Perunannostokone (elevaattori) perunanistutuskone, 14 tuumaiset aurat mielellään automaatti kolmisiipiset, raskas s-piikkiäes, sokerijuurikashara ohjaimineen ja siihen erilaisia teriä ja lännen istutusyksiköt, peräjyrsin,
Tarjoa / lahjoita hyvälle pellolle.
Valo lisääntyy ja ennen kasvukautta tehtävät työt ovat ajankohtaisia. Kasvukausihan virallisesti alkaa meillä Etelä-Suomessa tänä vuonna pääsiäisen jälkeen eli huhtikuun alussa. Nyt viljelysuunnitelma on laadittu 160 osuuskuntalaiselle. Omat biodynaamiset taimet on tilattu tutulta Toivon tilalta ja siemenet biodynaamisesta siemenfirmasta Bingenheimista. Bingenheimer on luonnonmukainen siemenfirma, joka pitää kulttuuritehtävänään säilyttää avopölytteisiä lajikkeita, mikä tarkoittaa, että niissä tapahtuu edelleen luonnonvalintaa eikä niissä käytetä geenitekniikkaa eikä edes F1-hybrideitä. Bingenheimerin biodynaamisia lajikkeita myös tutkitaan. Lajikkeista pyritään jalostamaan ihmisiä kokonaisvaltaisesti ravitsevia vihanneksia normaalien jalostusominaisuuksien kuten satoisuuden ja tautiresistenttiyden lisäksi. Tuotteiden maku ja terveellisyys menee biodynaamisessa jalostuksessa kuitenkin tuottavuuden edelle. Bingenheimer on myös sosiaaliprojekti eli siemeniä pakkaa kehitysvammaiset, jotka saavat kokea tekevänsä tärkeää työtä. Eli viljelymme todellakin alkaa jo siemenestä, jossa luonnon omaa tietoa vaalitaan. Viime vuoden kasvulohkomme olivat Murro ja Nykulla. Nyt aiomme ottaa viljelyyn vielä melkein hehtaarin verran lisää peltoa. Uusi varhaisperunalohkomme tulee olemaan Anttila ja Murrosta otamme toisenkin lohkon viljelyyn, johon laitamme viherlannoksen. Näin viljelysuunnitelmasta tulee kestävämpi ja saamme luomuviljelyyn kuuluvan viljelykierron sekä maanparannuksen paremmin toimimaan. Kasvimme siis kiertävät ja vaihtavat uuteen kasvupaikkaan. Näin ehkäisemme tautien ja tuholaisten leviämistä sekä pyrimme pitämään maan kasvukuntoisena sekä elävänä.
Viime kasvukauteen verrattuna monet tuotemäärät pysyvät suunnilleen samoina. Uusia tuotteita on joitakin osuuskuntalaisten toiveiden mukaan. Siemenperunaa on tilattu hieman edellisvuotta enemmän. Sen sijaan sipulinistukasta on tänä vuonna vain varhaissipuliksi, koska meillä ei ole sipulin kuivaukseen tarvittavia tiloja, jonka viime vuonna koimme. Keräkaalin taimimäärää on vähennetty puoleen, sen sijaan parsakaalin hieman nostettu. Juureksien kylvömäärät pysyvät suunnilleen samoina.
Oheisesta powerpointista voitte katsoa tilattuja taimimääriä ja siemenmääriä. Taimimääriin on otettu huomioon 25 % hävikki. Sen sijaan siemenistä kylvettävien määrät on tänä vuonna ajateltu realistisesti sen mukaan, että jotain myydään torilla, ruokapiirissä, kaikkea ei ehkä ehditä nostamaan yms. eli määrä/osuuskuntalainen on täysin arvio, jossa suuri hävikki on otettu huomioon. Toisaalta näistä luvuista ei kannata laskea myöskään todellista suhdetta rahan arvossa, sillä todellisuus pellolla on suunnitelmia ihmeellisempi. Luonnonmukaisessa viljelyssä olemme täysin luonnon olosuhteiden eli maan ja taivaan armoilla: tuholaisten, sateiden, kuivuuden, työpanoksen eli harjoittelijoiden ja talkoolaisten, maan kasvukunnon ja monen monen muun tekijän. Tämä on vain suuntaa antava suunnitelma, josta voi pääasiassa katsoa, mikä kuukausi on mitäkin odotettavissa.
