Comment

Viljelijän ajatuksia: Aurinkoa & Maata sekä vähän Vettä

Ajan klo 7.40 kohti peltoa Lahden moottoritietä ja aamuaurinko valaisee keväistä maisemaa. Oloni on kupliva, innokas, lähes malttamaton, mutta samalla tyyni. Olen matkalla Vantaan, Vallinojalle ja kevätvauhti on päällä. Pääsen Omalle pellolle, jota aamuaurinko kultaa ja missä valkosipulit nousevat vielä punaisina kylmästä maasta. Murron lohkolla on vielä lunta ja syksyllä kasvunsa kesken jättäneet vuonankaalit näyttävät talvehtineen hyvin. Ne ovat jo vihreitä. Leskenlehdet hymyilevät siellä täällä ja hedenorkkoja riippuu puista. Antti on jo käynyt hakemassa päivän mahlan, jota kerätään juhannussatoa varten pakastimeen. Valmistelemme siis jo keskikesää. Maisema saapuessani pellolle

Yöllä oli pakkasasteita, mutta päivän alkaessa takki saa jäädä peltopenkille ja savimaan kyntöurat kuivuvat silmissä. Kävelen lohkoja edestakaisin ja otan maata kämmeneeni. Mikä lohko on kuivin eli minne istutetaan varhaisperunat tänä keväänä. Lohkosuunnitelma on suunnitelma, mutta maan olemus, johon ilmat vaikuttavat tekevät lopullisen päätöksen. Rinnelohko Nykulla-talo näyttää kuivimmalta ja sopivimmalta. Se pitää luomulannoittaa tänään, sillä  ennen sunnuntain mahdollisia sateita se on muokattava perunoille valmiiksi.

Savimaata ei parane muokata liian aikaisin. Luonnonmukaisessa viljelyssä tärkeintä on maan hoito. Maan pitää pysyä elävänä ja hedelmällisenä. Luomulannoitus pyrkii palauttamaan maahan orgaanista ainesta yhtä paljon kuin sieltä lähtee ravinteita kasvien kasvuun. Orgaaninen aines kuohkeuttaa maaperää, tuo sinne ilma- ja vesitilaa sekä toimii mikrobien ravinteena. Pienet maaperän asukkaat syövät eli hajottavat orgaanista ainesta ja samalla vapauttavat ravinteita kasvien kasvuun. Minä haluan pitää pieneliöt tyytyväisinä sekä lisääntymiskykyisinä, sillä he hoitavat maata ja tekevät tärkeää työtä. Maan rakennetta tulee suojella eikä tiivistää, siksi on tärkeää, ettemme muokkaa myrkää savimaata. Luomuviljely perustuu maan hoitoon ja maaperän ekosysteemipalveluihin.

Lohkojamme

Seuraavaksi lähdenkin hankinnoille mm. K-rautaan ostamaan työkäsineitä aloittaville harjoittelijoille ja muuta tarpeellista. Osuuskuntalaisellamme, peltolaisella Marja-Liisalla on tänään 70-vuotissyntymäpäiväaatto ja hän on nostamassa Mustosen puutarhalla maa-artisokkaa Sandron ja uuden harjoittelijamme Janin kanssa. Olen ottamassa vesipisteeltä vettä iltapäiväsyntymäpäiväkahvia varten, kun tajuan, että pumppu on talven jäljiltä rikki... Samoin päivän päätteeksi ajattelen viedä 70 kg nostettua maa-artisokkaa kylmiöömme Kalasatamaan, mutta en löydäkään kylmiön avainta…Ensimmäiset peltopäiväni juoksen sinne tänne, soitan tuolle ja tälle, suunnittelen sitä sekä tätä, teen tätä jo vähän tuota. Silti... ihanaa, pidän tästä elämän rytmistä. Keväällä kaikki alkaa alusta pellolla. Kaikki pitää siivota talven jäljiltä, asioita tuoda takaisin pellolle, toivottaa uudet ihmiset tervetulleiksi ja luoda kaikki uudestaan. Monet asiat ovat myös talvehtineet hyvin kuten kasvihuone ja vuonankaalit. Kasvihuoneenkin penkit tehdään pian valmiiksi juhannaksen rucolalle...

Valkosipulimme

...pääsen kuitenkin viemään maa-artisokat palsternakkojen viereen kylmiöön seuraavana aamuna ja kyllä vettäkin varmasti pian hanasta saadaan! Toivottavasti huhtikuu pysyy kauniina ja kuivana, että savimaa kuivuu.

Comment

Comment

Kasvukausi on valmis alkamaan!

Huhtikuu, kevät, valo ja maa. Syksyn lehtiä makaa siellä täällä, talven pienet lumiset hiekoitushiekkakasat muistuttavat talvesta. Pellolla on lunta vielä vähän varjon puolella. Savimaa on kuitenkin pehmeää ja sulaa. Silmut pullistelevat elämää ja lintujen kevätlaulua kuulee. Ensimmäiset kukat nostavat päätään. Huhtikuun alku on täynnä odottavaa elämää, mutta kevät on kuin pysähtynyt hetkeksi. Virallisesti kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on minimissään 5 C astetta vähintään viitenä päivänä. Ennusteet lupaavat tämän ensi viikolle Helsinkiin ja Vantaalle.  Olen onnellinen, että olemme tässä vaiheessa vuotta, kun tämän satokauden elämä vasta alkaa. Kevät kukkii

Pellolla korjataan vielä viimesyksyn satoa ennen kuin uusi luomistyö saa alkaa. Puutarhuri Sandro aloitti työnsä viikko sitten maa-analyysejä ottamalla ja on tämän viikon nostanut palsternakkoja maasta. Oma maa on paras talvivarasto palsternakoille. Varhaisperunamme solistit ovat olleet itämässä jo muutaman viikon ja kesäperuna siikli pistettiin itämään keskiviikkona. Laitevastaava Pentti on etsiskellyt pellolle niittokonetta ja vienyt traktori-Deutzin keväthuoltoon. Ennen huhtikuuta tärkeä & ihana hallituksemme on tehnyt suuren työn suunnitellessaan alkavaa kautta. Viljelysuunnitelmista vastaavana olen tehnyt viljelykiertosuunnitelmaa, laskenut lannoituslakuja, tehnyt tilauksia ja sopinut joukon hyviä harjoittelijoita kanssa tulevasta kasvukaudesta. Olemme valmiita uuteen kasvukauteen.

Palsternakat

Tänä kautena viljelemme tuttuun tapaan monia kasveja: kesäkurpitsoita, spagettikurpitsoita, pinaatteja, mangoldia, fenkolia, valkosipulia, kesäkeräkaalia, kyssäkaalia, lanttuja, varhais-, kesä- ja syysperunoita, lehtikaalia, talvikaalia, punakaalia, kiinankaalia, palsternakkaa, monenmoisia salaatteja, kukkakaalia, naurista, parsakaalia, retiisejä, sipulia, papuja ja härkäpapuja. Mustosen puutarhassa kasvaa basilikoita, kurkkuja, maa-artisokkaa ja yrttejä. Kesä- ja talviporkkanoita kasvatamme hieman edellistä vuotta vähemmän, mutta tarkoituksemme on tukea toista biodynaamista tilaa ja ostaa sieltä puuttuva määrä porkkanoita. Mustajuuri ja raitajuuri poistuvat omasta valikoimasta, mutta biodynaaminen punajuuremme säilyy. Myöskään maissia ja juuriselleriä emme kasvata itse tänä vuonna. Halloween-kurpitsat palaavat pellon valikoimaan. Myös kiinankaalta kokeilemme. Koko tulevan kauden tieto odottaa vapaissa, biodynaamisesti tuotetuissa siemenissämme maan muokkausta ja kevään lämpöä.

