Ystävällisyyden ilmapiiriä luomassa

Ruoka on yhteinen ja yhdistävä asia, joka parhaimmillaan toteutuu tuomalla ihmiset yhteen saman pöydän ääreen aterioimaan. Yhteiset ruokailuhetket ovat elämän juhlan ydintä, joka yhdistettynä yhdessä kasvatettuihin vihanneksiin korostaa sitä erityisyyttä, jonka peltoyhteisöön kuuluminen mahdollistaa. Yhteisöllisyyden mahdollisuuksia on pohdittu talven aikana paljon ja toivomukseksi onkin herännyt, että se muotoutuisi jäsenten näköiseksi toiminnaksi, johon osallistuminen tapahtuu omalla vastuulla ja toisiimme tukeutuen. Kumppanuusmaatalous ei toteudu ilman yhteisöä jota se palvelee. Se tukee suoraan paikallista lyhytketjuista ruokajärjestelmää ja toimii siltana luoden yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutussuhteita ympäristön ja ihmisen välille.

Marraskuusta alkaen on työstetty Oman pellon viljelysuunnitelmaa tulevalle kaudelle ja jäsenet ovat päässeet mukaan suunnitteluun kolmessa viljelytyöpajassa kuluvan talven aikana. Suunnitelmien tukena meillä on ollut Henri Murto Rekolan tilalta, jossa hän on menestyksekkäästi toteuttanut penkkiviljelyä jo useita vuosia. Rekolan tila on Suomen vanhin biodynaaminen maatila, joka on myös meidän yhteistyökumppani, sillä tilaamme heidän kasvattamia taimia joka kevät. Henrin kanssa vietetyt keskustelut ovat olleet sydämellisintä parhautta ja antaneet inspiraatiota sekä varmuutta lähteä toteuttamaan uudenlaista tuotantosuuntaa. Hänellä on arvokasta kokemusta biodynaamisesta viljelystä.

Viljelyn suunnittelu on vienyt tänä vuonna huomattavasti enemmän aikaa kuin aiempina vuosina juuri uusien muutosten takia. Kokeilemme myös viljelyyn suunniteltua TEND –päivyriä, johon tallennamme kaikki viljelyn työvaiheet ja kasvikohtaiset tiedot. Näin saamme tarkkaa dataa tulevaisuudessa vuosien erilaisuudesta ja toteumasta. Uutta on myös talven aikana kokoontunut Viljelyryhmä, joka on myös yksi talkooryhmä, jonka toimintaa pyrimme osin ohjaamaan itsenäisempään suuntaan mm. kitkentöjen osalta sekä uudet Itsepoimintakaverit, joksi voit ilmoittautua myöhemmin keväällä, jos koet, että sinusta olisi jollekin uudelle itsepoimijalle tueksi ensimmäisillä poiminta kerroilla. Viljelijät opastavat tähän tärkeään rooliin tietysti ennen sadonkorjuun alkamista.

Koululaiset käyvät peltotöissä.

Viljelysuunnittelun ohessa olemme käyneet keskusteluja yhteisöllisyydestä ja sen kokemisesta sekä mahdollisuuksista rakentaa yhteisöä koossapitävää toimintaa pellon ympärille. Olemme tehneet kartoitusta tiloista kaupungissa, joissa erilaisia tilaisuuksia voi matalalla kynnyksellä järjestää. 

Yksi toimivan yhteisön edellytys on se, että sen sisällä jäsenten kesken tapahtuu yhteistä tulosvastuutonta toimintaa eli Hauskaa ;) Toinen tärkeä asia on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, joka voi tapahtua nimenomaan yhteisissä hetkissä tai itsekseen omassa yksityisyydessä. Yhteisten tapahtumien voimavara on se, että parhaimmillaan se antaa enemmän energiaa kuin ottaa. Myös tapahtumat kaupungissa ovat toivottavia etenkin talvikaudella, mutta miksei kesälläkin, jos pellolle meno on jostain syystä hankalaa. Oman pellon nettisivuille ilmestyy kalenteri, johon pyrimme merkkaamaan tulevia tapahtumia. Vuosikalenterin avulla voi olla helpompi hahmottaa satokauden eri vaiheita ja vuodenaikajuhlien tarkoituksia, jotka wanhassa perinteessä ovat olleet arjen koossa pitävä tärkeä yhteisöllinen tapa nauttia kulloinkin käsillä olevista hetkistä. Oman pellon tapahtumien mahdollisuudet ovat niin laajat ja yhteisössämme niin paljon erilaista osaamista, että jäsenistön ansiosta vuosikalenteri voi muotoutua juuri sellaiseksi kuin me kaikki haluamme ja yhteisölliseen toimintaan voi tulla mukaan itse valitsemallaan tavalla. Erilaiset talkooryhmät mahdollistavat kaikkien osallistumisen toiminnan pyörittämiseen ja mukana oloon fyysisestä kunnosta tai elämäntilanteesta riippumatta. Jäseniä tullaan tiedottamaan talkooryhmistä ja niihin ilmoittautumisista erikseen kevään aikana.


