Miksi liittyisin Ruokaosuuskuntaan? Herttoniemen Ruokaosuuskuntaan kesällä 2015 liittynyt Niina Bergius kertoo. Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on oma pelto Korsossa, jota hoitavat palkatut viljelijät sekä talkootyönä osuuskuntalaiset itse.
Miten jäseneksi? Lue tästä.
Kiitos Terhille videosta!
Local Food for Local People
Kaupunkilaisten oma pelto palkkaa vantaalaisia nuoria kesätöihin.
Kiitos kaikille kesätöitä hakeneille. Saimme paljon hienoja työhakemuksia ja valinta oli vaikea. Valitsimme 5 vantaalaista nuorta kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Hakuaika on vuodelle 2016 päättynyt.
Tarjoamme viidelle 1998- 2001 syntyneelle vantaalaiselle nuorelle kesätöitä seuraavasti: 1. jakso 6.-17.6.2016 väliselle jaksolle 3 kesätyöpaikkaa 2. jakso 20.6.-1.7.2016 väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa
Työnkuvaus: Työtehtävänä on istutusta ja kitkentää. Se on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta meillä on 40 eri kasvia, joten työ kyllä vaihtuu. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (säänkestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä kaivataan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja hyvää asennetta.
Viikolla 13.-17.6. Kaupunkilaisten omalla pellolla on Lasten Kesäleiri. 1. jakson kesätyöntekijät ovat avustajina leirillä. Työnkuva on lastenleiri viikkona erilainen. Leirikokemukset ja harrastukset kannattaa siis mainita kesätyöhakemuksessa. Lisätietoa Kesäleiristä. Työaika: 7 tuntia per päivä eli klo 8-15 on työaika (sis. ruokatunnin) ja 10 päivän kesätyöjakso. Katso ylhäältä työjaksot.
Tarjoamme: 500 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta.
Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.
Hakuaika Jos olet 98-01 syntynyt vantaalainen nuori, jota paikka kiinnostaisi laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen) osoitteseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ
Hakuaika päättyy 14.3.2016. Sitä ennen tulleet kesätyöhakemukset otetaan huomioon. Kesätyöpaikan saanneille ilmoitetaan sähköpostitse viimeistään 21.3.2016.
Liity Ruokaosuuskuntaan: Otamme myös uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan. Sato-osuudet vuodelle 2016 myydään nyt. Tutustu tästä Kaupunkilaisten omaan peltoon.
Support Your Local Farmer.
Viljelemme luomu- ja biodynaamisesti Kaupunkilaisten omaa peltoa. Monimuotoinen 3 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisöpuutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoyhteyksien päässä. Tule työharjoittelemaan Suomen ensimmäiselle csa-maatilalle.
Tarjoamme hyvää luomu- ja biodynaamisenviljelyn opetusta pellolla ja tutustumisen uudenlaiseen maatalousmalliin. Valitettavasti emme voi tarjota palkkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. Tarjoamme ruuat työharjoittelijoille.
Työharjoittelujakson voi aloittaa heti ja satokautemme kestää marraskuulle.
Varaa työharjoittelupaikka! Tervetuloa!
Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032
Näin satokauden tultua päätökseen olemme miettineet taas, miten positiivisesti jäsenyys ja sato vaikuttavat ruokatottumuksiin ja arkeen. Hiljattain valmistunut kotitaloustieteiden gradu ja vuosittaiset jäsenkyselymme kertovat monista ruoanlaittotaitoihin, ruoan tuntemukseen, perheiden arkeen ja terveyteen liittyvistä hyödyistä ja ilon aiheista. Mahdollisuus osallistua peltotalkoisiin ja saada kosketus ruoan alkuperään on myös koettu arvokkaaksi ja hyvinvointia vahvistavaksi.
