Viikko 26

Retiisi, maa-artisokka, raparperi ja sipuli ovat esitelty viime sadonjaon yhteydessä eli löytyy tästä linkistä 

5. Jääsalaatti

Jääsalaatti on rapean keräsalaatin (Lactuca sativa var. capitata) ja lehtisalaatin (Lactuca sativa) risteytys. Jääsalaatti on lehtevää ja rapeaa, joten se sopii hyvin salaattisekoituksiin antamaan jämäkkyyttä salaatille. Rapeutensa vuoksi se ei myöskään nuudu niin nopeasti kuin pehmeälehtiset salaatit. Jääsalaatti kestää jonkin verran lämmitystä ja esimerkiksi wok-vihanneksena se on vertaansa vailla.

Sisältää monia terveydelle hyödyllisiä hiven- ja kivennäisaineita sekä useita vitamiineja.

Jääsalaatti säilytetään kylmässä, +2 - +5 asteessa, kosteassa, kuivumiselta suojattuna.

3. Yrtit:

Minttujen suvun nimi Mentha tulee kreikan kielen sanasta "minthe". Tarun mukaan Persefone muutti mustasukkaisuuksissaan Minthe-nimisen nymfin mintuksi. Mintuilla voi maustaa ja koristella erilaisia salaatteja, ja ne sopivat hyvin jälkiruokiin ja leivonnaisiin sekä säilöntään, esim. omenasoseeseen ja karviaismarjahilloon.

Piparminttu (Mentha x piperita) Euroopassa piparminttu tuli tunnetuksi vasta 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa, ja mentolia siitä eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1771 Hollannissa. Piparminttu on vihermintun (Mentha spicata L.) ja vesimintun (M. aquatica L.) risteytys.

Piparmintun maku on erittäin voimakas, voimakkaampi kuin muiden minttujen. Sillä maustetaan mm. lampaanlihaa, riistaruokia sekä marinointiliemiä. Lampaanpaistin kanssa käytetään erityisesti minttuhyytelöä. Papujen, perunoiden, porkkanoiden ja herneiden keitinliemiin voi lisätä minttua, ja tanskalaiset käyttävät sitä kukkakaalikeitossa.

Erityisesti mintut käyvät erilaisiin lämpimiin ja kylmiin juomiin joko yksinään tai yhdessä muiden yrttien tai marjojen (esim. mustaherukkamehun) kanssa. Tosin piparminttu helposti peittää alleen miedommat maut. Lapset saattavat olla herkkiä mintun sisältämälle mentolille, joten alle 3-vuotiaille minttua ei suositella.

Israelilainen kurkkusalaatti 1 tuore kurkku 1 niippu ruohosipulia mustapippuria suolaa 2 dl jogurttia 1 tl piparminttua 1 tl sinappia

Kurkku pestään ja viipaloidaan kulhoon. Päälle ripistellään mausteita. Sekoitetaan. Joguttiin lisätään sinappia ja minttua ja kastike kaadetaan kurkkuviipaleille.

Lähde: Ulla Lehtonen, Onnellinen kasvissyöjä - Hyvän olon keittokirja.

Puolanminttu eli vuoriminttu (Mentha pulegium) tai (Pycnanthemum pilosum)

Vuoriminttu on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja se on tuonut Suomeen Frantsilan yrittitila. Vuoriminttu on arvokas teeyrtti ja värikkäiden kukintojensa takia hyvä mehiläiskasvi. Vuoriminttua voi käyttää käytetään piparmintun tapaan, mutta aromi on miedompi kuin piparmintulla. Vuorimintun aromi on parhaimmillaan teesekoituksissa ja kukat kauneimmillaan koristekasvina.

Karjalanminttu (Mentha x dalmatica) Yksi Suomen luonnonvaraisista minttukasveista. Karjalanminttu on peltomintun (Mentha arvensis) ja harmaamintun (Mentha longifolia) risteymä. Lehdet harmahtavan vihreät, hieman nukkapintaiset. Miellyttävä mintun tuoksu, miedompi kuin piparmintun tuoksu.

Hyvä minttu teesekoituksiin ja sopii myös jälkiruokiin

Sitruunamelissa (Melissa officinalis) Sitruunamelissa on monivuotinen sitruunalta tuoksuva ruoho, joka on kotoisin Vähästä-Aasiasta, mistä se on levinnyt koko Välimeren alueelle ja edelleen Saksan kautta Pohjolan luostareihin. Kasvin tieteellinen sukunimi Melissa tulee kreikan kielen mehiläistä tarkoittavasta sanasta. Lajinimi officinalis tarkoittaa lääkkeenä käytettyä. Sitruunamelissa on mehiläisten lempiyrtti, ja sitä on käytetty hunajakasvina antiikin ajoista lähtien. Kasvin medestä mehiläiset tuottavat sitruunalle maistuvaa ja tuoksuvaa hunajaa.

Sitruunamelissan koristeelliset lehdet ovat sydämen muotoisia. Lehdet tuoksuvat voimakkaasti sitruunalle, kun niitä hieroo sormien välissä. Sitruunamelissaa käytetään kaikkiin niihin ruokiin joihin sitruunaakin voi käyttää: salaattikastikkeisiin, kala-, liha- ja kanaruokiin, majoneesiin, hedelmäsalaatteihin, jälkiruokiin, simaan, booleihin ja koristeluun.

