Comment

Punajuuria & Purjoja

Kesäkuun kynnyksellä voikukkaniityt vihannoivat, aurinko paistaa ja Omalla pellolla tuulee. Paljon on viikossa tapahtunut ja myös ensimmäiset rikkakasvien torjuntatyöt on kylvöjen sekä istutusten lomassa aloitettu. Traktori hurisee, linnut visertävät pesäpuuhissa ja juolavehnä lepattaa tuulessa. Voikukkaniitty

Purjojen istutusta

Varhaisperunat on harattu ensi kerran. Ne ovat tulleet hyvin pintaan. Nyt jännitetään riittääkö lämpö niin, että saadaan perunaa jo juhannukseksi. Kaikki punajuuret ja raitajuuret on kylvetty. Purjoja istutettiin reilut 3000 tainta ja härkäpapukin pääsi maahan. Sipuli-, porkkana- ja palsternakkapenkit liekitettiin. Mustajuuripenkit käytiin läpi käsiharalla. Mustosen virkistyspuutarhassa on yrttiympyrää kitketty. Lisäksi on siimaleikattu pitkää nurmea. Kausihuoneessa kastellaan pieniä rukolan ja pinaatin taimia. Herne kylvettiin käsin Lilinkotisäätiön Green Care-iltapäivässä. Kasvua tapahtuu, kädet ja koneet käyvät. Kesäkuun kasvun tohina on käsin kosketeltavaa.

Punajuuripenkkien haravointi

Pentti soittaa teemusiikkia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lauantaina 23.5. oli peltotalkoot Omalla pellolla. Punajuuripenkit tasoiteltiin haravoilla käsintyönnettävää kylvöpyörää varten. Pellon teeyrttilaatikot kitkettiin. Lisäksi hirsivajan paikkaa laskeskeltiin ja sähkövetoja kaivettiin umpeen. Pellon talkooruokaryhmä oli loihtinut maan mahtavat eväät talkoolaisille. Oli oman puutarhan raparperipiirakkaa, kikhernesalaattia höystettynä omilla ruohosipuleilla, porkkanakeittoa ja luomuleipää levitteillä. Kiitos talkooruokaryhmälle! Teen aikaan Pentti Okkonen soitti kaunista musiikkia. Sunnuntaina 14.6. voi tulla seuraavan kerran Oman pellon isoihin talkoojuhliin. Silloin juhlitaan keskikesää!

Iso kiitos kokeille!

Talkooruokailu

Comment

Comment

Nyt se on tutkittu: Kulutamme luonnonvaroja vähemmän kuin perinteinen tuotanto

Kun perustimme Ruokaosuuskunnan niin halusimme tehdä osuuskunnasta mahdollissimman kestävän yrityksen. Ruokaosuuskunnan pitää olla taloudellisesti-, ekologisesti- ja sosiaalisesti kestävä. Näiden kanssa teemme jatkuvasti töitä. Millä näitä sitten mitataan ja tarvittaessa todistetaan? Helsingin Yliopiston Elinkaariajattelun kurssi valitsi MIPS-laskenta (Material Input per service unit) kohteekseen Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon. Toimitimme kaikki viljelyyn liittyvät tilastot heille. Materiaali sisälsi viljeltävien vihannesten määrä kg/vuosi/lajike, sato-osuuksien määrät, pellon pinta-alan, siementen/taimien määrät ja mistä ne tulevat, lannoitteiden määrä/vuosi, veden ja energian kulutuksen arviot.

Kysyimme myös jäseniltä millä he hakevat satonsa jakelupisteistä. Saimme selville, että vain 28% hakee autolla satonsa.  Heistä 57% hakumatka oli työmatkan varrella. 71% jäsenistä asuu alle 5 kilometrin etäisyydellä sadonjakelupisteistä. Tätä ei otettu tutkimukseen, koska kaupalla ei ollut vastaavia lukuja tarjolla, joten ei pystytty vertailemaan kaupan kanssa.

Tulokset

Näiden laskelmien perusteella saimme tulokseksi, että Kaupunkilaisten omalla pellolla tuotettu vihanneskilo kuluttaa luonnonvaroja (abioottinen+bioottinen+eroosio) noin 25% vähemmän kuin perinteisessä tuotannossa tuotettu. Toisaalta Ruokaosuuskunnassa tuotettu vihanneskilo kuluttaa ilmaa enemmän kuin perinteisellä tuotantotavalla tuotettu.