Nyt on vielä tekemättä lannoitustarvelaskelmat, kalkituslaskelmat, lannan ja kalkin tilaukset, kasvihuoneen muovitus ja koneiden huoltotöitä ennen kuin talvi muuttuu täysin kevääksi..ennen kuin valon lämpö sulattaa lumen virtaavaksi vedeksi, joka herättää maan ja ihmeellinen elämää ylläpitävä vihreä kasvu voi jälleen alkaa..
Maaliskuu tai Mars terveisin Heidi
Päiväkoti Arabianhelmen toiminta alkoi syksyllä 2012. Herttoniemen ruokaosuuskunnan jäseneksi liityimme heti toiminnan alettua. Halusimme päiväkotina olla mukana kaupunkilaisten omassa pellossa monestakin syystä. Haluamme tarjota päivähoidossa oleville lapsille terveellistä ja monipuolista itsetehtyä ruokaa. Oman pellon sadon tuotteet eivät vain maistu hyvältä, vaan ne tuovat monta muutakin tärkeää asiaa ravinnosta, erilaista kasviksista ja juureksista konkreettisesti päiväkodin arkeen. Lasten kanssa voidaan yhdessä ihmetellä viikottain oman sadon tuotteita: miltä näyttää porkkana, minkä muotoinen on peruna, kylläpä palsternakka on hauskan muhkurainen ja punajuuri pirteän punainen. Lasten kanssa voimme tehdä jopa retken omalle pellolle, jossa voimme esimerkiksi tutkia millaisen matkan peruna tekee ennenkuin se on lautasella maistuvan muussin muodossa.
Päiväkodissa voidaan pitää vaikkapa vihannesmarkkinat, jolloin lapset pääsevät myös itse vihanneskauppiaan roolissa jakamaan oman pellon tuotteita eteenpäin. Kaupunkilaisten oman pellon viljelijöiden ja kuluttajien kumppanuus vahvistaa paikallista omavaraisuutta ja yhteisöllisyyttä. Päiväkoti Arabianhelmi haluaa ehdottomasti olla mukana tukemassa juuri näitä arvoja.
Marjukka Nieminen Päiväkodin johtaja Päiväkoti Arabianhelmi
Hauskaa. Herttoniemi-seura on listannut alueen parhaat jutut ja Ruokaosuuskunta&Ruokapiiri päässyt top10-listalle.
http://www.ihmeproductions.fi/uutiset.php?aid=17131&k=0 Liity Ruokapiiriin tästä.
Liity Ruokaosuuskuntaan tästä.
Kiitos kaikille jäsenille ja talkooporukalle. Ei tämä onnistuisi ilman teitä. Iso kiitos ja kumarrus.
Ruokaosuuskunnan ylimääräinen kokous Lisätty 4.4.2013: Katso kokouksen pöytäkirja
Aika: 23.3.2013 klo 14:30 – 16 Paikka: Herttoniemen asukastila, Hiihtomäentie 37, Herttoniemi (herttoniemen jakelupiste).
Esityslista: 1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
8. Kokouksen päättäminen
TOIMINTATAVAT
6. Osaa jakeluun tulevista tuotteista on rajoitetusti per osuuskuntalainen. Pellon antimet pisteytetään sadon mukaan.
Viljelijöiden ja kuluttajien kumppanuus vahvistaa paikallista omavaraisuutta ja yhteisöllisyyttä. (julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä palstalla 10/2012) Monissa tämänhetkisissä talous- ja ympäristökriisiä käsittelevissä pohdinnoissa tunnutaan pidettävän kriisiä vain hetkellisenä notkahduksena tai kuoppana, josta tulisi pyrkiä ylös elvyttämällä taloutta, lisäämällä kasvua ja kehittämällä ympäristöä säästävää tekniikkaa. Elintärkeiden resurssien (vesi, ravinto, polttoaine) ehtymisen sekä ympäristöongelmien kriisiytymisen ristipaineessa tällaista katsantokantaa tulisi kuitenkin arvioida kriittisesti.