Sitruunamelissasta voi myös tehdä yrittiteetä hauduttamalla tuoreita sitruunamelissan lehtiä kiehuvassa vedessä noin kymmenen minuutin ajan.

Sitruunamelissa on kylmänarka, joten sitä ei saa säilyttää jääkaapissa. Sitruunamelissa kitkeröityy kuivattaessa.

Kaalisalaatti 5 dl hienoksi silputtua kesä- tai kurttulehtikaalia 2 omenaa pieninä kuutioina tai viipaleina Kastike:1 dl appelsiinimehua 1⁄4-1⁄2 tl sinappijauhetta 2 rkl öljyä sitruunamelissan lehtiä Omena, kaali ja 2-3 rkl suikaloituja melissan lehtiä sekoitetaan.

Sinappijauhe vatkataan appelsiinimehun joukkoon, öljy lisätään. Kastike kaadetaan salaatin joukkoon ja sekoitetaan huolella. Annetaan maustua jääkaapissa tunnin verran. Tarjoillaan sitruunamelissan lehdillä koristettuna.

Appelsiinimehukastike sopii myös talvisiin puna- ja keltakaalisalaatteihin.

Lähde: Lehtonen, Ullan maustekasvimaa.

Sadonjako määrät:

retiisinippu 149 g,

salaatti 433 g

sipulinippu 198 g

yrtit 19 g

raparperi 193 g

maa-artisokka 514 g

Keskellä kesää

Keskikesä. Viime viikolla tuli vettä, rakeita, lunta, räntää, pilviä & aurinkoa. Yöllä oli 1 Celsius-aste lämmintä. Kesäkurpitsamme ja kurkkumme näyttävät hieman palelevan pellolla ja osa lämmöstä tykkäävistä kasviksistamme ei kasva viileällä. Kuitenkin pian taas valoisten tuntien määrä pohjolassamme kääntyy laskuun ja maan "uloshengitys" hidastuu. Onko tämä nyt ilmaston muutosta: sitä aikaista kevättä, tuulia, ennustamattomia ilmoja… Vai tasaantuuko kasvukauden keskilämpötila aikaisen kevään johdosta… Ainakin jokainen kasvukausi on hyvin erilainen niinkuin on jokainen päiväkin. Se juuri itseäni luonnonhoidossa kiehtoo, en voi itse aina täysin suunnitella töitä ja rytmiä vaan on mentävä luonnon kiertokulussa, elettävä hetkessä. Oltava tyytyväinen siihen, mitä taivas tiputtelee ja maa antaa.

Tällaisten haastavien ilmojen lomassa on hyvä kuitenkin muistaa, että hoidamme maata, emme viljele kasveja. Eli kuitenkin päätehtävämme luomuviljelyssä on hoitaa maan kasvukuntoa, vaalia maan elämää niin, että terveestä maasta kasvaisi terveitä kasveja. Luonnonmukaisessa viljelyssä menemme luonnon ehdoilla, seuraamme kautta, kasveja ja pyrimme tukemaan kasvuprosessia parhaalla mahdollisella tavalla maan hedelmällisyyttä vaalien ja luonnon prosesseja tukien. Tottakai satoakin toivomme, mutta pääasia on luonnon prosesseihin luottaminen ja niiden tukeminen. Suojelemme ekosysteemipalveluiden säilymistä kuten pölyttäjiä ja petohyönteisiä sekä maamikrobeja. Lisäksi meillä on nuo yli 30 erilaista satokasvia, niin se ei haittaa niin kovin, jos jonkun lajin menetämme. Joka kasvukautenamme jotkut kasvit ovat pitäneet kasvukauden säitä optimaalisina ja toiset taas tehneet pienemmän sadon. 2012 oli kostea kesä ja palsternakat kasvoivat suuriksi ja meheviksi samoin maissit. Viime vuonna puolet maisseista paleltui syyskuun alun pakkasöinä ja palsternakat jäivät pieniksi kuivemman kesän johdosta. Nyt viikon viileän jakson aikana pellon kasvien kasvu ei ole ollut kovin suurta, mutta ei myöskään rikkojen. Vähentämällä ulkoisten panosten määrää kuten kemiallisten lannoitteiden, herbisidien ja pestisidien ostoa, joiden tekemiseen menee energiaa, emme lisää ilmastonmuutoksen riskiä. Samoin pitäessämme maan kasvupeitteen alla ja rivivälitkin mahdollisuuksien mukaan nurmella lisäämme hiilen määrää maassa, jolloin se on pois ilmakehästä. Hoitamalla maan kasvukuntoa, emme tarvitse lannoitteita, joiden valmistukseen on mennyt energiaa ja jos ostamme, ostamme mieluiten lannoitteita, jotka on valmistettu jätteestä, joka saadaan kiertoon.

Sadonjako alkoi tällä viikolla juhannussadolla ja viime sunnuntaina oli osuuskunnan suurimmat viikonlopputalkoot tähän mennessä n. 60 ihmistä ainakin kävi paikan päällä. Omalla pellolla oli 4 eri työkohdetta: porkkanan kitkentä, sipulin kitkentä, raksa & Mustosen yrtit. Pellon viljelijänä katsoin tapahtumaa hieman kuin säiden muuttumista, iloisena ihmispaljoudesta, mutta myös ihmeissäni siitä kuinka perhe tai osuuskuntalainen yksi toisensa jälkeen saapui paikalle hieman eri aikoihin, aika odottamattomasti. Kivasti saatiin yhdessä aikaan ja hauskaa on myös nähdä pelto täynnä niitä ihmisiä, joille sato kuuluu.