Meistä olisi hienoa tuoda näitä hyötyjä useampien ulottuville. Kumppanuusmaatalouden periaatteisiin kuuluu solidaarisuus. Tämä tarkoittaa taloudellisen riskin jakamista ruoan tuottajan kanssa, mutta myös muita ruoan kuluttajia kohtaan osoitettua solidaarisuutta. Maailmalta löytyy esimerkkejä, jossa kumppanuusmaatalousprojekteissa on myös pyritty mahdollistamaan vähävaraisempien kotitalouksien jäsenyys muiden jäsenten tuella.
Olemme pohtineet, miten ulottaa ruoka-osuuskunnan toimintaa myös vähävaraisemmille ihmisille ja vahvistaa osuuskunnan sosiaalista vastuuta tältä osalta. Ruoka-avun tarvitsijoiden kasvava joukko on ollut esillä mediassakin, ja viesti kentältä on, että leipäjonot (joiden piti olla ohimenevä ilmiö), ovat tulleet jäädäkseen. Ruokajakelun vaihtoehdoksi on peräänkuulutettu muita avun malleja.
Uskomme, että osuuskunnassa mukana olo olisi positiivinen vaihtoehto ruoka-avulle. Satomaksu on kuitenkin suuri summa ihmisille, jotka joutuvat kuukausittain miettimään, miten rahat riittäisivät perusasioihin. Olemme perustamassa solidaarisuusosuus-mallia, jossa ruokaosuuskunnan sato-osuuksia lahjoitettaisiin ruoka-avun tarvitsijoille*. Nämä saisivat sato-osuuden lahjoitettuna ja pääsisivät osalliseksi ruokaosuuskunnan yhteisöstä ja toiminnasta.
Olemme keskustelleet ideastamme Herttoniemen seurakunnan diakonian kanssa, joka on tiiviissä yhteistyössä Myllypuron elintarvikejakelun kanssa. He ovat valmiita avustamaan ruoka-avun tarvitsijoiden tavoittamisessa.
Suunnittelemme myös keräävämme osallistujien suostumuksen puitteissa heidän kokemuksiaan sato-osuudesta ja osuuskunnan toiminnasta, jotta voimme oppia ja kehittää mallia edelleen.
Voit osallistua solidaarisuusosuuteen lahjoittamalla Holvi-verkkopankin kautta: https://holvi.com/shop/solidaarisuusosuus/
Voit samasta osoitteesta myös seurata kuinka paljon rahaa on tullut ja mihin se on mennyt. Avoin budjetointi-kohdasta löytyy nämä tiedot.
Terveisin, Ruokaosuuskunnan hallitus Lisätietoja: Sini Forssell, sini.forssell@gmail.com
Herttoniemen Ruokaosuuskunnan jäsenkokous
Aika: 2.11.2015
Paikka: Herttoniemen kirjasto, Helsinki
Läsnäolijat (18 henkeä): Joonas Pekkanen, Olli Repo, Hilkka Helsti, Mariaana Nelimarkka, Marja-Liisa Lampinen, Silva Tähkiö, Virpi Ahola, Pasi Näppilä, Paula Borkowski, Juhana Rantavuori, Kirsi Kettunen, Päivi Halonen, Teija Norvanto, Tiina Hestad, Tiina Köngäs, Rekina Karhulahti, Galina Kallio, Heidi Hovi
Puheenjohtaja Joonas Pekkanen avasi kokouksen klo 18.03. Sihteeriksi valittiin Virpi Ahola. Pöytäkirjan tarkistajaksi valittiin Marja-Liisa Lampinen ja Paula Borkowski. Puheenjohtaja esitteli työjärjestyksen. Työjärjestys hyväksyttiin.
Puheenjohtaja Joonas Pekkanen esitteli jäsenkysen tulokset. Keskusteltiin kyselystä ja ensi vuoden jäsenmaksujen keräämisestä. Tärkeää viestiä osuuskuntalaisia miksi jäsenmaksut kerätään jo alkuvuodesta. Ehdotettiin, että satoon osallistumisesta kysellään vasta loppiaisen jälkeen. Keskustelussa tuli esille mahdollisuus, että satoa haluavia on enemmän kuin sato-osuuksia. Tällöin ehdotettiin, että sato-osuuden saavien järjestys olisi: 1) edellisenä vuonna sato-osuuden maksaneet, 2) edellisenä vuonna välivuoden pitäneet, 3) uudet jäsenet. Ehdotus sai kannatusta.