Toiveissamme on myös saada lapsiystävällistä toimintaa talkoiden oheen pellolle, jotta perheiden kynnys osallistua talkoisiin helpottuu ja aikuisten kädet vapautuvat talkoohommiin. Kokemus on osoittanut, että peltoympäristössä lapset löytävät mielekästä puuhaa ja trampoliini on tietysti yksi vetonaula, jossa aika kuluu porukassa. Kaikki jäsenten toimet yhteisen viihtyvyyden ja käytännöllisyyden lisäämiseksi ovat tervetulleita. Ajatus pienestä kesäkeittiöstä pellon yhteyteen mahdollistaisi meille mielekästä yhdessäoloa pellolla.

Kaupunkilaisten Oma pellon jäsenhankinta kaudelle 2022 on nyt käynnissä. Tervetuloa mukaan uudelle kaudelle uudet sekä vanhat jäsenet.

Mukavaa kevään odotusta,

Viljelijät Kirsi ja Teija

Kumppanuusmaatalousviikko 2022

Kumppanuusmaatalous on muutakin kuin ruokaa – teemaviikko ensimmäistä kertaa Suomessa.

Suomessa vietetään ensimmäistä kertaa kansainvälistä kumppanuusmaatalousviikkoa 20.–27.2.2022.

Kumppanuusmaatalous on ruoantuotantotapa, jossa kuluttajat sitoutuvat etukäteen ostamaan tietyn osuuden maatilan sadosta ja tuottaja vastaavasti sitoutuu sen tuottamaan. Sen lisäksi, että jäsenet pääsevät nauttimaan tuoreesta, paikallisesta ruoasta, on kumppanuusmaatalous erinomainen tapa tukea paikallisia maanviljelijöitä ja tutustua heihin.

Kumppanuusmaatalous on muutakin kuin ruokaa. Se tukee suoraan paikallista lyhytketjuista ruokajärjestelmää ja toimii siltana luoden yhteisöllisyyttä ja uusia suhteita eri toimijoiden välille. Teemaviikolla juhlitaan suhdettamme paikalliseen maatalouteen ja osoitetaan arvostusta paikallisia kumppanuusviljelijöitä kohtaan, jotka työskentelevät tuottaakseen kauden parasta paikallista ruokaa. Viikon ohjelma käynnistyy sunnuntaina 20.2. webinaarilla, jossa kansainvälisen kumppanuusmaatalousverkosto Urgencin pääsihteeri Jocelyn Parot kertoo, mitä kumppanuusmaataloudessa tapahtuu Euroopassa.

– Jo lähes miljoona eurooppalaista on mukana kumppanuusmaataloudessa. Kumppanuusmaatalouden muutoskestävyys on korostunut koronapandemian ja maatilojen kannattavuuskriisin aikana. Kumppanuusmaatalous joustaa muuttuvissa olosuhteissa, ja viljelijät saavat tukea kuluttajajäseniltä, hän kertoo.

Parot vieraili Suomessa vuonna 2011, minkä jälkeen perustettiin Suomen ensimmäiset kumppanuusmaatalousmalliin perustuvat ruokaosuuskunnat. Teemaviikon aikana maanviljelijät, ruokaosuuskunnat ja kumppanuusmaatalouden harrastajat eri puolilla maata tuovat tietoa kumppanuusmaataloudesta kannustaakseen yhä uusia jäseniä liittymään kumppanuusmaatalousyhteisöihin ja maatiloja käynnistämään kumppanuusmaataloustoiminnan. Ostamalla kumppanuusmaatilan osakkuuden edistät sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää ruoantuotantoa.

Osallistu tapahtumaan

Kumppanuusmaatalous.fi -sivustolta löytyvät Suomessa toimivat kumppanuusmaatilat, yleistä tietoa kumppanuusmaataloudesta sekä kumppanuusmaatalousviikon ohjelma.

Katso ohjelma

Viikon järjestävät Suomen kumppanuusmaatilojen verkosto Kumppanuusmaatalous ry, Luomuliitto ja Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta (KUMAKKA) - hanke.

Lisätietoja: Olli Repo Kaupunkilaisten Oma Pelto olirepo@gmail.com 050 571 5032

Järjestämme jäsenille viljelytyöpajat talvella 2022

Järjestämme jäsenille viljelytyöpajat talvella 2022

INFO-tilaisuus etänä tiistaina 11.1. klo 18

Tule kuulemaan viljelytyöpajoista. Miksi muutamme viljelyn pysyviin penkkeihin ja otamme käyttöön tend.com ohjelman, joka on tilanhallintaohjelmisto pienimuotoisille monipuolisille tiloille ?

