retiisejä, keväällä nostettuja Heinolan tilan palsternakkoja, maa-artisokkaa, Mustosen raparpereja, kyssäkaalta, rukolaa, tilliä, basilikaa, aromaattisia, nuoria valkosipuleita, kevätsipulia, mahtavia salaatteja.

 

Juhannukseen mennessä olemme tyhjentäneet lähdepohjaisen lampemme täysin vedestä, joten oli hyvä hetki ruopata se. Ruoppauksen yhteydessä onnistuimme avaamaan muutamia lähteensilmiä ja juhannussateet auttoivat mukavasti lammen täytössä.
 

Heinäkuun vedensaanti on taas varmistunut, joten helteistä selvitään taas tovi. Innolla odotamme kasvun suurta juhlaa! 

Näin Kaupunkilaisten oma pelto solahtaa lapsiperheen arkeen

Kun Kaupunkilaisten oman pellon satokausi loppuu marraskuussa, herttoniemeläinen kahden lapsen äiti ja ruokatalouden tutkija Galina Kallio hämmentyy.

“Satokaudella saamme ison osan ruuista Kaupunkilaisten omalta pellolta, ja kaupasta käymme vain täydentämässä satoa. Minulla kestää monta kuukautta tottua siihen, että taas pitää koko ajan käydä kaupassa”

Kallioilla lapset osallistuvat ruuanlaittoon ja kulkevat myös pellolla mukana talkoissa. Kallio itse nauttii pellolla vietetystä ajasta ja on halunnut tehdä talkoita enemmän kuin edellytetään.

---

“Oman pellon sato ei ole maultaan eikä muutenkaan mitenkään verrattavissa kaupasta haettavaan ruokaan. Ennen kuin kädessä on se mustajuuri, niin lapset ovat käyneet pellolla istuttamassa herneitä ja kastelleet istutuspenkkejä vesipyssyillä”

— Kallio kertoo.

Lapsille Omalla pellolla touhuaminen on hauskaa. Sato-osuus on myös kätevä tapa tutustua erilaisiin vihanneksiin ja kasviksiin. Perheen 4- ja 7-vuotiaat pojat pitävät etenkin sosekeitoista.

"Saatan esimerkiksi paahtaa uunissa juureksia aikuisille, mutta lapsille teen sosekeiton. Lapset pitävät esimerkiksi pinaatista ja punajuuresta, mutta aina se ei mene ihan siinä perusmuodossa”, Kallio kertoo.

Lapset osallistuvat myös ruuanlaittoon, etenkin kuorimiseen ja pilkkomiseen. Esimerkiksi härkäpapujen käsittely on ollut mukavaa puuhaa koko perheelle.

---

Raaka-aine edellä

Kallion perheessä ruuanlaitto keikahtaa satokaudella päälaelleen. Kun talvella mennään resepti edellä, satokaudella tähti on raaka-aine. ”Kun usein katsotaan ensin resepti ja hankitaan siihen raaka-aineet, tässä se menee toisinpäin. Meillä on aineet valmiina ja saamme tehdä niistä ihan mitä haluamme. Mielestäni tämä on monella tasolla se, miten koko meidän ruokatalous pitäisi organisoida, jotta se olisi kestävämpää. Tämä on myös todella luovaa”, Kallio sanoo.

Myös tuotteiden laatu on Kalliolle tärkeää. Hänen mukaansa Oman pellon kasviksia ei voi verrata edes samassa lauseessa kaupan tarjontaan. ”Ne ovat ihan erilaisia. Jopa se rakenne on tosi erilainen, esimerkiksi kaupan porkkanat ovat usein tosi vetisiä verrattuna Oman pellon kasviksiin”, Kallio sanoo.

---

“Vuosi vuodelta huomaan, että tämä on ihan helmi. Tämä on parantanut meidän elämänlaatua ihan hirveästi.”

Galina Kallion herkku: Oman pellon härkäpavut
”Olen käyttänyt härkäpapuja esimerkiksi tuoreina, vähän käsiteltyinä salaattiin. Se on uskomattoman herkullinen raaka-aine, joka palkitsee maullaan.”

