Hauskaa. Herttoniemi-seura on listannut alueen parhaat jutut ja Ruokaosuuskunta&Ruokapiiri päässyt top10-listalle.
http://www.ihmeproductions.fi/uutiset.php?aid=17131&k=0 Liity Ruokapiiriin tästä.
Liity Ruokaosuuskuntaan tästä.
Kiitos kaikille jäsenille ja talkooporukalle. Ei tämä onnistuisi ilman teitä. Iso kiitos ja kumarrus.
Ruokaosuuskunnan ylimääräinen kokous Lisätty 4.4.2013: Katso kokouksen pöytäkirja
Aika: 23.3.2013 klo 14:30 – 16 Paikka: Herttoniemen asukastila, Hiihtomäentie 37, Herttoniemi (herttoniemen jakelupiste).
Esityslista: 1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
8. Kokouksen päättäminen
TOIMINTATAVAT
6. Osaa jakeluun tulevista tuotteista on rajoitetusti per osuuskuntalainen. Pellon antimet pisteytetään sadon mukaan.
Viljelijöiden ja kuluttajien kumppanuus vahvistaa paikallista omavaraisuutta ja yhteisöllisyyttä. (julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä palstalla 10/2012) Monissa tämänhetkisissä talous- ja ympäristökriisiä käsittelevissä pohdinnoissa tunnutaan pidettävän kriisiä vain hetkellisenä notkahduksena tai kuoppana, josta tulisi pyrkiä ylös elvyttämällä taloutta, lisäämällä kasvua ja kehittämällä ympäristöä säästävää tekniikkaa. Elintärkeiden resurssien (vesi, ravinto, polttoaine) ehtymisen sekä ympäristöongelmien kriisiytymisen ristipaineessa tällaista katsantokantaa tulisi kuitenkin arvioida kriittisesti.
Monet tutkijat ovat esittäneet, että ylös kuopasta katsomisen sijaan meidän kehittyneiden teollisuusmaiden kansalaisten tulisi pikemminkin oppia katsomaan alas mäenharjalta ja pohtia, miten matka alaspäin kohti uudenlaista niukkuuden yhteiskuntaa olisi toteutettavissa niin, että inhimilliset vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Esimerkiksi Kreikassa työpaikkojen häviäminen ja elinkustannusten nousu ovat jo pakottaneet ihmiset etsimään selviytymiskeinoja uusista käytännön taidoista (puutarhanhoito, hunajan ja oliiviöljyn valmistus) sekä vahvemmasta yhteisöllisyydestä. Samaan aikaan ihmisten muuttovirta on talouskriisin seurauksena kääntynyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kaupungista kohti maaseutua.
Vastaavanlaista liikehdintää ei ole vielä Suomessa näköpiirissä, mutta kiinnostus ruoan lähituotantoa, omavaraisuutta ja uudenlaista yhteisöllisyyttä kohtaan on joka tapauksessa kasvussa. Ehkä näkyvin esimerkki tästä on helsinkiläisen Herttoniemen ruokaosuuskunnan viime vuonna aloittama Kaupunkilaisten oma pelto -projekti, joka on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin (CSA) eli kumppanuusmaatalouden kokeilu maassamme.
Toiminta perustuu 1960-luvulla syntyneeseen ajatukseen uudenlaisesta kumppanuudesta viljelijöiden ja kuluttajien välillä: joukko kuluttajia sitoutuu ostamaan viljelijän sadon ja jakamaan taloudellisen riskin viljelijän kanssa.
Herttoniemen ruokaosuuskunta ei kuitenkaan tyytynyt kumppanuusmalliin sellaisenaan vaan muokkasi siitä omanlaisensa vuokraamalla Vantaalta reilun hehtaarin kokoisen pellon ja palkkaamalla puutarhurin viljelemään sitä. Mukana olevat kotitaloudet sijoittavat ennakkoon vuotuisen satomaksun ja osallistuvat talkootöihin omien mahdollisuuksiensa mukaan. Pellon sato jaetaan kaikkien kesken kerran viikossa. Saman mallin mukaista viljelytoimintaa aloitellaan nyt myös Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Jos peltoprojektin kaltainen toimintamalli leviäisi laajemmalle, siitä voisi olla hyötyä, kun maailmantalous on epävakaalla pohjalla. Paljon julkisuutta saaneessa maabrändityöryhmän raportissa (2010) todetaan: "Suomalaisen maatalouden lähivuosikymmenien suuri haaste on kehittää sellaisia tuotantotapoja, jotka menestyvät maailmantalouden myrskyistä huolimatta. Omavaraisuudella ja paikallistalouden vahvistamisella on tässä suuri merkitys."