Lipstikkakeitto

1 sipuli1 palsternakkapala purjosipulia 3–4 perunaa kourallinen tuoreita tai pakastettuja lipstikanlehtiä vettä 2 rkl rypsiöljyä tai voita tilkka kermaa tai tuorejuustoa suolaa, mustapippuria

Kuori ja pilko kasvikset. Kuullota ne kattilassa öljyssä kullankeltaisiksi. Lisää lipstikanlehdet ja sekoita. Lisää vettä niin, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät.

Kuumenna kiehuvaksi. Anna keiton poreilla, kunnes kaikki kasvikset ovat pehmenneet. Soseuta keitto. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää tilkka kermaa tai tuorejuustoa pyöristämään makua. Kuumenna keitto uudelleen kuumaksi ennen tarjoilua.

Resepti: Martat

Lipstikkajäätelö

1 l vaniljajäätelöä (voit käyttää myös kasvisrasvajäätelöä)1 rkl tuoretta silputtua lipstikkaa

Anna jäätelön pehmentyä hiukan. Hienonna yrtti. Sekoita jäätelö ja yrtti tehosekoittimella tasaiseksi. Laita seos vähäksi aikaa pakasteeseen kovettumaan. Koristele jäätelöannokset lipstikanlehdillä, kun laitat ne tarjolle.

Resepti: Järvikylä

4. satokausi

Aika hieman fiilistellä mitä on tapahtunut 4 vuodessa. Fakta: Aloitimme tyhjästä.

Ei ollut toimintahistoriaa eikä koneita. Kaikki oli uutta vuonna 2011. Kukaan ei ollut aikaisemmin tehnyt kumppanuusviljelyä (=community supported agriculture). Nyt on mukava huomata, että ideamme on spontaanisti levinnyt ympäri Suomen. Joka vuosi on perustettu lisää ruokaosuuskuntia.

Uuden tekeminen on inspiroinut ja saanut jaksamaan vaikeatkin ajat. Itselle vuodet ovat olleet opettavaisia, mutta myös raskaita. Vaikeuksia on tuottanut ennakkosuunnitelmien muuttuminen, joka vuosi. Suunnittelemme hallituksessa miten vuosi pitäisi tehdä, mutta realiteetit eivät mahdollista sitä. Emme aina myöskään uskalla toteuttaa suunnitelmia. Ja kaikkea ei vain voi suunnitella ennakkoon.

Joukkorahoituksen eli satomaksujen kerääminen on joka vuosi yhtä haasteellista. Vuosittainen vaihtuvuus hankaloittaa ruokaosuuskunnan toimintaa. Varsinkin kun suurin syy eroamiselle on liian iso satomäärä. Mitä teemme sadolle mitä tulee pellolta, joskus liikaakin? Tätä yritämme tänä vuonna helpottaa jakamalla säilömis- ja ruokaohjeita.

Joka vuosi on ollut isoja haasteita, mutta olemme selvinneet niistä. Ei aina ihan voittajina, mutta maaliin asti on menty. Ruokaosuuskuntahan rahoittaa lähes koko toimintansa omalla tekemisellä eli emme saa hankerahoja tai maataloustukiaisia. Siinäkin olemme hieman erilainen maatalousyrittäjä.

Alussa on kaikilla yrityksillä haasteita. Niistä pitää oppia ja parantaa toimintatapaa. Mokaamisia enemmän on kyllä tullut onnistumisia. Se on varmaan syy, että 4. sadonjako on mahdollista. Missä olemme sitten onnistuneet? Meillä on ihan mahtavat työntekijät pellolla: Heidi, Sandro ja Timo. Työharjoittelijoita on aikaisempia vuosia enemmän, mikä mahdollistaa työntekijöille edellisvuosia ”inhimillisemmät” työajat. Ja onnistumisen mittari on myös se, että olemme aina saaneet porukkaa mukaan ruokaosuuskuntaan. Ilman sitoutuneita osuuskuntalaisia ei olisi mitään. Eikä tästä olisi varmasti tullut mitään ellei pellon tuotteet olisi niin hyviä.

Niinkun mainitsin uudet jutut antavat voimaa. Olemme saamassa pellolle aurinkopaneelin ja rupeamme tuottamaan sesonkienergiaa elokuussa 2014:sta. Aurinkoenergialla saamme kastelupumppumme pumppaamaan kasteluvettä pellolle. Kuljetusfirman, jota käytämme, diesel-pakettiauto muutetaan biokaasulla kulkemaan heinäkuussa 2014. Jo perustamisvaiheessa puhuimme, että Kaupunkilaisten omasta pellosta pitää tulla uudenlainen kestävän talouden maatalousmalli. Aurinkoenergia ja biokaasukäyttöinen kuljetus ovat parannuksia ympäristön kannalta. Näistä kummastakin lisää kerrottavaa elokuussa.

Muistutan tässä vielä, että ruokaosuuskuntalainen on yksi osakas yrityksessä nimeltä Herttoniemen ruokaosuuskunta. Puhumme jäsenyydestä, mutta yrityksen omistajia olemme me kaikki. Kaikki investoinnit pellolle ja työkoneet yms. ovat meidän yhteistä omaisuutta. Yhteisesti myös päätämme asioista.