---

Tule mukaan toimintaan !

”Sieltähän tuli muutakin kuin pelkkää perunaa”

Yksin asuva Päivi valitsi kokonaisen sato-osuuden

Kun Päivi Halonen saa sadonjaossa Kaupunkilaisten oman pellon porkkanoita, ei hän kaiva laatikosta kuorimaveistä. 

“Usein vain pesen niistä mullat pois. Ei luomua tarvitse kuoria. Naateista teen esimerkiksi pestoa pastakastikkeeksi.”

— Halonen kertoo

Oman pellon parsakaaleista Halonen syö hennot varretkin. Luomuparsakaalin varsi on parhaimmillaan herkullista syötävää eikä mitään biojätettä.

Halonen oli mukana perustamassa Kaupunkilaisten omaa peltoa vuonna 2011. Perustamiskokouksessa hän ei vielä ostanut omaa sato-osuutta, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen Halonen on ottanut joka vuosi kokonaisen sato-osuuden biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia.  

Halonen asuu yksin kissansa kanssa. Alkuun arvelutti, tuleeko kokonainen sato-osuus todella käytettyä, pitäisikö tyytyä puolikkaaseen vai jättää kokonaan ottamatta. Pienet kotitaloudet suosivat puolikkaita sato-osuuksia, mutta jos kokkaa paljon, kuluu kokonainen sato-osuus helposti.

“Ei sieltä tule säkkitolkulla perunaa, vaikka satomäärät vaihtelevatkin säiden mukaan. Oman pellon jäsenten Facebook-ryhmässä jaetaan reseptejä ja vinkkejä, miten runsaammankin sato-osuuden saa nopeasti käsiteltyä myöhempää käyttöä varten. Itse tein viime syksynä punajuurista etikkapunajuuria”

— kertoo Halonen

Lähellä tuotettu luomuruoka maistuu paljon paremmalta kuin kolmen rahtiterminaalin kautta kiertänyt tehoporkkana. Pellolla on panostettu lajikkeisiin ja siihen, että ketju pellolta pöytään on lyhyt.

“Pellolla viljellään aika vanhoja lajikkeita, jotka maistuvat erilaiselta kuin kaupan vastaavat. Esimerkiksi porkkanalajikkeemme on hyvin makea. Ja toki se maistuu paremmalta, kun on saanut itse olla kasvattamassa”

— sanoo Halonen

Täyteen sato-osuuteen kuuluu 14 tuntia talkootöitä kesäkuulta marraskuulle ulottuvan satokauden aikana. Ne voi tehdä esimerkiksi peltotöissä, sadonjaossa kaupungissa tai muissa osuuskuntaa auttavissa töissä. Jos ei huvita yhtään, pääsee talkoista eroon rahalla.

“Talkoominimi tulee tehtyä ihan huomaamatta. Itseäni tässä kiinnostaa yhteisöllisyys. Minulla oli aiemmin oma palsta Espoossa, mutta menetin sen, kun muutin Helsinkiin. Tässä pääsee tekemään yhdessä, ja jokainen voi omien voimiensa ja kiinnostuksensa mukaan osallistua”

— sanoo Halonen

Päivin lempiherkku omalta pellolta: salaatit ”Oman pellon maassa kasvaneet salaatit maistuvat ihan erilaisilta kuin kaupan vesiviljellyt lajikkeet. Ne ovat ruokaisia ja paksulehtisiä, maku on tuttu lapsuudestani. Ihanan rapeita salaatinlehtiä voi pilkkoa vaikka lettutaikinaan.”

Tervetuloa mukaan!