Biodynaamisesti tuotettujen siementen kylvöä

Ruokaosuuskunnan viljelijänä haluan hoitaa maatamme, kuunnella luonnon rytmejä, kasvattaa puhdasta, vapaata ruokaa, tehdä osani puhtaiden vesistöjen ja ympäristön hyväksi. Peltomme on monimuotoinen, elävä, virkistävä, luonnonmukainen kohta luontoa, jossa kaupunkilaisten ruoka kasvaa läpinäkyvästi ja kaupunkilaiset ovat tervetulleita virkistäytymään sekä hoitamaan juuriaan. Osuuskuntamme on mahtava mahdollisuus kokeilla ja olla osa vaihtoehtoista, läpinäkyvää, reilua, vaikuttavaa, puhdasta luomuruokaketjua.

Comment

Herttoniemen Kalamarkkinat

Tee ennakkotilaus Pop-up Kalamarkkinoille: kalamarkkinat_osa3

[gravityform id="27" title="true" description="true"]

Tapahtuman facebook-sivujen kautta voi myös tehdä tilaukset tai keskustella aiheesta. Linkki fb-tapahtumaan.

Comment

Viljelyleiri kaupunkilaisten omalla pellolla

Järjestämme lasten ja nuorten kesäleirin Kaupunkilaisten omalla pellolla 13.6.-17.6.2016

Otsikko kuva_v2

MUUTAMA PERUUTUSPAIKKA VAPAANA! Leirillä opit käytännössä mistä ruokasi tulee ja kuka sen viljelee. Samalla pääset seuraamaan Kaupunkilaisten oman pellon kasvukauden alkua. Biodynaamisella maatilalla viljellään monipuolisesti ja tutustut lukuisiin kasviksiin.

Leirillä osallistutaan kylvöön ja taimien istutukseen. Leirillä tehdään asioita käytännössä sekä leikkien kautta. Leiri auttaa ymmärtämään entistä paremmin luontoa ja sen lainalaisuuksia. Nautimme päivittäin itse kasvatettuja ja hyvältä maistuvia vihanneksia ja yrttejä.

Ohjelma: Aamupäivät keskitytään viljelytöihin pellolla. Iltapäivisin leikitään luonnossa, askarrellaan ja retkeillään lähiympäristössä: tehdään linnunpelättimiä, rakennetaan majoja, tehdään retki lähihevostallille, olympialaiset / rastirata, tarinatuokiot jne.

Viljelyleirillä on 2 ohjaajaa ja 1 nuori kesätyöntekijä. Leirit on tarkoitettu 7-12-vuotiaille ja yhdellä leirillä on osallistujia 25-30. Järjestäjänä: Ruokaosuuskunta.

Leiritoiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa puutarhakasvattaja Pinja Sipari. Pinja on koulutukseltaan maantiedon ja biologian opettaja. Hän on kehittänyt suomalaista puutarhakasvatusta niin Kumpulan koulukasvitarhan leiritoimintaa ohjatessaan ja koordinoidessaan kuin erilaisissa koulupuutarhatoiminnan kehittämishankkeissakin. Pinja on toiminut pitkään myös Dodo ry:n kaupunkiviljelyaktiiivina.  Toisena leiriohjaana toimii Kaupunkilaisten omalta pelloltakin tuttu Anniina Heinonen. Hän on ollut pellon viljelijänä vuonna 2015 ja nyt opiskelee sosionomiksi.

Leirin ajankohta: Ma 13.6. – pe 17.6.2016 klo 9-16 huom. päiväleiri Leirille voi tulla aamuisin jo 8:30, mutta ohjelma alkaa klo 9:00. Päivä päättyy virallisesti klo 16, mutta yksi ohjaaja aina klo 16:30 saakka.

Lastenleiri järjestetään Vantaan Steinerkoululla, Punatulkuntie 2, Vantaa. Koulu sijaitsee aivan Kaupunkilaisten oman pellon vieressä. Huonolla säällä voimme leikkiä sisätiloissa.

Hinnasto: Leirimaksu on Ruokaosuuskunnan jäseniltä 130 € ja muilta 150 €. Sisaralennus 20 €. Hinta sisältää monipuolisen leiriohjelman, ruokailut, materiaalit ja tapaturmavakuutuksen. Leirillä tarjotaan päivittäin luomu/demeter lounas ja välipala.

Lapset otetaan leirille ilmoittautumisjärjestyksessä. VIELÄ MUUTAMA PERUUTUSPAIKKA VAPAANA! Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoita lapsesi kesäleirille tästä linkistä!

Kysymyksiin vastaamme mielellään sähköpostitse: ruokaosuuskunta@gmail.com

Tervetuloa!

Vantaan Sanomien juttu Kaupunkilaisten oman pellon viljelyleiristä: Viljelyleirillä lapset pääsevät peltotöihin – ”Ruoka ei tule kaupasta, vaan maasta”

Comment

Comment

Miksi liittyisin ruokaosuuskuntaan?

Miksi liittyisin Ruokaosuuskuntaan? Herttoniemen Ruokaosuuskuntaan kesällä 2015 liittynyt Niina Bergius kertoo. Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on oma pelto Korsossa, jota hoitavat palkatut viljelijät sekä talkootyönä osuuskuntalaiset itse.

Miten jäseneksi? Lue tästä.

Kiitos Terhille videosta!

Comment

Comment

Kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle

Kaupunkilaisten oma pelto palkkaa vantaalaisia nuoria kesätöihin. Perholaiset purjoa kitkemässä eilen 11.9.

Kiitos kaikille kesätöitä hakeneille. Saimme paljon hienoja työhakemuksia ja valinta oli vaikea. Valitsimme 5 vantaalaista nuorta kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Hakuaika on vuodelle 2016 päättynyt.

Tarjoamme viidelle 1998- 2001 syntyneelle vantaalaiselle nuorelle kesätöitä seuraavasti: 1. jakso 6.-17.6.2016 väliselle jaksolle 3 kesätyöpaikkaa 2. jakso 20.6.-1.7.2016 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa

Työnkuvaus: Työtehtävänä on istutusta ja kitkentää. Se on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta meillä on 40 eri kasvia, joten työ kyllä vaihtuu. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (säänkestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä kaivataan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja hyvää asennetta.

Viikolla 13.-17.6. Kaupunkilaisten omalla pellolla on Lasten Kesäleiri. 1. jakson kesätyöntekijät ovat avustajina leirillä. Työnkuva on lastenleiri viikkona erilainen. Leirikokemukset ja harrastukset kannattaa siis mainita kesätyöhakemuksessa. Lisätietoa Kesäleiristä. Työaika: 7 tuntia per päivä eli klo 8-15 on työaika (sis. ruokatunnin) ja 10 päivän kesätyöjakso. Katso ylhäältä työjaksot.

Tarjoamme: 500 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta.

Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.

Hakuaika Jos olet 98-01 syntynyt vantaalainen nuori, jota paikka kiinnostaisi laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen) osoitteseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ

Hakuaika päättyy 14.3.2016. Sitä ennen tulleet kesätyöhakemukset otetaan huomioon. Kesätyöpaikan saanneille ilmoitetaan sähköpostitse viimeistään 21.3.2016.

Salaattejen sadonkorjuuta

Liity Ruokaosuuskuntaan: Otamme myös uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan. Sato-osuudet vuodelle 2016 myydään nyt. Tutustu tästä Kaupunkilaisten omaan peltoon.

Support Your Local Farmer.

Comment

Comment

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle

punajuuren lajittelua_blogiin Viljelemme luomu- ja biodynaamisesti Kaupunkilaisten omaa peltoa. Monimuotoinen 3 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisöpuutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoyhteyksien päässä. Tule työharjoittelemaan Suomen ensimmäiselle csa-maatilalle.

