Ruokapiirit kirjastoihin

Mikä muu paikka olisikaan parempi ruokapiirien esiintulolle kuin kirjastot? Kirjastoilla on hyvä verkosto ja ne sijaitsevat keskellä asutusta. Kirjastot voisivat olla uuden ruokakulttuurin keskuksia. Gastronomian eli ruokakulttuurin edistävä toiminta voisi hyvin lähteä kirjastoista. Tiedon tuominen uudella tavalla kaikille. Laadukkaiden raaka-aineiden tuonti lähelle kaikkia ilman elitististä leimaa.

Ruokapiirit leviämään Ruokapiirien syntymisen suurin ongelma ei ole jäsenten tai pienten tuottajien löytäminen vaan jakelupisteen löytäminen. Nyt Herttoniemen kirjastossa käynnistyvä pilottikokeilu voi muuttaa kaiken. Suomessa on 863 kirjastoa (lähde: http://tilastot.kirjastot.fi/). Mitä jos ruokapiirit siirtyisivät tai syntyisivät kirjastojen yhteyteen?

Ruokapiiri tukee paikallisia pientuottajia ja maatiloja tekemällä suoraostoja suoraan tuottajilta. Herttoniemen ruokapiirin ostot olivat vuonna 2013 noin 100.000 €.  Jos Herttoniemen ruokapiirin tapaista toimintaa saataisiin siirrettyä muihinkin kirjastoihin niin paikallistaloutta tukevat suoraostot lähitiloilta olisivat jo kiinnostavan suuria. Myös monesti ministeriössäkin ja eu:ssa keskusteltu lyhyemmät ruokakanavat ja suoramyynti lisääntyisi Suomessa.

Ruokapiirit tukevat paikallistaloutta Jos kaikissa Suomen kirjastoissa toimisi aktiivinen ruokapiiri Herttoniemen mallilla. Ruokapiirit tekisivät vuodessa noin 86,3 milj. euron ostot Suomessa. Suurin syy kuulua ruokapiiriin on kyselymme mukaan juuri paikallisten- ja pientuottajien tukeminen. Ruokapiirejä tietysti on muuallakin kuin kirjastoissa eli tähän lukuun voi lisätä satojen ruokapiirien ostot. Kukaan Suomessa ei tiedä ruokapiirien lukumäärää. Mikä on kummallista, koska juuri tälläiset suorat myyntikanavat ovat pienille maatiloille tärkeitä, koska kauppa on keskittynyttä eikä pysty ottamaan pientuottajien tuotteita myyntiin. Uudet pienet myyntikanavat mahdollistavat laadukkaan ja uuden ruokatuotannon Suomessa. Uudet maatilat saavat hyvän kasvualustan ja kuluttajaverkoston, joka on kiinnostunut laadukkaista elintarvikkeista.

Uusia työpaikkoja Työllisyys, josta myös on ollut Suomessa paljon puhetta. Jokainen ruokapiiri saadaan toimimaan niin että se työllistäisi ainakin yhden ihmisen. Näin saataisiin 863 uutta työpaikkaa. Ruokapiiri aktivoi ja luo yhteisön, joka pystyy luomaan uutta talouskasvua paikallisesti. Kun ihmiset saadaan yhteen tekemään yhdessä jotain mikä heitä kiinnostaa niin siitä syntyy varmasti jotain muutakin uutta. Ihmiset mahdollistavat toiminnallaan uusien työpaikkojen syntymiseen. Aluksi ruokapiirit voivat toimia vapaaehtoisen verkoston avulla, mutta jos ruokapiiristä halutaan kestävä niin jollekin pitää maksaa sen pyörittämisestä. Se palvelee kaikkia ja säästää talkoolaisten palamasta loppuun.

Mitä valtio tai kunta tai kaupunki saisi? Tuo ja aktivoi ihmisiä käymään kirjastossa. Yhteistyö mahdollistaa erilaisten ruokakirjojen tarjoamista ruokapiiriläisille. Heitä kiinnostaa reseptit, hyötypuutarhat, villiyrtit yms. Kirjailija vierailuja järjestettäisiin ruokapiiriläisille ja paikallisille asukkaille. Miksei kirjastosta voisi jalkautua myös lähimetsiin? Keräiltäisiin yhdessä esim. Sieniä tai villiyrttejä. Sienikorit täynnä tultaisiin taas kirjastoon tunnistamaan ja oppimaan lisää kerätyistä sienistä. Miten ne säilötään, miten valmistetaan?

