Sadonkorjuun juhlaa ja taidetta

Syyskuun puolivälissä järjestettiin Herttoniemen pellolla ja kartanopuistossa jo toisen kerran sadonkorjuujuhlat, jotka vetivät lähes 2000 helsinkiläistä nauttimaan kauniista syksyisestä sunnuntaipäivästä. Tänä vuonna teemana oli “päivä maalla talonpoikaistyyliin”. Knusbackan talonpoikaismuseo, vanha sipoolainen maatila, täyttyi kansanmusiikista ja -tanssista ja sen ympäristö puolestaan kotieläimistä. Alueelle oli rakennettu pieniä aitauksia, joissa pääsi ihmettelemään ja ihastelemaan lampaita, ankkoja, kaneja, kanoja, ponia, aasia, vuohia ja possua.

Pyhtään kiertävän farmin eläimet ovat tottuneet pieniin ja isompiin ihasteleviin katseisiin ja kämmeniin.

Kuva: Terhi Suvilehto

Harvemmin kaupunkilaiset pääsevätkään näin lähelle oikeita kotieläimiä, vaikka tarinoita Piippolan vaarista ja sen eläimistä olemmekin kuulleet lapsuudesta lähtien.

Kotieläimet houkuttelivat ihmiset ulkoilemaan kartanopuistoon. Kuva: Tony Virolainen

Paikalta löytyi tietenkin myös satomyyntiä, lehtikaalin itsepoimintaa sekä kaksi kahvilaa letunmyyntipisteineen. Erityisesti lehtikaalin itsepoiminta oli jälleen kerran suosittua. Ihmisiä inspiroi päästä ruoan alkulähteille pellolle ja nauttia lehtikaali”pensaiden” kauneudesta syysauringon välkkeessä.

Lehtikaalipellon vehreys ja kauneus ilahduttaa. Kuva: Sofie Jokinen

Maanvijleijät ja ruoantuottajat ovat tottuneet elämään sopusoinnussa luonnon kanssa, sään määräämässä rytmissä sekä jännittämään sateen tuloa. Sade aiheutti jännitystä myös festarijuhlien järjestäjille. Juuri ennen juhlien alkua satoi kaatamalla ja avauspuheet pidettiin lähes tyhjälle pihalle. Suuret kiitokset Roihuvuori- ja Herttoniemi-seuroille, jotka lainasivat käyttöömme juhlakatoksia ja molemmat kaksi kahvilaa, satomyyntipiste ja esiintymislava oli mahdolista suojata sateelta.

Juhlien musiikkiohjelman avasi suomalais-ukrilaisia kansanlauluja a cappella -tyyliin esittävä Kuokkavieraat, joka myös joutui esittämään ensimmäiset laulunsa lähestulkoon toisilleen sadepilvien pudotellessaan viimeisiä pisaroitaan. Mutta festivaaliväki oli valmiina odottaen sateen väistymistä. Jo kolmannen laulun aikana, kun Sari Kaasisen Emoni ennen -sointujen tahtiin laulettiin kaipuuta miehelästä äitin helmojen ja huolenpidon huomaan, ihmisiä alkoi valumaan jonona asti alueelle. Kuokkavieraat muuten juhlivat ensi vuonna 50-vuotistaivaltaan ja sen myötä myös pitävät juhlavuoden keikkoja.

Kuokkavieraiden ensimmäisten laulujen aikana odotellaan vielä yleisöä. Kuva: Tony Virolainen

Nuorisoseura Karjalan Nuorten energinen tanssiryhmä Roihu puolestaan ilahdutti juhlijoita palkitulla kansantanssiteoksellaan Kilpasilla. Nuorten into kansantanssiin oli vaikuttavaa ja energia tarttuvaa. Esityksen jälkeen sekä pienten että isompien juhlijoiden oli helppo hypätä myös itse kansantanssin pyörteisiin ja piiritanssin leikkiin. MIhin on unohtunut liikkeen ja tanssin ilo elämästämme..? Miksi emme tanssisi useammin, myös arkena?

Piiritanssi ja yhteinen ilo yhdistävät eri ikäpolvet. Kuva: Terhi Suvilehto

Tanssiryhmä-Roihun energiset tytöt tanssittavat myös juhlaväkeä. Kuva: Tony Virolainen

Päivän aikana aurinko selätti sateen pysyvästi ja syysauringon loisteessa saimme nauttia myös kansanmusiikkiduo Kymmenkielen taitavasta musisoinnista. Molemmat pelimannit, viulisti-Viive  ja sellisti-Caro, opiskelevat Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinjalla. He esittivät svengaavaa perinnemusiikkia, sekä vanhaa tuttua että nykytuotantoa heidän omasta sävelkynästään.

Kuva: Terhi Suvilehto

Juhlissa esiintyivät myös Herttoniemen seurakunnan pastori ja kanttori, jotka ilahduttivat ja laulattivat yleisöä tutuilla virsillä. Lisäksi kuulimme ruokatarinoita 100-200 vuoden takaa, kun Helsinki-opas Janica Hindle kertoi, kuinka muuntaa vanhoja reseptejä nykypäivän toiveisiin ja tarpeisiin. Opimme valmistamaan porkkanakakkua, täytettyjä nauriita, inkiwäärijuomaa ja persialaista kirpeäkastiketta. Resepteistä huomaa, kuinka suomalainen arkiruoka ja ruokakulttuuri sai vaikutteita kaukaisista maista jo 200 vuotta sitten.