Taikuri toukokuu

View fullsize

Viime viikko toi tullessaan kesän: lehdet puihin, helteen, pellolla peräkanaa kiitävät traktorit. Valkovuokot tuikkivat pientareilla, tauoton lintukonsertto soi taustalla ja pelto kohisee kuivuessaan auringon alla. Helle on jatkunut myös tämän viikon, mikä on aiheuttanut luonnon supernopean kukkaanpuhkeamisen. Kiirettä pitää kun tahdissa yrittää pysyä! Lantakompostia on levitetty, peltoa äestetty ja penkkejä tehty traktorit kuumina.

Äestys ja lisälannoitus sulassa sovussa

Näin istuu sipuli

Pellolla on tällä hetkellä niukalti harjoittelijoita, joten olemme keränneet apukäsiä yhteen viettämällä ahkerasti talkoita. Ensimmäiset talkoot olivat lauantaina 12.5., jolloin haketettiin risuja tienvarresta sekä aloitettiin sipulinistutuspuuhat. Suurkiitos kaikille talkoolaisille!

Ensimmäiset viikkotalkoot olivat eilen, keskiviikkoiltana, ja siellä fasaaniherran siivenlätkeen ja huudahdusten tahdissa talkooporukalla siloittelimme penkkirivejä porkkana- ja palsternakkakylvöjä varten. Porkkanansiemenet ovat nyt päässeet turvallisesti maan uumeniin ja voimme täten keskittyä odottamaan ihanaa, maukasta ja runsasta satoa. Odotellessa saamme toki myös vähän kitkeä ja mullata… Mutta kaikki aikanaan!

Jussi-perunan maahanmeno

Jussi-peruna on niin ikään päässyt vihdoin maan syliin mukuloita tuottamaan. Myös Rekolan puutarhalta saapuneita ensiluokkaisen hehkeitä taimia on ilolla istutettu. Kyssäkaalit ja salaatit istahtivat penkkeihinsä sieviin riveihin ja sipulinistutusrupeama jatkuu edelleen. Sipulin jälkeen vuorossa on sellerin istutus.

Kätevä harjoittelijamme Santeri nikkaroi meille pellon reunaan uuden kasvulavan, joka pohjustettiin pahvilla ja täytettiin lantakompostilla sekä ostetulla luomumullalla. Lavaan pääsivät päiviään paistattelemaan ruohosipulit, ja niille seuraksi myöhemmin istutetaan ainakin erilaisia kukkia. Vanhoissa kasvulavoissa kasvuaan jatkavat entiseltä yrttimaalta paikalle muuttaneet lipstikka, saksankirveli, salvia ja iisoppi.

Kasvulava vielä jalat kattoa kohti

Ruohosipuli uudessa sijainnissaan

Eräänä päivänä sadepilviä näkyi, mutta sadetta ei..

Koska nyt on tähtihetki kylvää ja istuttaa peltoon kaikkea mitä suinkin kynnelle kyetään kaikkien mahdollisten apukäsien suosiollisella avustuksella, päätimme järjestää talkoot myös tämän viikon sunnuntaina 20.5. Lämpimästi, ellei peräti helteisesti tervetuloa!

Jos huhtikuussa paita päällä halkoja hakataan, niin toukokuussa turkki päällä toukoja kylvetään.

Huhtikuu kääntyi vapun rientojen myötä toukokuuksi. Sen saattelemana taivaalle on ilmestynyt iloisesti paistava ja niin mukavasti lämmittävä, eriskummallinen valoilmiö, joka toivottavasti ehtii kuivattaa meidän peltoja sen verran, että päästään vihdoin muokkaamaan ja lannoittaamaan kasvulohkoja. Huhtikuussa kasvit valmistautuivat pikkuhiljaa kasvuunlähtöön, nestekierrot alkoivat puissa, silmut vihertyivät ja turposivat odottamaan ensimmäisiä helteitä. Ja nyt parin päivän lämpimän jakson jälkeen joka puolella näkyy raikasta, uutta elämää. Lehtipuissa on neonvihreistä hiirenkorvista muodostuvia koristeellisia helminauhoja, heinät ja sarat kurottavat kohti periferiaa, irti syleilevästä maanlämmöstä. Valkosipulilohkolla tehtiin tärkeä, ensimmäinen kitkentä ja kevätlannoitus. 