Näyttökuva 2015-05-26 kello 16.45.38

Näyttökuva 2015-05-26 kello 16.45.38

Olin yllättynyt, että pelkästään laskemalla saatiin näinkin hyvä tulos, kun ottaa huomioon kuinka pientä monipuolista biodynaaminen viljelymme on. Laskelmat kun perustuvat ja perustellaan isojen yksikköiden etuja. Isot tuotantomäärät ja kuljetukset perustellaan ympäristön kannalta järkeviksi. Nyt huomataan, että niin ei aina ole.

Linkistä luettavissa koko Helsingin Yliopiston MIPS-Laskenta raportti. Huom. Päivitetty 29.5.2015

Vihreä Lanka julkaisi jutun aiheesta 27.5.2015: http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/ruokaosuuskunta-osoittautui-kauppaa-ekologisemmaksi

Ympäristönkin kannalta on siis kannattavaa tuottaa ruokaa valitsemallamme tavalla. Tee siis ympäristöteko ja liity Ruokaosuuskuntaan tästä. 

Comment

Comment

Voikukkia ja t-paitoja

Lämpö löysi vihdoin Omalle pellolle. Tiistaina aloitettiin t-paita työskentely. Pienet auringot, leskenlehdet, ovat vaihtuneet isommiksi auringoiksi voikukiksi. Vihreä niitty ja keltaiset voikukat ovat nyt tämän ajan tunnelmaa. Mustosen puutarhassa ja yrttilaareissamme huomaa kasvun ihmeen. Vihreys on vallannut alaa ja kaikki kasvaa. Puutarhurilla riittää hommaa. Nyt saa alkaa kylvämisen ja istuttamisen lisäksi kitkeä. Oman pellon voikukka

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällä viikolla on kylvetty porkkanoita. Ensin varhaisporkkanat ja sitten varastoporkkanat. Varhaislajikkeena käytämme avopölytteistä biodynaamisesti tuotettua milania ja kokeilimme kaksi penkkiä myös uutta biodynaamista lajiketta. Tällä viikolla maakin tuntuu lämmennneen ja äestys onnistuneen, vaikka sateita on edelleen hieman näkyvissä. Luomusalaatin taimia saapui myös toinen satsi ja ensimmäiset fenkolin taimetkin istutettiin.

porkkanankylvö

Pentti & Äes

 

 

 

 

 

 

Vanha komposti rakennettiin uudestaan Kiipulan ryhmän kanssa. Talikoitiin etukuormaajan levittämä kasa siistiksi aumaksi ja kuivitettiin sekä kompostipreparoitiin se. Nyt siinä on elementit: vesi ja maa sekä ilma ja lämpö tasapainossa. Eli me lisäämme jätteen muodossa kompostiin maan ja veden. Sitten tarvitaan kuiviketta joko olkea, turvetta tai syksyn lehtiä tuomaan kompostiin ilmaa. Kun saadaan ilmaa alkaa hajotustoimista, jonka ansiosta komposti lämpenee. Kompostissa tapahtuu lahoamista, jätteen hajotusta, mutta samaan aikaan maailman ihmeellisimmän aineen eli humuksen muodostusta. Humuksen ansiosta maa pysyy elävänä, kasvit kasvavat ja maailmassamme on happea sekä ruokaa. Nyt kompostissa saa rauhassa tapahtua humuksen muodostumista yhden kasvukauden ennen humuksen palautumista peltoon. Humuksen muodostumiseen tarvitaan kaikkia luonnonkuntia ja monia pieneliöitä hoitamaan oma osansa tärkeästä elämää ylläpitävästä työstä.