Kuvat ja reseptit: Janica Hinde

Herttoniemen kartanopuisto museorakennuksineen on ainutlaatuinen miljöö, jossa menneisyys ja nykyaika yhdistyvät hienolla tavalla. Kaupunkilaisten oma pelto järjesti sadonkorjuujuhlat yhteistyössä Herttoniemen kartanomuseon kanssa nyt jo toisen kerran. Ensimmäiset Herttoniemen sadonkorjuujuhlat järjestettiin viime vuonna 2022, jolloin pääesiintyjänä toimi maailmallakin tunnettu etnojazzia soittava yhtye Piirpauke. Nämä juhlat toteutettiin Suomen kulttuurirahaston myöntämällä apurahalla. Näin ruoka ja taide yhdistyivät pellolla ensimmäisen kerran ja loimme alueelle onnistuneesti uudenlaista festivaalitunnelmaa, yhteisöllisyyttä ja pöhinää.

Piirpauke keräsi Knutsbackan alueen täyteen entomusiikin ystäviä v. 2022. Kuva: Sofie Jokinen

Ensimmäiset sadonkorjuujuhlat yllättivät meidät järjestäjät täysin suosiollaan. Odotimme muutamaa sataa osallistujaa, mutta kun facebook ilmoitti kiinnostuneita olevan yli 1000 hlöä, ymmärsimme, että tämän kaltaiselle lähiötapahtumalle oli tilausta. Sää oli myös tuolloin suosiollinen, sillä syyssade saapui vasta 15 min. juhlien loppumisen jälkeen. Järjestelyt onnistuivat hienosti, kun jokainen talkoolainen oli läsnä tekemään ja toimiaan tarpeen mukaan ja valmis myös joustamaan etukäteen annetuista tehtävistään. 

Tänä syksynä järjestetyt toiset onnistuneet sadonkorjuujuhlat osoittavat, että ensimmäinen kerta ei ollut onnekas sattuma. Vihreistä liiveistä tunnistetut talkoo-järjestysmiehet saivat paljon kiitosta ja kyselyä tapahtumasta ja pellosta. Voimme ylpeänä kertoa, että nämä onnistuneet sadonkorjuujuhlat, kuten myös kauniit monimuotoiset luomupeltomme, ovat kansalaisaktiivisuuden ja -vaikuttamisen tulos. Kaiken mahdollistaa usko unelmiin ja hieman parempaan maailmaan, aktiivinen toiminta sekä yhteisöllisyys eli upea sitoutunut porukka, johon luottaa. Tässä yhteisössä ja yhteistyössä on aina tilaa ja ensi vuonna toivommekin saavamme järjestäjäporukkaan mukaan myös alueen yrityksiä sekä lisää muita toimijoita. 

Herttoniemen sadonkorjuujuhlien järjestäjät ja talkooporukka valmiina ottamaan vastaan festivaalivieraita. Kuva: Tony Virolainen

Ruoka ja taide yhdistyivät jälleen kauden 2023 päätöstapahtumassa, kun Herttoniemen Oman Pellon kasvihuone muuntui taidenäyttelytilaksi. Joukko taiteilijoita esittelivät ruoka- ja luontoaiheisia kuvataideteoksiaan sekä tekstejään. Tällä kertaa syysmyrsky ja sade karkoitti ison osan vieraista, mutta luonto puolestaan sai mahdollisuuden tehdä omaa äänitaidettaan kasvihuoneen kattoon.

Kasvihuoneen puutarhamiljöö tarjoaa kauniin taustan kuvataideteoksille. Kuvat: Terhi Suvilehto

Se on siis totta, ruokakin on taidetta, monella tapaa. Olemme jo alkaneet suunnittelemaan seuraavaa satokautta sekä uusia tapahtumia. Ruokaa emme unohda, olemmehan ruoantuottajia, mutta emme myöskään taidetta.

Teksti: Terhi Suvilehto

Herttoniemen sadonkorjuujuhlat su 17.9. klo 12-16

Tervetuloa viettämään Sadonkorjuujuhlia kanssamme Herttoniemen kartanolle su 17.9. klo 12-16.

Sadonkorjuujuhlat Herttoniemen kartanolla.

Juhlien teema on päivä maalla. Tuomme pellolle kiertävän farmin, jonka mukana on poni, aasi, koira, minisika, vuohi, lampaita, kaneja, ankkoja, kukko ja kana.

Pellolla järjestetään myös lehtikaalin itsepoimintaa. Nyt vitamiinit talteen talven varalle.

Musiikkia ja tanssia

Luomuvihanneksia suoramyyntinä Herttoniemen ja Vantaan pelloilta. Tule ostamaan lähisatoa ja nauttimaan sadonkorjuujuhlista.

Peltokahvila tarjoaa muurinpohjalettuja ja Oman Pellon sadosta valmistettuja herkkuja.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Koko perheen juhla.