Heidi Hovi esitteli pellon toimintaa ja ensi vuoden alustavia suunnitelmia (liite 1: https://drive.google.com/file/d/0B-OINtY2SPiTSVN5ZmlkRmxwMDA/view?usp=sharing).
4a. Päätetään satomaksun suuruus
Hallitus esitti vuoden 2016 sato-maksun suuruudeksi 450€ ja puolikkaan satomaksun suuruudeksi 225,50€. Keskustelun jälkeen päätettiin sato-maksun suuruudeksi 450€ ja puolikkaan satomaksun suuruudeksi 250€.
4b. Päätetään ylimääräisen satomaksun perimisestä
Päätettiin antaa hallitukselle esityksen mukaisesti lupa periä tarvittaessa ylimääräinen satomaksu 20€ koko sato-osuudesta ja 10 € puolikkaasta sato-osuudesta. Huomautettiin, että jäsenistön tiedottamiseen asiasta tulee kiinnittää huomiota.
4c. Päätetään talkootuntien määrästä
Hallitus esitti talkootuntien määräksi 12 tuntia/vuosi. Talkootuntien määräksi ehdotettiin 10, 12, 14 ja 16 tuntia. Päätettiin talkootuntien määräksi 14 tuntia. Keskusteltiin tarpeesta parantaa talkoiden yhteiskuljetusten järjestämistä.
4d. Päätetään hallituksen täydentämisestä
Hallituksen jäsen Mariaana Nelimarkka halusi erota hallituksesta, mutta kukaan ei halunnut hänen tilalleen. Päätettiin, että Nelimarkka jatkaa hallitustyöskentelyä mahdollisuuksiensa mukaan.
Ehdotettiin, että muina asioina keskustellaan Ruokaosuuskunnan kannasta Herttoniemen kirjaston tulevaisuudesta. Ajanpuutteen vuoksi keskustelua ei ehditty käydä.
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.58.
Helsingissä 3.11.2015
Joonas Pekkanen, puheenjohtaja Virpi Ahola, sihteeri
Marja-Liisa Lampinen, pöytäkirjan tarkastaja
Paula Borkowski, pöytäkirjan tarkastaja
Pro gradu -tutkielma Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksista kodin arkeen ja ruokatalouden hoitamiseen Teksti & kuvitusgraafi: Maritta Paakkinen
Ruoka ja ruoantuotanto ovat kasvavan mielenkiinnon kohteena tämän päivän kuluttajien keskuudessa. Kuluttajat ovat yhä enenevässä määrin huolestuneita ruoan laadusta sekä myös ruoantuotannon eettisyydestä ja ympäristövaikutuksista. Lähiruoka sekä luomutuotanto ovat kasvavia toimintamalleja ruoantuotannossa. Aktiiviset kuluttajat etsivät uusia ruoanhankintatapoja. Vaikka ruoka kiinnostaa, on kotitalouksien ruoanvalmistukseen käyttämä aika kuitenkin vähentynyt. Erityisesti raaka-ainelähtöinen ruoanvalmistus on vähentynyt. Yleinen trendi ruoanvalmistuksessa onkin vaivattomuus, mutta yhtä lailla ruoanvalmistuksesta haetaan elämyksiä. Samalla kuluttajien tietämys ruoasta ja ruoantuotannosta on vähentynyt. Pidentynyt ruokaketju on muuttanut ruoan alkuperän epämääräisemmäksi ja vaikeaksi hahmottaa. Kuluttajilta vaaditaankin nykyisin yhä enemmän ruokalukutaitoa ** ja taitoa hallita ruokaan liittyvän informaation määrää.