Biokalvon laittoa

Vanhan kompostin kuivitus

 

 

 

 

 

 

salaatin taimi

Comment

Comment

Toukotuulet

Sipulia, punasipulia, kepasipulia, ruokasipulia, keltasipulia, isoa istukasta, pientä istukasta, salottia… Tällaisia asioita peltolaisten päässä tällä viikolla on pyörinyt. Ensin istutettiin isompia tavallisen ruokasipulin eli kepasipulin tai keltasipulin istukkaita nippusipulin tuotantoa varten. Sitten istutettiin punasipulit. Seuraavaan penkkiin tuli salottisipulia. Salottisipuli on tänä vuonna ihan uusi laji kaupunkilaisten Omalla pellolla. Salottia pidetään erittäin hienonmakuisena ja aromisena gourmet-sipulina. Sitä voi käyttää ruoassa kokonaisina tai mausteena. Salottisipuli lisääntyy jakautumalla eli se kasvattaa pikkusipuleita. Viimeisenä istutettiin vielä pienet keltasipulin istukkaat syyssipuleiksi. Salottisipuli

kepasipulit

 

 

 

 

 

 

 

Kolmasluokkalaiset tulivat innoissaan pellolle sipulin istutukseen. Siitä on jo syntynyt jokavuotinen tapa, että steiner-koulun kolmoset saapuvat istuttamaan yhden penkin sipulia. Tänä vuonna heidän jälkeensä viimeisiä sipuleita istuttivat myös Lilinkotisäätiöstä tulleet green care:läiset. Tämä kaikki tapahtui urheasti keskiviikon sateessa.

Anniina tekee 3 lk:lle ja Lilinkotilaisille istutusvakoja valmiiksi

Penkkien tasoittamista palsternakan kylvöä varten

 

 

 

 

 

 

Kylvökoneen säätöä ala Heidi & Jukka

 

Palsternakan kylvöä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sipulisavotan jälkeen siirryttiin haravoimaan eli tasoittamaan palsternakkapenkkejä. Sitten säädettiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna kylvökoneet bassi ja nipex iskuun. 10 cm:n välein pitäisi saada siemen penkkiin, oikeaan syvyyteen ja tasavauhdilla. Sitten kylvöjälki olisi tasainen ja palsternakoilla olisi tilaa kasvaa suuriksi. Sen jälkeen työnnettiin, puhallettiin ja puhkuttiin. On siis hikistä hommaa tuo kylväminen käsintyönnettävällä kylvökoneella! Viikonloppua kohden saimme myös tehtyä pesu/vesipisteen. Tätä olen suunnitellut jo vuoden, Kiitos Eveliina & Pentti! Perjantai-illan auringossa sitä alkoi taas uskomaan kevääseen: kesäperuna siiklitkin saatiin vielä maahan.

Eveliina & Pentti sekä uusi vesipiste!

Siiklit valmiina peltoon!

Tällä viikolla ollaan istutettu myös pinaatin siemenet kausihuoneeseen juhannussatoa varten. Lisäksi olemme taas valmistautuneet sadepäiviä varten ja yrittäneet muokata maata oikeaan aikaan. Tämä toukokuun kosteus kyllä hankaloittaa savimaan muokkausia ja oikea aikaisuutta. Monella maanviljelijällä on varmasti toukotyöstressiä. Aikaista kevättä kompensoi nyt pitkä, viileä ja kostea loppukevät. Pellolla työskennellessä pitäisi unohtaa kevättressi, nostaa katse kohti kokonaisuutta ja työskennellä syvässä uskossa ilmojen, maan ja intuition kanssa sopusoinnussa. Silti ihmisen on vaikea antaa ohjakset taivaan tuulille ja elämän virralle. Kyllä kesä on taas askeleen lähempänä sateen jälkeen. Vihreys alkaa valtaamaan alaa ja lämpö voittaa vielä viileyden.

Comment

Comment

Hortoilua Herttoniemessä

Valloittavat villiyrtit - hortoiluretki Herttoniemessä pe 8.5. ja ma 11.5.IMG_0357 Kiitos kaikille osallistujille. Ja kiitos Kaisa Vermasheinälle, joka opasti meitä villiyrttien maailmassa. Kivaa oli yhdessä kierrellä ja oppia uusia kasveja. IMG_0354

IMG_0355

 

 

 

 

 

 

 

Maitohorsma, nokkonen, vuohenputki, voikukka, poimulehti, mesiangervo, pihlaja, maksaruoho ja monet muut villiyrtit tulivat tutuiksi. Minulle uusi tuttuvuus oli litulaukka. Valkosipulin vieno maku. Mausteyrtti luonnosta.