Infotilaisuuden ohjelma:

  • Tervetuloa ja oman pellon kuulumiset, Olli Repo, hallituksen pj. ja yksi perustajajäsenistä

  • Työpajojen sisältö ja käytännön jutut, oman pellon puutarhurit Kirsi Keltti ja Teija Heikkinen

  • Keskustelua ja kysymykset

Aika ja paikka
Maksuttomaan info-tilaisuuteen ti 11.1. klo 18 pääset osallistumaan tästä linkistä:
meet.google.com/uuz-qnum-qwh

Työpajoista lyhyesti

Pysyvään penkkiviljelyyn siirtyminen lisää sadontuotantoa, mahdollistaa tuotannon optimoinnin pienellä viljely pinta-alalla sekä parantaa maaperän elollisuutta / tuottavuutta pitkällä tähtäimellä. 

Kokoamme samalla oman pellon viljelyryhmän, joka tulee tekemään yhdessä viljelijöiden kanssa viljelysuunnitelmat ja ensi kauden käytännön suunnittelu, koneiden huollot ja tilaukset.

Tulemme muuttamaan viljelytekniikkaa pysyviin penkkeihin, joka soveltuu paremmin oman pellon toimintaa ja mahdollisiin ilmaston muutoksiin. Tilan ja viljelyn optimointi ja hallinta helpottuu kun standartisoimme viljelyn ja käytämme helpompia / pienempiä työkoneita. 

Työpajoissa sisältö:
viljelykierto uusilla lohkoilla, eri työkoneiden- ja työkalujen mahdollisuudet, suunnitellaan rikkakasvien mekaanista torjuntaa, teorian kuinka istutetaan ja kylvetään 75cm:n penkeihin, kompostin käyttö ja hankinta, selvitetään uusi kastelujärjestelmä, uuden tilakokonaisuuden hallinointi Tend-ohjelman avulla.

Työpajat järjestetään kolmena viikonloppuna 1/2022 - 2/2022 workshop-painotteisesti ja tekeminen painottuu hyvin pitkälti oman pellon suunnitelmien tekemiseen.

3 työpajaa:

  1. Viljelysuunnitelmat -> lauantaina 15.1. klo 10-14

  2. Työvaiheet ja -koneet + uusi kastelujärjestelmä -> lauantaina 29.1. klo 10-14

  3. Viljelyvaiheet per kasvi istutuksesta rikkatorjunnan kautta aina sadonnostoon -> lauantaina 12.2. klo 10-14

Työpajat vetäjinä oman pellon puutarhurit ja personal farmerit Kirsi Keltti ja Teija Heikkinen.

Suunnitelmia sparrataan Rekolan tilan ex-viljelijä Henri Murron kanssa. Henri kertoo 1. työpajan aikana millainen muutos tehtiin Rekolan tilalla, kun tila siirtyi pysyviin penkkeihin. Henri on myös viljelyryhmän apuna työpajojen välissä tiistaina 25.1 klo 16-18.00 ja tiistai 1.2 klo 16-18.00.

Työpajojen alussa ja lopussa kuulemme myös kuulumisia muista kumppanuusmaataloustiloilta. Verkostoidutaan muiden kumppanuusmaatilojen ja -toimijoiden kanssa.

Osallistumismaksu
Työpajoihin osallistuminen maksaa 50 € / jäsen sis. osallistumisen kaikkiin työpajoihin.
Viljelyryhmään / työpajoihin otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 20 ensimmäistä.


Maksa työpajan osallistuminen Ruokaosuuskunnan tilille

Herttoniemen ruokaosuuskunta
FI31 5724 1120 0896 38
Muista laittaa maksuun viite: 20226 

Laita samalla ilmoittautuminen myös sähköpostini ruokaosuuskunta@gmail.com


Huom. Oletko etsimässä työharjoittelupaikkaa? Tule omalle pellolle ja saat ilmaiseksi osallistua työpajoihin. Pääset tutustumaan toimintaan ja viljelysuunnitelmiin.

—————-

Järjestäjänä: Kaupunkilaisten oma pelto

Yhteistyössä: KUMAKKA - kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta

Koronatiedote: Viljelytyöpajat järjestetään ryhmätilassa mutta nyt olevan koronatilanteen takia ainakin aluksi etäyhteyksillä.

Hyvinvointi

Eräs tuttavani kirjoitti viestin sadonkorjuuriemunsa keskeltä, jossa hän sanoi ” sadonkorjuu aiheuttaa jotain syvää hyvinvointia".

