Näin Kaupunkilaisten oma pelto solahtaa lapsiperheen arkeen

kallio_family_P1320695.jpg

Kun Kaupunkilaisten oman pellon satokausi loppuu marraskuussa, herttoniemeläinen kahden lapsen äiti ja ruokatalouden tutkija Galina Kallio hämmentyy.

Satokaudella saamme ison osan ruuista Kaupunkilaisten omalta pellolta, ja kaupasta käymme vain täydentämässä satoa. Minulla kestää monta kuukautta tottua siihen, että taas pitää koko ajan käydä kaupassa

Kallioilla lapset osallistuvat ruuanlaittoon ja kulkevat myös pellolla mukana talkoissa. Kallio itse nauttii pellolla vietetystä ajasta ja on halunnut tehdä talkoita enemmän kuin edellytetään.


Oman pellon sato ei ole maultaan eikä muutenkaan mitenkään verrattavissa kaupasta haettavaan ruokaan. Ennen kuin kädessä on se mustajuuri, niin lapset ovat käyneet pellolla istuttamassa herneitä ja kastelleet istutuspenkkejä vesipyssyillä
— Kallio kertoo.

Lapsille Omalla pellolla touhuaminen on hauskaa. Sato-osuus on myös kätevä tapa tutustua erilaisiin vihanneksiin ja kasviksiin. Perheen 4- ja 7-vuotiaat pojat pitävät etenkin sosekeitoista.

"Saatan esimerkiksi paahtaa uunissa juureksia aikuisille, mutta lapsille teen sosekeiton. Lapset pitävät esimerkiksi pinaatista ja punajuuresta, mutta aina se ei mene ihan siinä perusmuodossa”, Kallio kertoo.

Lapset osallistuvat myös ruuanlaittoon, etenkin kuorimiseen ja pilkkomiseen. Esimerkiksi härkäpapujen käsittely on ollut mukavaa puuhaa koko perheelle.


Raaka-aine edellä

Kallion perheessä ruuanlaitto keikahtaa satokaudella päälaelleen. Kun talvella mennään resepti edellä, satokaudella tähti on raaka-aine. ”Kun usein katsotaan ensin resepti ja hankitaan siihen raaka-aineet, tässä se menee toisinpäin. Meillä on aineet valmiina ja saamme tehdä niistä ihan mitä haluamme. Mielestäni tämä on monella tasolla se, miten koko meidän ruokatalous pitäisi organisoida, jotta se olisi kestävämpää. Tämä on myös todella luovaa”, Kallio sanoo.

Myös tuotteiden laatu on Kalliolle tärkeää. Hänen mukaansa Oman pellon kasviksia ei voi verrata edes samassa lauseessa kaupan tarjontaan. ”Ne ovat ihan erilaisia. Jopa se rakenne on tosi erilainen, esimerkiksi kaupan porkkanat ovat usein tosi vetisiä verrattuna Oman pellon kasviksiin”, Kallio sanoo.


Vuosi vuodelta huomaan, että tämä on ihan helmi. Tämä on parantanut meidän elämänlaatua ihan hirveästi.

Galina Kallion herkku: Oman pellon härkäpavut
”Olen käyttänyt härkäpapuja esimerkiksi tuoreina, vähän käsiteltyinä salaattiin. Se on uskomattoman herkullinen raaka-aine, joka palkitsee maullaan.”


Tule mukaan toimintaan !

Liity nyt

”Sieltähän tuli muutakin kuin pelkkää perunaa” 

päivihalonen.jpg

Yksin asuva Päivi valitsi kokonaisen sato-osuuden

 

Kun Päivi Halonen saa sadonjaossa Kaupunkilaisten oman pellon porkkanoita, ei hän kaiva laatikosta kuorimaveistä. 

 
Usein vain pesen niistä mullat pois. Ei luomua tarvitse kuoria. Naateista teen esimerkiksi pestoa pastakastikkeeksi.
— Halonen kertoo
 

Oman pellon parsakaaleista Halonen syö hennot varretkin. Luomuparsakaalin varsi on parhaimmillaan herkullista syötävää eikä mitään biojätettä.