Tarjoamme hyvää luomu- ja biodynaamisenviljelyn opetusta pellolla ja tutustumisen uudenlaiseen maatalousmalliin. Valitettavasti emme voi tarjota palkkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. Tarjoamme ruuat työharjoittelijoille.

Työharjoittelujakson voi aloittaa heti ja satokautemme kestää marraskuulle.

Varaa työharjoittelupaikka! Tervetuloa!

Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Tykkää meistä FB:ssä

Comment

1 Comment

Miten myös vähävaraiset pääsisivät mukaan toimintaan?

Näin satokauden tultua päätökseen olemme miettineet taas, miten positiivisesti jäsenyys ja sato vaikuttavat ruokatottumuksiin ja arkeen. Hiljattain valmistunut kotitaloustieteiden gradu ja vuosittaiset jäsenkyselymme kertovat monista ruoanlaittotaitoihin, ruoan tuntemukseen, perheiden arkeen ja terveyteen liittyvistä hyödyistä ja ilon aiheista. Mahdollisuus osallistua peltotalkoisiin ja saada kosketus ruoan alkuperään on myös koettu arvokkaaksi ja hyvinvointia vahvistavaksi. IMG_1574

Meistä olisi hienoa tuoda näitä hyötyjä useampien ulottuville. Kumppanuusmaatalouden periaatteisiin kuuluu solidaarisuus. Tämä tarkoittaa taloudellisen riskin jakamista ruoan tuottajan kanssa, mutta myös muita ruoan kuluttajia kohtaan osoitettua solidaarisuutta. Maailmalta löytyy esimerkkejä, jossa kumppanuusmaatalousprojekteissa on myös pyritty mahdollistamaan vähävaraisempien kotitalouksien jäsenyys muiden jäsenten tuella.

Olemme pohtineet, miten ulottaa ruoka-osuuskunnan toimintaa myös vähävaraisemmille ihmisille ja vahvistaa osuuskunnan sosiaalista vastuuta tältä osalta. Ruoka-avun tarvitsijoiden kasvava joukko on ollut esillä mediassakin, ja viesti kentältä on, että leipäjonot (joiden piti olla ohimenevä ilmiö), ovat tulleet jäädäkseen. Ruokajakelun vaihtoehdoksi on peräänkuulutettu muita avun malleja.

Uskomme, että osuuskunnassa mukana olo olisi positiivinen vaihtoehto ruoka-avulle. Satomaksu on kuitenkin suuri summa ihmisille, jotka joutuvat kuukausittain miettimään, miten rahat riittäisivät perusasioihin. Olemme perustamassa solidaarisuusosuus-mallia, jossa ruokaosuuskunnan sato-osuuksia lahjoitettaisiin ruoka-avun tarvitsijoille*. Nämä saisivat sato-osuuden lahjoitettuna ja pääsisivät osalliseksi ruokaosuuskunnan yhteisöstä ja toiminnasta.

Olemme keskustelleet ideastamme Herttoniemen seurakunnan diakonian kanssa, joka on tiiviissä yhteistyössä Myllypuron elintarvikejakelun kanssa. He ovat valmiita avustamaan ruoka-avun tarvitsijoiden tavoittamisessa.

Suunnittelemme myös keräävämme osallistujien suostumuksen puitteissa heidän kokemuksiaan sato-osuudesta ja osuuskunnan toiminnasta, jotta voimme oppia ja kehittää mallia edelleen.

Voit osallistua solidaarisuusosuuteen lahjoittamalla Holvi-verkkopankin kautta: https://holvi.com/shop/solidaarisuusosuus/

Voit samasta osoitteesta myös seurata kuinka paljon rahaa on tullut ja mihin se on mennyt. Avoin budjetointi-kohdasta löytyy nämä tiedot.

Terveisin, Ruokaosuuskunnan hallitus Lisätietoja: Sini Forssell, sini.forssell@gmail.com

Sipulinippu 330g, salaatti 133g, lanttu 388g, pinaatti 128g, kesäkurpitsa 162g, fenkoli 168g, basilika 20g, kyssäkaali 171g, peruna 1kg

*Osuuskunta varaa 3-10 osuutta lahjoitettavaksi. Projekti käynnistyy, jos saamme lahjoitusvaroina vähintään kolme sato-osuutta. Muussa tapauksessa lahjoitukset palautetaan. **Lahjoittamastasi rahasta menee 90 senttiä Holvi-verkkopankin maksua. Loput rahat kanavoidaan suoraan sato-osuuksiin. Sato-osuuden hinnasta on 14 % arvonlisäveroa, loput menevät sadon tuottamisen ja jakelun kustannuksiin.

1 Comment

Comment

Jäsenkokous 11/2015

IMG_1927 Herttoniemen Ruokaosuuskunnan jäsenkokous

Aika: 2.11.2015

Paikka: Herttoniemen kirjasto, Helsinki

Läsnäolijat (18 henkeä): Joonas Pekkanen, Olli Repo, Hilkka Helsti, Mariaana Nelimarkka, Marja-Liisa Lampinen, Silva Tähkiö, Virpi Ahola, Pasi Näppilä, Paula Borkowski, Juhana Rantavuori, Kirsi Kettunen, Päivi Halonen, Teija Norvanto, Tiina Hestad, Tiina Köngäs, Rekina Karhulahti, Galina Kallio, Heidi Hovi

  1. Järjestäytyminen

Puheenjohtaja Joonas Pekkanen avasi kokouksen klo 18.03. Sihteeriksi valittiin Virpi Ahola. Pöytäkirjan tarkistajaksi valittiin Marja-Liisa Lampinen ja Paula Borkowski. Puheenjohtaja esitteli työjärjestyksen. Työjärjestys hyväksyttiin.

  1. Jäsenkysely

Puheenjohtaja Joonas Pekkanen esitteli jäsenkysen tulokset. Keskusteltiin kyselystä ja ensi vuoden jäsenmaksujen keräämisestä. Tärkeää viestiä osuuskuntalaisia miksi jäsenmaksut kerätään jo alkuvuodesta. Ehdotettiin, että satoon osallistumisesta kysellään vasta loppiaisen jälkeen. Keskustelussa tuli esille mahdollisuus, että satoa haluavia on enemmän kuin sato-osuuksia. Tällöin ehdotettiin, että sato-osuuden saavien järjestys olisi: 1) edellisenä vuonna sato-osuuden maksaneet, 2) edellisenä vuonna välivuoden pitäneet, 3) uudet jäsenet. Ehdotus sai kannatusta.

  1. Pellon terveiset ja alustava ensi vuoden suunnitelma

Heidi Hovi esitteli pellon toimintaa ja ensi vuoden alustavia suunnitelmia (liite 1: https://drive.google.com/file/d/0B-OINtY2SPiTSVN5ZmlkRmxwMDA/view?usp=sharing).

  1. Päätettävät asiat

4a.  Päätetään satomaksun suuruus

Hallitus esitti vuoden 2016 sato-maksun suuruudeksi 450€ ja puolikkaan satomaksun suuruudeksi 225,50€. Keskustelun jälkeen päätettiin sato-maksun suuruudeksi 450€ ja puolikkaan satomaksun suuruudeksi 250€.

4b.  Päätetään ylimääräisen satomaksun perimisestä

Päätettiin antaa hallitukselle esityksen mukaisesti lupa periä tarvittaessa ylimääräinen satomaksu 20€ koko sato-osuudesta ja 10 € puolikkaasta sato-osuudesta. Huomautettiin, että jäsenistön tiedottamiseen asiasta tulee kiinnittää huomiota.

4c.  Päätetään talkootuntien määrästä

Hallitus esitti talkootuntien määräksi 12 tuntia/vuosi. Talkootuntien määräksi ehdotettiin 10, 12, 14 ja 16 tuntia. Päätettiin talkootuntien määräksi 14 tuntia. Keskusteltiin tarpeesta parantaa talkoiden yhteiskuljetusten järjestämistä.