Olen täysin samaa mieltä eikä tuo tunne itselläni kuulu vain sadonkorjuuseen vaan kaikkiin viljelyn työvaiheisiin. Lause sai minut kovasti pohtimaan monenkirjavaa hyvinvointia ja mitä se oikeastaan on ja voisi olla.

Minulla on tällä kaudella ollut käsittämättömän arvokkaita hetkiä pellolla pääasiassa havainnoidessa toisten olemista ja tekemistä muun muassa sadonkorjuussa. Yksi näistä merkittävistä tapahtumista on olleet hetket viereisen Steinerkoulun oppilaiden kanssa. Tänä kesänä meillä kävivät esikoululaiset ja lukiolaiset useita kertoja. Lukion maatalousleirikin pidettiin keväällä meidän omalla pellolla. Ja mainittakoon, että leiriläisten suosiossa olivat nimenomaan fyysiset hommat eli kyllä sitähän tehtiin sitten tohinalla viikko. Yksi reipas ja mukava oppilas päätyi meille vielä kesätöihin kaupungin kesätyösetelin avustuksella. 

Molempien oppilasryhmien kanssa puuhattuani huomasin, ettei ryhmien dynamiikassa ollut juurikaan eroja. Siinä missä pienet ja leikkisät esikoululaiset keksivät leikin touhuun kuin touhuun ja huomioivat ympäristöä uteliaalla innokkuudella, samaa leikkiin antautumista näkyi myös isompien oppilaiden keskuudessa. Mieleenpainuvinta oli huomata ryhmien ympäristön havainnointia ja erityisesti varsinkin pienille aina yhtä lumoavaa hyönteisten ja matojen tutkimista. Esikoululaiset suhtautuivat muihin maan asukkaisiin uteliaan kaverillisesti kuin jokainen uusi otus sisältäisi kutsun seikkailuun. Nuoriso taas käsitteli muun muassa matoja hyvin lempeästi ja hillitymmin, varoen tahallisesti satuttamasta. 

Harjoittelijoiden kanssa tehty lapioanalyysi.

Harjoittelijoiden kanssa tehty lapioanalyysi.

Mieleeni jäi myös romanialaispariskunta, jotka ovat aiempinakin vuosina työskennelleet pellolla ja tulivat tänäkin kesänä pariksi viikoksi pääasiassa kitkentäaikaan. Heistä oli suuri apu ja vaikkei meillä yhteistä kieltä olekaan niin hyvään kanssakäymiseen riittää oikeastaan hyvä tahto ja työhönohjaukseen googlen kääntäjä. Olemus ja eleet kertovat kaiken muun eikä sanoja aina edes tarvita.

Nämä hetket! Hymyilen vieläkin, kun mietin miten minulle tuli onnellinen olo, kun sain olla niissä mukana. Nähdä ja kokea toisten tapaa olla ja kokea. Myös talkoissa on usein mukana lapsia, joiden perhosten perässä juoksentelemista, matohotellin perustamista ja trampoliinilla temmeltämistä on mukava katsella. Mielihyvää ja hyvinvointia tuottaa tietysti peltoympäristö ja luonto ylipäätään, mutta yhtälailla kanssaihmiset, joita tämmöinen peltoyhteisö kokoaa yhteen. 

Voisi sanoa, että olen oppinut taas tällä kaudella paljon pääasiassa siitä millaista on olla osana yhteisöä ja millaista miellyttävä kanssakäyminen on. Uteliaana ihmisenä juuri uuden oppiminen tuo minulle hyvinvointia. Tätä kaikkea se hyvinvointi voi kai olla, siis tämmöistä syvää liikuttumista hetkistä…ja paljon muuta.


Näin on kohta taas vierähtänyt yksi kausi lisää jalat maassa ja kasvot auringossa. 


Terveisin

Teija

Satokausi 2021

Screenshot_20210905_160400.jpg

Satokausi on nyt parhaimmillaan ja sadonkorjuu teettää nyt runsaasti töitä meille viljelijöille harjoittelijamääränkin pikkuhiljaa hiipuessa syksyn edetessä. Kuivasta kesästä huolimatta monet kasvit reipastuivat elokuun tuodessa sateita ja sato-osuuksissa ollaan saatu nauttia lajien runsaudesta.

5. Sato-osuus

5. Sato-osuus

Kuiva ja kuuma kesä todella teetti töitä kastelun järjestämisessä eri lohkoille ja lampikin joutui koville veden huvetessa aivan viime metreille ennen sateen tuomaa tankkausta. Osa kasveista kuten juurekset kylvettiin juuri ennen kuin pitkä kuivakausi alkoi ja kastelusta huolimatta niiden itävyys jäi alhaiseksi tai myöhästyi reippaasti, joten esim porkkanasato jää hyvin pieneksi.