Halonen oli mukana perustamassa Kaupunkilaisten omaa peltoa vuonna 2011. Perustamiskokouksessa hän ei vielä ostanut omaa sato-osuutta, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen Halonen on ottanut joka vuosi kokonaisen sato-osuuden biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia.  

Halonen asuu yksin kissansa kanssa. Alkuun arvelutti, tuleeko kokonainen sato-osuus todella käytettyä, pitäisikö tyytyä puolikkaaseen vai jättää kokonaan ottamatta. Pienet kotitaloudet suosivat puolikkaita sato-osuuksia, mutta jos kokkaa paljon, kuluu kokonainen sato-osuus helposti.

 
Ei sieltä tule säkkitolkulla perunaa, vaikka satomäärät vaihtelevatkin säiden mukaan. Oman pellon jäsenten Facebook-ryhmässä jaetaan reseptejä ja vinkkejä, miten runsaammankin sato-osuuden saa nopeasti käsiteltyä myöhempää käyttöä varten. Itse tein viime syksynä punajuurista etikkapunajuuria
— kertoo Halonen
 

Lähellä tuotettu luomuruoka maistuu paljon paremmalta kuin kolmen rahtiterminaalin kautta kiertänyt tehoporkkana. Pellolla on panostettu lajikkeisiin ja siihen, että ketju pellolta pöytään on lyhyt.

 
Pellolla viljellään aika vanhoja lajikkeita, jotka maistuvat erilaiselta kuin kaupan vastaavat. Esimerkiksi porkkanalajikkeemme on hyvin makea. Ja toki se maistuu paremmalta, kun on saanut itse olla kasvattamassa
— sanoo Halonen
 

Täyteen sato-osuuteen kuuluu 14 tuntia talkootöitä kesäkuulta marraskuulle ulottuvan satokauden aikana. Ne voi tehdä esimerkiksi peltotöissä, sadonjaossa kaupungissa tai muissa osuuskuntaa auttavissa töissä. Jos ei huvita yhtään, pääsee talkoista eroon rahalla.

 
Talkoominimi tulee tehtyä ihan huomaamatta. Itseäni tässä kiinnostaa yhteisöllisyys. Minulla oli aiemmin oma palsta Espoossa, mutta menetin sen, kun muutin Helsinkiin. Tässä pääsee tekemään yhdessä, ja jokainen voi omien voimiensa ja kiinnostuksensa mukaan osallistua
— sanoo Halonen
 

Päivin lempiherkku omalta pellolta: salaatit ”Oman pellon maassa kasvaneet salaatit maistuvat ihan erilaisilta kuin kaupan vesiviljellyt lajikkeet. Ne ovat ruokaisia ja paksulehtisiä, maku on tuttu lapsuudestani. Ihanan rapeita salaatinlehtiä voi pilkkoa vaikka lettutaikinaan.”

 

Tervetuloa mukaan!

Liity nyt

Comment

Taikuri toukokuu

Viime viikko toi tullessaan kesän: lehdet puihin, helteen, pellolla peräkanaa kiitävät traktorit. Valkovuokot tuikkivat pientareilla, tauoton lintukonsertto soi taustalla ja pelto kohisee kuivuessaan auringon alla. Helle on jatkunut myös tämän viikon, mikä on aiheuttanut luonnon supernopean kukkaanpuhkeamisen. Kiirettä pitää kun tahdissa yrittää pysyä! Lantakompostia on levitetty, peltoa äestetty ja penkkejä tehty traktorit kuumina.

Äestys ja lisälannoitus sulassa sovussa

Äestys ja lisälannoitus sulassa sovussa

Näin istuu sipuli

Näin istuu sipuli

Pellolla on tällä hetkellä niukalti harjoittelijoita, joten olemme keränneet apukäsiä yhteen viettämällä ahkerasti talkoita. Ensimmäiset talkoot olivat lauantaina 12.5., jolloin haketettiin risuja tienvarresta sekä aloitettiin sipulinistutuspuuhat. Suurkiitos kaikille talkoolaisille!