Kevään alkamisen merkkejä ovat myös viereisestä Vantaan Steinerkoulusta pellolle harjoitteluun saapuvat oppilaat ja luokkaryhmät, jotka tekevät pellolla ajankohtaisia töitä talkoohengessä. Kuluneella viikolla saimme avuksemme neljä lukiolaista, jotka nopeuttivat huomattavasti yrttimaan siirtoa Mustosesta pellolle, sekä auttoivat ensimmäisiin sadonjakoihin tulevien yrttien kylvöissä. Lisäksi muokkasimme, lannoitimme ja uudellen istutimme maa-artisokkamaan, lannoitimme marjapensaat ja rassasimme hieman traktorin koneita alkavaa viikkoa silmällä pitäen.

Viime viikolla saimme ensimmäisen taimitoimituksen Rekolan puutarhalta. Onneksi kelit ovat lämmenneet sen verran, että tällä viikolla päästään jo istutuspuuhiin. Avomaalla viljeltäessä kasvukautta ei pysty, eikä kannata suunnitella liian tarkasti. Viime vuoteen verrattuna olemme jäljessä kolmisen viikkoa vaikka suunnittelutyöt ja tilaukset tehtiin hyvissä ajoin helmi-maaliskuussa. Kylmä huhtikuu venäytti aikatauluja yllättäen pitkäksi. Muokkaustöiden ja lannoittamisen aloittamisesta jopa haaveilu oli huhtikuun puolella rikollista toimintaa, sillä jos märälle savipellolle menee raskaalla kalustolla, se tiivistää maata aiheuttaen hapenpuutteen, jonka seurauksena pieneliöstö maaperässä kokisi massakuoleman. Yksinkertaisesti; seitsemän vuoden työ valuisi yhden ajokerran vuoksi täysin hukkaan. Sitähän emme halua! 

Avomaalla pellon kuivumista ei voi ennakoida pitkällä aikajänteellä, jokainen kasvukausi on ainutlaatuinen. Kasvihuonetuotannossa puolestaan sääolosuhteita voidaan optimoida keinotekoisesti, joten kasvuunlähtö on huomattavasti varmempi ja nopeampi prosessi. Tämän kontrastieron saimme kokea juurikin menneellä viikolla, kun ensimmäinen toimitus saapui Rekolasta. Heillä loppuu tila kesken taimikasvihuoneessa ja vanhat taimet joutaa pois uusien tieltä, joten taimia kuljetetaan pellolle maaliskuussa laadittujen tilausaikataulujen perusteella. Hyvänä puolena on kuitenkin se, että taimet, jotka saimme ovat uskomattoman terveitä ja hyvänlaatuisia.

Mainittakoon Rekolan puutarhasta sen, että se toimii Rekolan biodynaamisen tilakokonaisuuden osana, erillisenä yritysyksikkönä. Rekolan biodynaaminen tila on Suomen ensimmäinen ja täten vanhin biodynaaminen maatila, jonka repertuaariin kuuluvat mm. viljanviljely, lihakarja, mansikat, leipomo, vihannekset ja uutena tuotantohaarana taimisto. Taimituotanto oli kesällä 2016 lähinnä väsyneiden työpäivien päätteksi ilmoille heitetty, huomoristinen pläjäys ja ainoastaan pilke silmänkulmassa. Rekolassa kuitenkin märehtiminen on jätetty lehmien tehtäväksi, joten loppusyksystä 2016 investointitukihakemukset olivat jo vireillä pirkanmaan Ely-keskuksessa. Ja nyt keväällä 2018 vastaanotimme historiallisen, ensimmäisen taimierän Kaupunkilaisten omalle pellolle! Kaikki kunnia Henri Murrolle kiitettävästä työstä!