4d.  Päätetään hallituksen täydentämisestä

Hallituksen jäsen Mariaana Nelimarkka halusi erota hallituksesta, mutta kukaan ei halunnut hänen tilalleen. Päätettiin, että Nelimarkka jatkaa hallitustyöskentelyä mahdollisuuksiensa mukaan.

  1. Muut asiat

Ehdotettiin, että muina asioina keskustellaan Ruokaosuuskunnan kannasta Herttoniemen kirjaston tulevaisuudesta. Ajanpuutteen vuoksi keskustelua ei ehditty käydä.

  1. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.58.

Helsingissä 3.11.2015

 

 

Joonas Pekkanen, puheenjohtaja                                                        Virpi Ahola, sihteeri

 

 

 

Marja-Liisa Lampinen, pöytäkirjan tarkastaja

 

 

 

Paula Borkowski, pöytäkirjan tarkastaja

Comment

Comment

Kumppanuusmaatalous vaikuttaa perheiden arjen hallintaan

Pro gradu -tutkielma Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksista kodin arkeen ja ruokatalouden hoitamiseen Teksti & kuvitusgraafi: Maritta Paakkinen

Ruoka ja ruoantuotanto ovat kasvavan mielenkiinnon kohteena tämän päivän kuluttajien keskuudessa. Kuluttajat ovat yhä enenevässä määrin huolestuneita ruoan laadusta sekä myös ruoantuotannon eettisyydestä ja ympäristövaikutuksista. Lähiruoka sekä luomutuotanto ovat kasvavia toimintamalleja ruoantuotannossa. Aktiiviset kuluttajat etsivät uusia ruoanhankintatapoja. Vaikka ruoka kiinnostaa, on kotitalouksien ruoanvalmistukseen käyttämä aika kuitenkin vähentynyt. Erityisesti raaka-ainelähtöinen ruoanvalmistus on vähentynyt. Yleinen trendi ruoanvalmistuksessa onkin vaivattomuus, mutta yhtä lailla ruoanvalmistuksesta haetaan elämyksiä. Samalla kuluttajien tietämys ruoasta ja ruoantuotannosta on vähentynyt. Pidentynyt ruokaketju on muuttanut ruoan alkuperän epämääräisemmäksi ja vaikeaksi hahmottaa. Kuluttajilta vaaditaankin nykyisin yhä enemmän ruokalukutaitoa ** ja taitoa hallita ruokaan liittyvän informaation määrää.

Kuinka nämä muuttuvan ruokakulttuurin ja ruoanvalinnan piirteet näkyvät ruokaosuuskuntalaisten arjessa? Päädyin viime syksynä oman jäsenyyteni myötä tutkimaan pro gradu -tutkielmassani ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia jäsenten arkeen. Tutkimuskysymykset tässä tutkimuksessa olivat millä tavalla ruokaosuuskunnan jäsenyys ja viikoittainen sato vaikuttavat arjen ruokatalouden hoitamiseen sekä ruoanvalmistukseen, ja miten ruokaosuuskunnan jäsenyys vaikuttaa kotitalouden jokapäiväiseen elämään ja arjen hallintaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa Liisa Haverisen (1996) arjen hallinnan määritelmään sekä aiempiin tutkimuksiin kumppanuusmaataloudesta. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto on kerätty kolmessa ryhmäkeskustelussa, joihin osallistui yhteensä 16 Herttoniemen Ruokaosuuskunnan jäsentä.

Lähiruoka, luomutuotteet ja ruoan alkuperän tietäminen edustivat valtaosalle keskustelijoista jäsenyyden myönteisiä puolia. Uudenlaiseen ruoantuotantomalliin osallistuminen oli niin ikään tyytyväisyyttä lisäävä asia. Jäsenten ymmärrys ruokajärjestelmästä ja ruokaketjusta lisääntyi. Tähän vaikuttivat monet asiat, muun muassa viljelyn vaiheiden seuraaminen, pellon töihin osallistuminen ja sesonkiajatteluun oppiminen. Ruokalukutaito kehittyi monella tasolla jäsenyyden aikana. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys näytti kaiken kaikkiaan lisäävän ruoan arvostusta.

Ruokaosuuskunnan jäsenyydellä oli monenlaisia vaikutuksia perheiden ruokatalouden hoitamiseen. Ruoanvalmistuksessa käytettiin enemmän luovuutta ja mielikuvitusta ja uskallettiin kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Tähän kannustivat muun muassa uudet raaka-aineet sekä kasvisten suuri määrä. Uudet tuttavuudet kasvisten joukossa toivat iloa ja opettivat uutta. Uskaltamalla kokeilla uutta ennakkoluulottomasti, saatiin vaihtelua arkiruokiin. Yleisesti ruokaa valmistettiin enemmän kuin ennen. Tämä johtui kasvisten suuresta määrästä; se pakotti ruoanvalmistukseen myös arkisin. Joillakin aiemmat nopeat illalliset tai arki-iltojen voileivät korvautuivat nyt sadon kasvisten ansiosta kunnon aterialla. Toisaalta ruoanvalmistukseen meni enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Kiireisessä arjessa tämä saattoi aiheuttaa ahdistusta. Myös hävikistä kannettiin huolta ja tunnettiin syyllisyyttä. Lisääntynyt kasvisten osuus ruokavaliossa oli toivottu asia monissa perheissä.

Kuvitusgraafi: Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutus arjen hallintaan

Tutkimukseni tuloksissa näkyy arjen laaja-alaisuus. Kumppanuusmaatalouden vaikutukset arkeen eivät rajoittuneet kasvisten käsittelyyn, ruoanvalmistukseen tai ruokatalouden hoitamiseen, vaan ne ulottuivat selvästi laajemmalle. Perheiden jokapäiväisen elämän toiminnoilla, tässä tapauksessa ruokatalouden hoitamisella, on vahva yhteys ympäröivään yhteiskuntaan monin tavoin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jäsenyyden vaikutukset ruokaosuuskunnan jäsenten arkeen ulottuvat Liisa Haverisen arjen hallinnan käsitteen ymmärtävän arjen hallinnan alueelle. Haverinen (1996) määrittelee ymmärtävän arjen hallinnan niin, että kotitalous toimii oman arvomaailmansa ja periaatteidensa mukaisesti, noudattaen vastuullisuutta ja eettisyyttä toiminnoissaan. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys on omiaan herättelemään pohdintaa ruoantuotannosta ja ruokajärjestelmästä sekä näiden tulevaisuudesta.

Tutkielma on toteutettu Helsingin yliopistossa kotitaloustieteen laitoksella. Työn ohjaajina toimivat ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä ja Viikissä vaihtoehtoisia ruokaketjuja tutkiva Sini Forssell.

** Ruokalukutaito: Ruokalukutaidolla tarkoitetaan ruokaan liittyviä tietoja, taitoja, ymmärrystä ruokakulttuurista sekä globaalista ruokajärjestelmästä, ymmärrystä ympäristövastuusta sekä myös ihmisten jokapäiväistä ruokaan liittyvää käyttäytymistä. Ruokalukutaito ilmentää kriittistä ymmärrystä ja vastuuntuntoa ruokaan liittyvissä kysymyksissä sekä eettistä pohdintaa, jossa otetaan huomioon oman hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristön hyvinvointi ja kestävä kehitys.