IMG_0371

Ja nokkosletutkin alkoivat onnistumaan toisena retkipäivänä. Harjoitus tekee mestarin. Samoin myös keräilyssä varmuus ja taito tulee vain metsässä olemalla. Nokkoslettuja perjantaina maistelimme kuusenkerkkäsiirapin kanssa. Maanantaina Kaisa oli tehnyt villiyrttipeston. Ohje löytyy Juuret maassa facebooksivulta. Kerätessä "ilmaisista" villiyrteistä saattaa helposti innostua ja poimia isoja määriä kotiin viemisiä. Siksi jo kerätessä on hyvä miettiä mitä aion näistä tehdä ettei villiyrteistä tule keittiössä ongelma. Hyviä villiyrtti ruokaohjeita alkaa jo netistä löytyä mukavasti.

IMG_0377 IMG_0374

 

 

 

 

 

 

 

Jos haluat lisää tietoa villiyrteistä niin Ruokaosuuskunta suosittelee Kaisan Juuret maassa kursseja. Lue lisää www.juuretmaassa.com

Ruokaosuuskunnan mainos tähän loppuun vielä: Haluatko syödä ja elää sesonkiruualla? Liity Kaupunkilaisten omaan peltoon niin tiedät kuka viljelee ruokasi ja missä? Otamme uusia jäseniä vuodelle 2015:sta. Lue lisää tästä linkistä. Tervetuloa!

hortoiluretket_juliste_blogi

Comment

Comment

Kasvua, projektia & kylvöä

Toukokuu onkin sitten kuivan huhtikuun jälkeen alkanut hyvin kosteana ja sateisena. Viikossa ollaan saatu 70 mm vettä! Tämä on hieman hidastanut orgaanisia lisälannoituksia ja maan muokkauksia, kun savimaa jää traktorin pyöriin ja saappaisiin jälleen kiinni. Savimaata pyöritetään kämmenissä, saapastellaan pellolla ja tunnustellaan, koska se on tarpeeksi kuiva toukotöihin. Sade on tehnyt kuitenkin hyvää kasvulle. Vihreys on täyttänyt maan, kun kasvit ovat saaneet tarpeeksi vettä, lämpöä ja valoa niin yhteyttäminen on voinut alkaa. Mustosen puutarhassa yrttimaasta ovat nousseet uuteen kasvuun lipstikat ja ruohosipulit. Pienet sitruunamelissat ja mintut nostavat ensimmäiset versonsa maan pinnalle ja eiköhän se salviakin kohta herätä lehtensä eloon. Mustosen puutarhan oma lipstikka

 

Ruohosipuli & valkovuokko

 

 

 

 

 

 

 

Pellon rakennukset elävät myös kevättä. Osuuskunnan hallituksen uuden puheenjohtajan Joonas Pekkasen tilaamat hirret saapuivat pellolle odottamaan pystytystään. Vanhempi kontti siirtyi hirsikehikon tieltä pois ja parempi kontti jäi sosiaalitilaksi toistaiseksi. Soraa on tilattu ja levitetty talkoovoimin kääntöpaikalle. Sitä on nyt myös Nykullan peltolohkojen alla niin mm. talkooruokailu voi tapahtua kuivemmalla maalla.

Hirsikehikon hirret saapuivat pellolle Oulusta

Kontit siirtyvät

 

 

 

 

 

Levitetty sora

Soran levitystä

 

 

Juuri ennen sateita saatiin hoidettua hevosenlantakompostin ja kalkin levitys. Isot traktorit levittivät ne täysin kuivaan savimaahan. Tämä ilahdutti viljelijää ja maanhoitajaa suuresti. Sitä vastoin orgaaninen lisälannoitus seisoo kostean savimaan takia. Keskiviikkona saimme juuri ja juuri sipulimaan lannoitettua, äestettyä ja penkit tehtyä. Murroon traktori jäikin sitten jumiin ja lannoitus lopetettiin kesken, kun jouduttiin toteamaan maan märkyys. Ensimmäiset luomutaimet saapuivat omalle pellolle tällä viikolla. Bataviasalaatit pääsivät maahan juuri ennen keskiviikon kaatosadetta ja sellerit uskallettiin istuttaa koneella maahan tiistai-iltana, kun peltolaiset jäivät ylitöihin mahdollisen sateen takia. Nyt on osuuskuntalaisten biodynaamiset juhannussalaatit sitten maassa kasvamassa ja harson alla visusti suojassa rusakoilta.