Paljon olemme joutuneet investoimaan työkaluihin ja -koneisiin, tiehen, sähköihin, kastelujärjestelmään, kausihuoneeseen, vajaan, wc:hen, kontteihin, peltoon&puutarhaan yms. Ne on rahoitettu pääosin liittymis- ja satomaksuilla. Emme ole ottaneet velkaa pankista. Ne on nyt tehty ja saatu aikaiseksi. Se ei ole itsestään selvyys.

Fakta: Paljon on vielä tehtävää, että tästä saadaan kestävä malli, mutta hyvällä alulla olemme.

Pääpointti itselleni on ollut halu tietää kuka ruokani viljelee ja miten?

Kirjoittanut: Olli Repo, hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen

Hyvää satokautta kaikille.

Taimia, taimia

10. kesäkuuta on mennyt rikki eli se vanha maaginen raja, jonka jälkeen voi Suomessa istuttaa ulos myös kylmää kestävät kasvit kuten maissin ja pavut. Hallaharsoa on kuitenkin tällä viikolla jossainpäin Suomea tarvittu. Taimien toimittajamme Jenni Toivon tilalta Heinolan maalaiskunnasta kertoi, että heille oli luvattu 4 ° C yötä ja kaikki taimet piti kantaa takaisin sisälle karaistumasta. Muuten ilmat ovat viljelyn kannalta olleet suotuisat, ollaan saatu sopivasti vettä ja vesitressiä ei ole pellolla ollut. Salaatti ja retiisi on kasvanut viime vuoteen nähden nopeammin, mutta uusi peruna timo on edelleen pientä vaikka se ennen pääsiäistä istutettiin. Ei ole perunalle kuitenkaan tainnut olla tarpeeksi lämmintä.

Omalle pellolle on tullut tällä viikolla tuhansia taimia istutettavaksi kahdelta eli taimien toimittajalta: Kolin luomutilalta & Toivon tilalta. Meillä on istutettu maissia, talvikeräkaalta, parsakaalta, kukkakaalta, pinaattia, mangoldia ja kiinankaalta indikaattorikasviksi. Kiinankaali on siis vain tuholaisia varten niin osaamme sitten katsoa täytyykö biologista täsmätorjuntaa käyttää. Myös kesäkurpitsat & avomaankurkut istutettiin biokalvopenkkeihin. Myös uusin lohkomme Anttila on otettu tällä viikolla käyttöön eli sitä on pikakesannoitu nyt kuukauden verran ja nyt sinne istutetaan kasveja, jotka toivottavasti kilpailevat hyvin rikkoja vastaan. Esimerkiksi maissin pitäisi kilpailla hyvin. Sillä on tutkitusti myös allelopaattista vaikutusta rikkoihin eli se kemiallisin yhdistein torjuu muita kasveja rinnaltaan. Onhan tuo kasvien kuningas jo kooltaan muita kasveja varjostava.

Mustajuuren ensimmäinen kitkentä on saatu valmiiksi. Sen kehityksylle myös vesi on erittäin tärkeää. Sen sijaan puolet porkkanoista odottaa vuoroaan ja sipulit ensi sunnuntain talkoolaisia. Sunnuntaista aloitetaan sitten kesätauko torstaitalkoissa, mutta omalle pellolle saa kyllä tulla auttelemaan koska vain kunhan ensin soittaa. Tervetuloa istuttelemaan taimia ja hoitamaan omia kasveja! Kesäkuussa taimina vielä istutetaan salaattia, kurpitsaa, lehtikaalta, kasvihuonekurkkua & yrttejä.

Viikko 25

1. Maa-artisokka: (Helianthus tuberosus)

Maa-artisokan kasvu vie pitkän aikaa, ja artisokkasato korjataan vasta myöhään syksyllä. Oma Pellon maa-artisokat ovat talvehtineet massa ja ne on korjattu vasta tänä keväänä.

Maa-artisokkaa käytetään keittoihin, kastikkeisiin, muhennoksiin ja gratiineihin. Sitä voi myös käyttää perunan tavoin keitettynä tai muhennoksena. Maa-artisokan keittoaika on hieman lyhyempi kuin perunalla.

Maa-artisokka sisältää runsaasti ravintokuitua ja hivenaineita, erityisesti rautaa, eikä lainkaan rasvaa. Kuorittu maa-artisokka tummuu helposti, joten se tulee säilyttää sitruunalla maustetussa vedessä.

Maa-artisokkaa säilytetään kylmässä +2 - +5 asteessa.

2. Keräsalaatti: (Lactuca sativa)

Keräsalaatti on yksi suosituimpia salaattejamme. Se kuuluu mietoihin salaatteihin ja muodostaa pyöreän, pehmeälehtisen kerän. Keräsalaatin lehdet ovat ohuet ja maukkaat. Keräsalaattia käytetään pääasiassa tuoresalaateissa, voileipien päällä ja ruokien koristelussa.

Keräsalaatti säilytetään kylmässä +2 - +5 asteessa, mielellään muovipussissa jonne on laitettu muutama vesitippa kuivumista ehkäisemään.

3. Keltasipuli: (Allium cepa)

Sipuleita pidetään nykyään funktionaalisena elintarvikkeena. Sipulin voimakas maku ja tuoksu johtuvat rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä, jotka haihtuvat sipulia hienonnettaessa tai kuumennettaessa. Sipulin kuoriminen helpottuu, kun se tehdään juoksevan veden alla tai sipulit kastetaan hetkeksi kylmään veteen. Suomen kesän valoisissa oloissa viljellyn sipulin maku on voimakas.