Kuinka nämä muuttuvan ruokakulttuurin ja ruoanvalinnan piirteet näkyvät ruokaosuuskuntalaisten arjessa? Päädyin viime syksynä oman jäsenyyteni myötä tutkimaan pro gradu -tutkielmassani ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia jäsenten arkeen. Tutkimuskysymykset tässä tutkimuksessa olivat millä tavalla ruokaosuuskunnan jäsenyys ja viikoittainen sato vaikuttavat arjen ruokatalouden hoitamiseen sekä ruoanvalmistukseen, ja miten ruokaosuuskunnan jäsenyys vaikuttaa kotitalouden jokapäiväiseen elämään ja arjen hallintaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa Liisa Haverisen (1996) arjen hallinnan määritelmään sekä aiempiin tutkimuksiin kumppanuusmaataloudesta. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto on kerätty kolmessa ryhmäkeskustelussa, joihin osallistui yhteensä 16 Herttoniemen Ruokaosuuskunnan jäsentä.
Lähiruoka, luomutuotteet ja ruoan alkuperän tietäminen edustivat valtaosalle keskustelijoista jäsenyyden myönteisiä puolia. Uudenlaiseen ruoantuotantomalliin osallistuminen oli niin ikään tyytyväisyyttä lisäävä asia. Jäsenten ymmärrys ruokajärjestelmästä ja ruokaketjusta lisääntyi. Tähän vaikuttivat monet asiat, muun muassa viljelyn vaiheiden seuraaminen, pellon töihin osallistuminen ja sesonkiajatteluun oppiminen. Ruokalukutaito kehittyi monella tasolla jäsenyyden aikana. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys näytti kaiken kaikkiaan lisäävän ruoan arvostusta.
Ruokaosuuskunnan jäsenyydellä oli monenlaisia vaikutuksia perheiden ruokatalouden hoitamiseen. Ruoanvalmistuksessa käytettiin enemmän luovuutta ja mielikuvitusta ja uskallettiin kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Tähän kannustivat muun muassa uudet raaka-aineet sekä kasvisten suuri määrä. Uudet tuttavuudet kasvisten joukossa toivat iloa ja opettivat uutta. Uskaltamalla kokeilla uutta ennakkoluulottomasti, saatiin vaihtelua arkiruokiin. Yleisesti ruokaa valmistettiin enemmän kuin ennen. Tämä johtui kasvisten suuresta määrästä; se pakotti ruoanvalmistukseen myös arkisin. Joillakin aiemmat nopeat illalliset tai arki-iltojen voileivät korvautuivat nyt sadon kasvisten ansiosta kunnon aterialla. Toisaalta ruoanvalmistukseen meni enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Kiireisessä arjessa tämä saattoi aiheuttaa ahdistusta. Myös hävikistä kannettiin huolta ja tunnettiin syyllisyyttä. Lisääntynyt kasvisten osuus ruokavaliossa oli toivottu asia monissa perheissä.
Tutkimukseni tuloksissa näkyy arjen laaja-alaisuus. Kumppanuusmaatalouden vaikutukset arkeen eivät rajoittuneet kasvisten käsittelyyn, ruoanvalmistukseen tai ruokatalouden hoitamiseen, vaan ne ulottuivat selvästi laajemmalle. Perheiden jokapäiväisen elämän toiminnoilla, tässä tapauksessa ruokatalouden hoitamisella, on vahva yhteys ympäröivään yhteiskuntaan monin tavoin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jäsenyyden vaikutukset ruokaosuuskunnan jäsenten arkeen ulottuvat Liisa Haverisen arjen hallinnan käsitteen ymmärtävän arjen hallinnan alueelle. Haverinen (1996) määrittelee ymmärtävän arjen hallinnan niin, että kotitalous toimii oman arvomaailmansa ja periaatteidensa mukaisesti, noudattaen vastuullisuutta ja eettisyyttä toiminnoissaan. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys on omiaan herättelemään pohdintaa ruoantuotannosta ja ruokajärjestelmästä sekä näiden tulevaisuudesta.
Tutkielma on toteutettu Helsingin yliopistossa kotitaloustieteen laitoksella. Työn ohjaajina toimivat ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä ja Viikissä vaihtoehtoisia ruokaketjuja tutkiva Sini Forssell.
