Valmistautuminen satokauteen 2015

Osa1: Traktorien huolto (osa2 -> scrollaa alaspäin) Traktorit haettiin keskiviikkona 25.2. Kaupunkilaisten omalta pellolta Porvoon Amistoon vuosihuoltoon. Mahtavaa kun tälläisiä yhteistyökumppaneita löytyy. Traktorien kunto ja toimintavarmuus ovat iso tekijä sadon onnistumisessa vuonna 2015:sta. Massey Ferguson ennen pesua. 2 tunnin pesun jälkeen alkoi maalipinta näkyä. Amiston kunnossapitoasentaja opiskelija Joonatan Tengvall teki hyvää työtä tottunein ottein. Ja pesun jälkeen. Nyt Massikka ja Deutz ovat valmiina tutkittavaksi. Mitä sitten tapahtuu ja mitä traktoreille seuraavaksi tehdään? Tulemme julkaisemaan traktorien huoltotoimenpiteitä blogissamme.

Korjauslista, ma 2.3.2015

Massey Fergussonin tarkastuksessa havaittiin seuraavat viat/puutteet: Valot Lämpömittari Etupyörien pultit Jäähdytin Polttoaineen suodattimet Tuulettajan hihna Vaihdekepin kumit Valokatkaisimet Öljynsuodatin ja öljyt Öljynpainemittari Ulosottoakselin stefa

Massey Fersussonin etuakseli on nyt levitetty 1,5m raidevälille.

Osia on etsitty netistä.

4.3.2015 Massikan peräkoukun nostoketjut on uusittu ja laukaisumekanismin vipu korjattu. Hyvää työtä tekevät Amiston kunnossapitoasentajaopiskelijat! 6.3.2015 Varaosat saapuivat.

11.3.2015 Deutzin käynnistymisessä on ollut edellisellä kaudella ongelmia. Epäilyksiä oli hehkun lämpenemättömyydessä mutta imusarjahehku lämpenee. Tarkistimme asian infrapunalämpömittarilla. Suurempi ongelma löytyi starttimoottorista jonka hiilet olivat aivan loppu. Kuvassa vanha loppuunkulunut hiili vasemmalla ja uusi oikealla. Uudet hiilet myynyt mies varoitteli meitä starttimoottorin muista mahdollisista vioista. Yritämme selvitä startin korjauksesta 21€. Uusi starttimoottori maksaa 400€.

13.3. Aloitimme Deutzin huoltamisen. Starttimoottori on paikoillaan uusine hiilineen. Moottorissa on uudet öljyt ja suodatin. Tutkimme sähköjärjestelmää öljynpainevalon ja ajovalojen osalta. Hapettumia tuntuu oleva paljon johtoliitoksissa. Käsikaasu ja sammutusnappula odottavat vielä työjonossa. Massikka sai tänään etuvalot.

20.3. Uusia ongelmia ja toivottavasti niiden ratkaisuja... Käynnistimme Massikan ja tarkastelimme käyntiä. Latausvalo ei sammunut vaan ilmoitti laturiviasta. Avasimme laturin, jonka sisältä löytyi ainekset pikkulinnun pesään. Huomasimme myös toisen hiilen kuluneen aivan loppuun. Uusi hiili on nyt asennettu, toimiikohan lataus nyt? Koekäytön yhteydessä huomasimme polttoainevuodon syöttöpumpussa. Nyt ratkesi tyhjän tankin mysteeri. Polttoainesäiliö tyhjenee vuotavan pumpun kautta. Uudet syöttöpumpun tiivisteet hankittiin ja asennettiin. Yritämme koeajoa Ensiviikolla.

2.4.2015

Massikka alkaa olla valmis pellolle. Uusi ilmansuodatin asennettiin tänään. Deutzin sähköongelmat jatkuvat. Hapettumia toisen perään.

13.4. Nyt on traktorit pellolla. Tekemistä olisi vielä ollut. Keskityimme koneiden käyntiin liittyviin asioihin. Yhteiskuvassa Kone- ja metallin päättävän luokan opiskelijoita. Traktoreista saatii 4 ammattiosaamisen näyttöä. 2 moottorihuoltoa ja 2 sähkömekaanista asennusta. Tulevaisuudessa kehitämme talvihuoltokonseptiamme.

Iso kiitos Porvoon Amiston kunnossapitoasentajaopiskelijat ja ohjaaja-opettaja Tomi Laavi. Tämä traktorien kunnostus on ollut meille ISO asia ja apu. Ollaan todella kiitollisia avustanne Ruokaosuuskuntaa kohtaan. Yhteistyökuvioita varmasti kehitetään jatkossa.