Keltasipulia on kahta tyyppiä, litteänpyöreitä ja pyöreitä. Sipulia käytetään keitto-, laatikko-, pata- ja wokruoissa sekä raaka-aineena että mausteena. Raaka-aineeksi se sopii kala-, liha- ja vihannesruokiin. Haudutetut sipulirenkaat sopivat moniin ruokiin.

Sellaisenaan sipulia voi tarjota keitettynä, uunissa tai pannulla haudutettuna tai grillattuna. Jauheliharuokia ei useinkaan valmisteta ilman sipulia. Sipuli sopii myös pikkelseihin, marinaadeihin, salaatteihin, piirakoihin ja paistoksiin.

Sipulin kuoria voi käyttää esimerkiksi lankojen, kankaiden ja pääsiäismunien värjäämiseen.

Säilytä tuoreetsipulit ilmavassa paikassa mielellään kylmässä, +2 - +5 asteessa. Kuivattu sipuli säilyy huoneenlämmössä. Huom! Kuivattu sipuli homehtuu helposti kosteassa.

4. Raparperi: (Rheum Rhaponticum)

Hyvät raparperin lehtiruodit ovat tuoreita, kiinteitä, meheviä ja hienosyisiä. Lehtiruotien väri vaihtelee punaisesta vihreään.

Raparperin kirpeys johtuu sen sisältämästä oksaalihapoista. Oksaalihappo sitoo kalsiumia. Raparperiruoan kanssa onkin suositeltavaa syödä samalla jotakin maitotaloustuotetta. Tällöin raparperin sisältämä oksaalihappo sitoo kalsiumin lisänä tulevasta maitotaloustuotteesta eikä luustosta.

Raparperi sopii leivontaan, jälkiruokakiisseleihin ja -puuroihin, sekä säilöntään.

Raparperia säilytetään kylmässä +2 - +5 asteessa, mielellään rei'itetyssä muovipussissa.

6. Retiisi: (Raphanus sativus var. sativus)

Retiisi on yksi kaikkein vanhimmista viljelykasveista. Se on kotoisin Kiinasta, jossa sitä on viljelty jo monien tuhansien vuosien ajan.

Retiisi muistuttaa maultaan retikkaa. Retiisi sisältämä sinappiöljy tekee sen mausta kirpeän.

Retiisiä voi syödä sellaisenaan tai käyttää ruokien koristeluun. Retiisiä voi käyttää myös salaateissa, voileivillä tai juustotarjottimella, pataruuissa ja keitoissa.

Retiisi säilytetään kylmässä +2 - +5 asteessa. Naatit pitää poistaa ennen säilytystä, koska naattien kautta haihtuu paljon kosteutta.

7. Yrtit:

Iisooppi (Hyssopus officinalis)

Iisoppi eli isoppi on voimakkaanmakuinen yrtti, joka kasvaa luonnonvaraisena Välimeren maissa. Yrttiä kannattaa varsinkin aloitellessa käyttää vähän kerrallaan. Iisoppia on käytetty yskänlääkkeitten raaka-aineena sen sisältämien voimakastuoksuisten aromaattisten öljyjen ansiosta. Iisoppi sopii erityisesti maksaruokiin. Sillä voi myös maustaa keittoja, kastikkeita, tomaattiruokia, sieniä, veriruokia, makkaraa, silliä, munakkaita, yrttijuustoa ja rahkaa. Kukkivana kerättynä siitä saa keittiöön tuoksuvan yrttikimpun. Lehtien maku on hieman erilainen tuoreena ja kuivattuna. Kuivatun lehden maussa on selvä sirtuunan aromi. Iisooppia voidaan käyttää ruokiin tuomaan savunkaltainen aromi ja sopii myös erinomaisesti pippurin korvikkeeksi erilaisiin maustamistarkoituksiin. Sitä käytetään salvian tapaan veri- ja maksaruoissa sekä keventämässä rasvaisia ruokia.

Rasvaisten kalojen pintaan voi hieroa iisoppia ennen paistamista, ja pippuripihvit voi kokeeksi maustaa pippurin asemesta iisopilla. Kasvisruuista iisoppi sopii esim. kaalisalaatteihin, raasteisiin, peruna-, punajuuri- ja papuruokiin sekä muhennoksiin ja patoihin. Kauniit kukat sopivat hyvin ruoka-annoksien koristeeksi.

Iisopista voi valmistaa myös yrttiteetä ja kylmiä juomia joko yksinään tai yhdessä muiden yrttien tai esim. hedelmien kanssa. Sitruunajuomien sekaan iisoppi sopii hyvin. Kuivatessa iisopin karvaus korostuu ja liiaksi käytettynä tekee ruuan helposti kitkeräksi. Iisoppi sopii hyvin yrttiteen yhdeksi osaksi ja sitä käytetään myös monien vahvojen yrttiliköörien, kuten Chartreusen mausteena.