** Ruokalukutaito: Ruokalukutaidolla tarkoitetaan ruokaan liittyviä tietoja, taitoja, ymmärrystä ruokakulttuurista sekä globaalista ruokajärjestelmästä, ymmärrystä ympäristövastuusta sekä myös ihmisten jokapäiväistä ruokaan liittyvää käyttäytymistä. Ruokalukutaito ilmentää kriittistä ymmärrystä ja vastuuntuntoa ruokaan liittyvissä kysymyksissä sekä eettistä pohdintaa, jossa otetaan huomioon oman hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristön hyvinvointi ja kestävä kehitys.
Liityin Herttoniemen Ruokaosuuskuntaan keväällä 2013. Olin talven aikana kuullut toimittaja Eve Mantun ohjelmassa ruokaosuuskunnasta, lukenut pari lehtiartikkelia ja näiden innostamana tutkiskellut osuuskunnan verkkosivuja. Totesin, että tässä voisi olla jotakin minulle. Voisin olla mukana viljelemässä puhdasta ruokaa kantamatta yksin vastuuta kaikesta ja oppia käytännön toimien kautta , miten se tapahtuu. Oma suu oli siinä lähinnä, on myönnettävä. Hyvää ravintoa omaan ruokapöytään. Olen saanut paljon enemmän.
Alkuun pääsin toukokuussa 2013 ensimmäisissä talkoissani. Keräsin viljelijä Panun johdolla kahden muun talkoolaisen kanssa juolavehnän juuria Anttilan lohkolla, joka oli vasta kynnetty otettavaksi ensi kertaa viljelyyn. Perunaahan siihen myöhemmin istutettiin.
Ensimmäisessä osuuskunnan kokouksessa, johon kesäkuussa osallistuin, tulin Meerin ja Tuomon ohella suostutelluksi hallitukseen yhdelle vapaalle ja kahdelle vapautuvalle paikalle. Muut kaksi kokouksen osallistujaa olivatkin jo hallituksen jäseniä. Kovin harvojen käsiin osuuskuntalaiset luottavatkin tärkeiden päätösten tekemisen – edelleenkin, vaikka osanotto yhteisiin kokouksiin onkin ensimmäistä kokemustani jonkin verran runsaampaa. Tänä vuonna toimeenpantu hallinnon työryhmittäminen ja vastuun jakaminen on mielestäni erinomainen asia. Se konkretisoi niin hallituksen jäsenille kuin kaikille osuuskuntalaisille ne tärkeät tehtäväalueet, sekä lakisääteiset että yhteisesti sovittavat, joita näinkin laajaksi kasvanut yhteisö vaatii. On mahdollista paremmin myös hyödyntää se monipuolinen osaaminen, joita jäsenistöllä on. Yhteisen hyvän edistämiseen mutta myös henkilökohtaiseen kehittymiseen tarjoutuu erilaisia mahdollisuuksia. Meillä on myös kiinnostavia yhteistyökumppaneita, joiden merkitys ja toiminta avautuu, kun itse aktivoituu oman osuuskuntamme asioissa.
Oma Pelto on minun sydämenasiani myös hallitustoiminnassa. Omat tavoitteeni – hyvä ja maukas ravinto ja uuden oppiminen viljelyssä – ovat täyttyneet. Olen oppinut tekemällä ja saanut runsaasti tietoa seuraamalla erityisesti Heidin kunnioitettavaa paneutumista alan opiskelijoiden harjoittelun ohjaamiseen. Runsaasti muutakin olen saanut. Tärkeä oppi on ollut maan hoidon merkitys viljelykiertoineen.
Kompostoinnista ja kompostin hoidosta on tullut minulle hyvin erityinen asia. Viljelijät ja viljelyammattiin opiskelevat harjoittelijat tuntuvat olevan mukavia ja leppoisia ihmisiä. Talkoissa on aina iloinen henki ja tunnelma. Ihanaa oli tänä kesänä olla ”camp Grannynä” heinäkuun kansainvälisellä työleirillämme nuorille ihmisille eri maista ja maanosista.
