Screenshot_20210905_160400.jpg

Satokausi on nyt parhaimmillaan ja sadonkorjuu teettää nyt runsaasti töitä meille viljelijöille harjoittelijamääränkin pikkuhiljaa hiipuessa syksyn edetessä. Kuivasta kesästä huolimatta monet kasvit reipastuivat elokuun tuodessa sateita ja sato-osuuksissa ollaan saatu nauttia lajien runsaudesta.

5. Sato-osuus

5. Sato-osuus

Kuiva ja kuuma kesä todella teetti töitä kastelun järjestämisessä eri lohkoille ja lampikin joutui koville veden huvetessa aivan viime metreille ennen sateen tuomaa tankkausta. Osa kasveista kuten juurekset kylvettiin juuri ennen kuin pitkä kuivakausi alkoi ja kastelusta huolimatta niiden itävyys jäi alhaiseksi tai myöhästyi reippaasti, joten esim porkkanasato jää hyvin pieneksi.

Sadonkorjuun ohella tehdään alustavia lohkokohtaisia suunnitelmia ensi kaudelle, kuten valmistellaan alue valkosipuleille, jotka laitetaan vielä tänä syksynä maahan. Istukassipulit on kerätty tämän vuoden valkosipulisadosta.

Tällä hetkellä säätä tarkkaillaan ahkerasti alimpien lämpötilojen osalta ja joitakin harsosuojauksia on jo tehty kylmien öiden varalta sadon turvaamiseksi. Myös tuholaisia pidetään edelleen harsojen avulla poissa maukkaiden vihanneksiemme kimpusta. Nelijalkaisten tuholaisten torjunnassa on tapahtunut huomattava onnistuminen keväällä pystytetyn aidan ansiosta. Kokonainen lohko on voitu pitää ilman harsoja, mikä helpottaa niin viljelytyötä kuin itsepoimintaakin.

Kuiva kesä helpotti toki etanatilannetta, joka sinänsä on huojentavaa keväällä tehtyjen espanjansiruetana havaintojen vuoksi. Tilanteeseen reagoitiin heti ja myöhemmät havainnot ovat jääneet vähäisiksi

Rikkakasvipaine on kaikilla lohkoilla edelleen valtava, mutta biomuovi ja pysyvien penkkien katekangas ovat olleet hyviä keinoja vähentää kitkentää ja rikkakasvien hallintaa viljeltävillä lohkoilla. Penkkeihin istutetut kasvit pääosin selvisivät kuivan kesän haastavuudesta ja ensi kaudella niissä kokeillaan taas muita lajikkeita. Maanparannus tapahtuu vuosien saatossa, joten vielä on aikaista arvioida tämän viljelytekniikan pysyvämpiä vaikutuksia.

Se mikä tänä vuonna oli liian kuiva jakso, oli viime kesänä liian sateinen. Näin ne vuodet eroavat toisistaan ja me reagoimme parhaamme ja resurssiemme mukaan eteen tuleviin olosuhteisiin. Tämmöistä se on! Mukavaa työtä tämä on, mielellään tehdään ja sehän riittää. Olosuhteet kumppanuusmaataloudelle saisivat olla vakaammat. Siinä on vielä suuri harppaus edessä. Vakaassa yhteisössä kaikilla on hyvä olla.

Kumppanuusmaatalouden epävarmuus ja marginaaliasema vaikeuttaa pitkäntähtäimen suunnittelua, joka olisi edullista sekä maaperälle, että toiminnan sujuvuudelle. Jatkosuunnitelmien tekeminen on aina epävarmaa. Ihannetilanteessa viljelysuunnitelmia voisi tehdä vuosiksi eteenpäin. Myös yhteisöä rakentavia suunnitelmia olisi mahdollista tehdä enemmän.

Edelleen viljelijänä ihmetyttää, miksei kumppanuusmaatalous ole lähtenyt lentoon Suomessa. Viime viikkojen julkinen keskustelu on edelleen tukenut tätä ajatusta. Aina sopii toivoa, että jokaisesta keskustelusta syntyy edes jokin pieni uusi ajatus jossain.

Harjoittelijat tuovat aina ihanan vaihtelevan lisän peltoyhteisöömme eikä tämä vuosi ollut siltä osin poikkeus. Kiitos♡ Miten sattuukin niin hyvää porukkaa meille hommiin oppimaan. Johtuuko se osin siitä, että meillä on niin hyvä meininki, ehkäpä, koska niinhän meillä on. Meidän viljelijöiden kesken (tänä kesänä myös täydentävänä voimana KIMMO) vallitsee hieno ajatusten ja tunteiden synkronia, joka toivottavasti kantaa kaikkiin kohtaamisiin, joita kasvukauden aikana pellolla tapahtuu. Nyt kohtaamisten vieläpä yleistyen, kun itsepoimijat ilmestyvät pellolle läpikäymään sadonjakokohtaisen vihannespolkunsa.

Itsepoiminta on ollut kokonaisuudessaan positiivinen kokemus molemminpuolin. Palaute on edelleen tervetullutta. Mukava, että niin moni lähti kokeilemaan. Kohtaamisten ja keskusteluiden perusteella itsepoiminta vastasi juuri niihin aiheisiin, joihin sen oli ajateltu eli madalsi kynnystä tulla pellolle, oppi uutta, lähensi suhdetta viljelyyn. On mukava nähdä jäseniä useammin ja vuorovaikutuksesta syntyy aina jotain uusia ajatuksia.

Tapaamisiin,

Kirsi ja Teija

Kahdet isot talkoot on vielä luvassa 18.9. Ja 17.10.