Kumppanuusviljely voisi osaltaan lisätä yhteiskunnallista selviytymiskykyä silloin, kun erilaiset häiriötilanteet ja kriisit leviävät nopeasti paikasta toiseen globaalin järjestelmän kiinteiden sidosten vuoksi. Kyvyn lisäämisen näkökulmasta kumppanuusmaatalouden vahvuutena voidaan pitää erityisesti paikallistalouden ja omavaraisuuden vahvistamista.
Kumppanuusviljely voisi osaltaan vahvistaa selviytymiskykyä myös sosiaaliselta kantilta. Aina 1950-luvulle saakka epäviralliset sukulais- ja naapuriavun verkostot olivat tärkeitä selviytymiskyvyn ylläpitäjiä, mutta sittemmin vastaavat valmiudet keskinäiseen apuun ovat olennaisesti heikentyneet.
Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana onnistunut luomaan uudenlaista yhteisöllisyyttä hyvinkin eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten välille. Tiivis yhteistyö pellon lähistöllä sijaitsevien koulujen sekä esimerkiksi Stadin Aikapankin kanssa on varmistanut sen, että myös osuuskunnan ulkopuoliset tahot pääsevät osallistumaan pellon toimintaan ja nauttimaan sen sadosta.
Tällainen yhteistoiminta on omiaan lisäämään ihmisten sosiaalista pääomaa: se vahvistaa heidän sosiaalisia verkostojaan ja keskinäistä luottamusta. Sosiaalisen pääoman määrä puolestaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset sekä yksilöinä että kollektiiveina kykenevät toimimaan häiriö- ja muutostilanteissa.
Jos yhteiskunnallisen kehityksen annetaan edetä nykyiseen, monella tapaa kestämättömään suuntaan, matkastamme on tulossa hyvin kuoppainen. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää kumppanuusmaatalousviljelyn kaltaisia, yhteiskunnallista selviytymiskykyä vahvistavia toimintamalleja, jotta töytäisyt ja karahdukset alamäessä eivät muodostu kohtalokkaiksi.
Kirjoittajat: Timo Räikkönen on tutkija ja Herttoniemen ruokaosuuskunnan hallituksen jäsen. Olli Repo on osuuskunnan puheenjohtaja sekä Kaupunkilaisten oma pelto -konseptin kehittäjä.
Tässä on lyhyt yhteenveto ruokapiirin jäsenkyselyn tuloksista. Kiitos kaikille vastanneille. Nämä vastaukset antavat hyvää suuntaa miten pystymme kehittämään ruokapiiriä paremmaksi jäsenilleen. Mielenkiintoista, että suurimpana syynä olla Herttoniemen ruokapiirissä on paikallisten pientuottajien tukeminen suoraostoksilla. Se nousi selkeästi ykköseksi ja toisena syynä nousi mahdollisuus ostaa tuorettta kausiruokaa. Luomu/lähikaupoilla ruuan terveellisyys nousee tärkeimmäksi asiaksi kuluttajilla.
Tutustu Herttoniemen ruokapiiriin tästä linkistä. Herttoniemen ruokapiiri on Ruokaosuuskunnan yksi toiminnanmuoto.
Pöytäkirja Herttoniemen Ruokaosuuskunnan kokouksesta, joka pidettiin 27.1.2013 klo 14.00-16.35 Hertsikan Pumpussa, Hiihtomäentie 37, 00800 Helsinki. Paikalla oli 21 osuuskunnan jäsentä, viljelijä ja muutamia osuuskuntaan tutustuvia.