4.5. Samalla kun traktorit palautettiin pellolle niin perunannostokone ja sokerijuurikashara otettiin koululle huoltoon. Perunannostokoneen etupään säätö ja rungon halkeama ovat korjattu. Sokerijuurikasharan säätöruuvit on herkistetty. Koneet palautuvat pellolle vapun jälkeisellä viikolla.

Ketä me olemme

Ruokaosuuskunta on vuonna 2011 perustettu, 100% osuuskuntalaisten omistama voittoa tavoittelematon organisaatio. Osuuskunnan tavoitteena on luoda uudenlaista, kestävää ja monipuolista ruoantuotantoa ja ruokakulttuuria. Rahoitamme toimintamme joukkorahoituksella: myymme sato-osuuksia ennakkoon ruokaosuuskunnan jäsenille. Ruokaosuuskunta ei saa eikä hae maataloustukia maanviljelyyn. Yritämme luoda maanviljelykseen, niin ekologisesti ja sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävän mallin. Haluamme tietää, mistä ruokamme tulee ja kuka sen viljelee.

Haluamme puhtaita ja hyvältä maistuvia raaka-aineita. Viljelemme biodynaamisesti; meillä on luomu- ja Demeter-merkit. Kasvattamalla itse oman ruokamme olemme lisänneet tietoisuutta ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvistä laajemmista kysymyksistä. Olemme myös ainoa Yhteiskunnallinen yritys -merkin saanut maatila Suomessa.

Missiomme on jakaa osaamista ja ymmärrystä kestävästä kumppanuusmaataloudesta ja ruokakulttuurista sekä edistää yhteisöllistä kulttuuria ja jakamistalouden ideaa. Lunastamme tämän teoilla ja konkreettisilla esimerkeillä. Kannustamme vuosittain saamaan kaikki jäsenet vierailemaan osuuskunnan ‘Kaupunkilaisten omalla pellolla’ ja osallistumaan omien mahdollisuuksien puitteissa yhteiseen toimintaan. Haluamme innostaa ihmisiä itse toimimaan yhteisen asioiden puolesta ja osoittaa, että yhdessä tekemällä voi vaikuttaa haluamiinsa asioihin. Mottomme on: Kun tehdään itselle, on fiksumpaa tehdä hyvin. Kun teemme asioita 180 osuuskuntalaisen kanssa, ovat läpinäkyvyys ja avoimuus toiminnassa lähtöedellytyksiä. Ympäristöstä huolehtiminen ja sosiaalinen kestävyys ovat meille toimintaamme ohjaavia periaatteita. Etsimme ja kokeilemme uusia ekologisempia ratkaisuja toiminnassamme. Tuemme toiminnallamme myös pieniä paikallisia yrityksiä.

Ruokaosuuskunta hallinnoi myös Uudenmaan ruoka -foodhubia. Uudenmaan ruoka on paikallisten ja satokauden tuoreimpien elintarvikkeiden jakelukeskus eli foodhub. Uusmaalaisten tuottajien kanssa kehitetty uraauurtava malli lyhentää ruuan reittiä pellolta pöytään. Suurin syy olla kumppanuusmaataloudessa on paikallisten / pientuottajien tukeminen suoraostoilla. Siksi Uudenmaan ruoka mallissa on avoinhinnoittelu, jossa näkee mikä osuus menee tuottajalle, verottajalle ja foodhubille. Olemme kehittäneet uuden www.ekompi.net sivuston, jonka kautta kuka tahansa voi tilata paikallisilta lähi- ja luomutiloilta.

Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kestävämmästä ruoan tuotannosta ja rakennamme yhteyksiä uudenlaisen kestävän ruoantuotannon tekijöihin myös kansainvälisesti.

Think global, act local! Ajattele isosti, toimi paikallisesti.

Kiinnostuitko? Liity Kaupunkilaisten omaan peltoon

Kalenteri 2015

Miten vuosi 2014 meni?

Palautekysely tulokset 2014 from Olli Repo

Kysyimme ruokaosuuskuntalaisilta palautekyselyllä miten meni vuosi 2014? Kysely lähetettiin sähköpostitse 9.12.2014. Kyselyyn vastasi 88 kpl. Kiitos vastanneille.