Comment

Comment

Kolme kesää Kaupunkilaisten omalla pellolla

Liityin Herttoniemen Ruokaosuuskuntaan keväällä 2013. Olin talven aikana kuullut toimittaja Eve Mantun ohjelmassa ruokaosuuskunnasta, lukenut pari lehtiartikkelia ja näiden innostamana tutkiskellut osuuskunnan verkkosivuja. Totesin, että tässä voisi olla jotakin minulle. Voisin olla mukana viljelemässä puhdasta ruokaa kantamatta yksin vastuuta kaikesta ja oppia käytännön toimien kautta , miten se tapahtuu. Oma suu oli siinä lähinnä, on myönnettävä. Hyvää ravintoa omaan ruokapöytään. Olen saanut paljon enemmän. Pelto kevät 2013

Alkuun pääsin toukokuussa 2013 ensimmäisissä talkoissani. Keräsin viljelijä Panun johdolla kahden muun talkoolaisen kanssa juolavehnän juuria Anttilan lohkolla, joka oli vasta kynnetty otettavaksi ensi kertaa viljelyyn. Perunaahan siihen myöhemmin istutettiin.

 

 

Ensimmäisessä osuuskunnan kokouksessa, johon kesäkuussa osallistuin, tulin Meerin ja Tuomon ohella suostutelluksi hallitukseen yhdelle vapaalle ja kahdelle vapautuvalle paikalle. Muut kaksi kokouksen osallistujaa olivatkin jo hallituksen jäseniä. Kovin harvojen käsiin osuuskuntalaiset luottavatkin tärkeiden päätösten tekemisen – edelleenkin, vaikka osanotto yhteisiin kokouksiin onkin ensimmäistä kokemustani jonkin verran runsaampaa. Tänä vuonna toimeenpantu hallinnon työryhmittäminen ja vastuun jakaminen on mielestäni erinomainen asia. Se konkretisoi niin hallituksen jäsenille kuin kaikille osuuskuntalaisille ne tärkeät tehtäväalueet, sekä lakisääteiset että yhteisesti sovittavat, joita näinkin laajaksi kasvanut yhteisö vaatii. On mahdollista paremmin myös hyödyntää se monipuolinen osaaminen, joita jäsenistöllä on. Yhteisen hyvän edistämiseen mutta myös henkilökohtaiseen kehittymiseen tarjoutuu erilaisia mahdollisuuksia. Meillä on myös kiinnostavia yhteistyökumppaneita, joiden merkitys ja toiminta avautuu, kun itse aktivoituu oman osuuskuntamme asioissa.

Oma Pelto on minun sydämenasiani myös hallitustoiminnassa. Omat tavoitteeni – hyvä ja maukas ravinto ja uuden oppiminen viljelyssä – ovat täyttyneet. Olen oppinut tekemällä ja saanut runsaasti tietoa seuraamalla erityisesti Heidin kunnioitettavaa paneutumista alan opiskelijoiden harjoittelun ohjaamiseen. Runsaasti muutakin olen saanut. Tärkeä oppi on ollut maan hoidon merkitys viljelykiertoineen.

 

IMG_20151028_134153

IMG_20150927_132732

Kompostoinnista ja kompostin hoidosta on tullut minulle hyvin erityinen asia. Viljelijät ja viljelyammattiin opiskelevat harjoittelijat tuntuvat olevan mukavia ja leppoisia ihmisiä. Talkoissa on aina iloinen henki ja tunnelma. Ihanaa oli tänä kesänä olla ”camp Grannynä” heinäkuun kansainvälisellä työleirillämme nuorille ihmisille eri maista ja maanosista.

IMG_20150915_095334 (1)

IMG_20150919_122334_1 (1)

 

 

IMG_20151019_171804

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tänä kesänä uutta oli green care –toiminta Lilinkotisäätiön kanssa. Se on meitä kaikkia virkistävää. Toiveissa on saada green care –pohjalta toimintaa lapsillekin ja ensi kesänä. Tänä vuonna siihen eivät resurssit riittäneet kaiken uuden myllerryksessä.

Peltotyöryhmien toimintaa olen parhaani mukaan koordinoinut tänä vuonna. Kaikissa viikkotalkoissa on ollut enemmän tai vähemmän osallistujia. Kiitos kaikille. Erityinen kiitos teille, jotka otitte hoitaaksenne talkoiden vastuuroolin, moni useammankin kerran. Ensi vuonna jatkamme.

Iloiseen, innostavaan , kehittävään ja hyväksyvään ilmapiiriin pellolla ovat ”pääsyyllisiä” osaavat, ammattitaitoiset ja lämminsydämiset viljelijämme. Tänä vuonna he ovat (olleet) Heidi, Sandro, Anniina ja Pentti. Heille parhaat kiitokset!

 

Comment

Comment

Juureksien nosto ja kylmä varastointi

IMG_1895

IMG_1897

Sunnuntaina saatiin talkoonvoimiin nostettua viimeiset porkkanat maasta. Siihen jäivät vielä palsternakka ja mustajuuri, mukulaselleri ja purjo.

Kun viikoittaiset korjuutyöt vähenevät joudutaan satsaamaan aikaa koko viljelyalueen siivoamiseen ja kunnostamiseen. Niin pystytään kauden lopussa jättää talvehtimaan pellon, kompostin ja siihen kuuluvat rakennukset ja koneet mahdollisemman siistissä ja suojatussa tilassa.

Useiden tuotteiden jako tapahtuu nyt Kalasataman Tukkutorilla sijaitsevan kylmävaraston kautta. Sen lämpötila on tasaisesti neljä astetta ja ilmankosteus riittävän korkea etteivät vihannekset nopeasti kuivu. Ennenekun sato päättyy jakopisteisiin sitä pitää siellä laskea osuudenmukaisesti ja samalla tarkistaa laadun ja poistaa mahdolliset kuivuneet, homehtuneet tai mädäntyneet yksilöt.

IMG_1902

IMG_1911

IMG_1904

IMG_1906

Siksi on jo keräämisvaiheessa tärkeä ettei vioittuneita kappaleita pääty ykkösluokan mukaan samaan erään. Jos suojaava pinta tai kuori on rikottu säilyvyys heikkenee. Niin voi käytä jos joku elukka on nakertanut vihannesta tai siihen on nostaessa osunut talikko. Olen myös nähnyt juolavehnäjuurien kasvavan juureksien läpi. Sellaiset kelpaavat joskus vielä seuraavaan jakoon, mutta ei pidemmänaikaiseen säilytykseen.

Ensi viikolla on Mustajuuren jakovuoro ja sen tähden sitä aloitettiin nyt irrottamaan maasta. Tämä työ on vaikeampi kun vastaava muiden juureksien parissa. Isoksi kasvanut Mustajuuri voi olla 30cm syvä mutta läpimitaltaan parhaimmillaan kolme senttiä. Se tarkoittaa että silloin se on pitempi kuin talikko ja huonolla tuurilla se katkaisee jopa varovaisellakin nostomenetelmällä liikkuvan maan ja vetämisen paineesta. Katkopisteessä siitä vuotaa valkoista nestettä, mutta sen kuivattua se onneksi kehittä uuden sulkevan kerroksen mikä taas värjäytyy mustaruskeaksi eikä helposti erotu ehjästä kasvista.

IMG_1934

IMG_1943

Omalla viimevuotisella kokemuksella olen hyvissä olosuhteissa (esimerkiksi jääkaapissa) jopa hajonneita kappaleita säilyttänyt kuukauden hyvällä tuloksella. Tämän vihanneksen voi keittää porkkanan tavan tai paistaa uunissa vaikka juustokastikkeessa. Muita valmistamistapojakin varmasti löytyy. Kuorimisen jälkeen sitä kannattaa nopeasti käsitellä ruuanlaittoprosessissa jos sen värin halutaan säilyvän valkoisena. Mustajuuri on voikukan sukulainen (molemmat kuuluvat Asteraceaen alaheimoon Cichorioideae; sen tieteellinen nimi on Scorzonera hispanica). Maultaan se on mieto. Voikukanlehtiäkin voi käyttää salaatissa, mutta niiden kasvun myötä lisääntyvän kitkeryyden vuoksi vain nuorena.