Ensimmäiset viikkotalkoot olivat eilen, keskiviikkoiltana, ja siellä fasaaniherran siivenlätkeen ja huudahdusten tahdissa talkooporukalla siloittelimme penkkirivejä porkkana- ja palsternakkakylvöjä varten. Porkkanansiemenet ovat nyt päässeet turvallisesti maan uumeniin ja voimme täten keskittyä odottamaan ihanaa, maukasta ja runsasta satoa. Odotellessa saamme toki myös vähän kitkeä ja mullata… Mutta kaikki aikanaan!

Jussi-perunan maahanmeno

Jussi-perunan maahanmeno

 

 

Jussi-peruna on niin ikään päässyt vihdoin maan syliin mukuloita tuottamaan. Myös Rekolan puutarhalta saapuneita ensiluokkaisen hehkeitä taimia on ilolla istutettu. Kyssäkaalit ja salaatit istahtivat penkkeihinsä sieviin riveihin ja sipulinistutusrupeama jatkuu edelleen. Sipulin jälkeen vuorossa on sellerin istutus.

 

 

 

 

Kätevä harjoittelijamme Santeri nikkaroi meille pellon reunaan uuden kasvulavan, joka pohjustettiin pahvilla ja täytettiin lantakompostilla sekä ostetulla luomumullalla. Lavaan pääsivät päiviään paistattelemaan ruohosipulit, ja niille seuraksi myöhemmin istutetaan ainakin erilaisia kukkia. Vanhoissa kasvulavoissa kasvuaan jatkavat entiseltä yrttimaalta paikalle muuttaneet lipstikka, saksankirveli, salvia ja iisoppi.

Kasvulava vielä jalat kattoa kohti

Kasvulava vielä jalat kattoa kohti

Ruohosipuli uudessa sijainnissaan

Ruohosipuli uudessa sijainnissaan

Eräänä päivänä sadepilviä näkyi, mutta sadetta ei..

Eräänä päivänä sadepilviä näkyi, mutta sadetta ei..

Koska nyt on tähtihetki kylvää ja istuttaa peltoon kaikkea mitä suinkin kynnelle kyetään kaikkien mahdollisten apukäsien suosiollisella avustuksella, päätimme järjestää talkoot myös tämän viikon sunnuntaina 20.5. Lämpimästi, ellei peräti helteisesti tervetuloa!

Comment

Jos huhtikuussa paita päällä halkoja hakataan, niin toukokuussa turkki päällä toukoja kylvetään.

Huhtikuu kääntyi vapun rientojen myötä toukokuuksi. Sen saattelemana taivaalle on ilmestynyt iloisesti paistava ja niin mukavasti lämmittävä, eriskummallinen valoilmiö, joka toivottavasti ehtii kuivattaa meidän peltoja sen verran, että päästään vihdoin muokkaamaan ja lannoittaamaan kasvulohkoja. Huhtikuussa kasvit valmistautuivat pikkuhiljaa kasvuunlähtöön, nestekierrot alkoivat puissa, silmut vihertyivät ja turposivat odottamaan ensimmäisiä helteitä. Ja nyt parin päivän lämpimän jakson jälkeen joka puolella näkyy raikasta, uutta elämää. Lehtipuissa on neonvihreistä hiirenkorvista muodostuvia koristeellisia helminauhoja, heinät ja sarat kurottavat kohti periferiaa, irti syleilevästä maanlämmöstä. Valkosipulilohkolla tehtiin tärkeä, ensimmäinen kitkentä ja kevätlannoitus. 