Satomaksu on 400 e vuodelle 2013.
Talkoo-osuus jäsenille on 10 tuntia.
Tämän voi myös suorittaa 100 e (10 x10 €) maksuna, jolloin on vapautettu talkoista, tai 50 e maksuna, jolloin talkootyön määräksi jää 5 tuntia. Talkoomaksun voi maksaa joko keväällä tai syksyllä.
Päätettiin budjetissa pysymisen varmistamiseksi, että helmikuun lopussa satomaksu pitää olla maksettuna 130 osuuskuntalaiselta. Jos tämä tavoite toteutuu, voimme jatkaa nyt sovittujen päätösten mukaan. Muussa tapauksessa kokoonnumme uudestaan ja mietimme miten saamme budjetin kokoon vuodelle 2013.
Päätettiin että kaikki esitellyt budjettipäätökset hyväksytään kerralla.
Päätökset hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Äänestystulos: 20 ääntä hyväksyi esitellyt päätökset, ja yksi osuuskuntalainen vastusti. Hän kannatti suurempaa satomaksua.
10. Muut asiat
Muita asioita ei ollut.
11. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.35.
Olli Repo, pj Hilkka Helsti, siht. Pöytäkirjantarkastajat: Galina Kallio Pauline Ranta
Ruokaosuuskunnan ylimääräinen kokous ja tiedotustilaisuus Aika: 27.1.2013 klo 14 – 17 Paikka: Herttoniemen asukastila, Hiihtomäentie 37, Herttoniemi (herttoniemen jakelupiste).
Esityslista: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Viljelykauden 2012 yhteenveto, lyhyt katsaus. (tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 käsitellään sääntömääräisessä kokouksessa keväällä 2013) 4. Vuoden 2012 palautekyselyn tulokset 5. Viljelyajatukset vuodelle 2013 6. Osuuskunnan toimintaprosessi ja parannusehdotukset 7. Satomaksut vuodelle 2013 8. Osuuskunnan vuoden 2013 ennakkobudjetin esittely ja hyväksyminen 9. Muut asiat 10. Kokouksen päättäminen
Keskustelua ja kahvit kokouksen jälkeen. Tervetuloa!
Terveisin Ruokaosuuskunnan hallitus
Ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tekemään töitä pellolla sekä näkemään, kuinka vanha hyötypuutarha herätetään henkiin. Viljelemme luonnonmukaisesti (biodynaaminen viljely) ja monipuolisesti, joten harjoittelijana saat myös monipuolista kokemusta. 2 hehtaarin avomaaviljelyksemme sijaitsee Vantaan Steiner-koulun kupeessa Korsossa hyvien yhteyksien päässä vanhalla biodynaamisella tilalla. Voit oppia kaikkea eri vihannesten luomuviljelystä kausihuoneen perustamisesta ja viherrakentamisesta aina sadonkorjuuseen kauppakunnostamiseen sekä sadon jakamiseen asti.
Tarjoamme mahdollisuuden seurata uudenlaisen maatalouden syntyä ja upean oppimismahdollisuuden. Tarjoamme ammattilaisen, opettajan ja tutustumisen uudenlaiseen liiketaloudelliseen malliin, jossa kuluttajat ovat mukana jo alkutuotannossa. Valitettavasti emme voi tarjota palkkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. Harjoittelujakson voi sovittaa ajalle helmikuu 2013 - marraskuu 2013.
Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti HARJOITTELIJA-sanalla)
Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com
Kaupunkilaisten oma pelto on Herttoniemen ruokaosuuskunnan projekti. Projektin rahoittavat tavalliset kotitaloudet, jotka ovat sijoittaneet tulevaan satoon etukäteen. Kaupunkilaisten oma pelto on suomen ensimmäinen CSA- hanke (Community Supported Agriculture). Lue lisää www.ruokaosuuskunta.fi tai FB:sta (kaupunkilaisten oma pelto)
Vantaalla satelee valkoinen lumi hiljalleen maahan, värit ovat väistyneet. Maassa on mustaa ja valkoista. Värit ovat siirtyneet sisätiloihin, ihmisiin ja koteihin. Viime viikonloppuna oli osuuskunnan kekrijuhlat lauantaina ja sunnuntaina pellolla vielä talkoot.