Järjestäjä: Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Herttoniemen kartanon museo

Itsepoimintaa satokaudella 2023

Elokuinen kesä näytti parastaan, kun aurinko paistoi ja myös lämmitti innokkaita sadonkorjaajia. On Herttoniemen Oman Pellon kauden 2023 ensimmäinen kaikille satokauteen osallistuville yhteinen sadonjakopäivä, sekä Kaupunkilaisten oman pellon 12. satokauden virallinen aloitus. Satokasseja on jaettu kesän aikana itsepoimintana jo neljän viikon ajan, mutta suurin osa osuuskuntalaisista olivat valinneet 10 viikon sato-osuuden, jonka sadonjako alkoi nyt elokuun puolivälissä. 

Kaupunkilaisten oma pelto perustettiin v. 2011, kun joukko herttoniemeläisiä vanhempia ja isovanhempia halusivat alkaa kasvattamaan puhdasta luomuruokaa perheilleen sekä opettamaan jälkikasvunsa ymmärrykseen mistä ruoka tulee. Vuokrattiin peltoa, palkattiin viljelijä ja perustettiin Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila. Elokuussa 2022 pääviljely siirtyi Vantaan Korsosta Herttoniemeen, kun Herttoniemen ruokaosuuskunnalle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa viljelyä Stadin Puutarhurin pelloilla Herttoniemen kartanopuistossa.

Nyt vuosi myöhemmin Herttoniemen Omalla Pellolla riittää ihmisiä, touhua ja tunnelmaa. Kauden 2023 sato-osuudet myytiin loppuun talven aikana ja nyt viljelijät ohjeistavat itsepoimintaan lähes 60 sato-osuuden ostanutta jäsentä perheineen.  Samaan aikaan järjestetään myös kaikille avoin sadonmyynti- ja kahvilatapahtuma.

Viidennen sadonkorjuuviikon satokassiin sai poimia pellolta lehtikaalta, mangoldia, härkäpapuja, pensaspapuja, sipulia, porkkanoita, kurkkua, persiljaa, sokeriherneitä ja salaattia. Yhteensä satoa tuli lähes neljä kiloa. Meidän kaksihenkiselle perheelle se riittää kattamaan puolet viikottaisten kasvisten saantisuosituksesta, sillä virallisten ravitsemussuositusten mukaan kasviksia tulisi syödä vähintään 500g/päivä. Yhden hengen taloudelle tämän viikon satokassissa oli siis suositusten verran värikästä luonnonvoimaa. Koska luomukasviksista voi syödä huoletta myös naatit (esim. porkkanasta ja punajuuresta), ei biojätteeseen mene juuri muuta kuin härkäpavun palot.

Moni osuuskuntalainen oli tullut korjaamaan satoa yhdessä lastensa kanssa. Kumppanuusmaatalous onkin hieno keino opettaa lapsille, mistä ruoka tulee, miten se kasvaa ja kuinka paljon työtä vaaditaan esimerkiksi yhden porkkanan tai salaatin kasvattamiseen. Ymmärrys ja arvostus ruokaa kohtaa lisääntyy. Kauden ensimmäiset kaikille osuuskuntalaisille yhteiset peltotalkoot järjestetään elokuun viimeisenä päivänä. Tuolloin ohjelmassa tulee olemaan ainakin niittoa, strimmeröintiä, sipulin naatitusta ja varastointia, kitkentää sekä mangoldin strimmausta.

Itsepoiminta on helppoa ja siistiä, sillä penkkirivit ja poimittavat kasvikset ovat selkeästi merkitty ja penkkivälit puhtaat ja monin paikoin myös siistillä nurmella. Kuivana päivänä kumppareita ei siis tarvita ja poimiaan voi tulla vaikka toimistotyövaatteissa. Jos itsepoiminta ei kiinnosta tai tuntuu haastavalta, on satokassi mahdollista noutaa myös valmiiksi poimittuna kuudesta eri noutopisteestä: Herttoniemen Hertsistä, Töölöstä, Tapanilasta, Ouunkylästä, Vantaan Korsossa sijaitsevalta Kaupunkilaisten omalta pellolta sekä Espoon Nihtisillan kierrätyskeskuksesta Uudenmaan ruoka -noutopisteeltä. Lähes 30 osuuskuntalaista on valinnut tämän arkea helpottavan ratkaisun. Yhteensä satokaudelle 2023 osallistuu lähes 90 taloutta. Kasviksia tilaavat käyttöönsä myös muutama ravintola, kuten esim. Herttoniemen kartanopuistossa sijaitseva Vanha Mylly. 

Anastasia ja Miska olivat jälleen vierailemassa peltokahvilassamme ja loihtineet upeita herkkujaan. Tarjolla oli satokauden salaattia ja foccasiaa sekä yllättäen myös hedelmäsalaattia. Salaatin hedelmät olivat hävikkihedelmiä, jotka oli saatu Hakaniemen kauppahallin luomuhedelmien myyjältä. Osuuskunnan jäsen Irmeli oli puolestaan leiponut myyntiin korvapuusteja, jotka hupenivat taas hetkessä parempiin suihin.

Satokautta jatketaan lokakuun loppuun saakka ja satokassin sisältö tulee tietenkin vaihtumaan sesongin mukaisesti. Satokauden aikana järjestetään vielä useita kaikille avoimia tapahtumia. Olemme mukana mm. valtakunnallisessa Lähiruokapäivässä (9.9.). Kalenteriin kannattaa erityisesti merkitä su 17.9., sillä silloin järjestetään viime vuoden tapaan Herttoniemen kartanomuseon kanssa yhteistyössä lähiötapahtuma Herttoniemen Sadonkorjuujuhlat.