IMG_20180430_095802.jpg

Kevään alkamisen merkkejä ovat myös viereisestä Vantaan Steinerkoulusta pellolle harjoitteluun saapuvat oppilaat ja luokkaryhmät, jotka tekevät pellolla ajankohtaisia töitä talkoohengessä. Kuluneella viikolla saimme avuksemme neljä lukiolaista, jotka nopeuttivat huomattavasti yrttimaan siirtoa Mustosesta pellolle, sekä auttoivat ensimmäisiin sadonjakoihin tulevien yrttien kylvöissä. Lisäksi muokkasimme, lannoitimme ja uudellen istutimme maa-artisokkamaan, lannoitimme marjapensaat ja rassasimme hieman traktorin koneita alkavaa viikkoa silmällä pitäen.

Viime viikolla saimme ensimmäisen taimitoimituksen Rekolan puutarhalta. Onneksi kelit ovat lämmenneet sen verran, että tällä viikolla päästään jo istutuspuuhiin. Avomaalla viljeltäessä kasvukautta ei pysty, eikä kannata suunnitella liian tarkasti. Viime vuoteen verrattuna olemme jäljessä kolmisen viikkoa vaikka suunnittelutyöt ja tilaukset tehtiin hyvissä ajoin helmi-maaliskuussa. Kylmä huhtikuu venäytti aikatauluja yllättäen pitkäksi. Muokkaustöiden ja lannoittamisen aloittamisesta jopa haaveilu oli huhtikuun puolella rikollista toimintaa, sillä jos märälle savipellolle menee raskaalla kalustolla, se tiivistää maata aiheuttaen hapenpuutteen, jonka seurauksena pieneliöstö maaperässä kokisi massakuoleman. Yksinkertaisesti; seitsemän vuoden työ valuisi yhden ajokerran vuoksi täysin hukkaan. Sitähän emme halua! 

Avomaalla pellon kuivumista ei voi ennakoida pitkällä aikajänteellä, jokainen kasvukausi on ainutlaatuinen. Kasvihuonetuotannossa puolestaan sääolosuhteita voidaan optimoida keinotekoisesti, joten kasvuunlähtö on huomattavasti varmempi ja nopeampi prosessi. Tämän kontrastieron saimme kokea juurikin menneellä viikolla, kun ensimmäinen toimitus saapui Rekolasta. Heillä loppuu tila kesken taimikasvihuoneessa ja vanhat taimet joutaa pois uusien tieltä, joten taimia kuljetetaan pellolle maaliskuussa laadittujen tilausaikataulujen perusteella. Hyvänä puolena on kuitenkin se, että taimet, jotka saimme ovat uskomattoman terveitä ja hyvänlaatuisia.

Mainittakoon Rekolan puutarhasta sen, että se toimii Rekolan biodynaamisen tilakokonaisuuden osana, erillisenä yritysyksikkönä. Rekolan biodynaaminen tila on Suomen ensimmäinen ja täten vanhin biodynaaminen maatila, jonka repertuaariin kuuluvat mm. viljanviljely, lihakarja, mansikat, leipomo, vihannekset ja uutena tuotantohaarana taimisto. Taimituotanto oli kesällä 2016 lähinnä väsyneiden työpäivien päätteksi ilmoille heitetty, huomoristinen pläjäys ja ainoastaan pilke silmänkulmassa. Rekolassa kuitenkin märehtiminen on jätetty lehmien tehtäväksi, joten loppusyksystä 2016 investointitukihakemukset olivat jo vireillä pirkanmaan Ely-keskuksessa. Ja nyt keväällä 2018 vastaanotimme historiallisen, ensimmäisen taimierän Kaupunkilaisten omalle pellolle! Kaikki kunnia Henri Murrolle kiitettävästä työstä!

 

Kesälomilla jos satutte matkustamaan Tampereen suuntaan, niin suosittelen käymään vierailulla Rekolan biodynaamisella tilalla, erittäin idyllinen miljöö ja lämmin vastaanotto. Lisäksi vinkkinä niille, jotka eivät harrasta kotimaamatkailua ja muille myös; 
Henriä voi käydä moikkaamassa Annalan Taimitorilla 17.5 ja napata matkaansa muutaman rakkaudella kasvatetun taimen.