Sunnuntain talkoissa kaikki palsternakatkin saatiin vihdoin nostettua maasta, juuri ja juuri oikeaan aikaan...niinkuin elämässä tai pellolla usein asiat menevät. Viikonlopuksi oli ehtinyt sulaa maa niin, että palsternakan juuret nousivat suhteellisen helposti maasta, eikä taivaalta tullut vettä, vaikka uutiset povasivat kolmea pisaraa.
Kekrijuhlat olivat tunnelmallisessa Vartiokylän työväentalossa. Jotenkin tuli mieleeni lapsuuden hirvipeijaiset ja lavatanssit. Alkuun Hääppöset soittivat lasten musiikkia ruokateemalla höystettynä. Sitten oli ihana oma kekri-illallispöytä, josta sai maistaa erilaisia herkkuja oman pellon vihanneksista. Outi Alanko-Kahiluoto piti juhlapuheen, katsottiin kesän kuvia ja muisteltiin peltotapahtumia. Jussi Kettu soitti tunnelmallista musiikkia. Lopuksi sitten karaokea ja Jyrki Tennin kaunista soittoa. Kiitos kaikille järjestäjille ja mukana juhlijoille.
Kasvukausi alkaa olla loppu. Peltoa vielä siivotaan ja toivotaan, että viimeiset syyskynnöt onnistuvat. Niin maa olisi valmiimpana ensi kevättä varten. Maa on mustana ja tyhjänä sadosta. Se käännetään toisin päin, että routa voisi savimaalla tehdä työnsä eli murustaa ja muokata rakennetta. Lisäksi humuksen muodostumista tapahtuu ja vanhat kasvijätteet kompostoituvat maan alla, pieneliö- ja hajottajatoiminta lisääntyy. Tämän jälkeen maa on puhtaampi ja valmiimpi taas antamaan kasvuvoimaa tulevalla kasvulle.
Humus on yksi maailman monimutkaisimmista aineyhdisteistä. Mitä se edes on, kuuluuko se kivikuntaan, sienikuntaan, kasvikuntaan vai eläinkuntaan? Sitä ei osata määritellä, sillä siinä on sekä elävänä että kuolleena eläinkuntaa ja kasvikuntaa yhdistyneenä kivikuntaan. Humus on pieni kerros maaplaneettamme päällä, joka ylläpitää kasvua, uudistumista ja elämää. Kaikki kierrätys ja jätteiden oikea käsittely, kompostointi ja aineiden oikeanlainen kierrätys takaisin maahan ylläpitää humuksen muodostusta eli myös ihmiskuntaa tarvitaan tähän prosessiin. Peltojen kääntämisellä, kompostoinnilla ja luomuviljelyllä pyrimme ylläpitämään ja suojelemaan humusta, hedelmällistä maa-ainesta sekä elämän jatkumista. Kasvin kaikki kasvulliset elimet, varsi, lahdet ja juuret palautuvat maahan, kun taas siemen jää kantamaan tietoa elämän jatkumisesta. Nyt talvella maa kiteytyy ja muokkaantuu eli lepääkö maa? Tumman maan päälle sataa peitto valkoista lunta suojaamaan peltoa.
Kiitos osuuskuntalaisille, jotka tahtovat saada puhdasta ruokaa maan ehdoilla. On ollut hienoa nähdä, että näin iso yhteistyökuvio on voinut toimia ja kaikkia on tarvittu. Maan ja kaupungin sekä kuluttajien ja tuottajien yhteistyö voi olla ratkaisu tulevaisuudelle. Ja te osuuskunta toteutatte hyvää nyt.
Iso kiitos kaikesta vapaaehtoistyöstä: talkoista ja sadonjakelusta. Suuri kiitos osuuskunnan hallitukselle päätösten teosta. Kiitos Osuuskunnan perustajalle Ollille suuresta työstä! Kiitos pellollemme sadon antamisesta ja vuokraisännällemme Jukka Jormolalle tilan antamisesta sekä yhteistyöstä. Kitkentäkiitos kansainvälisille työleiriläisille, leirinvetäjille ja organisoijille. Valtavat kiitokset harjoittelijoillemme, joita ilman emme olisi pärjänneet!