Kirjoittaja: Terhi Suvilehto
Kuvat: Terhi Suvilehto (teksti), Olli Repo (otsikko)

TERVEYTTÄ JA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA TEOLLISUUDESTA VAI LÄHIPELLOLTA

Teollistumisen aikakausi on jatkunut nyt n. 200 vuotta. Helppo energia, joka erityisesti alkuaikoina perustui pääasiassa fossiilisten energianlähteiden hyödyntämiseen, on mahdollistanut lukuisat elämäämme helpottavat koneet ja keksinnöt sekä loputtoman määrän tavaroita, tarpeellisia ja tarpeettomia.

Helpompi elämä ja yltäkylläisyys ei ole kuitenkaan tullut ilman uusia ongelmia. Helsingin Sanomat kertoi vastikää, kuinka tiedeyhteisö varoitti jo yli sata vuotta sitten hiilenpoltosta tulevien päästöjen aiheuttavan maapallon lämpenemistä. “Vaikutus voi muutaman vuosisadan päästä olla huomattava”, kirjoitettiin tiedettä yleistajuistavassa Popular Mechanics-lehdessä v. 1912. 

Ei mennyt muutama vuosisata vaan muutama vuosikymmen, ja maapallon ihmiset, eläimet, kasvit ja eliöt kamppailevat ennen kokemattoman kuumuuden ja kuivuuden kanssa. Me kuumuudelta säästyneetkin puolestaan kärsimme enenevässä määrin lisääntyneen ymmärryksen tuomasta huolesta ilmastoahdistuksen muodossa. 

Kuva: Terhi Suvilehto

Maailman terveyssäätiö WHO (World Health Organization) on määrittänyt, että terveys on kokonaisvaltainen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei pelkästään sairauden puute. Tätä on minun kumppanuusmaatalouteni, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mahdollistaja. 

Saan helpotusta ympäristöahdistukseeni kun tiedän, että Kaupunkilaisten Omalla Pellolla kasvanut ruokani ei aiheuta ylimääräisiä ilmastopäästöjä eikä ravinnehuuhtoumia ympäristöön. Pellolla ei juurikaan käytetä raskaita ja runsaasti fossiilisia polttoaineita kuluttavia työkoneita, vaan käsikäyttöinen sarvitraktori riittää mm. penkkiviljelyn maanmuokkaukseen. Lisäksi lannoituksessa ei käytetä fossiilipohjaista keinolannoitetta vaan luonnonmukaista lehmän lantaa. Monimuotoiseen vuoroviljelyyn perustuva luomumaatalous myös ennallistaa ja rikastuttaa luonnon biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta eikä köyhdytä sitä, kuten tekee tällä hetkellä vallitseva ns. tavanomainen viljely. Näinä epävakaina aikoina mielenrauhaa tuo myös tieto, että osallistun itse ruokani kasvattamiseen.

Kuva: Terhi Suvilehto

Voin siis nauttia hyvällä omallatunnolla monipuolisesti erilaisista parasta laatua olevista kasviksista. Luonnonmukaisessa ympäristössä kasvaneet kasvikset sisältävät tavanomaisia enemmän ravinto-, maku- ja aromiaineita, joten kaikki aistini saavat iloa ja tuovat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Teollistuminen avasi uusia työpaikkoja ja mahdollisti myös naisille itsenäisemmän elämän ja lisäsi näin mm. sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tarvittiin kuitenkin eineksiä, jotta myös naiset pääsivät hellan äärestä palkkatöihin hyvinvointia hankkimaan. Elintarviketeollisuus mahdollisti tämän, sekä myös loputtoman määrän uusia ruokatuotteita, joita tänäkin päivänä ihmettelemme supermarketeissa. Helpotuksen ja herkuttelun lisäksi elintarviketeollisuus on tuonut mukanaan myös joukon uusia sairauksia, joita kutsutaan länsimaisen ruokavalion aiheuttamiksi elintasosairauksiksi. Sydän- ja verisuonisairaudet sekä II-tyypin diabetes ovat uusia kansantauteja ja usein ihmisen itsensä aiheuttamia, jotka johtuvat pääasiassa liiallisesta prosessoidun ruoan, lihan, sokerin ja vaalean vehnän syönnistä. Lisäksi iso määrä ihmisiä kärsii ylipainosta ja aliravitsemuksesta, samanaikaisesti. He siis syövät liian energiapitoista mutta ravintoaineköyhää ruokaa, ja kärsivät sen vuoksi ravintoaineiden puutostiloista ja niiden aiheuttamista vaivoista.

Voin luottaa, että syömällä päivittäin monipuolisesti erilaisia ja erivärisiä kasviksia ja kohtuullisesti muita ruoka-aineita ravintoainecocktailini on vähintäänkin riittävä. Erilaiset ravintoaineet esiintyvät usein eri väreissä, joten värikäs ruoka on paitsi kaunis ja herkullisen näköinen, myös ravintoainesisällöltään monipuolinen. 