Pellolla meininki jatkuu aurinkoisena ja toimeliaana, kääritään hihoja ja valmistaudutaan pysymään luonnon tahdissa mukana! 

Tervetuloa lauantaina 12.5 talkoisiin. Ottakaa äidit mukaan, raitis ilma ja hyvä seura on paras lahja!

Verkkaisena keväänä

Verkkaisena keväänä

Kas niin humautti huhtikuu lumet pois ja saivat jääkukat vaihtua leskenlehtien kautta krookuksissa suriseviin mehiläisiin.

Tehtävä tietysti on: löydä kuvasta mehiläinen!

Tehtävä tietysti on: löydä kuvasta mehiläinen!

Tänä keväänä varsinaisia peltotöitä ei ole vielä huhtikuun lopullakaan päästy tekemään savipeltojen sitkeän märkyyden takia, mutta toiveikkaina seuraillaan auringon ja tuulen kuivattavia vaikutuksia. Jussi-varhaisperuna odottelee jo malttamattomana pellon laidalla pääsyään maan uumeniin. Toivottavasti viimeistään vapuksi päästään istutuspuuhiin!

Pellonmuokkaustöihin pääsyä vartoessa on maasta nostettu maa-artisokkaa ja palsternakkaa, jotka ansiokkaasti ovat maan alla talvensa viettäneet. Palsternakkaa nostettiin paitsi omalta pellolta, myös Mäntsälässä Heinolan biodynaamisen tilan pellolta, jossa sitä oli yli tilan oman tarpeen. Kaupunkilaisten oman pellon työntekijät ja harjoittelijat viettivät Mäntsälässä yhden iloisen päivän saaden saaliikseen miltei 300 kg komeita, tuoksuvia juurikkaita. Nyt maa-artisokka ja palsternakka viettävät aikaansa kellarissa, josta ne kesän tullen jaetaan osuuskuntalaisten iloksi ensimmäisissä sadonjaoissa.  

Tunnelmia mäntsälän pellolta

Tunnelmia mäntsälän pellolta

Muokkausta odottavaa kasvihuonetta,  työkaluvaraston inventointia, maa-artisokkien hehkua ja puutarhurin kiireisiä työtovereita.

Muokkausta odottavaa kasvihuonetta,  työkaluvaraston inventointia, maa-artisokkien hehkua ja puutarhurin kiireisiä työtovereita.

Kasvihuoneessa maa  on muokattu kylvökuntoon, joten siellä tillin ja rukolan siemenet käynnistelevät kasvuvoimiaan harsojen alla virkeiden kastematojen seurassa.

Huhtitöihin ovat lukeutuneet myös lannoitelaskelmien teko, inventeeraus, erilaiset tarvikehankinnat sekä paikkojen siivoaminen talven jäljiltä. Marjapensaita on leikattu ja huollettu sekä kannustettu voimistamaan oksiaan, jotta jaksavat kannatella tulevan syksyn runsaan marjasadon.

Nyt käynnissä on yrttimaan uudistus: vanhoja, pikku hiljaa kevääseen heräileviä yrttejä kaivetaan maasta ylös ja siirretään uusiin paikkoihin. Talven jäljiltä eloa oli nähtävissä ainakin salviassa, iisopissa, meiramissa, lipstikassa ja ruohosipulissa. Toivon mukaan yrtit viihtyvät uusilla tonteillaan, upottavat juurensa ravinteikkaseen, mehevään maahan ja pääsevät niin uuteen, voimakkaaseen kasvuun!

Tapahtuma: Mitä on kumppanuusmaatalous? 

Tapahtuma: Mitä on kumppanuusmaatalous? 

Haluatko tietää mitä syöt ja kuka sen viljelee? Miten voimme muuttaa ruuan tuotannon ympäristöystävällisemmäksi ja sosiaalisesti kestävämmäksi? Mitä on oppiminen maailmaa muuttamaan pyrkivissä yhteiskunnallissa liikkeissä?