Lipstikka: (Levisticum officinale)

Aromikas lipstikka eli liperi antaa liemiin ja patoihin täyteläistä makua, sillä siinä maistuu umami, viides aistimamme maku. Alkukesän hienostunut herkku on lipstikkakeitto, joka tehdään nuorista lehdistä. Lipstikkaa voi käyttää tuoreena tai kuivattuna, ja kaikki kasvin osat ovat syötäväksi kelpaavia. Lehdet käytetään mausteena tuoreena tai kuivattuna, varret voi käyttää vihannesten tapaan ja juurtakin voi kuivattaa ja jauhaa pippurin korvikkeeksi. Kuivatusta lipstikasta häviää aromi nopeasti, joten lehdet kannattaa käyttää tuoreina tai pakastaa. Juuria ja siemeniä voi kuivata. Lipstikan maku muistuttaa lehtiselleriä ja purjoa, ja siinä on voimakas tuoksu. Se sopii erinomaisesti kasvisruokiin korvaamaan lihaliemikuution. Erityisen hyvin sen hieman pippurinen maku aromatisoi liemet ja muhennokset sekä liharuoat.

Käytettäessä lipstikkaa suolan määrää voi vähentää. Se käy myös hyvin munakkaisiin, riisi- ja makaroniruokiin, keitetyn kalan tai lihan kanssa sekä salaatinkastikkeisiin ja yrttisekoituksiin.

Huom. Munuaistulehduksesta, munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta kärsivien ja raskaana olevien ei tulisi nauttia lipstikkaa.

Timjami (Thymus vulgaris)

Voimakas, hyvin aromaattinen, lähes rakastetuin maku maailmalla. Timjami eli tarha- ajuruoho on yksi maailman vanhimpia mauste- ja lääkekasveja.

Timjami on voimakkaasti tuoksuva pienilehtinen yrtti. Timjami sopii täyteläisyyden antajaksi lähes kaikkiin ruokiin.Se lisätään ruuanvalmistuksen varhaisessa vaiheessa ja sen annetaan kypsyä ruuan mukana, sillä se ei menetä aromikkuuttaan keitettäessä. Timjamista tehtyyn teehen voi lisätä hunajaa ja maitoa, jolloin saa tehokkaan ja maistuvan yskänlääkkeen niin lasten kuin aikuisten makuun. Höyryhengitettynä kasvi vaikuttaa hengitysteitä avaavasti. Timjami sisältää eteerisen öljyn lisäksi kasvin flavonoideja.

Timjami sopii käytettäväksi liha-, siipikarja-, muna- ja pastaruoissa sekä esim. kaalikääryleissä, hernekeitossa, kastikkeissa ja kasvispadoissa Sopii myös kala- ja äyriäisruokien sekä salaattikastikkeiden ja marinadien mausteeksi Sopii muhennoksiin ja erilaisiin täytteisiin Sopii erityisesti ruokiin, joissa käytetään viiniä, suositellaan timjamia mausteeksi. http://www.henriettes-herb.com/fi/hk-timjami.html

Yrttien säilöminen

Useimpia yrttejä voi pakastaa ja kuivata, mutta muutamat lajit säilyttävät  paremmin makunsa ja värinsä kuivattuina.

Kuivaaminen

Kuivaaminen on vanha, energiaa säästävä säilöntätapa. Vähän tilaa vievät kuivatut tuotteet säilyvät hyvin huoneenlämmössä. Yrtit tulisi kuivata mahdollisimman nopeasti keräämisen jälkeen. Alkukesällä kuivauksen voi tehdä ulkona, mutta loppukesällä on ilmassa jo liikaa kosteutta. Yrtit kuivataan perinteisesti pieninä kimppuina ylösalaisin kuivassa, pimeässä ja ilmavassa paikassa. Kuivattavia yrttejä ei saa huuhtoa. Huuhdellut yrtit muuttuvat kuivattaessa läikikkäiksi ja ruskeiksi. Kotona olevia lämmönlähteitä kannattaa hyödyntää. Kuivaamiseen käyvät lattialämmitteiset huoneet, siisti pannuhuone, sauna, pyykinkuivauskaappi ja jääkaapin yläpuolella oleva kaappi. Kiertoilmauuni sopii tavallista sähköuunia paremmin kuivaamiseen, kun lämpötila pidetään tarpeeksi alhaisena ja luukku koko kuivaamisen ajan hiukan raollaan. Lämpötilan säätimellä varustettu kasvikuivuri on kätevä väline. Markkinoilta löytyy ainakin muutama kuivurimalli kotikäyttöön. Kuivaamiseen sopivia yrttejä: iisoppi, kumina, lipstikka, meirami, piparminttu, rosmariini, salvia ja timjami.

Pakastus

Pakastetut yrtit säilyvät maultaan ja ulkonäöltään melkein tuoreen veroisina. Yrtit lisätään jäisinä ruokiin, koska sulaneina ne näyttävät usein ikäviltä. Yrtit pakastetaan silputtuina valmiina annoksina pusseihin tai rasioihin. Koristeeksi säilytettävät oksat pakastetaan kokonaisina. Pakastukseen sopivia yrttejä: basilika, kirveli, persilja, rakuuna, ruohosipuli, sitruunamelissa ja tilli.

Yrttietikat ja -öljyt

Kuivaamisen ja pakastamisen lisäksi yrttejä voi säilöä myös mausteeksi etikkaan tai öljyyn. Kokeile maun antajaksi basilikaa, rakuunaa, rosmariinia tai sitruunamelissaa.

Yrttietikan valmistus

Laita pulloon tai purkkiin murskattuja yrtinlehtiä. Lisää muutama neilikka tai piparjuurilastu homehtumisen estämiseksi. Täytä astia viini- tai säilöntäetikalla ja sulje astia. Aseta pullo aurinkoiselle ikkunalle pariksi viikoksi. Kääntele pulloa silloin tällöin. Siivilöi etikka puhtaaseen pulloon. Yrttietikka sopii ruokien mausteeksi, salaattiin ja marinointiin.