Tänä kesänä uutta oli green care –toiminta Lilinkotisäätiön kanssa. Se on meitä kaikkia virkistävää. Toiveissa on saada green care –pohjalta toimintaa lapsillekin ja ensi kesänä. Tänä vuonna siihen eivät resurssit riittäneet kaiken uuden myllerryksessä.
Peltotyöryhmien toimintaa olen parhaani mukaan koordinoinut tänä vuonna. Kaikissa viikkotalkoissa on ollut enemmän tai vähemmän osallistujia. Kiitos kaikille. Erityinen kiitos teille, jotka otitte hoitaaksenne talkoiden vastuuroolin, moni useammankin kerran. Ensi vuonna jatkamme.
Iloiseen, innostavaan , kehittävään ja hyväksyvään ilmapiiriin pellolla ovat ”pääsyyllisiä” osaavat, ammattitaitoiset ja lämminsydämiset viljelijämme. Tänä vuonna he ovat (olleet) Heidi, Sandro, Anniina ja Pentti. Heille parhaat kiitokset!
IMG_1895
IMG_1897
Sunnuntaina saatiin talkoonvoimiin nostettua viimeiset porkkanat maasta. Siihen jäivät vielä palsternakka ja mustajuuri, mukulaselleri ja purjo.
Kun viikoittaiset korjuutyöt vähenevät joudutaan satsaamaan aikaa koko viljelyalueen siivoamiseen ja kunnostamiseen. Niin pystytään kauden lopussa jättää talvehtimaan pellon, kompostin ja siihen kuuluvat rakennukset ja koneet mahdollisemman siistissä ja suojatussa tilassa.
Useiden tuotteiden jako tapahtuu nyt Kalasataman Tukkutorilla sijaitsevan kylmävaraston kautta. Sen lämpötila on tasaisesti neljä astetta ja ilmankosteus riittävän korkea etteivät vihannekset nopeasti kuivu. Ennenekun sato päättyy jakopisteisiin sitä pitää siellä laskea osuudenmukaisesti ja samalla tarkistaa laadun ja poistaa mahdolliset kuivuneet, homehtuneet tai mädäntyneet yksilöt.
IMG_1902
IMG_1911
IMG_1904
IMG_1906
Siksi on jo keräämisvaiheessa tärkeä ettei vioittuneita kappaleita pääty ykkösluokan mukaan samaan erään. Jos suojaava pinta tai kuori on rikottu säilyvyys heikkenee. Niin voi käytä jos joku elukka on nakertanut vihannesta tai siihen on nostaessa osunut talikko. Olen myös nähnyt juolavehnäjuurien kasvavan juureksien läpi. Sellaiset kelpaavat joskus vielä seuraavaan jakoon, mutta ei pidemmänaikaiseen säilytykseen.
Ensi viikolla on Mustajuuren jakovuoro ja sen tähden sitä aloitettiin nyt irrottamaan maasta. Tämä työ on vaikeampi kun vastaava muiden juureksien parissa. Isoksi kasvanut Mustajuuri voi olla 30cm syvä mutta läpimitaltaan parhaimmillaan kolme senttiä. Se tarkoittaa että silloin se on pitempi kuin talikko ja huonolla tuurilla se katkaisee jopa varovaisellakin nostomenetelmällä liikkuvan maan ja vetämisen paineesta. Katkopisteessä siitä vuotaa valkoista nestettä, mutta sen kuivattua se onneksi kehittä uuden sulkevan kerroksen mikä taas värjäytyy mustaruskeaksi eikä helposti erotu ehjästä kasvista.
