Maan muokkausta

Auringon valoa ja lämpöä on onneksi riittänyt, savimaa on pikkuhiljaa kuivunut. Pellolla ollaan siivottu talvea pois ja tehty tilaa uudelle kasvulle. Savimaan kanssa alkuun lähtö on viipyilevää ja liian aikansin ei kannata mennä, muuten on odotettavissa saviveistosta kuohkean maan sijaan. Onneksi syksyllä savimaa kynnettiin, jolloin roudan olisi mahdollista myös savimaan rakennetta murustaa. Osa kiitos kynnöstä kuuluu osuuskuntalaisellemme Karlssonille. Traktori on vihdoin päässyt pellolle äes perässään muokkaamaan maahan ilmaa ja lämpöä. Sillä nyt on aika tehdä siemenelle hyvä maa, jossa on oikeassa suhteessa ilmaa, lämpöä, vettä ja maata. Sitten tarvitaan vielä eläinkunnan tuottamaa kompostoitua lantaa ja hieman kalkkia perään niin kylvöpenkin resepti alkaa olla valmis. Omalla pellollahan kasvun voimaa riittää ja kestorikkakasvitilanne on huomattava, joten ennen istutusta meidän pitää vielä haravoida juolavehnän juuret ja isoimmat savipaakut penkeistä. Kyllä omien taimien kotipenkkien teko vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja huolenpitoa.

Keskiviikkona 8.5. omat varhaisperunat eli timot istutettiin Nykullan lohkolle, joka oli kaalimaa viime kesänä. Siiklit ovat Toivon tilan idättämössä vielä vuoroaan odottamassa. Helatorstaina pääsivät ensimmäiset salaatit maahan biokalvoon, joka torjuu penkin rikkakilpailijoita. Ensimmäiset 320 kappaletta omia salaatteja pääsivät kasvamaan juhannussatoa varten, jolloin ne ovat valmiita lähtemään pellolta kohti osuuskuntalaisten koteja. Se on juhlavaa, kun ensimmäiset taimet pääsevät maahan kaiken alkujärjestelyn ja maan muokkauksen jälkeen.

Myös kasvihuoneen muovitus on edennyt. Nyt on enää ovet tekemättä. Sipulimme ovat matkanneet matkahuollossa viikon, mutta toivottavasti perjantaiksi pääsevät omalle pellolle istutettavaksi. Maan muokkaus etenee omalla painollaan ilmojen niin suodessa, siemen kuori pääsee rikkoutumaan lämmön yhtyessä sopivaan kosteuteen ja uusi elämä versomaan kohti valoa. Onnea kasvukauden 2013 kasvulle!

Ruokaosuuskunta ehdolla Pohjoismaiden ympäristöpalkinnon saajaksi vuonna 2013

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2013 luonto- ja ympäristöpalkinto myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai yksityishenkilölle, jonka kehittämä tuote tai keksintö tai muu luova panos lisää luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja pienentää siten ihmisen ympäristöjalanjälkeä.Lue lisää palkinnosta tästä.

JA Ruokaosuuskunta ehdolla palkinnon saajaksi Suomesta. Katso tästä ehdokkaat.

Tue Ruokaosuuskuntaa pioneerityössä esim. yrityskannatusjäsenyydellä.

Toukokuu & Toukotyöt

Pellon savimaa kuivuu ja viljelijät odottavat oikeaa hetkeä päästä muokkaustoimiin. Viime syksyn kynnökseltä kurkistaa kevätaurinkoon avautuneena leskenlehti. Peltotien vieressä kasvaa valkovuokkoja ja paju kukkii jo keltaisena. Osuuskunnan Mustosen puutarhan metsästä pilkahtaa vielä valkoisia lumikinoksia, jotka peilaavat taivaan valkoisiin pilviin. Ensimmäiset rikkakasvit nostavat sirkkalehtiään ilmaan ja ilahduttavat kasvullaan, eivät kyllä kovin kauaa!