 

View fullsize

View fullsize

View fullsize

View fullsize

View fullsize

Kesälomilla jos satutte matkustamaan Tampereen suuntaan, niin suosittelen käymään vierailulla Rekolan biodynaamisella tilalla, erittäin idyllinen miljöö ja lämmin vastaanotto. Lisäksi vinkkinä niille, jotka eivät harrasta kotimaamatkailua ja muille myös; 
Henriä voi käydä moikkaamassa Annalan Taimitorilla 17.5 ja napata matkaansa muutaman rakkaudella kasvatetun taimen.

Pellolla meininki jatkuu aurinkoisena ja toimeliaana, kääritään hihoja ja valmistaudutaan pysymään luonnon tahdissa mukana! 

Tervetuloa lauantaina 12.5 talkoisiin. Ottakaa äidit mukaan, raitis ilma ja hyvä seura on paras lahja!

Verkkaisena keväänä

Kas niin humautti huhtikuu lumet pois ja saivat jääkukat vaihtua leskenlehtien kautta krookuksissa suriseviin mehiläisiin.

Tehtävä tietysti on: löydä kuvasta mehiläinen!

Tänä keväänä varsinaisia peltotöitä ei ole vielä huhtikuun lopullakaan päästy tekemään savipeltojen sitkeän märkyyden takia, mutta toiveikkaina seuraillaan auringon ja tuulen kuivattavia vaikutuksia. Jussi-varhaisperuna odottelee jo malttamattomana pellon laidalla pääsyään maan uumeniin. Toivottavasti viimeistään vapuksi päästään istutuspuuhiin!

Pellonmuokkaustöihin pääsyä vartoessa on maasta nostettu maa-artisokkaa ja palsternakkaa, jotka ansiokkaasti ovat maan alla talvensa viettäneet. Palsternakkaa nostettiin paitsi omalta pellolta, myös Mäntsälässä Heinolan biodynaamisen tilan pellolta, jossa sitä oli yli tilan oman tarpeen. Kaupunkilaisten oman pellon työntekijät ja harjoittelijat viettivät Mäntsälässä yhden iloisen päivän saaden saaliikseen miltei 300 kg komeita, tuoksuvia juurikkaita. Nyt maa-artisokka ja palsternakka viettävät aikaansa kellarissa, josta ne kesän tullen jaetaan osuuskuntalaisten iloksi ensimmäisissä sadonjaoissa.  

Tunnelmia mäntsälän pellolta

Muokkausta odottavaa kasvihuonetta,  työkaluvaraston inventointia, maa-artisokkien hehkua ja puutarhurin kiireisiä työtovereita.

Kasvihuoneessa maa  on muokattu kylvökuntoon, joten siellä tillin ja rukolan siemenet käynnistelevät kasvuvoimiaan harsojen alla virkeiden kastematojen seurassa.

Huhtitöihin ovat lukeutuneet myös lannoitelaskelmien teko, inventeeraus, erilaiset tarvikehankinnat sekä paikkojen siivoaminen talven jäljiltä. Marjapensaita on leikattu ja huollettu sekä kannustettu voimistamaan oksiaan, jotta jaksavat kannatella tulevan syksyn runsaan marjasadon.

Nyt käynnissä on yrttimaan uudistus: vanhoja, pikku hiljaa kevääseen heräileviä yrttejä kaivetaan maasta ylös ja siirretään uusiin paikkoihin. Talven jäljiltä eloa oli nähtävissä ainakin salviassa, iisopissa, meiramissa, lipstikassa ja ruohosipulissa. Toivon mukaan yrtit viihtyvät uusilla tonteillaan, upottavat juurensa ravinteikkaseen, mehevään maahan ja pääsevät niin uuteen, voimakkaaseen kasvuun!

Tapahtuma: Mitä on kumppanuusmaatalous?

Haluatko tietää mitä syöt ja kuka sen viljelee? Miten voimme muuttaa ruuan tuotannon ympäristöystävällisemmäksi ja sosiaalisesti kestävämmäksi? Mitä on oppiminen maailmaa muuttamaan pyrkivissä yhteiskunnallissa liikkeissä?