Loppuviikolla ehdittiin istuttaa sahralla valmiiksi tehtyihin uriin valkosipulia. Muutamia ihmisiä tämä asia kiinnosti niin paljon että he tulivat ihan sen takia siihen osallistumaan.

IMG_1913

Kiitän meidän syksyn harjoittelijoita Annika Packalen joilta oppiminen ja työ pellolla juuri loppui, sekä Katja Freund ja Tero Koli jotka ovat vielä marraskuun keskeen mukana. Ilman heitä pellon työt ei olisi siinä vaiheessa missä ne nyt on.

Comment

Comment

Kauniit pakkasaamut

Olen ollut jo neljä viikkoa harjoittelussa ruokaosuuskunnan pellolla. Vaikea sitä on uskoa, sillä vastahan aloitin... Aamu helsingin keskustassa oli tuulinen. Hiukseni olivat märät suihkun jälkeen ja tuuli pasikoi niitä kasvojani vasten. Aamu tuntui raskaalta. Autot tööttäilivät ja ratikat humisivat. Kävelin pimeää ylämäkeä ylös bussipysäkille miettien "onneksi pääsen pian luonnon rauhaan" ja nousin bussiin numero 633. Matka kesti tunnin.

IMG_5968

Bussipysäkiltä pellolle käveli noin neljässä minuutissa. Kävelin ohi vanhan puutalon, ohi ladon. Kävelin kävelytien sijasta tien reunalla olevalla nurmikolla. Jäinen nurmikko rapisi hauskasti jalkojeni alla. Pian olin jo pellon reunalla. Käännyin vasemalle ja jäin hetkeksi ihailemaan maisemaa. Aamu oli muuttunut kirkkaaksi ja mieleni kepeäksi. Aurinko näkyi jo puiden latvojen takaa, tuoden valon säteinä kohti maan pieniä, jäisiä timantteja, jotka loistivat kylmyyttään. Kaikki kaalit, purjot ja punajuuret kimmelsivät. Huokaisin syvään ja olin iloinen, että olin juuri täällä työharjoittelussa. Jatkoin matkaani kohti valkoista laatikkoa, mistä työpäiväni aina alkoivat. Siellä vaihdoin päälleni työhousut ja kumpparit. Onneksi muistin ottaa villasukat.

 

 

IMG_5967

"Tänään poimitaan lehtikaalia."

Lehtikaalieja poimiessani säkkiin, ihailin näitä kauniita pienten puiden näköisiä kasveja. Kun niitä oli vierekkäin monta, ne näyttivät pieneltä viidakolta. Keräsin pari säkillistä, pakkasin pusseihin ja laitoin pussit laatikkoon. Laatikko meni autoon ja auto keskustaan. Näin ruokaosuuskuntalaiset saivat kaalinsa.

IMG_5858

Olin neljä viikkoa työharjoittelussa ruokaosuuskunna pellolla. Työharjoitteluni oli hyvin mukava, kaunis ja opettavainen. Oli ihanaa tehdä sadonkorjuutöitä niin monipuolisesti. Aamusin kun saavuin pellolle olin iloinen ja nautin jokaisesta päivästä. On ihanaa tuntea maa käsillä ja poimia ruokaa suoraan maasta ja tietää, kuinka se on kasvatettu. Opin paljon uusia kasveja, sekä rikkaruohoja että hyötykasveja.

Varsinkin kauniit, kirkkaat pakkasaamut jäivät mieleeni.

IMG_5811

Kiitos, kiitos ja kiitos!

 

 

 

 

Comment

Comment

Ruokapiirin puodin avajaiset

Tervetuloa la 24.10 klo 10-13 Herttoniemen kirjastolle Ruokapiirin puotiin - Puodin aukiolon laajentamisen kunniaksi järjestämme avajaiset!

Ohjelmassa mm. 

• Maritta Paakkinen esittelee pro gradu -tutkimustaan klo 11-11.30 Herttoniemitalon tapahtumatilassa. Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutukset kodin arkeen ja ruokatalouden hoitamiseen, Helsingin yliopisto, Kotitaloustiede, Syyskuu 2015.

• Tuote-esittelyitä - Osuuskunta Oma Maa, puotimaalla-hyvän mielen luomupuodin mustaherukkakosmetiikka

• Maistiaisia - Kolmen Kaverin Jäätelö ja Feri´s Handmade Sausages (Stadin paras makkara 2015)

• Trubaduuri viihdyttää avajaisväkeä

Kaupunkilaisten Oma Pelto ja Ruokaosuuskunta, Luomuliitto, Herttoniemi-Seura sekä Hertsikan Pumppu kertovat toiminnastaan!

Näkemisiin lauantaina Puodissa!

Comment

2 Comments

Syksyn loppua & talven alkua

Talvi on tuloillaan. Talven tulon huomaa hiljalleen paljaiksi muuttuvista puista, valkeista kuurankukista, jäätyneistä lammikoista ja aamulla viluisen näköisistä kasviksista. Auringon noustessa ilma kuitenkin lämpenee vielä reilusti plussan puolelle, lätäköiden jää sulaa, ja pelto vaihtaa väriään kuuranvalkeasta vihreän, harmaan ja keltaisen eri sävyihin.

Katja nostaa viluisia palsternakkoja.

Omaa peltoa on kuluneen viikon aikana valmisteltu talvea varten. Tähän saakka on ollut erittäin kuiva ja kaunis syksy, mikä helpottaa monilta osin pellon töitä. Ilma on ollut kaunis ja aurinkoinen. Harsoja on levitetty kuivumaan, ja sitten viikattu varastoon kuin suuria lakanoita. Porkkanan päälle jätettiin vielä harsopeite lämmittämään porkkanan viimeisiä päiviä pellossa. Näin loppusyksystä, kun on jo pakkasöitä, harso pitää maan lämpimämpänä, ja pehmeämpänä, joten ensi viikon sunnuntaina on helpompi nostaa porkkanat maasta harson alta. Sunnuntaina pellolla vietetään porkkanatalkoita, joissa nostetaan yhdessä loppu porkkanasato varastoon.  Viimeviikolla saimme porukalla nostettua puna- ja raitajuuret, pienehkö, mutta tehokas talkooporukka sai paljon aikaan, kiitos siitä!

Annika ja porkkanat.

Myös vesipumput on nostettu ylös ensi kasvukautta odottelemaan, ja kasteluletkuja rullailtu kasaan. Papu- ja maissikasvusto, sekä parsakaalikasvusto on viety juurineen kompostiin, nekin kompostuoiduttuaan levitetään multana takaisin lohkoille, kuten kaikki muukin kasvijäte, jota kasvukauden aikana kompostiin viedään. Peltoa on siis siivottu, ja osa alasta on myös kynnetty. On hyvä, että kyntö saatiin tehtyä nyt, kun on vielä näin kuivaa.  Pellon pinta- alasta on nyt puolet kynnöksellä odottelemassa ensi kasvukautta.

 

IMG_20151015_135158

 

Murron kyntöä.

 

 

Maassa on kuitenkin vielä paljon satoa jäljellä. Palsternakkaa, selleriä, purjoa, mustajuuria, keräkaalia, lehtikaalia ja porkkanaa. Varastossa jakoja odottelee puna- ja raitajuuret sekä perunat. Kesällä ja alkusyksystä olemme tottuneet todella runsaaseen sato- osuuteen, jossa on ollut vähintään kymmentä eri kasvista ja vihannesta. Nyt satokauden lopulla enään kuutta tai seitsemää erilaista. Jaossa alkaakin olla lähinnä juureksia, kaaleja ja purjoa. Niitä, jotka kestävät kylmää.

Sellerit jaetaan naatteineen niin kauan, kuin lehdet ovat siistejä ja kauniin vihreitä. Sellerin lehdet kannattaa käyttää mausteena, ja vaikka kuivata odottelemaan myöhempää käyttöä.