Kuva: Kaupunkilaisten Oma Pelto

Apua sairauksiin tuo tietenkin myös lääketeollisuuden tarjoamat pillericocktailit. Lääketeollisuus mullisti alkuaikoinaan ihmisten terveyden kehittäen mm. rokotteita moniin kuolemaan johtaviin ja pandemioita aiheuttaviin sairauksiin. Penisilliini ja antibiootit puolestaan tekivät arjen loukkaantumisista ja sairauksista helpommin hoidettavia. Tarkoitus on ollut hyvä ja lääkkeet ovatkin antaneet lukuisille ihmisille lisää hyvinvointia, laadukasta elämää sekä onnellisia elinvuosia. Somaattisten sairauksien eli fyysisen terveyden ohella lääketeollisuus hoitaa nykyisin myös psyykkistä terveyttä eli mieltä. Suomessakin yli miljoona ihmistä saa terveyttä ja hyvinvointia mielialalääkkeistä. 

Kuinkahan paljon selvitetään ahdistuneen, masentuneen tai unettomuudesta kärsivän potilaan ruokavaliota tai ravitsemustilaa? Jos vääränlainen ruokavalio ja ravitsemus aiheuttaa vakavia elimellisiä sairauksia jopa kansantautien muodossa, miksi mieli olisi siinä poikkeus? 

Kuva: Sofie Jokinen

Se kuitenkin tiedetään, että mielen terveyttä vahvistaa luonto, ystävät, yhteisöllisyys, luovuus, innostuneisuus ja uteliaisuus sekä mahdollisuudet uuden oppimiseen. Myös näitä hyvinvoinnin lähteitä kumppanuusmaatalous tarjoaa. Pellolla puuhastelu vahvistaa minun, kaupunkilaisen, valmiiksi heikkoa luontosuhdetta. Viikon satokassi on aina alkuun mysteeri, jonka sisältöä täytyy ensin hetken ihmetellä, maistella ja tutkia ennen kuin löytyy reseptit viikon ruoan valmistamiseen. Sosiaalista yhteisöllisyyttä lisää ruokavinkkien jakaminen ja ruoanlaitto yhdessä muiden kanssa. Pellolla järjestetään myös kauden aikana monenlaisia tapahtumia, kuten talkoita, satomyyntiä, kahvilatoimintaa ja juhlia, missä on helppo tutustua muihin osuuskuntalaisiin sekä lähialueen ihmisiin. Ruokavalinnat voivat joillekin ihmisille tuoda jopa uskonnon kaltaista sisältöä elämään, tuoden mukanaan sosiaalisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, eksistentiaalista merkityksellisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta sekä transsendentaalista kokemuksellisuutta jostain itseä ja arkea suuremmasta. 

Kuva: Sofie Jokinen

HS uutisoi viikolla myös kuinka Espanjassa kaivetaan esille keskiaikaisia kastelukanavia, akvedukteja, helpottamaan kuivuuden aiheuttamia ongelmia. Järjestelmä kerää sadevedet ja helpottaa näin viljelysten kastelua, täydentää pohjavesivaroja sekä parantaa maaperän laatua. Teollistumisen tuomiin ongelmiin etsitään siis ratkaisukeinoja menneisyydestä kaukaa ennen teollisuuden aikaa.

Voisimme ottaa oppia myös paljon kauempaa historiasta. Teollistumisen myötä on ajauduttu varsin kauas länsimaisen lääketieteen isän, vuonna 460-377 e.a.a. Antiikin Kreikassa eläneen lääkärin, Hippokratesin opeista. 

“Ruoka olkoon lääkkeesi!” (Hippokrates)

Minä sen sijaan uskon ja elän päivä päivältä vahvemmin hänen oppinsa mukaisesti, mikä kuuluu: “Ruoka olkoon lääkkeeni ja lääkkeesi”.

Kirjoittaja: Terhi Suvilehto

Satokausi 2023

Kaupunkilaisten oma pelto 2023

Viljelemme kahdella pellolla eli Vantaan Korsossa ja Helsingin Herttoniemessä kautena 2023.

Herttoniemen kartanon pelloilla alkaa ensimmäinen koko satokausi. Viime vuonna viljelimme Herttoniemessä yhdessä Stadin puutarhurin kanssa. Oman pellon viljelijänä toimii viime kaudesta tuttu viljelijä Anniina Hillebrandt. Siemenet ja taimet ovat tilattu ja satokauden suunnitelmat on tehty tulevalle satokaudelle. Pellolla järjestetään Helsinki-päivänä satokauden startti tapahtuma 12.6. ja syyskuussa sadonkorjuujuhlat. 

Vantaan Korsossa aloitamme maanparannus vuoden, koska pystymme viljelemään luomuvihannekset jäsenille Herttoniemen pellolla. Vantaan Korsossa viljelymaan kunto on huono ja monivuotiset rikkaruohot pitää vihdoin saada pois. Nyt voimme antaa pellon levätä ja parantaa pellon kuntoa tuleville satokausille. Yksi lohko niitylle, toinen aurinkgonkukalle, monivuotista apilaa, katteita, äestystä... Tulemme testaamaan erilaisia maanparannusmenetelmiä. Tämä olisi pitänyt tehdä 12 vuotta sitten kun aloitimme viljelyt Korson pellolla. Parempi myöhänkään kuin ei milloinkaan.