Sadonkorjuun ohella tehdään alustavia lohkokohtaisia suunnitelmia ensi kaudelle, kuten valmistellaan alue valkosipuleille, jotka laitetaan vielä tänä syksynä maahan. Istukassipulit on kerätty tämän vuoden valkosipulisadosta.

Tällä hetkellä säätä tarkkaillaan ahkerasti alimpien lämpötilojen osalta ja joitakin harsosuojauksia on jo tehty kylmien öiden varalta sadon turvaamiseksi. Myös tuholaisia pidetään edelleen harsojen avulla poissa maukkaiden vihanneksiemme kimpusta. Nelijalkaisten tuholaisten torjunnassa on tapahtunut huomattava onnistuminen keväällä pystytetyn aidan ansiosta. Kokonainen lohko on voitu pitää ilman harsoja, mikä helpottaa niin viljelytyötä kuin itsepoimintaakin.

Kuiva kesä helpotti toki etanatilannetta, joka sinänsä on huojentavaa keväällä tehtyjen espanjansiruetana havaintojen vuoksi. Tilanteeseen reagoitiin heti ja myöhemmät havainnot ovat jääneet vähäisiksi

Rikkakasvipaine on kaikilla lohkoilla edelleen valtava, mutta biomuovi ja pysyvien penkkien katekangas ovat olleet hyviä keinoja vähentää kitkentää ja rikkakasvien hallintaa viljeltävillä lohkoilla. Penkkeihin istutetut kasvit pääosin selvisivät kuivan kesän haastavuudesta ja ensi kaudella niissä kokeillaan taas muita lajikkeita. Maanparannus tapahtuu vuosien saatossa, joten vielä on aikaista arvioida tämän viljelytekniikan pysyvämpiä vaikutuksia.

Se mikä tänä vuonna oli liian kuiva jakso, oli viime kesänä liian sateinen. Näin ne vuodet eroavat toisistaan ja me reagoimme parhaamme ja resurssiemme mukaan eteen tuleviin olosuhteisiin. Tämmöistä se on! Mukavaa työtä tämä on, mielellään tehdään ja sehän riittää. Olosuhteet kumppanuusmaataloudelle saisivat olla vakaammat. Siinä on vielä suuri harppaus edessä. Vakaassa yhteisössä kaikilla on hyvä olla.

Kumppanuusmaatalouden epävarmuus ja marginaaliasema vaikeuttaa pitkäntähtäimen suunnittelua, joka olisi edullista sekä maaperälle, että toiminnan sujuvuudelle. Jatkosuunnitelmien tekeminen on aina epävarmaa. Ihannetilanteessa viljelysuunnitelmia voisi tehdä vuosiksi eteenpäin. Myös yhteisöä rakentavia suunnitelmia olisi mahdollista tehdä enemmän.

Edelleen viljelijänä ihmetyttää, miksei kumppanuusmaatalous ole lähtenyt lentoon Suomessa. Viime viikkojen julkinen keskustelu on edelleen tukenut tätä ajatusta. Aina sopii toivoa, että jokaisesta keskustelusta syntyy edes jokin pieni uusi ajatus jossain.

Harjoittelijat tuovat aina ihanan vaihtelevan lisän peltoyhteisöömme eikä tämä vuosi ollut siltä osin poikkeus. Kiitos♡ Miten sattuukin niin hyvää porukkaa meille hommiin oppimaan. Johtuuko se osin siitä, että meillä on niin hyvä meininki, ehkäpä, koska niinhän meillä on. Meidän viljelijöiden kesken (tänä kesänä myös täydentävänä voimana KIMMO) vallitsee hieno ajatusten ja tunteiden synkronia, joka toivottavasti kantaa kaikkiin kohtaamisiin, joita kasvukauden aikana pellolla tapahtuu. Nyt kohtaamisten vieläpä yleistyen, kun itsepoimijat ilmestyvät pellolle läpikäymään sadonjakokohtaisen vihannespolkunsa.

Itsepoiminta on ollut kokonaisuudessaan positiivinen kokemus molemminpuolin. Palaute on edelleen tervetullutta. Mukava, että niin moni lähti kokeilemaan. Kohtaamisten ja keskusteluiden perusteella itsepoiminta vastasi juuri niihin aiheisiin, joihin sen oli ajateltu eli madalsi kynnystä tulla pellolle, oppi uutta, lähensi suhdetta viljelyyn. On mukava nähdä jäseniä useammin ja vuorovaikutuksesta syntyy aina jotain uusia ajatuksia.

Tapaamisiin,

Kirsi ja Teija

Kahdet isot talkoot on vielä luvassa 18.9. Ja 17.10.