Marraskuun sadonjako tunnelmia

Herttoniemen sadonjakelupisteen tunnelmia marraskuussa 2014

Työharjoittelemaan

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle. Huhtikuussa peltotyöt aloitetaan ja päättyvät sadonkorjuuseen marraskuussa 2015. Varaa paikkasi nyt!

Nyt on vapaana syyskaudelle 2015 työharjoittelupaikkoja. Myös työkkärin kautta onnistuu työharjoittelu Kaupunkilaisten omalla pellolla.  

Ota yhteyttä: ruokaosuuskunta@gmail.com tai olirepo@gmail.com (huom. olli yhdellä l:llä)

Tervetuloa!

Sato-osuus vuonna 2014

Viikko 48

Hyvää talvea Oma pelto & Osuuskunta

Kasvukausi vierähti. Parhaillaan ensi lumi sataa myös pääkaupunkiseudulle. Oman pellon maa on ollut hennon lumen peitossa jo muutaman kerran syksyn aikana ja satoi tänä vuonna juhannusviikollakin räntää pellolla. Puiden rangat ovat näkyvissä, tähtitaivas loistaa yllämme, maa on mustana, käännetty ympäri, kynnetty ja elämä on poissa ympäristöstä. Luonnon värit ja tuoksut ovat pois. Alamme elää mustavalkoista talven aikaa. Elämä ja voima pitäisi löytää itsestä sisältä.

Oman pellon tämän vuoden työntekijät kiittävät Ruokaosuuskuntaa. Kiitos, että olette sopeutuneet syömään kotimaista, luonnonmukaista, lähi- ja sesonkiruokaa. Kiitos, että haluatte tietää missä ruokanne kasvaa, kuka sen kasvattaa, miten se vaikuttaa ympäristöön ja millainen on ruoan matka pellolta pöytään.

Eräs osuuskuntalainen totesi viime viikonloppuna pellolla, että jakojen loppuessa joutuu taas alkaa miettiä mistä ruokansa ostaa ja mitä aikoo syödä. Tähän asti jaot ovat määränneet ruoan valmistusta. Niinhän se on, nykyään harva syö vuoden ajan mukaan sesonkiruokaa. Kaupan hyllyltä löytää aasialaiset riisit ja kiinalaiset mansikat. Voimme syödä, lainata, Aasian aurinkoa ja työtä. Millaisen matkan riisin jyvät ovat tehneet ja kuinka paljon vaivaa sekä energiaa niiden viljelemiseen ja kuljetukseen on käytetty. Ruokajärjestelmä on monimutkainen, siihen liittyy lannoiteteollisuus, torjunta-ainevalmistajat, logistiikka, tukut, kaupat, myyjät, ostajat yms. Ruokaosuuskuntalainen valitsi yksinkertaisemman tien, lyhyen ruokaketjun, Oman pellon, biokaasupakettiauton ja itsepalveluperiaatteella toimivan jakopisteen. Se kaikki vaatii kuitenkin myös työtä ja päätöksiä. Ennenvanhaan syötiin sitä mitä kylä tuotti ja luontoäiti tarjosi. Ruokaosuuskuntalaiset ovat valinneet sen tien tänäpäivänä. He ovat saaneet tuoreet vihannekset suoraan pellolta, silloin kuin niissä on ollut eniten vitamiineja. Niiden säilömiseen ei ole käytetty turhaa energiaa. Osuuskuntalainen on saanut ne silloin, kun ne ovat olleet parhaita biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia.

Heidi kiittää kaikkia harjoittelijoita. Ilman teitä Oman pellon kasvukausi ei olisi ollut mahdollinen. Hienoa, että opiskelette haastavaa, fyysisen työn alaa, jolla on tärkeä tehtävä tulevaisuuden ruokaturvan haastetta täytettäessä. Kiitos Anniina, Martta, Ranja, Maria, Sari, Tomi, Jukka, Veera, Markus, Eveliina, Timo, Kaisa, kansainvälinen työleiri ja pellolla altiivisesti käyvät osuuskuntalaiset kuten Marja-Liisa ja Stadin aikapankin Maarit.

Valtava kiitos hallituksellemme ja hallituksen ahkeralle puheenjohtajalle Ollille. Heidän ansiostaan mm. Kalasatamassa toimi ruokapiiri tänä vuonna Herttoniemen lisäksi ja uusi kontti saatiin jakopisteeksi. Iso kiitos ravintolakoulu Perholle monista hyvistä talkoista ja siitä, että luotte kestävämpää ruokakulttuuria Suomeen. Suuri kiitos myös kaikille, jotka olivat yhteistä satoa jakamassa.

Viikko 47