Syksy oli kostea, joten Jukan perunaa jäi maahan niinkuin monessa muussakin paikassa, jossa pelto ei konetta kantanut. Tänään ollaan siis nostettu retroperunaa ihan oikeaa uuttavanhaa. Katsotaan, jos retroja jakoon saisi!

Mustosessa oman kasvihuoneen muovituksen ennakkotöitä on tehty ja toivottavasti huomenna päästään muovin nostajaisiin. Kalkkikuorma saapuu tänään myös pellon reunalle lannoitusta odottelemaan. Maa-analyysi on otettu ja tuloksia siitä, miten oma peltomme on suhtautunut viime kauden eloperäiseen parannukseen odotetaan. Lantakomposti oli tänään päivällä vielä puolen metrin syvyydeltä jäässä, mutta onneksi aurinko paistaa ja valo on tullut lämmittämään kevättä!

Vuoden Lähiruokateko -kilpailun kunniamaininta

Huhhuh, kiitos! Tässä on samalla hyvä kiittää kaikkia ruokaosuuskuntalaisia, jotka ovat mahdollistaneet ruokaosuuskunnan toiminnan. Hyvä me! Yhdessä ollaan uskottu ja sijoitettu Kaupunkilaisten omaan peltoon. Kiitos meidän ihanille Personal farmereille: Heidi, Tuomas, Susanna (2011) ja Harri! Arvostetaan sitä duunia mitä teette! Iso käsi pellon harjoittelijoille ja osuuskunnan ensimmäiselle työharjoittelija Kiralle, joka teki loistavan kilpailuhakemuksen, jolla napattiin kunniamaininta. Kiitos yhteistyökumppaneille! Kiitos Hertsikan Pumpulle jakelupisteen vuokraamisesta yms. tuesta. Kiitos kaikille ihanille mahtaville ruokapiirin TUOTTAJILLE! Kiitos ruokapiiriläisille! Kiitos Jukka ja Piisi Jormola! Kiitos Eeva Mustonen! Kiitos osuuskunnan hallitukselle! Ja EXTRA ISO kiitos kaikillle talkoolaisille ja porukalle joka on jeesannut meitä! Ilman teitä tää ei olisi ollut mahdollista.

Pari poimintaa perusteluista:

• Osuuskunnan toimenpiteet ovat toimineet esimerkkinä lukuisille eri puolille Suomen perustetuille, tuottajan ja kuluttajan väliseen suoraan yhteyteen pohjautuville tuotanto- ja markkinointimalleille.

• Osuuskunta on merkittävällä tavalla edistänyt maamme ruokapiiritoimintaa jakamalla pyyteettömästi omaa asiantuntemustaan muiden ruokapiirien käyttöön ja uusien perustamiseksi. Se on toiminut aktiivisesti yhteistyön käynnistämisessä suomalaisten ruokapiirien välille.

• Kaupunkilaisten Oma pelto -konsepti mahdollistaa kaupunkilaisille osallistumisen oman ruoan tuotantoon ja täten auttaa palauttamaan linkin ihmisen ja luonnon välille.

Kiitos raadille isoista sanoista. Saa kannattaa!

Kimppamökki kesäksi

KIMPPAMÖKKI HIRVENSALMEN SUONTEELLAELI OSAKKUUS KESÄMÖKKIIN

Oletko halunnut kesämökkiä, mutta hinnat tuntuvat kalliilta? Nyt on mahdollisuus päästä osakkaaksi kesämökkiin, joka sijaitsee upealla paikalla Hirvensalmella, kirkasvetisen Suontee-järven saaressa.