Halla vieraili pellolla vieden mennessään kesäkurpitsa- ja kurpitsakasvuston. Puiden lehtiä se levitteli ympäriinsä ja kylmää tunsivat myös pellon työntekijät. Nyt syksyn voi tuntea ja nähdä jokapuolella, myös itsessään. Näkyvä luonnon elämä kuolee ja kasvien kasvulliset elimet, lehdet ja varsi palaavat maahan humukseksi, vain siemen jää kantamaan uutta elämää ja odottamaan kevätauringon lämpöä.
Oman pellon kurpitsat jaettiin onneksi viime viikolla juuri ennen kylmiä öitä. Kesän lämpö pääsi keittiöihin kurpitsojen muodossa ja viileämmät värit valtaavat loppulokakuun. Pelto pitäisi saada mustaksi mullaksi ja kaikki värit kerättyä talteen varastoon: oranssit porkkanat, keltaiset perunat, valkoiset palsternakat, vihreät kaalit ja tummanvihreävalkoiset purjot.
Kesäkeräkaalia on jaeltu pari kuukautta ja nyt vaihdetaan syyskaaliin. Osa kaaleista lähtee tällä viikolla hapatukseen. Noin kuukauden kuluttua osuuskuntalaiset voivat ostaa itselleen oman pellon hapankaalia. On siis tullut aika säilöä omaa satoa talven varalle. Hapankaali on hyvä säilömismuoto, sillä kaali menee pieneen tilaan ja vitamiinit vain lisääntyvät hapatusprosessin aikana. Hapankaali on oikeaa vanhaa kunnon terveysravintoa. Se emäksisöi hapanta kehoa, tukee ruoansulatusprosesseja ja c- sekä b-vitamiinejä on runsaasti.
Viime lauantaina 13.10. ei onneksi satanut vaan aurinkokin pilkahteli taivaalta. Pellolla oli omat sadonkorjuutalkoot ja paljon saatiinkin aikaan. Loppu oma peruna nostettiin ylös. Palsternakkaa sadonkorjattiin niin, että vielä pellossa on vähän yli puolet jäljellä. Punajuuri lajiteltiin. Omaa tietä kunnostettiin, Kiitos Karlsson ja traktori! Oma vajakin sai katon talveksi, kiitos Karhu ja Kuokkanen!
Punajuuri lajiteltiin isoihin, pieniin ja huonoihin juureksiin. Meillä ei ole niin tarkat laatuvaatimukset, koska omalta pellolta kannattaa hyödyntää myös vähän pienet, ne ovat ihan yhtä hyvän makuisia kaikki. Lopuksi ne säkitettiin ja laskettiin oikea määrä sadonjakelua varten. Nyt on kaikki oma peruna varastossa tai jo keittiöissä. Vuokraisännämme Jukan perunaa nostettiin kolme riviä, sitä olisi vielä runsaasti pellossa...
Palsternakkaa nousi 270 kg lauantaina eli n. kahden viikon sadonjakelun verran. Palsternakan nostajat huomasivat, että nosto on tarkkaa puuhaa. Talikko ei saa osua juureen ja kun kokonaisen palsternakan saa ylös maasta, voi joka kerta olla tyytyväinen itseensä.
Talkoissa ruoka on tärkeä osa päivää: tehään vaikka mitä mutta syyään eka! Ulkona olo ja fyysinen työ vievät energiaa. Sen jälkeen lämmin keitto ja hyvä seura maistuu. Kiitos Ollille oman pellon keitosta ja pannarista sekä ihanasta omenahillosta.
Kiitos talkoolaisille. Nyt saadaan taas kylmiöön täytettä tulevaa kuukautta varten. Lokakuu etenee, pelto pitää saada tyhjäksi ja kauniita päiviä toivotaan.Vielä vähän syksyn lämpöä ja valoa ennen talven tuloa!