Yrttiöljy valmistetaan samaan tapaan, mutta yrttejä laitetaan reilusti enemmän ja pulloa ravistetaan silloin tällöin. Öljy säilyy hyvin jääkaapissa.

Yrttien aromit voi sitoa myös suolaan. Mausteseokseen tarvitaan 50 grammaa kuivattuja yrttejä ja 3–5 grammaa karkeaa merisuolaa. Seos hienonnetaan ja sekoitetaan huhmaressa tai tehosekoittimessa.

Lähteet: Lehtonen, Ulla, Ullan maustekasvimaa, Otava (1989) Peltola, Aili, Suuri yrtti- ja maustekirja, WSOY (1988)

Ruokaohjeet: Maa-artisokka gratiini + kanamunaa, maa-artisokkaa ja salviaa + Lipstikkajäätelö + Lipstikkakeitto

Onko sinulla hyviä reseptejä jaettavaksi Ruokaosuuskunnalle? Julkaisemme niitä ruokaosuuskunnan nettisivuilla reseptit osiossa. Lähetä resepti ja mielellään kuvan kanssa osoitteeseen: ruokaosuuskunta@gmail.com Otsikoi viesti: Reseptit

Iso kiitos!

Kesäkuun kasvua

Pellon kierrossa kesäkuu on luomisen kuukausi. Kylvetään, istutetaan ja samaan aikaan yritetään pysyä luonnon kasvuvauhdissa. Porkkanat kasvoivat yhden yön aikana niin että eilen kaikissa oli vasta sirkkalehtivaihe ja tänään niissä on jo kasvulehdet. Istuttamisen lomassa on ensimmäiset kitkennät jo aloitettu. Sipulin kitkennän aloittivat Perhon 30 kokkiopiskelijaa keskiviikkona. Porkkanan riviväliliekitys on aloitettu ja ensimmäisessä kitkennässä ollaan puolivälissä.

Satokausi starttaa tänä vuonna juhannusviikolla tiistaina 17.6. Herttoniemessä ja Kalasatamassa sekä keskiviikkona 18.6. Töölössä, Vantaalla ja Lasipalatsissa. Juhannusviikon sato alkaa kypsyä. Retiiseissä näkyvät pienet pinkit juuret. Timo-perunoiden varret nostavat harsoa lehdillään, salaatit alkavat keriä ja lämpökin tuli takaisin. Myös sipulit ovat nyt hyvässä kasvussa. Kasvihuoneen pinaattien & rucoloiden valmistumista jännitetään..lamopinaatti, kun on niin hidaskasvuinen.

Pelto alkaa taas näyttää aika valmiilta niinkuin iltatalkoolainen eilen totesi. Kompostikin alkaa taas rakentumaan. Biodynaamisella tilalla ei pitäisi tulla jätettä vaan kaikki orgaaninen aines pitäisi pystyä palauttaa peltoon ja oppia luonnosta, missä ei jätettä synny. Kaikki, minkä satona korjaamme tai jopa rikkakasvina, meidän tulee pitää ravinnekierrossa, jotta emme riistoviljele vaan maan orgaaninen aines ja tärkeä, elävä maa-aines (humus) säilyisivät. Nyt kompostipaikka on taas merkitty ja siihen kerätään kesä olkea ja orgaanista jätettä päällekkäin niin että terve hapellinen hajotus & uudelleen rakennustoiminta(kompostointi) voivat alkaa. Myöhemmin kompostoitunut maa-aines palautetaan lantakompostin mukana pellon kiertoon. Pohdin, että jotain samaa vuodenkierrossa & viljelyssä on kuin buddhalaisten tekemissä mandaloissa, jotka kauniisti ja keskittyen tehdään ja sen jälkeen hajotetaan. Mekin luomme joka kevät kaiken uudelleen ja syksyn tullen korjaamme kaiken. Ehkä elämän rytmissä on kyse luomisesta & luopumisesta tai kaiken kierrosta. Elämän kierrossa pysymistä opetellaan kompostissa..aine vain muuttaa muutoaan.

Virkistävä Peltogym

Herttoniemen ruokaosuuskuntalaisella on 10 tunnin talkoovelvoite vuoden aikana. Sen voi jokainen toteuttaa oman osaamisensa mukaan joko pellon talkoissa, jakopisteellä tai muulla osaamisellaan kuten lehtijutuilla tai hallinnollisilla asioilla. Halutessaan talkootunnin voi myös korvata rahalla 10 €/h. Kaupunkilaisten omalla pellolla on talkoot vähintään kerran kuussa viikonloppupäivänä. Joka viikko on myös iltatalkoot. Juhannukseen saakka iltatalkoot ovat torstai-iltaisin ja elokuun alusta maanantai-iltaisin. Heinäkuu on osuuskuntalaisten lomakuukausi ja talkoita ei erikseen järjestetä. Kuitenkin omalle pellolle voi tulla hommiin halutessaan, mikä vain arkipäivä peltolaisten ollessa paikalla klo 8 - 16. Kuitenkin on hyvä soittaa päivää ennen tuloaan niin pelto & personal farmerit ovat tietoisia tulijasta.