Tontti ja pieni mökki sijaitsevat Kohosaaressa, jonne on noin 5-10 minuutin venematka mökkiläisten yhteisestä venerannasta. Tontti on 1,8 hehtaaria eli varsin iso. Ranta on osittain hiekkarantaa ja paikoin kallioista. Se sopii hyvin lapsille. Rantaviivaa on noin 250 metriä, ja näkymä on ilta-auringon suuntaan eli länteen ja luoteeseen. Olemme tänä keväänä rakentaneet saareen 25 neliön saunamökkiä, joka sijaitsee 10 metrin päässä rannasta. Mökki on Honkarakenteen Laivapoika-mallia. Rakennuksessa on sauna, josta on oma uloskäynti terassille. Lisäksi on saunatupa ja makuualkovi. Mökissä pystyy majoittumaan 2 + 2 ihmistä. Mökkiä ympäröi iso terassi, erityisesti rannan puolella. Suuret ikkunat avautuvat järvelle, ja saunan lauteilta on suoraan näkymä ilta-auringon suuntaan. Rakennustöiden yhteydessä tontilta harvennettiin puustoa niin, että se on nyt avara ja puistomainen. Tontilla on silti edelleen runsaasti tukkipuun kokoista mäntymetsää. Mökillä on oma rauha, naapureihin ei ole suoraa näköyhteyttä. Lähin mökkinaapuri on noin 100 metrin päässä harjanteen toisella puolella, saaren itärannalla. Tontin eteläpäässä on naapuri 200-300 metrin päästä. Tontilla on puucee ja varasto. Puuceehen tulee Biolanin kompostoiva käymälä. Tontilla oli myös vanha 1970-luvulta peräisin oleva lautarakennus. Se oli kuitenkin niin huonokuntoinen, että se poltettiin talven aikana. Sen paikalle on mahdollista rakentaa kesäterassi ja kesäkeittiö. Puutavara sitä varten tuotiin talven aikana valmiiksi. Suonteen järvi on yksi Suomen puhtaimpia. Erityisesti järven eteläisessä osassa vesi on niin kirkasta, että syvälle veteen näkee paljaalla silmällä. Järvi on kalaisa ja kallioinen. Jääkauden isot siirtokivilohkareet antavat maisemille oman hienon leiman. Järven puhtautta selittää se, että rannoilla ei ole peltoja lähinnä kallioita ja metsää, ei lainkaan taajama-asutusta. Järven toinen haara ulottuu pitkälle Joutsaan eli Keski-Suomen puolelle. Saarella ja lähirannalla mantereella on hyvät mustikkamaat ja sienimaastot. Isot tiet ovat kaukana, joten ilma on puhdasta. Kulku mökille sujuu näppärästi uudehkolla Buster XsR –veneellä (n. 4,10 m pitkä), jossa on 20 hv:n Yamaha-moottori. Veneessä on sähkökäynnistys ja sähkökippi, joka helpottaa suuresti rantautumista. Lisäksi mökillä on iso Saiman-soutuvene. Yhteisrannassa on venepaikka: vene hinataan vinssillä telojen päälle. Lisäksi tarkoituksena on hankkia mökkiin aurinkopaneeli-järjestelmä, joka riittäisi mm. jääkaapin käyttöön. Toistaiseksi jääkaappia on käytetty kaasulla. Myös laituri kuuluu ensi kesän suunnitelmiin.

Joillakin on kimppamökkejä Lapissa. Toisilla on purjevene hankittu kimpassa, jolloin kesän käyttöaika jaetaan. Ajattelimme, miksi ei kesämökkiä voisi myös käyttää kimpassa, osakkuusperiaatteella. Toinen meistä on eläkeläinen ja toinen on toimittaja-kirjailija, joka pystyy säätelemään omaa ajankäyttöään. Me viihdymme mökillä, mutta emme silti käytä sitä koko kesää. Olemme siellä kerrallaan ehkä 2-3 viikkoa keskikesällä ja lyhyempiä aikoja silloin tällöin.