Minäkin haluaisin ruokani tuottajaksi ikioman viljelijän

Näin kirjoitti 24.8.2021 Helsingin sanomien kulttuuritoimittaja Suvi Ahola. Lopussa haaste Suville ja muille ikiomasta viljelijästä haaveileville.

Minäkin haluaisin ruokani tuottajaksi ikioman viljelijän

Suvi Ahola HS

TÄNÄ ILTANA pohjois­helsinkiläisellä pysäköinti­paikalla on taas vilinää, kun lähi­seudun asukkaat hakevat tilaamiaan tuotteita Reko-torilta. Itsekin lähden noutamaan munia, vegaanisia karjalanpiirakoita, mustikoita sekä kasvis­kassia, jossa on porkkanoita, pikkusipuleita, pensas­papuja ja kurpitsa. Ja tietysti kimchiä raaseporilaiselta kaalin­hapattajalta. Tarjolla on myös tuoretta kalaa, luomulihaa, viljatuotteita ja leivonnaisia, etnisiä ruokia ja hunajaa. Tuottajat tulevat eri puolilta Etelä-Suomea. Kaikki tämä maksaa enemmän kuin marketeissa, mutta se ei näytä haittaavan: juurekset ja munat ovat luomunakin niin halpoja, että asiakkaita parkkipaikalla riittää.

REKON KALTAINEN myynti- ja jakelumalli (nimi on lyhenne termistä rejäl konsumtion eli reilu kulutus) toimii siis hyvin. Vielä pitemmälle visioi Rafael Donner, entinen toimittaja ja nykyinen puutarhuri­opiskelija ja Länsi-Uudenmaan slow food -yhdistyksen varapuheenjohtaja. Yhdistyksen tuoreessa julkaisussa Donner esittelee alun perin kanadalaisen idean siitä, että kuluttajaryhmillä – kuten meillä tapanilalaisilla – voisi olla suorastaan ikiomia viljelijöitä ja muita ruoantuottajia. Jos satakin perhettä hankkisi tuoreita elin­tarvikkeita samalta tuottajalta, se voisi taata tälle toimeentulon. Kuluttaja taas arvostaisi lyhyttä matkaa pellosta pöytään ja mahdollisuutta pysyä selvillä ruokansa alkuperästä.

Miten kiinnostava ajatus. Minäkin haluaisin ikioman viljelijän.

DONNER myöntää, että idea kuulostaa vielä utopialta, mutta hän perustelee sen toimivuutta mielestäni hyvin. Maataloudessa keski-ikä on nousemassa, eikä alalle aikovien nuorten (kuten 31-vuotiaan Donnerin) arvoperusta ole välttämättä sama kuin edeltävien sukupolvien. Tärkeää on toki saada elantoa, samoin se, että voi tehdä työtä yhteydessä vuodenaikoihin, luontoon ja sen kiertokulkuun. Yhtä merkittävää, ehkä käänteentekevääkin, on se, jos työ näkyy konkreettisesti siinä, miten maatalous vaikuttaa ilmastoon, maaperään ja veteen. ”Huolimatta haasteista – tai ehkä juuri niistä johtuen – näen viljelyn tulevaisuuden alana”, Donner kirjoittaa.

Tähän haasteeseen haluan vastata. Kunhan on kestävää tuotantoa, minä pysyn sen maksavana asiakkaana.

Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimittaja.

—-Vastaus Suvin kolumniin———-

Sen ei tarvitse olla utopiaa vaan se on ollut Suomessa mahdollista jo 10-vuotta. Toimittaja Suvi päättää sanansa: “Tähän haasteeseen haluan vastata. Kunhan on kestävää tuotantoa, minä pysyn sen maksavana asiakkaana.” Oletko Suvi valmis ? Me olemme. Liity mukaan ja ole mukana kestävässä tuotannossa jo nyt.

Heinäkuun tarjous: Liity nyt mukaan

Moi,

nyt heinäkuussa on vielä mahdollisuus tulla mukaan satokauteen 2021. Otamme uusia jäseniä ruokaosuuskuntaan.

Nyt heinäkuun liittymistarjouksena saat 100 euron alennuksen liittymismaksusta. Maksat vain kertaluonteisen 70 euron osuusmaksun.

Lisäksi olemme jakaneet alkukauden kaksi ensimmäistä satoa, joten alensimme myös satomaksuja kaudelle 2021, joka käynnistyy viikolla 30. Liity sitä ennen ja saat 20 % alennusta satomaksuista.

HEINÄKUUN TARJOUS:
Liity mukaan nyt ja maksa uutena jäsenenä vain 70 € osuusmaksu (norm. 170 €, alennus on 100 € liittymismaksusta) ja satomaksut loppukaudelle 2021:
Nouto sadonjakopisteestä 360 € (norm. 450 €)
Nouto pellolta itsepoimien 230 € (norm. 288 €)

Saat luomukasviksia joka toinen viikko suoraan omalta pellolta.