Tilaisuudessa kerromme, miten yhteiskunnallinen aktivismi ja oppiminen liittyvät toisiinsa. Kerromme mitä tarkoittaa kumppanuusmaatalous ja kuinka sitä on Suomessa toteutettu. Tilaisuuden esiintyjinä on sekä ruokaliikkeiden tutkijoita että liikkeissä toimivia aktiiveja.

Paikka: Tiedekulma, Yliopistokatu 4 (2. krs.) Helsinki, Think Lounge –tapahtumatila
https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/jarjesta-tilaisuus/tiedekulman-tilat#section-36262

Aika: Keskiviikko 9.5.2018, klo 9.00 – 11.00

Ohjelma: 
9:00 Aamupala a`la Chapter (sponsored by mtk)
9:15 Tilaisuuden avaaminen
9:20 Juhana Rantavuori: Oppiminen yhteiskunnallisissa liikkeissä 
9:35 Galina Kallio: Kumppanuusmaatalouden monet kasvot - näkökulmia kumppanuuteen ja yhteisöllisyyteen
9:50 Juho Ekegren: Restaurant Chapter X Oma Pelto
10:05 Heidi Hovi: Kumppanuusmaatalouden ympäristölliset hyödyt
10:20 Leena Erälinna: Ruoan kulutus muutoksessa – kuluttajat haluavat osallistua ruoan tuotantoon
10:35 Olli Repo: Kaupunkilaisten oma pelto
10:50 Loppupuheenvuoro
11:00 Tilaisuus päättyy

Esiintyjät:
Juhana Rantavuori, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Galina Kallio, Väitöskirjatutkija ja lähiruoka-aktiivi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Heidi Hovi, agronomi MMM, Herttoniemen ruokaosuuskunta / Kaupunkilaisten oma pelto
Leena Erälinna, MMT agronomi, Turun yliopisto
Olli Repo, hallituksen pj. ja yksi perustajajäsenistä, Herttoniemen ruokaosuuskunta / Kaupunkilaisten oma pelto

Moderaattori:
Marko Pulkkinen, toimittaja

Facebook-tapahtumasivu:
https://www.facebook.com/events/159903247993274/

Ilmoittautuminen:
Tilaisuus on maksuton, mutta tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan viimeistään keskiviikkona 2.5.2018 osoitteessa: 

https://goo.gl/forms/FMwLO709fsMITVVZ2

Tilaisuuden järjestää Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke ”Oppiminen tuottavissa yhteiskunnallissa liikkeissä”. Tutkimushankkeessa analysoidaan oppimisen luonnetta ja mahdollisuuksia tuottavissa yhteiskunnallisissa liikkeissä. Yhteiskunnalliset liikkeet ovat merkittäviä areenoita sen oppimiseen, kuinka käynnistää yhteiskunnallista muutosta ja edistää muutostoimijuutta. Tutkimushanke yhdistää oppimisen tutkimusta - erityisesti ekspansiivisen oppimisen teoriaa - yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimuksen kenttään.

Tilaisuudessa esitellään Suomen ensimmäistä kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture) –mallia, jonka on organisoinut Kaupunkilaisten oma pelto –osuuskunta. Osuuskunta on luonut ruoantuotannolle ja -jakelulle vaihtoehtoisen mallin, jossa kaupungissa asuvilla kuluttajilla on mahdollisuus saada puhdasta lähellä tuotettua ruokaa, jonka viljelyyn ja jakeluun he voivat itse osallistua. Osuuskunta vuokraa Vantaalta peltoa, jossa osuuskunnan jäsenet ja palkatut viljelijät kasvattavat osuuskunnan 200 jäsenelle luonnonmukaisesti tuotettuja vihanneksia.