Vantaan Korsossa on viime vuosina perustettu myös penkkiviljelyä. Näille lohkoille perustamme viljelyryhmän, joka saa yhdessä viljellä pellon penkeillä. Maa on viljelypenkeissä paremmassa kunnossa kuin isoilla peltolohkoissa. Viljelypenkit pysyvät parempana kun siellä myös viljellään. Tässä on hyvä mahdollisuus omatoimi viljelyyn. Keräämme viljelyryhmän hoitamaan peltoja ja viljelemään penkeissä kaudelle 2023.

Kertauksena. Herttoniemen kartanon pellot tuottavat itsepoimijoille satokauden vihannekset. Pellolta kerätään myös satokassit sadonjakopisteille. Vantaan Korson pelloilla maanparannus ja ryhmäviljely kokeilu kaudella 2023. Toivotaan, että kaudella 2024 pellot paremmassa kunnossa ja aloitamme taas monipuolisen vihannesten tuotannon myös Vantaan Korsossa.

Farm With Us - Kaupunkilaisten Oma Pelto

Sadonkorjuujuhlat

Sadonkorjuujuhlat 18.9.2022 Herttoniemen kartanolla

Järjestimme ensimmäiset Sadonkorjuujuhlat Herttoniemen kartanon alueella syksyllä 2022. Herttoniemen ruokaosuuskunta aloitti myös viljelyt Herttoniemen kartanolla.

Kuvia Sadonkorjuujuhlista:

Sadonkorjuujuhlien ohjelma:

Kuulumiset Korsosta sekä herttoniemestä

Kasvukaudella 2022 Kaupunkilaisten omalla pellolla tapahtui paljon uutta ja kiinnostavaa, mutta kuten arvata saattaa, uuden opettelu ja -rakentaminen on aikaa vievää puuhaa. Korson pelloilla otettiin uusi pysyviin penkkeihin perustuva viljelymenetelmä käyttöön ja vaihdettiin konekanta kevyempään sarvitraktoriin. Penkkien perustamisvuosi oli odotetustikin hyvin työntäyteinen, koska peltolohkot piti käytännössä muokata uuteen uskoon, penkkiriveiksi. Perustamistyötä jäi vielä seuraavallekin vuodelle, mutta suurin osa suunnitelluista penkeistä saatiin tehtyä valmiiksi. Ylläpitotyötä, kuten kitkentää ja harausta tulee riittämään runsaasti vielä useiksi vuosiksi eteenpäin, koska lähtötilanne rikkakasvien osalta on jokaisella peltolohkolla aivan surkea. Mutta hei, todella suurella ja reippaalla porukalla talkoiltiin pitkin kautta ja ylläpitotöitä saatiin tehtyä hyvällä menestyksellä. Joukossa on mahdollisuus! Satoa saatiin monipuolisesti ja runsaasti, poikkeuksena huono perunavuosi, joka johtui suurilta osin kuivuudesta sekä kyseisen peltolohkon huonosta ravinnetasapainosta. 

Kompostiasioita kehitettiin tällä kaudella uusilla panoksilla kuten lehmänlanta ja bokashikokeilu, joka onnistui hyvin. Molemmat ovat ravinneinvestointeja tulevaisuutta varten. 

Kiitos kaikille mukana olleille ja talkoilijoille. Teitä on aina mukava tavata pellolla viljelytöiden parissa. Suuri kiitos myös kaikesta kannustavasta palautteesta. Jäi sellainen fiilis kaudesta, että saimme uuden viljelymenetelmän hyvin käyntiin ja tästä on hyvä jatkaa kehittymistä. Uusi viljelyrutiini alkaa muotoutua sitten kausien edetessä ja peltotöissä rutiinihan tarkoittaa ainaista reagoimista tilannemuutoksille.  Hyvällä tiimillä sellainen onnistuu, kun luotetaan toisiimme ja kokemukseen. 

Pellolla riitti harjoittelijoita tällä kaudella, mikä oli suuri apu kaiken sen työmäärän kanssa. Olipa kerrassaan ahkeraa ja kiinnostunutta sakkia. Mukava työskennellä ryhmässä, jonka dynamiikka tukee kaikkien jaksamista sekä henkisiä prosesseja. Ihmisten kanssa, jotka ovat sen verran hyvin kiinni itsessään sekä ympäristössään, että rohkenevat kasvaa samanaikaisesti kohti valoa ja pimeää. Kaikki se on osa yhteisökehitystä, jolla on vaikutusta suoraan omaan ympäristöön, mutta myös laajempaan yhteisöön. Meillä on mahdollisuus rakentaa uudenlaisia tapoja toimia ryhmissä ja työelämän rakenteissa. Vaikka kausi oli monelta kantilta raskas, voi silti samanaikaisesti olla olemassa  tukeva ja henkistä viisautta lisäävä ilmapiiri. Me myös nauroimme paljon. 

Kauden nyt ollessa takanapäin on taas aika löytää se levon helmi ennenkuin seuraavan kauden suunnitelmat ja innokkuus valtaavat mielen. Keskittyä muihin askareisiin ja antaa harrastuksille enemmän tilaa. 

Tapaamisiin pellolla,

Kirsi ja Teija

Toinen iso uudistus oli laajentuminen Herttoniemeen. Ohessa kuulumisia kuluneelta kaudelta Herttoniemen puutarhuri Anniinalta, tervetuloa mukaan!...