IMG_20151013_133151

 

Ennenkuin maa jäätyy, valmistellaan myös jo seuravaa satokautta. Peltoon istutetaan talvivalkosipulia, joka vaatii kylmäkäsittelyn, jonka ne saavat luonnollisesti talven aikana, sekä pitkän kasvuajan. Ne valmistuvat ensi vuoden syksyllä. Tänävuonna valkosipulia istutetaan enemmän kuin viimevuonna, joten jos sato onnistuu, osuuskuntalaiset saavat useamman valkosipulin seuraavalla satokaudella.

Kuva: Tiina Parkkila; Anniina ihastelemassa ylväitä lehtikaaleja.

IMGP1829

Vaikka ollaankin siirtymässä syksystä talven puolelle, pellolla on vilskettä ja työn touhua marraskuun lopulle. Muutamat viikonlopputalkootkin vielä pidetään, ja viikkotalkoot jatkuvat normaalisti. Talkoista saa aina mukaan kolmosluokkaa, eli pieniä, tai hiukan vahingoittuneita kasviksia, jotka ovat kuitenkin varsin käyttökelpoisia. Pyrimme siihen, ettei mitään heitetä hukkaan, vaan kaikki saadaan käyttööön. Vielä on aikaa ja tilaisuuksia tulla pellon töihin mukaan nauttimaan raikkaan kirpeästä ilmasta!

 

2 Comments

Comment

Kaupunkilaisten omalle pellolle vuoden 2015 Ruohonjuuri-palkinto

Kaupunkilaisten oma pelto on saanut vuoden 2015 Ruohonjuuri-palkinnon. Ruohonjuuri-rahasto  jakaa vuosittain enintään yhden palkinnon innovaatiolle, hankkeelle tai toiminnalle, joka edistää energian ja raaka-aineiden viisasta käyttöä, luonnon kanssa tasapainossa olevan yhteiskunnan kehittämistä sekä maapallon luonnonvarojen oikeudenmukaista käyttöä. Ruohonjuuri-palkinto ja -apurahat 2015 Palkinnon arvo on 5 000 €.

Kaupunkilaisten oma pelto sai Ruohonjuuri-palkinnon 2015

Aikaisemmin Ruokaosuuskunta on palkittu mm. Sitran Kestävä talous –ideakilpailussa (2013) ja innovatiivisen maaseutukehittäjän Maaseudun tulevaisuuden tekijä -palkinnolla (2014).

Kaupunkilaisten oma pelto on 200 pääkaupunkiseutulaisen kotitalouden muodostama osuuskunta, joka viljelee biodynaamisin periaattein 3,5 hehtaarin peltoa Vantaan Korsossa. Pellolla kasvaa vuosittain 30-40 eri kasvilajiketta. Pellon tuottamaa satoa jaetaan osuuskuntalaisille satokauden ajan viikottain viidessä jakopisteessä ympäri Helsinkiä sitä mukaa, kun sato kypsyy.

Viidentenä toimintavuonnaan 2015 osuuskunta myi jälleen loppuun tarjolla olleet osakkuudet. Seuraavan kerran Kaupunkilaisten oma pelto ottaa uusia jäseniä alkuvuodesta 2016.  Osakkuudesta kiinnostuneet uudet jäsenet voivat kuitenkin jo ilmoittautua jonoon osuuskunnan sivuilla.

Lue lisää Kaupunkilaisten omasta pellosta: www.ruokaosuuskunta.fi

Lisätietoja:

Ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Joonas Pekkanen, 050-5846800, ja varapuheenjohtaja, osuuskunnan perustaja Olli Repo, 050-5715032

Comment

Comment

Kaupunkilaisen paluu juurille

Toissa keväänä en todennäköisesti tiennyt, mikä on raitajuuri. En koskaan ollut nähnyt palmukaalia, saati spagettikurpitsaa. Härkäpapu yhdistyi mielessäni äärimmäiseen fennoveganismiin (olin lainannut kerran kirjastosta sen yhden keittokirjan), mutta ihan varma en ollut, miltä sekään luonnossa näyttää. Ruokakuntani liityttyä Ruokaosuuskuntaan keväällä 2014, kahden aikuisen taloutemme arkiruokalista on mullistunut. Ruoka ja ruoanlaitto ovat olleet rakkaita, rentouttavia harrastuksia koko aikuisiän, mutta mukavuudenhaluaan sitä on helposti turvautunut samoihin, hyviksi havaittuihin resepteihin. Ruoanlaittoon on kotona kyllä saanut kulua aikaa - rentouttava harrastus jne. - mutta se menun suunnittelusteppi oikaistiin usein kävelemällä kauppahallin luottokauppiaalle kysymään, mikä juuri tänä viikonloppuna tuoretta on.

Sato-osuus Omalta pellolta

Oman pellon viikottaisen satokassin ilmestyttyä pöytäämme alkukesätä 2014 alkaen, päälaelleen on kääntynyt juuri aterioiden suunnittelufilosofia. Siinä missä aiemmin fiilispohjalta mietimme, mitä viikonloppuna tekisi mieli syödä, nyt katsotaan sato-osuutta sillä silmällä. Viikon ruokalista rakentuu nyt käytännössä satokassin sisällön ympärille; nopeimmin pilaantuvista on loihdisttava uusia ruokalajeja heti samana tai seuraavana päivänä, ja viikonlopun menu täytyy suunnitella ilahduttavan usein ennen näkemättömän kasviksen varaan. Onneksi ruokaosuuskuntalaiset ovat vaihtaneet reseptejä innokkaasti esimerkiksi Facebook-seinällä, ja Google ON maailman paras keittokirja, olipa kädessä sitten ennen koke(ile)maton juures tai kurpitsalajike.

Intoillessani sato-osuuden mullistavasta vaikutuksesta kotikeittiööni sekä siitä kuinka pidän arvossa sitä, että tunnen ruokani syntyperän, hyvä ystäväni, maatilalla kasvanut, naurahti kuivasti, että "Jaa, sinäkin teet sitten paluuta juurille." Mitenkään ainutkertaisia tässä ei taideta olla, kuten päivän uutinen suomalaisen superruoan paluusta osoittaa. Hyvä niin, sillä terveen maan tuoreista tuotteista nauttiessa, ruoan alkuperän ja laadun merkitys on korostunut entisestään.

Ylimääräisenä bonuksena autoton kaupunkilainen ruokakuntamme, jolle palstaviljelyn kaltainen harrastus ei olisi edes mahdollinen, on oppinut valtavan paljon maasta ja sen viljelystä. Viljelysuunnitelmiin perehtyminen osuuskunnan tapaamisissa kannattaa, ja keskustelut viljelijöidemme Heidin ja Anniinan kanssa ovat osoittautuneet todella arvokkaiksi, kun toisen osapuolen jokaisesta lauseesta oppii jotakin uutta.

Kaksi kesäämme Kaupunkilaisten oman pellon osakkaina eivät ole olleet veljeksiä; kesän 2014 pitkä kuuma, kuiva jakso, ja toisaalta kuluneen kesän 2015 alkupuolen viileys ja kosteus ovat asettaneet omat haasteensa pellon tuotteille. Eri kasvit ovat selvästi viihtyneet erilaisina kesinä, ja tuottaneet kulloinkin hyvin satoa. Säätila ja -ennusteet kiinnostavatkin ruokaosuuskuntalaista ehkä enemmän kuin keskivertokaupunkilaista. Kuluneen viikon kylmät halla- ja jopa pakkasyöt veivät viimeiset kesävihannekset, ja se vähän harmittaa, vaikka kuuluukin luonnolliseen vuodenkiertoon.