Lue lisää ja liity mukaan. Tervetuloa!

Liity tästä
200767696_4502324899777547_8294967112175103035_n.jpeg
IMG_20210617_064020.jpeg

Satokauden ensimmäinen sato

Satokauden ensimmäinen sato

Oman pellon kymmenes satokausi alkoi torstaina 18.6.2021. Vietämme Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon juhlavuotta.

Some-kanavat alkoivat piipata oman pellon kasviskuvilla. Ensimmäinen sato-osuus sisälsi varhaissipulinipun, rukolaa, mizunaa, maa-artisokkaa, salaatteja, retiisejä, raparperia ja basilikan taimen.

200767696_4502324899777547_8294967112175103035_n.jpeg

Jäsenet ovat hakeneet satoa sadonjakopisteistä, joita on kuusi kappaletta. Sadonjakopisteet sijaitsevat pellon lisäksi Herttoniemenssä, Kalasatamassa, Kampissa, Arabianrannassa ja Nihtisillalla.

Nyt uutena “sadonjakopisteenä” on itsepoiminta pellolta. Kokeilemme mallia ensimmäisen kerran tänä vuonna. Kehitämme yhdessä jäsenten kanssa mallia, jossa viljelijät hoitavat viljelykset ja jäsenet pääsevät itse sadon keräämään suoraan pellosta.

Viljelijämme eli personal farmer auttaa jäseniä ja opastaa itsepoiminnan alussa. Kuvassa personal farmer Teija ohjeistaa jäseniä, että ensimmäinen peltokokemus on hyvä ja onnistunut.

201247818_10159551022858729_8378176945582318745_n.jpeg

Kehitämämme kumppanuusmaatalousmalli muokkaa meitä jäseniä kasvispainotteisempaan ruokailuun ja luontevasti muuttaa ruokailumme satokauden aikana sesonkien mukaiseksi. Kun saamme sato-osuuden niin tiedämme että tämä on puhtainta, tuoreinta ja juuri nyt parasta.

Nyt itsepoiminta lisää kokemuksellisuutta satokauden aikana. Olemme kauden alusta pitkälle syksyyn näkemässä miten luonto muuttuu ja kasvaa. Vierailemme pellolla useammin ja säännöllisesti hakemaan sato-osuutemme. Miten kivaa on poimia itselle salaatit penkistä ja pyöräillä kotiin valmistamaan ruokaa, joka on vain hetki sitten kasvanut pellolla.

201194525_4135500119843729_6426889287668146385_n.jpeg

Satokausi on käynnistynyt ja yritämme jakaa tännekin tietoa, että tiedät kuka ruokasi kasvattaa ja missä?

Tiesitkö, että Norjassa on yli sata kumppanuusmaatilaa, joissa on itsepoiminta. Meillä käydään mansikoita ja marjoja keräämässä, mutta miksei myös kasviksia?

Otamme uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan ja lue lisää jäsenyydestä alla olevan linkin takaa.

Liity mukaan

Kuvat: Kaupunkilaisten oma pelto, kuvaajat: Teija Heikkinen, Saija Pellikka, Olli Repo

Oletko vailla kesätyöpaikkaa?

Oletko vailla kesätyöpaikkaa?

Tarjoamme kesätöitä neljälle vuosina 2003–2006 syntyneelle vantaalaiselle tai vuosina 2004–2005 syntyneelle helsinkiläiselle nuorelle, jolla on kaupungin kesätyöseteli.

Valitse itsellesi sopiva kesätyöjakso:

  • 1. jakso ma 7.6. - pe 18.6.2021 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa (10 työpäivää)

  • 2. jakso ke 16.6.- ke 30.6.2021 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa (10 työpäivää, huom. juhannusaatto 25.6. ei ole työpäivä)

Työn kuvaus: Työpaikkana on luomupelto, jossa ruokaosuuskunta viljelee monipuolisesti erilaisia vihanneksia avomaalla ja kausihuoneessa. Työtehtävinä on istutusta ja kitkentää, mikä on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta pellolla on 40 eri kasvilajia, joten työssä on vaihtelua ja tilaisuus oppia luomuviljelyn periaatteita ammattitaitoisten viljelijöiden ohjauksessa. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (säänkestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä odotetaan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja hyvää asennetta.

Työaika: 6.5 tuntia per päivä eli klo 8.30-15.00 on työaika (sis. ruokatunnin) . Kesätyö on 10 työpäivän pituinen. Katso ylhäältä työjaksot.

Tarjoamme: 450 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta.

Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli, joka viljelee satokauden kasviksia osuuskunnan jäsenille. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.