Tulevaisuus on yhteistyössä Tämä yhteistyö Herttoniemen kirjaston ja ruokapiirin kanssa on inspiroiva ja aivan uudenlainen yhteistyö olemassa olevan aktiivisen yhteisön ja kaupungin kanssa. Odotan vuodelta paljon uusia ajatuksia ja avauksia. Onko muualla Suomessa tai maailmalla samanlaista toimintaa? Voiko tämä pieni pilotti projekti kiinnostaa myös muita maita. Itse ainakin jaamme tämän yhteistyö kuvion omille verkostoille Eurooppaan.

Pro ruokapiiri Ruokapiirit ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. On kysytty ruokapiirin perustamiseen liittyviä asioita ja vaihdettu hyvien tuottajien yhteystietoja. Yhteinen asia on kuitenkin kasvanut sellaiseksi, että olisi järkevää tehdä asioita isommin yhdessä. Pro ruokapiiri yhdistys on syntymässä helpottamaan yhteistyötä ruokapiirien välillä. Sen tehtävä on ajaa yhteisesti ruokapiirien asiaa. Ja tulevaisuudessa voi olla että olisi yhteinen ruokapiirien käyttämä tilausjärjestelmä, joka helpottaisi ruokapiiri aktiivien työtaakkaa. Uusi helppokäyttöinen ja ilmainen tilausjärjestelmä ja kirjastoista muodostuva jakelupisteverkosto avaa ruokapiireille erittäin mielenkiintoisen ja toiveita herättävän tulevaisuuden.

Herätään rakentamaan uutta gastronomiaa Suomeen, joka luo työpaikkoja ja mahdollisuuden kannattavaan ja monipuoliseen viljelyyn Suomessa. Ollaan solidaarisia toisillemme. Kuluttajat tuottajille ja tuottajat kuluttajille.

Kirjoittanut:

Herttoniemen ruokapiirin perustaja Olli Repo

 

Herttoniemen ruokapiiri on Ruokaosuuskunnan ylläpitämä yli 490 jäsenen muodostama ruokapiiri Itä-Helsingissä. Herttoniemen ruokapiiri on perustettu vuonna 2010. Ruokaosuuskunta on perustettu 2011, jolloin perustettiin Kaupunkilaisten oma pelto, joka viljelee biodynaamisesti omaa peltoa Vantaalla. Ruokapiiri siirtyi ruokaosuuskunnan yhdeksi toiminnaksi 2011. Ruokaosuuskunnan omistaa 170 kotitaloutta. Ruokaosuuskunnassa on kotitalouksien lisäksi myös päiväkoti Arabianhelmi, ravintola Kuurna, Ravintolakoulu Perho, Korson työttömät ry.

 

Yhteydenotot: olirepo@gmail.com tai 050-5715032

Lisätietoa: www.ruokaosuuskunta.fi

Mustosen kevättä

Toukokuussa osuuskuntalaisten virkistyspuutarhassa voi seurata yrttien kehittymistä. Ensin, kun puutarhaan saapuu avautuu näkymä yrttiympyrästä. Siellä kasvaa n. 10 Suomessa talvehtivaa yrttiä. Seuraavaksi huomaa kuinka ruohosipulit ovat isoja ja muut yrtit vasta ponnistavat versoaan savimaasta. Toisella puolella tietä kasvavat herukkapensaat kukkivat pienin kauniin kukin. Toivottavasti on tarpeeksi lämmintä, että pölyttäjät ovat liikkeellä. Ensi viikonloppuna on Mustosessa ensimmäiset tämän vuoden viikonlopputalkoot. Herukoiden väliin hyvin kasvanut apilanurmi kaipaa leikkaajaa ja yrtit vielä hieman hoitoa ja katetta. Katsotaan, jos talkooruoassa saisi ruohosipuliakin hyödynnettyä.