Tervetuloa!
 

mitäonkumppanuusmaatalous?_09052018_tiedekulma.jpg

 


Lisätietietoja

Olli Repo
Kaupunkilaisten oma pelto / Herttoniemen ruokaosuuskunta
0505715032

ruokaosuuskunta@gmail.com
www.omapelto.fi

twitter: @ruokaosuuskunta
facebook: Kaupunkilaisten oma pelto

 

Valokuva: Perttu Saksa

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle.

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle.

Tule oppimaan luomu- ja biodynaamista viljelyä Kaupunkilaisten omalle pellolle. Monimuotoinen 3,5 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisö puutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. 

Tarjoamme mahdollisuuden seurata uudenlaisen kumppanuusmaatalouden kehitystä ja upean oppimismahdollisuuden. Tarjoamme hyvää opetusta pellolla ja tutustumisen uudenlaiseen liiketaloudelliseen malliin, jossa kuluttajat ovat mukana jo alkutuotannossa. Valitettavasti emme voi maksaa palkkaa työharjoittelijoille, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. 

Työharjoittelujakso voi aloittaa jo huhtikuussa 2018. 

Varaa paikkasi nyt! Tervetuloa! 

Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti HARJOITTELIJA-sanalla) Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Kaupunkilaisten oma pelto on Herttoniemen ruokaosuuskunnan projekti. Kaupunkilaisten oma pelto on Suomen ensimmäinen CSA-hanke (Community Supported Agriculture). 

Lue lisää www.omapelto.fi tai FB:sta (kaupunkilaisten oma pelto)

KESÄTÖIHIN KAUPUNKILAISTEN OMALLE PELLOLLE

KESÄTÖIHIN KAUPUNKILAISTEN OMALLE PELLOLLE

Tarjoamme viidelle 2000 - 2003 syntyneelle vantaalaiselle nuorelle kesätöitä seuraavasti:

  1. jakso 4.-15.6.2018 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa
  2. jakso 18.6.-29.6.2018 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa
  3. jakso 2.7.-13.7.2018 väliselle jaksolle 1 kesätyöpaikkaa
Oma-pelto-tutustumispäivä-2016-20.jpg

Työnkuvaus: Työtehtävänä on istutusta ja kitkentää. Se on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta meillä on 40 eri kasvia, joten työ kyllä vaihtuu. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (säänkestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä kaivataan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja hyvää asennetta.

Työaika: 7 tuntia per päivä eli klo 8-15 on työaika (sis. ruokatunnin) ja 10 päivän kesätyöjakso. Katso ylhäältä työjaksot.

Tarjoamme: 500 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta.

Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.

Hakuaika Jos olet 00-03 syntynyt vantaalainen nuori, jota paikka kiinnostaisi laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen) osoitteseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ

Kerro myös mikä harjoittelujakso sopisi sinulle parhaiten. Hakemukseen on osoite ja syntymäaika.

Hakuaika päättyy 10.3.2018. Sitä ennen tulleet kesätyöhakemukset otetaan huomioon. Kesätyöpaikan saanneille ilmoitetaan sähköpostitse viimeistään 30.3.2018.

Esittelemme Ruokaosuuskuntaa Lumossa Vantaalla ti 6.3.2018 klo 17 ja klo 18. Tervetuloa kuulemaan oman pellon kuulumiset. 

Liity Ruokaosuuskuntaan: Otamme myös uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan. Sato-osuudet vuodelle 2018 myydään nyt. Liity tästä Kaupunkilaisten omaan peltoon.

Support Your Local Farm.

Kuurankukkasia

Yöpakkasten jälkeen pellolla on nautittu kauniista aamuista. Auringon noustessa huurteinen pelto näyttää upealta, kirpeä pakkassä piristää ja pistää töppösiin vauhtia. Höyryävä pelto aamuauringossa on ihmeellinen näky. Maa on yhä lämmin ja elinvoimainen.