Viime sunnuntaina oli ensimmäiset tämän kauden isot viikonlopputalkoot. Keli oli kuin morsian, lähenteli 30 ° C. Omalla pellolla ja Mustosen puutarhassa oli monta talkoopistettä. Mustosen kasvihuoneeseen asennettiin automaattiset tuuletusluukkujen avaajat, leikattiin herukoiden rivivälit, aloitettiin maa-artisokkaspiraalin istutusta ja kitkettiin syksyllä perustettu perennapenkki. Omalla pellolla suoristettiin pellon satokatos ja kiinnitettiin se maahan. Pellolle tuotuja kontteja alettiin myös restauroimaan ja maalaamaan. Toivottavasti jokaiselle löytyi mieluisaa puuhaa.

Kahden maissa syötiin omista ruohosipuleista tehtyä piirakkaa ja samana aamuna kerätyistä nokkosista valmistettua keittoa. Kiitos herkullisesta ruoasta kuuluu Ollille. Jälkiruokana oli Mustosesta kerätyistä raparpereista tehtyä piirakkaa. Osa töistä jäi peltolaisille vielä maanantaiksikin ja osa odottamaan seuraavia osuuskuntalaisten viikonlopputalkoita su 15.6. klo 10-.

Oma Pelto sijaitsee luonnon kauniilla alueella ja peltotyö on koettu virkistäväksi jopa terapeuttiseksi. Suurissa kaupungeissa on kattoviljely sekä kaupunkiviljely yleistynyt mm. sen mikroilmastoa parantavan vaikutuksen sekä luontosuhteen kehittymisen vuoksi. Kehitysmaissa se on tärkeä vastaus myös ruokaturvan kehittymiseen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on Viljelijöiden kestävät elinkeinot –niminen kehitysyhteistyöhanke Indonesiassa Sulawesin saarella ja paikallinen hankekoordinaattori vieraili tällä viikolla Omalla pellolla ja Herttoniemen jakopisteessä sekä ruokapiirin tiloissa. Hankkeen puitteissa on perustettu luomuriisi- ja hunaja osuuskunta, joka pyrkii myymään tuotteita läheiseen kaupunkiin ja muutenkin hankkeeseen liittyy paljon luomuviljelyä ja pienviljelijöiden yhteistoiminnan kehittämistä. Karno on työkseen edistänyt luomu- ja kotitarveviljelyä Sulawesissa. Ruokaosuuskunta vastaa myös omalta osaltaan pienviljelyn, luomuviljelyn, lähiviljelyn ja biodiversiteetin säilymisestä, mutta myös kaupunkilaisten luontosuhteesta ja puhtaasta lähiruoasta. Viime vuosina on onneksi kestäviä vaihtoehtoisia viljelmiä syntynyt vastaamaan ruokaturvaan sekä uuden kulttuurin kehittymiseen, jossa kaupunkilainen on edelleen osana oman ruokansa kasvatusta ja voi osallistua sen kasvatukseen niinkuin ennen vanhaa kylällä autettiin heinätöissä ja perunannostossa. Samat vanhat tärkeät juuret on herätelty henkiin. Vieraamme Karnon kanssa pohdittiin kuinka tärkeää on osata yhdistää vanhaa perinteistä tietoa ja uutta tiedettä vastaamaan tämän hetken haasteisiin uudeksi viisaudeksi & uuden kestävän kulttuurin luomiseksi.

Kesäkuumaa

Huih, Omalla pellolla on ollut tämän viikon melkein 30 ° C joka päivä. Tuomi tuoksuu, voikukat kukkivat, puiden lehdet ovat auenneet täyteen mittaansa ja koko maisema on täynnä vihreän eri sävyjä. Sipulit ovat lähteneet hyvin kasvuun ja niille on kokeiltu pellon uutta liekitintäkin. Myös mustajuuri on itänyt hienosti. Itämisolosuhteet ovat nyt todella optimaaliset: lämpöä riittää & sadettakin saatiin. Ihan jännittää, miten liekitykset tänä vuonna onnistuvat eli voiko porkkana ja palsternakka itää alle 2 viikossa näin suotuisilla keleillä. Normaalisti porkkanan itämisaika on 2 - 3 viikkoa & palsternakan 3 - 4 viikkoa. Rikkakasvien liekitys taas perustuu siihen, että penkit liekitetään tulella juuri ennen satokasvin itämistä niin, että rikkojen kasvupisteet tuhoutuvat. Ja myöhässä ei sovi liekittää muuten pienet taimet ovat vaarassa. Kylvöjen lomassa siis aloitellaan nyt kauden ensimmäistä luonnonmukaista rikkakasvien torjuntaa.

Oman pellon kaikki perunat on nyt saatu maahan. Ennen pääsiäistä istutettiin jo timo. Seuraavaksi ilmojen hieman lämmettyä kylvettiin siikli ja tällä viikolla laitettiin vielä kiiinteä nicola ja pyöreä jauhoinen opera. Tänään timolta poistettiin tuplapeite eli 2-kertainen harso ja timot olivatkin jo hienosti lehdellä.

Tällä helteellä harso on tärkeä kosteuden säilyttäjä, niin kosteus ei pääse haihtumaan ilmaan. Pellolle tänä keväänä hankittu istutuskone pääsi istutuspuuhiin eilen oikein toden teolla. Istutettiin 3000 purjon tainta lämpimään kosteaan maahan. Torstai-illan talkoot alkoivat koneellisen purjon istutuksen päätteeksi sopivasti niin saatiin sopiva 15 - 20 cm taimiväli, kun reippaat talkoolaiset ilta-auringossa paikkausistuttivat purjorivit.