Kuinka paljon kuiva, kylmäksi kertaheitolla heittäytynyt syksy tuntuu osakkaiden loka-marraskuun sato-osuuksien koossa, on pitkälti kiinni ruokaosuuskuntalaisten omasta aktiivisuudesta. Huomenna sunnuntaina on jälleen kuukausitalkoot, joissa on tarkoitus nostaa punajuurta ja porkkanaa. Mitä aktiivisemmin ruokaosuuskuntalaiset loppuvuoden talkoisiin etsiytyvät, sitä suurempi osa sadosta saadaan ajoissa mukaan sadonjakoon.

Oma pelto on yhteinen juttu.

Veera Ristikartano (@veeris Twitter, Instagram) Kaupunkilaisten oman pellon vankkumaton fani vuodesta 2014 Ruokaosuuskunnan hallituksen jäsen 2015

Comment

Comment

Perunat varastoon ja opiskelijoiden tentti

Sunnuntaina kun saavuin valmistelemaan päivän talkoita, ehdin jo häiritä aamurauhan traktorin kolinalla. Sen tankkauksen jälkeen huomasin pienen peuralauman mikä ei antanut itseään siitäkään häiritsemään, vain nautti niitetyn heinän syömisestä. Vasta kun aloitimme niitä hillitysti lähestyen kuvamaan ne pikkuhiljaa väistyi takaisin metsään. IMG_1857

Nämä talkoot tapahtuivat perunan keräämisen merkeissä ja valmistelimme myös purjoa ja sipulia viikon jakoon. Ilma oli aurinkoinen ja edellisenä päivällä ei satanut, niin maa ehti tarpeeksi kuivaa, että pääsimme perunanostokoneella pellolle. Tämä kone oli meille onnellinen löytö kunnes edellinen lakkasi toimintaansa. Pentti sai sen hakea Rekolan tilalta, missä se seisoi kymmenen vuotta horroksessa.

IMG_1879

Mutta sitäkin jouduimme jo korjauttamaan kun kerran kivi jäi ketjun pyörittävään hammasradan väliin, niin että kulku jumittautui ja voimansiirtokotelon metalli meni halki. Hyvä että Maantec Oylla pystyttiin teettämään kestävän alumiinihitsauksen.

IMG_1882

Reipasta väkeä tuli runsaasti ja sen ansiosta päivän päätteeksi jäi vain viisi riviä perunaa maahan.

IMG_1864     IMG_1871

Jo maanantaina ravintolakoulu Perhon kansainvälinen luokka auttoi meidät saamaan niitäkin säkkeihin. Nyt kaikki omat perunat ovat varastoidu maakellarissa.

Varmaan kaikki tietävät että Peruna on alunperin kotoisin etelä-Amerikasta. Kunnes vasta alettiin tutustua uuden kasviin luultiin ensin sen syötäväksi osaksi maan yläpuolella kasvavaa hedelmää. (Sitä ei myrkyllisyyden vuoksi itse kannata kokeilla!). Espanjalaiset toivat Perunan jo 1567 Kanaria-saarten kautta Antwerpeniin ja tutkimusmatkailija Walter Raleigh vei sitä siitä riippumattomalla tiellä Irlannin josta se kohta joutui myös Englantiin.

William_Segar_Sir_Walter_Raleigh_1598

Irlannissa se aluksi sai vain vähän huomiota, mutta tuli myöhemmin suosituksi ja kausittain melkein ainoaksi kansanravinteeksi. Ranskassa sen pidettiin ensin erikoisena herkkupalana. Saksassa sodan aiheuttaman hädän vuoksi se levisi nopeammin ja pienemmällä vastustuksella kun muualla Euroopassa ja tulikin yhdeksi kansan lempiruuaksi. Suomen ruokataloudessa perunan edeltäjänä oli nauris. Perunan ensimmäiset istutusyritykset tehtiin 1720-luvulla. Jonkin verran se levisi jo 1740-1760 mutta varsinaisesti se yleistyi vasta 1800-luvun alussa kunnes sen viljely siirrettiin peltoihin.

Syksy etenee ja tällä viikolla tehtiin myös jo valmisteluja saamaan viljely-ympäristöä talvikuntoon. Kuivattiin käytettyjä harsoja ja letkuja varastointiin varten. Härkäpapuversoja revittiin maasta irti ja vietiin kompostiin kunnes ne eivät ehdi maatua talven yli jos niitä jättää pellolle.

Perjantaina meidän neljä HYRIAn puutarhakoulun opiskelijaa Kirsi, Jukka, Johanna ja Tanja joutuivat näyttämään heidän ammattitaidon ja -tiedon tenttitilaisuudessa. Itsekin joutuin opettajan kanssa arvioimaan tilannetta, mikä ei ole ihan helppo jos on koko kesä tehnyt päivittäin yhteistyötä. Onneksi kaikki läpäisivät hyvällä tuloksella, ja onnittelen siitä.

IMG_1883

 

 

 

 

Comment

1 Comment

Syyskuun aurinko

Vielä riittää valoa. Auringossa työskennellessä tulee lämmin, kun taas varjon puolella saa lisätä hattua ja hanskaa. Lämpötilat ovat toistaiseksi pysyneet kymmenen asteen lämpimämmällä puolella päiväsaikaan, yöllään ei halloja vielä ole ollut, mutta yöt ovat kuitenkin kylmiä. Se lupaa upeaa väriloistoa pellon reunoille.  

IMG_20150926_173144

Sanotaan, että halla korjaa laiskan viljelijän sadon. Mutta meidän pellolla ei laiskotella, vaan kiirellä korjataan kylmälle herkkiä vihanneksia vielä ehkä viimeisiä kertoja. Pidämme joistakin juureksista pienen tauon ja pyrimme samaan talteen vielä esim. pinaattia, kesäkurpitsaa, mangoldia ja kurkkua, jotka eivät pidä kylmästä. Näin saamme hyödynnettyä mahdollisimman hyvin pellon antaman sadon. Loppukaudella juureksia tuleekin paljon, niistä varmasti moni on tottunut jo laittamaan ruokaa. Ne ovat pullollaan ravintoaineita. Usein kuoret joutuvat kuitenkin biojätteeseen, mutta tiesittekö, että juuresten kuorista saa uunissa paahtamalla ihania sipsejä?

Edellisviikolla Oma pelto oli mukana Foodycle- tapahtumassa, joka on osa Pixelache Helsingin festivaalia "Living spaces". Festivaali on monen päivän sarja työpajoja,esityksiä ja  tapahtumia. Foodycle on tapahtuma Viikissä, jossa etsitään ratkaisuja tulevaisuuden kestävään ruokajärjestelmään.

IMG_20150923_143017 (1)

IMG_20150923_133807

Olimme Foodyclen tuottajatorilla esittelemässä ruokaosuuskuntaa ja  myymässä Oman pellon satoa. Ihmisiä ja hyviä keskusteluja oli paljon. Hieno tapahtuma,, johon ruokaosuuskunta sopii erittäin hyvin. Tapahtumassa pidettiin myös puheenvuoroja, jotka olivat toinen toistaan mielenkiintoisempia.

IMG_20150923_121935

IMG_20150923_185856

Suoraan Foodyclen torilta viljelijä lähti takaisin pellolle noutamaan satokasseja pohjois- Vantaan REKO- rinkiin Korsoon. Pellolla odottikin iloinen yllätys- iso joukko iloisia iltatalkoolaisia sipulin kimpussa. Tulipa hyvä mieli.

Olemme lähteneet mukaan kokeilemaan REKO- lähiruokarinkejä muutamilla satokasseilla. Itse tapahtuma on lyhyt, vain puoli tuntia jonka aikana ennakkotilanneet noutavat satokassinsa ja tällä kertaa mukana oli pieni määrä vihanneksia myös niille, jotka eivät olleet tehneet tilausta. Nopea ja mukava tapa saada myyntiä ja mikä tärkeintä, tavata ihmisiä, jotka asuvat peltomme lähellä!

IMG_20150923_192800

1 Comment