IMG_3522.JPG

Pellolla riittää vielä työnsarkaa. Viimeisiä juureksia nostetaan maasta ja lehtikaaleja kerätään. Osa palsternakoista ja maa-artisokista jätetään maahan kevääksi, jotta ensi vuoden ensimmäisissä jaoissa kesäkuussa saataisiin myös juureksia. Ne säilyvät melkeinpä paremmin maassa, saavat rauhassa kasvaa kokoa sekä kerätä makua. Pakkanen myös tekee palsternakasta makeamman. Viimeiset juurisellerit saatiin kerättyä tällä viikolla kellariin odottamaan jakoja, lisäksi talkoissa kerätyistä punajuurista riittää vielä tämän kauden viimeisiin jakoihin.

Pelto keskiviikkona.

Pelto keskiviikkona.

Pelto torstaina.

Pelto torstaina.

Torstaiyönä satoi ensilumi ja päivän lumipyryssä pelto peittyi valkoiseen vaippaan. Lehtikaaleja kerättiin vielä päivän jakoihin lumipeiton alta, ne kestävät lunta ja pakkasta hyvin. Purjot selviävät myös pikkupakkasessa, niiden kerääminen, kauppakunnostaminen ja kellariin kuljetus täytyy vaan ajoittaa sulan aikaan.

Ennen talvea pelloilta täytyy kerätä kaikki kasteluletkut, harsot ja harsosäkit, ja merkkitikut pois ennen kuin lohkoille päästään traktorilla kyntämään. Viimeiset harjoittelijamme lopettelevat marraskuun ensimmäisellä viikolla, mutta Pentti ja Orest jatkavat marraskuun loppuun pellon paketoimista. Marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa ovat tämän vuoden viimeiset sadonjakoviikot. Marraskuun peltotalkoot järjestetään sunnuntaina 5.11 sekä lauantaina 25.11. Tule kruunaamaan kanssamme kausi 2017!

IMG_3543.JPG

Säänarmoilla

Syksy loistaa pellolla. Ruska on parhaimmillaan, ja tänä vuonna näyttävä, kullankeltainen ympäröi viimeisiä satokasvejamme pellolla. Vettä on piisannut, mikä on hidastanut töitä pellolla, näin märällä koneilla ei ole mitään asiaa pelloille. Perunan nosto käsin on hidasta. Onneksi talkooporukka on pelastanut tämän vuoden perunasadon. Viime talkoissa, paikoin kaatosateessa pellolla uurasti yli parikymmentä talkoolaista. Kiitos teille urheille säätä uhmanneille!

IMG_3337.JPG

Maassa on vielä punajuuria, mukulasellereitä, porkkanoita, perunaa, palsternakkoja, jättikurpitsoja, purjoa ja lehtikaalta. Viimeiset sadonjaot ovat juurespainotteisia. Ensimmäiset hallat ovat jo vierailleet pellolla. Halla korjasi pinaattisadon puolestamme. Syyssalaattimme kärsivät taas märästä sen verran, että eivät ikävä kyllä ole jakokelpoisia, vaikka muuten hyvin kasvoivat.

IMG_3326.JPG

Sademäärät Etelä-Suomessa ovat tällä hetkellä suurimpia sitten neljäänkymmeneen vuoteen. Pentin pitäisi ehtiä äestää ja kyntää kaikki pellot ennen marraskuun loppua. Kuitenkin märällä savimaan tiivistyminen koneilla ajettaessa on liian suuri riski luomuviljelijälle. Toivotaan vielä sateetonta ajanjaksoa!

IMG_3359.JPG

Ensiviikonloppuna taas talkoillaan, tarkoituksena olisi ainakin tyhjentää punajuurimaa. Tervetuloa nauttimaan kirpeästä kelistä ja viimehetket käsillä myös ruskan ihastelun kannalta! Talkoisiin kannattaa pukeutua lämpimästi. Sadesäällä pellolla on myös joitain sadevarusteita ja saappaita lainaan. Ota mukaan myös omat ruokailuvälineet talkooruokailua varten. Pellolla tavataan! Tällä hetkellä sääennuste näyttää lupaavan aurinkoa viikonlopulle!

IMG_3382.JPG