Kompostilannoitusta ja meidän Deutz valmiina äestämään perässä

Mustajuuren käsinkylvöä rivissä

 

 

 

 

Valkovuokko

 

 

Salaatin istutusta biokalvoon

Comment

1 Comment

Kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle

Kaupunkilaisten oma pelto etsii vantaalaisia nuoria kesätöihin.IMG_0326 Tarjoamme neljälle 1997- 2000 syntyneelle vantaalaiselle nuorelle kesätöitä 1.-12.6 TÄYNNÄ 15.-26.6. TÄYNNÄ. Kiitos kaikille hakijoille.

Työnkuvaus: Työtehtävänä on sadonkorjuuta, istutusta ja kitkentää. Se on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta meillä on 40 erikasvia, joten työ kyllä vaihtuu. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (likaa kestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä kaivataan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja hyvää asennetta.

Työaika: 7 tuntia per päivä eli klo 8-15 on työaika ja 10 päivän kesätyöjakso. Katso ylhäältä ajankohdat.

Tarjoamme: 500 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta. Ja lounaan työpäivinä.

Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.

Jos olet 97-00 syntynyt vantaalainen nuori, jota paikka kiinnostaisi laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen) osoitteseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ

Vuodelle 2015 Kesätyöntekijät on VALITTU. Kiitos hakemuksista ja hyvää kesää kaikille.

1 Comment

Comment

Varhaisperunaa, leskenlehtiä & takiaisenjuuria

Huhtikuu on ollut hyvin kuiva Etelä-Suomessa. Jopa savimaa on kuivunut ja kantanut konetta. Savisilla pelloillamme on päästy varhaisperunat istuttamaan ajoissa. Pistimme perunat maahan 61 vuorokautta ennen juhannusviikon maanantaita. Jee, kerrankin ehdimme! Syksyltä jääneet harsot, jotka suojaavat kasvejamme tuholaisilta sekä halloilta, ovat kuivuneet kevätauringossa. Aurinko on pilkahdellut taivaalla ja pieniä aurinkoja, leskenlehtiä, näkyy siellä täällä pellon pientareilla. Sateen jälkeen myös nurmi viheriöi ja silmut aukeavat. Kevät, valo & kasvu! steiner-harjoittelijat

Pieniä aurinkoja ponnistaa maasta

 

 

 

 

 

 

 

Oman pellon huhtitöihin on kuulunut varhaisperunamaan äestystä, kanankakkalannoitusta, paikkojen kevätsiivousta, peltolaitteiden hakua paikoilleen, maa-artisokan nostoa, talven tuulien vai pitäisikö sanoa ilmastonmuutostuulien rikkomien kausihuoneen tuuletusluukkujen korjausta, kasvihuoneen kitkentää, kausihuoneen kasvupenkkien tekoa sekä rucolan istutusta kausihuoneeseen.

Ja tietysti uuden laitteen säätöä ennen perunan istutusta. Muuten Esko kulkee hyvin!

Viime lauantaina 18.4. oli ensimmäinen tämän kauden peltotapahtuma. Omalle pellolle saapui n. 30 ihmistä kuuntelemaan, mitä minnekin tulee kasvamaan. Viikkasimme kuivat harsot yhdessä pois ja laitoimme jäisiä tilalle kuivumaan. Söimme hernekeittoa ja mustikkapiirakkaa pellolla. Sen jälkeen suuntasimme kohti Mustosen puutarhaa. Tämä osuuskuntalaisten virkistyspuutarha tuli myös osallistujille tutuksi. Opimme Kaisa Vermasheinän johdolla keräämään nokkosia, takiaisen juuria ja vuohenputken versoja, jotka muuten ovat nyt maukkaimmillaan.

Kiitos Ollille mahtavan maistuvasta hernekeitosta!

Raparperi on kuin maailman seitsemäs ihme, kun se punaisena versoaa maan pintaan. Vieressä rapsakoita vuohenputkia parhaimmillaan.