Viime elokuussa Kaupunkilaisten Oman Pellon toiminta laajeni Herttoniemeen: Jo yli kymmenen vuotta toiminnassa ollut luomuvihannestila Stadin Puutarhuri siirtyi osuuskunnan hallintaan. Uudeksi nimeksi tuli Herttoniemen Oma Pelto.

Herttoniemen Oma Pelto toimii itsepoimintaperiaatteella. Herttoniemen jäsenet tulevat kerran viikossa puutarhalle poimimaan kassillisen vihanneksia. Lähetin jäsenille aina maanantaisin sähköpostin, jossa määriteltiin, mitä ja kuinka paljon voi poimia.

Satoa riitti hyvin viimeisiinkin satokasseihin. Ankara kuivuus heinä-elokuussa oli toki jättänyt osan sadosta kitukasvuiseksi, mutta ei onneksi kaikkea – esimerkiksi lehtikaali, talvikurpitsat, porkkanat ja kesäkurpitsat onnistuivat tänä vuonna erityisen hyvin. Käytämme Herttoniemessä kääntämättömien penkkien menetelmää, jonka kehittämistä tullaan jatkamaan.

Ensi vuonna suunnitelmissa on lisätä jäsenten määrää. Jäseniä meillä oli tänä vuonna 40, ensi vuonna tavoite on 60. Lisäksi suunnitelmissa on monipuolistaa vihannesvalikoimaa: Uutuuksiksi on suunnitteilla erilaisia sipuleita ja punajuurilajikkeita sekä pensas- ja härkäpapuja. Myös herneet ja yrttikimput ovat harkinnassa. Kukkia puutarhalle tulee mahdollisimman paljon, jotta jäsenet voisivat poimia kimppuja mukaansa jokaisena satoviikkona. Puutarhan maksimaalinen kukinta hyödyttää toki myös luonnon monimuotoisuutta yleisesti.

Tänä syksynä energiani kului pääosin viljelytöihin, minkä takia yhteisöllisen toiminnan järjestäminen jäi vähemmälle. Ensi vuonna tarkoitus on järjestää muutamia (vapaaehtoisia) yhteistalkoita sekä pienimuotoiset kauden alottajais- ja lopettajaiskahvit jäsenille. Muuten puutarha oli ja tulee ensi kautenakin olemaan auki jäsenille, jotka haluavat ottaa osaa puutarhan töihin.

Lasten tutustuttaminen ja osallistaminen eettiseen ruoantuotantoon on yksi paremman tulevaisuuden kulmakivistä. Tänä syksynä tuotti suunnatonta iloa nähdä, miten monet jäsenistämme tulivat poimimaan vihanneksia lastensa tai lastenlastensa kanssa. Muutamat lahjoittivat myös satokasseja lastensa päiväkotiryhmille, jotka tulivat ne sitten puutarhalta yhdessä poimimaan.

Kulunut syksy oli siis kaiken kaikkiaan onnistunut. Väsyneenä mutta tyytyväisenä voi nyt kirjata ylös opittuja asioita ja uusia ideoita tulevaisuutta varten. On valtavan voimaannuttavaa saada olla mukana rakentamassa ruoantuotannon uuttaa suuntaa yhdessä osuuskunnan ja puutarhan jäsenten kanssa.

Levollista talvenodotusta ja nähdään ensi keväänä,

Anniina

Sadonkorjuumarkkinat la 15.10.2022 klo 11-14

Satokauden päätöstapahtuma Herttoniemen Omalla Pellolla

Tule nauttimaan loppusyksystä kanssamme Herttoniemen kartanon pellolle.

Ohjelmassa mm.
- luomuvihannesten suoramyyntiä
- peltokahvilasta lämmintä juotavaa ja pientä naposteltavaa
- lehtikaalin itsepoimintaa
- pellon esittelykierroksia tasatunnein klo 11+12+13
- Herttoniemen pellon hunajaa

Tapahtuman facebook-sivut

Osoite:
Herttoniemen Oma Pelto
(ex-Stadin puutarhuri)
Johan Sederholmin tie 3, 00810 Helsinki

Myymme ensi satokauden sato-osuuksia. Tule ennakkovaraamaan ensi vuoden sato-osuus Herttoniemen Omalta Pellolta.

Tervetuloa viettämään satokauden lopettajaisia kanssamme ja tutustumaan paikalliseen kumppanuusmaatalouteen.

Järjestäjänä: Herttoniemen ruokaosuuskunta

SADONKORJUUJUHLAT 18.9.2022

Tervetuloa viettämään Sadonkorjuujuhlia kanssamme Herttoniemen kartanolle su 18.9. klo 12-16.

Huippuohjelmaa mm. Piirpauke yhtye esiintyy sadonkorjuujuhlilla. Kuuletko jo Konevitsan kirkonkellot?

Satokauden parhaat, puhtaimmat vihannekset Kaupunkilaisten omilta pelloilta Vantaalta ja Herttoniemestä.

Tilaisuudessa kahvila, josta ruokaa ja juomaa.

Tapahtumaan on vapaa pääsy

Järjestäjä: Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Herttoniemen kartanon museo

Tilaisuutta on tukemassa Suomen kulttuurirahasto.