Suuren osan aikaa mökki seisoo tyhjänä, mikä tuntuu ikävältä tuhlaukselta näinä aikoina. Kesämökissä riittäisi hyvin käyttöaikaa 2-3 muulle perheelle. Maksimissaan osakkaita voisi olla neljä. Kaikille riittäisi kaksi viikkoa kesän parasta aikaa juhannuksesta elokuun puoliväliin. Keväällä ja syksyllä jokaisella olisi lisäksi viikko omaa aikaa. Jos osakkaita olisi vähemmän, jokaiselle riittäisi tietysti enemmän käyttöaikaa. Uskomme, että homma sujuisi, jos pelisäännöt sovitaan etukäteen tarkkaan. Osakeyhtiö voisi ehkä olla sopiva tapa järjestää omistus. Käyttökustannuksia mökissä ei juuri ole. Sähköt hoituisivat aurinkopaneelilla. Ainoastaan vene vaatii hieman huolehtimista. Veneen talvihuolto maksaa noin 200 euroa ja talvisäilytys jossakin hallissa 400-600 euroa talvikaudelta. Tiehoitokunnan ja yhteisrannan osakkuudet ovat muutaman kympin vuodessa.

Mitä tämä kaikki sitten maksaa? Arvioimme, että tällaisen rantatontin ja mökin hinta liikkuu noin 200 000 eurossa. Osakkuus maksaisi siis 50 000 euroa tai hiukan enemmän, osakkuuksien määrästä riippuen. Tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 250 neliötä. Siitä on nyt siis käytetty vasta 25 neliötä ja kymmenkunta neliötä varastorakennukseen. Tontille on aivan hyvin mahdollista rakentaa isompi päämökki. Kimpassa sen kustannukset osakasta kohti muodostuisivat kohtuullisiksi.

Lisätietoja: Heikki ja Ritva-Hanna Saari heikki.saari at pp5.inet.fi Heikki 0400 182010 Ritva-Hanna 040 657 8770

Pelto ja kevät 2013

Tälläiseltä pelto näyttää 21.4.2013. Kuvat: Katja Lahtinen

Hintavertailu 2013

Herttoniemen ruokapiiriin voit liittyä tästä. Tutustu toimintaamme tästä.

Tontteja Kaupunkilaisten oman pellon

ja Vantaan steinerkoulun vierestä Satakielentien varresta  Vantaan seudun steinerkoulun lähellä on tulossa myyntiin 6 kpl omakotitontteja ensi viikolla (8.4.2013 alkaen).

Mahdollisesti kiinnostuneilla osuuskunnan jäsenillä on mahdollisuus tiedustella tontteja jo ennen virallisen myynnin alkamista eli nyt viikonlopun aikana.

Tiedustelut: Jukka Jormola 040 5128801 Tiedustelut ja myynti: Heli Remes, Kiinteistömaailma 050 3881211

Pöytäkirja: Ruokaosuuskunnan ylimääräinen kokous

Aika: 23.3.2013 klo 14:30 – 16Paikka: Herttoniemen asukastila, Hiihtomäentie 37, Herttoniemi (Herttoniemen jakelupiste).

Esityslista: 1. Kokouksen avaus Olli Repo avasi kokouksen klo 14.50

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi ja laillisesti kokoon kutsutuksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Repo ja sihteeriksi Kira Varesvuo. Ääntenlaskijoiksi ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Risto Törrö ja Kati Laszka. Allekirjoituksiksi hyväksyttiin kokouspöytäkirjan hyväksyminen sähköpostivahvistuksella.

3. Syy kokoontumiselle Kokous 25.1. 9 kohta Päätökset (kokous pöytäkirja luettavissa netissä: http://ruokaosuuskunta.fi/2013/ruokaosuuskunnan-kokous-27-1-2013/) Päätettiin budjetissa pysymisen varmistamiseksi, että helmikuun lopussa satomaksu pitää olla maksettuna 130 osuuskuntalaiselta. Jos tämä tavoite toteutuu, voimme jatkaa nyt sovittujen päätösten mukaan. Muussa tapauksessa kokoonnumme uudestaan ja mietimme miten saamme budjetin kokoon vuodelle 2013. Helmikuun lopussa 101 sato-osuutta oli maksettu. 8.3.2013 saldo on 121.