Tilaisuudessa kerromme, miten yhteiskunnallinen aktivismi ja oppiminen liittyvät toisiinsa. Kerromme mitä tarkoittaa kumppanuusmaatalous ja kuinka sitä on Suomessa toteutettu. Tilaisuuden esiintyjinä on sekä ruokaliikkeiden tutkijoita että liikkeissä toimivia aktiiveja.

Paikka: Tiedekulma, Yliopistokatu 4 (2. krs.) Helsinki, Think Lounge –tapahtumatila
https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/jarjesta-tilaisuus/tiedekulman-tilat#section-36262

Aika: Keskiviikko 9.5.2018, klo 9.00 – 11.00

Ohjelma: 
9:00 Aamupala a`la Chapter (sponsored by mtk)
9:15 Tilaisuuden avaaminen
9:20 Juhana Rantavuori: Oppiminen yhteiskunnallisissa liikkeissä 
9:35 Galina Kallio: Kumppanuusmaatalouden monet kasvot - näkökulmia kumppanuuteen ja yhteisöllisyyteen
9:50 Juho Ekegren: Restaurant Chapter X Oma Pelto
10:05 Heidi Hovi: Kumppanuusmaatalouden ympäristölliset hyödyt
10:20 Leena Erälinna: Ruoan kulutus muutoksessa – kuluttajat haluavat osallistua ruoan tuotantoon
10:35 Olli Repo: Kaupunkilaisten oma pelto
10:50 Loppupuheenvuoro
11:00 Tilaisuus päättyy

Esiintyjät:
Juhana Rantavuori, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Galina Kallio, Väitöskirjatutkija ja lähiruoka-aktiivi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Heidi Hovi, agronomi MMM, Herttoniemen ruokaosuuskunta / Kaupunkilaisten oma pelto
Leena Erälinna, MMT agronomi, Turun yliopisto
Olli Repo, hallituksen pj. ja yksi perustajajäsenistä, Herttoniemen ruokaosuuskunta / Kaupunkilaisten oma pelto

Moderaattori:
Marko Pulkkinen, toimittaja

Facebook-tapahtumasivu:
https://www.facebook.com/events/159903247993274/

Ilmoittautuminen:
Tilaisuus on maksuton, mutta tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan viimeistään keskiviikkona 2.5.2018 osoitteessa: 

https://goo.gl/forms/FMwLO709fsMITVVZ2

Tilaisuuden järjestää Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke ”Oppiminen tuottavissa yhteiskunnallissa liikkeissä”. Tutkimushankkeessa analysoidaan oppimisen luonnetta ja mahdollisuuksia tuottavissa yhteiskunnallisissa liikkeissä. Yhteiskunnalliset liikkeet ovat merkittäviä areenoita sen oppimiseen, kuinka käynnistää yhteiskunnallista muutosta ja edistää muutostoimijuutta. Tutkimushanke yhdistää oppimisen tutkimusta - erityisesti ekspansiivisen oppimisen teoriaa - yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimuksen kenttään.

Tilaisuudessa esitellään Suomen ensimmäistä kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture) –mallia, jonka on organisoinut Kaupunkilaisten oma pelto –osuuskunta. Osuuskunta on luonut ruoantuotannolle ja -jakelulle vaihtoehtoisen mallin, jossa kaupungissa asuvilla kuluttajilla on mahdollisuus saada puhdasta lähellä tuotettua ruokaa, jonka viljelyyn ja jakeluun he voivat itse osallistua. Osuuskunta vuokraa Vantaalta peltoa, jossa osuuskunnan jäsenet ja palkatut viljelijät kasvattavat osuuskunnan 200 jäsenelle luonnonmukaisesti tuotettuja vihanneksia.

Tervetuloa!
 

Lisätietietoja

Olli Repo
Kaupunkilaisten oma pelto / Herttoniemen ruokaosuuskunta
0505715032

ruokaosuuskunta@gmail.com
www.omapelto.fi

twitter: @ruokaosuuskunta
facebook: Kaupunkilaisten oma pelto

Valokuva: Perttu Saksa