Pysyvien penkkien pohdintaa

Kuten talven aikana suunnittelimme viljelytyöpajoissa sekä Henrin mentoroinnin avulla laajamittaisempaa siirtymistä pysyvien penkkien viljelyyn, kuluvan kesän aikana penkkien perustustyöt on tehty Korson pelloilla.

Siirtymä tiesi huomattavaa lisätyön määrää jo olemassa olevien kevättöiden lisäksi ja toukotöitä tehtiinkin ihan juhannukseen asti, jolloin viimeiset kurpitsan taimet istutettiin maahan. Kevättöiden aikataulua toki viivästytti myös kevään tulon myöhästyminen noin pari viikkoa. 

Tämä kevät toi mukanaan tuulahduksen navetasta, sillä saimme kolme isoa kuormallista lehmänlantakompostia. Kuorman siirto jäiseltä peltotieltä oli eeppinen ponnistus heti kevään ensi töiksi.

Eikä me pystytty kokonaisuudessaan suunnitelmaa toteuttamaan. Parhaamme tehtiin, oltiin ajoittain tosi väsyneitä ja jouduttiin tinkimään muun muassa tiedottamisesta, koska aivoissa ei vaan riittänyt rattaat kaikelle. Viljelykokonaisuudet on niin isoja paketteja, joita parhaimmassa tapauksessa suunnitellaan vuosiksi eteenpäin. Yli sata penkkiä kuitenkin saatiin kahden viljelijän ja erityisen reippaiden harjoittelijoiden, kesätyöntekijöiden, talkoilijoiden sekä työpajoihin osallistuneiden kesken tehtyä. Hirmuisen iso kiitos siitä kaikille ❤

Fyysisen työn määrä tänä vuonna oli huomattavasti suurempi muihin vuosiin verrattuna, sillä mm. kompostia levitettiin uusille penkeille käsivoimin. Kesäkuussa oltiin jo todella puhki peltohommien kanssa , koska työvaiheiden päällekkäisyys realisoitui kovalla vauhdilla yhä käynnissä olleiden toukotöiden sekä ensimmäisten kitkentä ja harauskierroksien kanssa.

Penkkien perustamisen työvaiheet:

-    osassa lohkoista oli jo valmiit penkkirivit aiemmilta kausilta, joten ajettiin sarvitraktorin kääntöauralla kohotetut penkit

-    seuraavaksi levitettiin komposti 

-    muokattiin sarvitraktorin jyrsimellä maa-aines sekä komposti sekaisin ja saatiin penkin muoto aikaiseksi

-    ilmattiin kahdenkäden talikolla

-    kasvista riippuen peitettiin penkki mypex kankaalla (ei juurekset ja sipuli)

-    istutukset tai kylvöt

Kasvihuonelohkolle vuotta aiemmin tehdyt penkit käsiteltiin pääasiassa no dig -menetelmällä, jolloin penkkiin ei kajottu kuin kahden käden talikolla maan ilmaamiseksi ja levitettiin komposti ennen mypex kankaalla peittämistä.

Näiden käytäntöjen maanparannusvaikutusta on mielenkiintoista seurata tulevaisuudessa.

Joukkorahoituksella osuuskuntalaisilta lainatuilla rahoilla ostetut uudet työkoneet, sarvitraktori lisäosineen pelittivät mainiosti koko aktiivisen perustamisvaiheen sekä käsityökalut ja työnnettävä kaksipyörähara ovat olleet ahkerassa käytössä rikkakasvien torjunnassa. Haraukset ja kitkennät ovat onnistuneet hienosti ja siitä kiitos ahkerille talkoilijoille. Penkkien päälle laitetut mypex kankaat ovat toki huomattavasti helpottaneet kitkentää. Kaikkien peltojen rikkakasvitilannehan on ollut lähtökohtaisesti aivan järkyttävä. Tästä eteenpäin voidaan alkaa seuraamaan uuden viljelytekniikan vaikutusta rikkakasvipaineeseen sekä maanparannukseen. Asioiden laidat jatkuvat siis yhä mielenkiintoisempina tulevina kausina.

Vaikka tänä kesänä on saatu ajoittain sadetta ja lammessa on riittänyt vesi, on kastelua jouduttu silti ahkerasti kierrättämään eri lohkoilla. Runsaat sateet on jääneet vielä toistaiseksi satamatta.

Jäsenet talkoilivat keväällä lohkojen ympärille myös hienot aidat, joilla saadaan pidettyä nelijalkaiset tuholaiset poissa herkullisten vihannesten kimpusta. Yhteistyön voima ja mahdollisuus on tänä vuonna ollut upeasti läsnä pellolla ja talkoojutustelut ja kohtaamiset on ihan hirmuisen iso voimavara. Jokaisista talkoista jäi aina hyvä mieli, kun sai tavata teitä, mahtavia tyyppejä. 

Sadonjaot aloitettiin aiemmilta kausilta tuttuun tapaan ennen juhannusta. Tänä vuonna siihen aikaan ei vielä paljoa jaettavaa ollut kaiken myöhäisyyden vuoksi. Nyt eletään kuitenkin sadonkorjuun runsautta parhaimmillaan ja saadaan nauttia monipuolisista osuuksista.

Kiitos, että olet mukana 🌻

Tavataan pellolla,

Kirsi ja Teija