4. Hallituksen esitykset budjetissa pysymiseen OSA1: Ehdotamme toimintatapoihin muutosta (toimintatavat kokonaisuudessaan alla): - Poistetaan kohdat 4 ja 6 koska osuuskunnan jakeluissa ei olla siirrytty pistejärjestelmään, jota mietittiin vuonna 2011. Päätös: Päätettiin, että poistetaan kohdat 4 ja 6.

- Lisätään kohta: Osuuskuntalainen voi pitää välivuoden, jos maksaa kannatusjäsen maksun 40 €. Tällöin osuuskuntalainen saa jäsenpostia, mutta ei ole oikeutettu sato-osuuteen. Päätös: Osuuskuntalainen voi siirtyä kannatusjäseneksi maksamalla 40 € suuruisen kannatusmaksun. Halutessaan palata takaisin kaupunkilaisten omaan peltoon osuuskuntalaiset ilmoittautuvat ja heidät numeroidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Päätettiin, että hallitus muotoilee kohdan lopullisen muodon.

- Lisätään kohta: Osuuskuntalaiset voivat muodostaa kimppoja eli jakaa sato-osuuden puolikkaaksi toisen osuuskuntalaisen kanssa. Kimpassa oleva ruokaosuuskuntalainen maksaa puolet sato-osuudesta (vuonna 2013 se on 200 €) ruokaosuuskunnan tilille. Kimpassa olevat ruokaosuuskuntalaiset jakavat sadon keskenään sovitulla tavalla. Vaihtoehtoja on monia: parilliset viikot toiselle ja parittomat toiselle tai jakelupisteestä hakee vain puolikkaan osuuden eli puolet merkitystä sato-osuudesta. Kimpat pitää osuuskuntalaisten itse muodostaa keskenään. FB-ryhmä kaupunkilaisten oma pelto on hyvä paikka muodostaa kimppoja jos tarvetta tulee etsiä sadon jako kavereita. Päätös: Hylättiin osuuskuntalaisten kimppaosuudet. Osuuskuntalaiset voivat sopia keskenään, jos haluavat jakaa oman osuutensa jonkun kanssa, mutta sato-osuus tulee maksaa yhdessä erässä.

5. Hallituksen esitykset budjetissa pysymiseen OSA2: Ehdotamme jos emme saa budjetissa olevaa 160 sato-osuutta myytyä toukokuun 15.5. mennessä, joudumme perimään  lisäosuusmaksua ruokaosuuskuntalaisilta syksyllä. Jos esim. 150 sato-osuutta on myyty niin 10 jäi myymättä. 10 x 400 € = 4000 € tämä summa jaetaan 150 tekee noin 26,6 euroa per ruokaosuuskuntalainen. Päätös: Hallitus tarkentaa ja päättää lopullisesta budjetin kattamisesta, jos tarvittavaa rahasummaa ei saada kasaan.

6. Talkoo-osuus Avataan: Mitä tarkoittaa ja miten voi suorittaa? Päätös: Hallitus muotoilee miten talkoo-osuus kirjataan. Päätös seuraavassa kokouksessa.

7. Muut asiat Vajan rakentaminen Kaupunkilaisten omalle pellolle

Ja käsitellään asiat mitkä ilmoitettu blogin kommenttipalstalla: http://ruokaosuuskunta.fi/2013/kutsu-ylimaaraiseen-osuuskunnan-kokoukseen/ Eli jos haluat että osuuskunnan kokouksessa keskustellaan asiasta niin kirjoita aihe, kommentti, kehitysidea, markkinointiajatus tai palaute yllä olevan linkin kommenttiosioon. Kiitos.

8. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo 16.30

Kokouksen vakuudeksi Olli Repo                                     Kira Varesvuo Puheenjohtaja                             Sihteeri

Risto Törrö                                   Kati Laszka Pöytäkirjan tarkastaja                Pöytäkirjan tarkastaja

LIITTEET

TOIMINTATAVAT (18 § Osuuskunnalla on toimintatavat, jotka hyväksytään osuuskuntalasisten kesken.)

1. Jos satomaksut eivät kata toimintaa, ensisijaisesti karsitaan menoista. Jos sekään ei riitä, lisärahoitus on hyväksyttävä osuuskunnan kokouksessa.

2. Osuuskunnan liittymismaksu velvoittaa maksamaan satomaksun eräpäivään mennessä.

3. Jos satomaksua ei maksa eräpäivään mennessä, osuuskunta ei ole velvollinen antamaan sato-osuutta jäsenelle. Satomaksun maksamatta jättäminen katsotaan eroamiseksi osuuskunnasta.

POISTETTU: 4. Satomaksua vastaan saa pisteitä, joita käytetään sadon jakamiseen. Pisteet pitää käyttää viikoittain. 5. Jos itse ei pääse hakemaan viikoittaista satoa, sen voi hakea naapuri, sukulainen, ystävä yms.

POISTETTU: 6. Osaa jakeluun tulevista tuotteista on rajoitetusti per osuuskuntalainen. Pellon antimet pisteytetään sadon mukaan.

Kolme AAA:ta? Ei kiitos.

Kun vuonna 2011 aloitimme kaupunkilaisten oma pelto -projektin ja perustimme Herttoniemen ruokaosuuskunnan lähtökohtamme oli kestävän kehityksen yritys. Siihen kuuluu kolmen osa-alueen huomioon ottaminen päätöksen teossa eli liiketalouden, ympäristön ja ihmisen. Yrityksen pitää hoitaa nuo kolme aluetta kunnolla. Olosuhteisiin nähden ensimmäinen vuosi näytti olevan taloudellisesti kunnossa. Se yllätti, että Suomen Asiakastieto Oy niminen yritys otti yhteyttä lokakuussa 2012 ja kertoi, että Herttoniemen ruokaosuuskunnalle kuuluu Suomen Vahvimmat -sertifikaatti. Kun kysyin mitä tämä tarkoittaa? Sain vastaukseksi puhelinmyyjältä, että vain 2% kaikista yrityksistä pääsee tähän parhaaseen kolmen A:n ryhmään. Ruokaosuuskuntamme on Rating Alfa –luottoluokitusasteikon mukaan hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Siistiä. Tuo AAA-sertifikaatti olisi todiste, että ruokaosuuskunta on hoitanut asiat hyvin liiketaloudellisesti. Sertifikkaatti maksaisi vuodessa noin 300 euroa.

Hehkutin AAA-sertifikaattia Kaupunkilaisten oma pelto facebook-ryhmässä. Onneksi. Sain aika nopeasti kommentteja Suomen Asiakastieto Oy:n verokikkailuista, joissa huippu hyvästä tuloksesta ei verojen muodossa jää yhtään Suomeen. Linkki aiheeseen tässä.

Kun mietimme uudestaan otammeko AAA-sertifikaatin vastaan. Vastaus on EI. Emme halua tukea rahallisesti yrityksiä, jotka vähät välittävät verojen maksamisesta. Okei, mitään laitontahan tuossa ei ole, mutta minusta tuollainen yritysten verosuunnittelu saisi loppua.

Pitäkää merkkinne! Jokainenhan saa yrityksien taloustiedot parilla eurolla Kaupparekisteristä, jos kiinnostaa millainen yritys Herttoniemen ruokaosuuskunta liiketaloudellisesti. Mitenköhän ne muut arvot saataisiin myös todistettua? Voi kumpa Suomessa yhteiskunnallinen yritys -merkki olisi jossain arvossa.