 

Vappua kohti pelto odottaa lannoitustaan. Peltomaatamme hedelmöittämään on tilattu mm. hevosenlantakompostia Hyvinkään luomutilalta. Huhtitoukokuun vaihteen orgaaninen lannoitus saa riittää maaperämme mikrobeille, uskollisille osuuskunnan työntekijöille, ruoaksi kasvukauden ajaksi. Hajottaessaan orgaanista ainesta, ne samalla vapauttavat ravinteita pellon kasvien käyttöön. Ne tekevät työtä pellon kasvun eteen ja meidän viljelijöiden tulee ruokkia maaperämikrobeja orgaanisella aineksella. Maan hoidosta alkaa terve hyvä kasvukausi!

 

Comment

Comment

Green Care by Ruokaosuuskunta

Hyvää tekeviä uutisia. Ruokaosuuskuntaan on liittynyt Lilinkotisäätiö. Säätiö tarjoaa kodin noin 300 mielenterveyskuntoutujalle kuudessa palvelutalossa eri puolilla Helsinkiä. Säätiö tarjoaa tuettua asumista, palveluasumista ja tehostettua palveluasumista; eli kolmen tasoisesti tuettua asumista. Lue miksi säätiö liittyi Ruokaosuuskunnan jäseneksi. Lilinkotisäätiön henkilökuntaa ja asukkaita tutustumassa Kaupunkilaistemn omaan peltoon. Heidi Hovi kertoo viljelysuunnitelmista ja esittelee toimintaa pellolla.

Peltotoiminnan tavoitteina on säätiöllä mm. tarjota asukkaille talon ulkopuolista järkevää toimintaa, mahdollisuuden kohottaa kuntoa ja hyötyä luonnon elvyttävistä vaikutuksista. Työ ulkona takaa myös hyvät, luonnolliset yöunet. Eri talojen asukkaat saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja solmia uusia ihmissuhteita. Myös tasavertainen kanssakäyminen muiden ”peltolaisten” kanssa tulee varmasti olemaan merkityksellistä. Kasvun seuraaminen tuo toivon ulottuvuuden, jos mieli on matala ja työ pellolla kehittää sitoutumista, vastuunkantoa ja pitkäjänteisyyttä. Hyödyt ovat varmasti moninaiset.

"Uskon, että myös toimintaan mukaan lähtevät työntekijät nauttivat ja toiminta tukee myös heidän hyvinvointiaan." toteaa Kati Jokinen Lilinkotisäätiöstä. "Sen, mitä sadolla sitten aikanaan teemme, päätämme yhdessä asukkaiden kanssa. Mm. Mäkikoti tarjoaa hieman kevyemmin tuettua asumispalvelua (=palveluasumista), jossa osalla asukkaista on toive kuntoutua ihan itsenäiseen asumiseen. Voisin ajatella, että meillä voitaisiin esim. harjoitella ruuan laittoa oman sadon annista yhdessä asukkaiden kanssa."

Ruokaosuuskunnan alusta asti on ollut tavoitteena saada Kaupunkilaisten omasta pellosta kestävä liiketoimintamalli niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristöllisesti. Nyt yhteistyö Lilinkotisäätiön kanssa vahvistaa meitä sosiaalisesti ja voimme sanoa, että pellolla on green care toimintaa. Toivomme, että Kaupunkilaisten oma pelto lisää hyvinvointia ja elämänlaatua jäsenillemme. Tervetuloa porukkaan Lilinkotisäätiö.

Lilinkotisäätiö on Ruokaosuuskunnan jäsen ja ostanut satokaudelle 2015 2 sato-osuutta. Kaupunkilaisten oma pelto mahdollistaa hienot ja uudet kokeilut ilman hankkeita tai apurahoja. Näin pääsemme nopeasti testaamaan käytännössä mikä toimii ja mikä ei. Sen jälkeen parempi kehittää toimintaa isommaksi ja monistaa esimerkiksi muille paikkakunnille.

Lisätietoa Ruokaosuuskunta, Olli Repo, perustaja & hallituksen varapj. 050-571 5032, olirepo(ät)gmail.com

Lilinkotisäätiö, Kati Jokinen, palvelutalon johtaja 050-466 3383, www.lilinkoti.fi

Liity jäseneksi tästä

Comment