Monet tutkijat ovat esittäneet, että ylös kuopasta katsomisen sijaan meidän kehittyneiden teollisuusmaiden kansalaisten tulisi pikemminkin oppia katsomaan alas mäenharjalta ja pohtia, miten matka alaspäin kohti uudenlaista niukkuuden yhteiskuntaa olisi toteutettavissa niin, että inhimilliset vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Esimerkiksi Kreikassa työpaikkojen häviäminen ja elinkustannusten nousu ovat jo pakottaneet ihmiset etsimään selviytymiskeinoja uusista käytännön taidoista (puutarhanhoito, hunajan ja oliiviöljyn valmistus) sekä vahvemmasta yhteisöllisyydestä. Samaan aikaan ihmisten muuttovirta on talouskriisin seurauksena kääntynyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kaupungista kohti maaseutua.
Vastaavanlaista liikehdintää ei ole vielä Suomessa näköpiirissä, mutta kiinnostus ruoan lähituotantoa, omavaraisuutta ja uudenlaista yhteisöllisyyttä kohtaan on joka tapauksessa kasvussa. Ehkä näkyvin esimerkki tästä on helsinkiläisen Herttoniemen ruokaosuuskunnan viime vuonna aloittama Kaupunkilaisten oma pelto -projekti, joka on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin (CSA) eli kumppanuusmaatalouden kokeilu maassamme.
Toiminta perustuu 1960-luvulla syntyneeseen ajatukseen uudenlaisesta kumppanuudesta viljelijöiden ja kuluttajien välillä: joukko kuluttajia sitoutuu ostamaan viljelijän sadon ja jakamaan taloudellisen riskin viljelijän kanssa.
Herttoniemen ruokaosuuskunta ei kuitenkaan tyytynyt kumppanuusmalliin sellaisenaan vaan muokkasi siitä omanlaisensa vuokraamalla Vantaalta reilun hehtaarin kokoisen pellon ja palkkaamalla puutarhurin viljelemään sitä. Mukana olevat kotitaloudet sijoittavat ennakkoon vuotuisen satomaksun ja osallistuvat talkootöihin omien mahdollisuuksiensa mukaan. Pellon sato jaetaan kaikkien kesken kerran viikossa. Saman mallin mukaista viljelytoimintaa aloitellaan nyt myös Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Jos peltoprojektin kaltainen toimintamalli leviäisi laajemmalle, siitä voisi olla hyötyä, kun maailmantalous on epävakaalla pohjalla. Paljon julkisuutta saaneessa maabrändityöryhmän raportissa (2010) todetaan: "Suomalaisen maatalouden lähivuosikymmenien suuri haaste on kehittää sellaisia tuotantotapoja, jotka menestyvät maailmantalouden myrskyistä huolimatta. Omavaraisuudella ja paikallistalouden vahvistamisella on tässä suuri merkitys."
Kumppanuusviljely voisi osaltaan lisätä yhteiskunnallista selviytymiskykyä silloin, kun erilaiset häiriötilanteet ja kriisit leviävät nopeasti paikasta toiseen globaalin järjestelmän kiinteiden sidosten vuoksi. Kyvyn lisäämisen näkökulmasta kumppanuusmaatalouden vahvuutena voidaan pitää erityisesti paikallistalouden ja omavaraisuuden vahvistamista.
Kumppanuusviljely voisi osaltaan vahvistaa selviytymiskykyä myös sosiaaliselta kantilta. Aina 1950-luvulle saakka epäviralliset sukulais- ja naapuriavun verkostot olivat tärkeitä selviytymiskyvyn ylläpitäjiä, mutta sittemmin vastaavat valmiudet keskinäiseen apuun ovat olennaisesti heikentyneet.
Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana onnistunut luomaan uudenlaista yhteisöllisyyttä hyvinkin eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten välille. Tiivis yhteistyö pellon lähistöllä sijaitsevien koulujen sekä esimerkiksi Stadin Aikapankin kanssa on varmistanut sen, että myös osuuskunnan ulkopuoliset tahot pääsevät osallistumaan pellon toimintaan ja nauttimaan sen sadosta.
Tällainen yhteistoiminta on omiaan lisäämään ihmisten sosiaalista pääomaa: se vahvistaa heidän sosiaalisia verkostojaan ja keskinäistä luottamusta. Sosiaalisen pääoman määrä puolestaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset sekä yksilöinä että kollektiiveina kykenevät toimimaan häiriö- ja muutostilanteissa.
Jos yhteiskunnallisen kehityksen annetaan edetä nykyiseen, monella tapaa kestämättömään suuntaan, matkastamme on tulossa hyvin kuoppainen. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää kumppanuusmaatalousviljelyn kaltaisia, yhteiskunnallista selviytymiskykyä vahvistavia toimintamalleja, jotta töytäisyt ja karahdukset alamäessä eivät muodostu kohtalokkaiksi.
Kirjoittajat: Timo Räikkönen on tutkija ja Herttoniemen ruokaosuuskunnan hallituksen jäsen. Olli Repo on osuuskunnan puheenjohtaja sekä Kaupunkilaisten oma pelto -konseptin kehittäjä.
Tässä on lyhyt yhteenveto ruokapiirin jäsenkyselyn tuloksista. Kiitos kaikille vastanneille. Nämä vastaukset antavat hyvää suuntaa miten pystymme kehittämään ruokapiiriä paremmaksi jäsenilleen. Mielenkiintoista, että suurimpana syynä olla Herttoniemen ruokapiirissä on paikallisten pientuottajien tukeminen suoraostoksilla. Se nousi selkeästi ykköseksi ja toisena syynä nousi mahdollisuus ostaa tuorettta kausiruokaa. Luomu/lähikaupoilla ruuan terveellisyys nousee tärkeimmäksi asiaksi kuluttajilla.
Tutustu Herttoniemen ruokapiiriin tästä linkistä. Herttoniemen ruokapiiri on Ruokaosuuskunnan yksi toiminnanmuoto.
Pöytäkirja Herttoniemen Ruokaosuuskunnan kokouksesta, joka pidettiin 27.1.2013 klo 14.00-16.35 Hertsikan Pumpussa, Hiihtomäentie 37, 00800 Helsinki. Paikalla oli 21 osuuskunnan jäsentä, viljelijä ja muutamia osuuskuntaan tutustuvia.
Satomaksu on 400 e vuodelle 2013.
Talkoo-osuus jäsenille on 10 tuntia.
Tämän voi myös suorittaa 100 e (10 x10 €) maksuna, jolloin on vapautettu talkoista, tai 50 e maksuna, jolloin talkootyön määräksi jää 5 tuntia. Talkoomaksun voi maksaa joko keväällä tai syksyllä.
Päätettiin budjetissa pysymisen varmistamiseksi, että helmikuun lopussa satomaksu pitää olla maksettuna 130 osuuskuntalaiselta. Jos tämä tavoite toteutuu, voimme jatkaa nyt sovittujen päätösten mukaan. Muussa tapauksessa kokoonnumme uudestaan ja mietimme miten saamme budjetin kokoon vuodelle 2013.
Päätettiin että kaikki esitellyt budjettipäätökset hyväksytään kerralla.
Päätökset hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Äänestystulos: 20 ääntä hyväksyi esitellyt päätökset, ja yksi osuuskuntalainen vastusti. Hän kannatti suurempaa satomaksua.
10. Muut asiat
Muita asioita ei ollut.
11. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.35.
Olli Repo, pj Hilkka Helsti, siht. Pöytäkirjantarkastajat: Galina Kallio Pauline Ranta