IMG_1934
IMG_1943
Omalla viimevuotisella kokemuksella olen hyvissä olosuhteissa (esimerkiksi jääkaapissa) jopa hajonneita kappaleita säilyttänyt kuukauden hyvällä tuloksella. Tämän vihanneksen voi keittää porkkanan tavan tai paistaa uunissa vaikka juustokastikkeessa. Muita valmistamistapojakin varmasti löytyy. Kuorimisen jälkeen sitä kannattaa nopeasti käsitellä ruuanlaittoprosessissa jos sen värin halutaan säilyvän valkoisena. Mustajuuri on voikukan sukulainen (molemmat kuuluvat Asteraceaen alaheimoon Cichorioideae; sen tieteellinen nimi on Scorzonera hispanica). Maultaan se on mieto. Voikukanlehtiäkin voi käyttää salaatissa, mutta niiden kasvun myötä lisääntyvän kitkeryyden vuoksi vain nuorena.
Loppuviikolla ehdittiin istuttaa sahralla valmiiksi tehtyihin uriin valkosipulia. Muutamia ihmisiä tämä asia kiinnosti niin paljon että he tulivat ihan sen takia siihen osallistumaan.
IMG_1913
Kiitän meidän syksyn harjoittelijoita Annika Packalen joilta oppiminen ja työ pellolla juuri loppui, sekä Katja Freund ja Tero Koli jotka ovat vielä marraskuun keskeen mukana. Ilman heitä pellon työt ei olisi siinä vaiheessa missä ne nyt on.
Olen ollut jo neljä viikkoa harjoittelussa ruokaosuuskunnan pellolla. Vaikea sitä on uskoa, sillä vastahan aloitin... Aamu helsingin keskustassa oli tuulinen. Hiukseni olivat märät suihkun jälkeen ja tuuli pasikoi niitä kasvojani vasten. Aamu tuntui raskaalta. Autot tööttäilivät ja ratikat humisivat. Kävelin pimeää ylämäkeä ylös bussipysäkille miettien "onneksi pääsen pian luonnon rauhaan" ja nousin bussiin numero 633. Matka kesti tunnin.
Bussipysäkiltä pellolle käveli noin neljässä minuutissa. Kävelin ohi vanhan puutalon, ohi ladon. Kävelin kävelytien sijasta tien reunalla olevalla nurmikolla. Jäinen nurmikko rapisi hauskasti jalkojeni alla. Pian olin jo pellon reunalla. Käännyin vasemalle ja jäin hetkeksi ihailemaan maisemaa. Aamu oli muuttunut kirkkaaksi ja mieleni kepeäksi. Aurinko näkyi jo puiden latvojen takaa, tuoden valon säteinä kohti maan pieniä, jäisiä timantteja, jotka loistivat kylmyyttään. Kaikki kaalit, purjot ja punajuuret kimmelsivät. Huokaisin syvään ja olin iloinen, että olin juuri täällä työharjoittelussa. Jatkoin matkaani kohti valkoista laatikkoa, mistä työpäiväni aina alkoivat. Siellä vaihdoin päälleni työhousut ja kumpparit. Onneksi muistin ottaa villasukat.
"Tänään poimitaan lehtikaalia."
Lehtikaalieja poimiessani säkkiin, ihailin näitä kauniita pienten puiden näköisiä kasveja. Kun niitä oli vierekkäin monta, ne näyttivät pieneltä viidakolta. Keräsin pari säkillistä, pakkasin pusseihin ja laitoin pussit laatikkoon. Laatikko meni autoon ja auto keskustaan. Näin ruokaosuuskuntalaiset saivat kaalinsa.
Olin neljä viikkoa työharjoittelussa ruokaosuuskunna pellolla. Työharjoitteluni oli hyvin mukava, kaunis ja opettavainen. Oli ihanaa tehdä sadonkorjuutöitä niin monipuolisesti. Aamusin kun saavuin pellolle olin iloinen ja nautin jokaisesta päivästä. On ihanaa tuntea maa käsillä ja poimia ruokaa suoraan maasta ja tietää, kuinka se on kasvatettu. Opin paljon uusia kasveja, sekä rikkaruohoja että hyötykasveja.
Varsinkin kauniit, kirkkaat pakkasaamut jäivät mieleeni.
Kiitos, kiitos ja kiitos!