Hakuaika Jos olet  vuosina 2003–2006 syntynyt vantaalainen tai vuosina 2004–2005 syntynyt helsinkiläinen, jolla on kaupungin kesätyöseteli, niin voit hakea kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Jos kesätyö maatilalla kiinnostaa, niin laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen, mutta pakollinen) osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ. Hakemuksessa on oltava vähintään nimi, kotiosoite, yhteystiedot ja syntymäaika. Kerro myös miksi haluaisit tulla kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Kerrothan myös muutamalla sanalla itsestäsi. 

Kerro myös kumpi työjakso sopisi sinulle parhaiten.

Hakuaika päättyy jo pe 28.5.2021. Vain sitä ennen tulleet kesätyöhakemukset otetaan huomioon. Hakemusten perusteella valitaan kesätyöntekijät vuodelle 2021. Kesätyöpaikan saaneille ilmoitetaan kesätyöpaikasta sähköpostitse viimeistään ti 1.6. mennessä.

(Pien)yhteisö

”Ekosysteemisyys ilmenee syömisessä. Se mitä syömme, ei kosketa meitä vain henkilökohtaisesti, vaan syömällä kytkeydymme muuhun ympäristöön. Mikrobit ovat linkki luonnon ja itsemme välillä.”

 ”Mikrobioottinen alitajunta on vastuussa monista vieteistämme ja haluistamme sekä tunteistamme ja fyysisestä ja mentaalisesta terveydestämme. Mikrobeilla on todella valtaa. On kiinnostavaa pohtia missä määrin kehomme tuntemukset kumpuavat suolistosta. Sisälläni oleva mikrobikuiskaaja koostuu mikrobeista sisuksissani ja sen suhteista ympäröiviin olennaisiin seikkoihin. Meissä asuu mikrobiaalinen ekosysteemi, jonka kautta olemme yhteyksissä muihin ekosysteemeihin.” –Elonkehä 4/2020

Pellolla puuhatessa tulee laitettua kädet multaan, maisteltua lehtiä sieltä sun täältä. Ihoon hiertyy maanperän eliöstöä kontatessani milloin istuttamassa, kitkemässä tai keräämässä. Maanparannuksen lomassa pyörittelen ja hierrän maata käsissäni arvioiden ja pohdiskellen. Mieleeni palaa englannin kielinen termi omnipresent = kaikkialla samanaikaisesti läsnäoleva. Tunnen sen upottaessani sormeni maahan. Vaikutus alkaa, me sekoitumme. Olen tässä ja mikrobit ovat myös, samaan aikaan läsnä kaikkialla.

Käsityksemme itsestämme selvärajaisena, erillisenä muusta on mullistunut mikrobitutkimuksen myötä.  Jatkuva vuorovaikutus ja yhteismuodostuminen ympäristön kanssa parantavat käsitystämme osana kaikkeutta. Esimerkiksi sohvalla lukiessani ymmärrän yhtäkkiä, että kehoni vuorovaikuttaa sohvan kanssa. Ihollani olevat mikrobit ja sohvan mikrobit sekoittuvat keskenään. Missä minä lopun ja mistä sohva alkaa? Saman kokemuksen olen saanut usein luonnossa oleskellessani. Onko tämä se luontoyhteys, josta viime vuosina on yhä laajemmin puhuttu? Että se ei olekaan ainoastaan sielullinen kokemus, joka kumpuaa muistoista ja kokemuksista, aistien tuomista vanhoista tarinoista vaan myös mikrobien positiivisista vaikutusta terveyteemme. Kuulumme myös elimellisesti osaksi luontoa, meissä on luontoa. Paljon on puhuttu myös siitä, miten perheenjäsenten mikrobiomi eläytyy toisiinsa eli samankaltaistuu. Meillä on sisäinen yhteys toisiimme.

Myös terveyden näkökulmasta on tärkeää ruokailijana olla tekemisissä maan kanssa, josta ruoka kasvaa. Tällä kymmenvuotiskaudella talkoilu pellolla ei ole enää ainoa mahdollisuus saada kädet maahan vaan nyt jäsenet pääsevät myös itse poimimaan satoaan ja siten vuorovaikuttautumaan maan kanssa. Itsepoimijoiden määrä on yllättänyt positiivisesti. Yhteinen suunnittelupalaverimme poiki mukavasti huomioonotettavia vinkkejä, joilla saamme ohjattua itsepoimijat uuden alkuun. On jännittävää päästä ohjaamaan teitä satonne äärelle kunhan kevättyöt saadaan tehtyä ja kasvua päästy seuraamaan.

20200618_130748.jpg

Lähteitä: Elonkehä lehti ja Microbes and other shamanic beings- Cesar E Giraldo Herrera

 

Terveisiä toukotöistä, Teija