Ruohosipulien takana häämöttää kasvihuoneemme. Tällä viikolla Sandro on ollut kylvämässä uutta pinaattia huoneessa, koska lamopinaatti kehittyy siellä viileiden säiden takia hitaasti. Ensi lauantaina pitäisi huoneeseen asentaa myös uudet tuuletusluukut. Niiden pitäisi avautua itsestään ilman sähköä liian kuumalla ilmalla. Mekanismi perustuu lämpölaajenemiseen. Sitten siellä kelpaa pinaatin kasvaa, kun ilman lämpötila ja kosteus pysyvät hyvinä.

Sandron vasemmalla puolella kasvihuoneessa näkyvät pienet rucolan taimet. Toivotaan, että kirpat eivät löydä niitä. Ne ovat niin hyviä ja aromikkaita, että kirpoillekin ne voisivat maistua. Vanha maa-artisokkamaa on nyt äestetty ja lannoitettu. Se odottaa nyt uutta maa-artisokka/auringonkukkaistutusta. Talkoissa olisi tarkoitus istuttaa myös maa-artisokat uudelle spiraalille.

Tervetuloa hoitamaan omaa virkistyspuutarhaa ensi viikon sunnuntaina 25.5. klo 11 - 16. Pellolla olisi tarkoitus kunnostaa sadonkorjuukatos ja maalata uudet kontit uuteen uskoon. Toukokuun sunnuntaitalkoot ovat osuuskunnan tämän kauden ensimmäiset isot talkoot, missä pääsee rakentamaan, hoitamaan, istuttamaan oman maun mukaan ja olemaan kauniissa luonnossa, raikkaassa ilmassa mukavassa seurassa. Talkoissa ruokaillaan yhdessä n. kahden aikaan. Mustosen takana on Tussinkosken luonnonsuojelualue, jossa voi myös käydä metsäkävelyllä. Vieressä on iso raparperimaa. Raparperit ovat nyt oikein rapeita ja mehukkaita. Niitäkin voi käydä keräämässä kotiin viemisiksi.

Hortoiluretki

Hortoilu eli villiyrttiretki Herttoniemessä Ruokaosuuskunta järjesti jäsenilleen ja ruokapiiriläisille retken tutustumaan villivihanneksiin Herttoniemessä. Oppaana toimi Kaisa, joka oli työharjoittelussa Ruokaosuuskunnalla. Kaisa opiskelee luonnonvaratuottajaksi Ammattiopisto Livian Tuorlan maaseutuopistossa.

Aluksi kerrattiin ja opeteltiin tunnistusta ja keräystä. Mihin nokkonen kelpaa ja miten vuohenputken tunnistaa? Mistä kasveista saa parasta yrttiteetä?

Keräsimme yrttejä Fastholmasta ja sen jälkeen harjoittelijamme Kaisa opastaa, miten yrtit käsitellään. Tutustumme myös siihen, miten kerättyjä yrttejä kannattaa käyttää ruuanlaitossa.

Seuraava hortoiluretki on perjantaina 16.5. klo 12. Lähtö Herttoniemen jakelupisteestä / asukastilasta (hiihtomäentie 37). Tervetuloa.

Sipulia & Sadepisaroita

Toivotaan, että yöpakkaset ovat nyt ohi. Kylmä toukokuun viikko vaihtui puolessa välissä sateeseen. Omalla pellolla on istutettu ´tökitty´ istukassipulia melkein koko viikko. Myös ensimmäiset salaatit on istutettu biokalvoon ja palsternakkapenkkejä on alettu tehdä. Pellolla olemme uskaltaneet istuttaa ja kylvää maahan hieman hallaa kestäviä lajeja kuten salaattia. Yöpakkasten ja viileiden ilmojen johdosta lämpöä rakastava varhaisperunamme timo ei ole vielä päässyt kasvuvauhtiin niin kuin ei  myöskään lämmittämättömän kausihuoneemme pinaatti & rucola.

Tiistaina Korsossa oli steiner-koulun opettaja- sekä varhaiskasvattaja opiskelijoita  hommissa puolipäivää oppimassa maan hoitoa ja toiset puolipäivää he olivat koulun opetuspuutarhassa töissä. Opiskelijat oppivat, että sipuli menee maahan aina juuret maata kohti 2 – 3 cm ja niska taivasta kohti niin että varsi jää näkyviin. Sipulin riviväliksi jää n. 20 cm ja istukasväliksi etusormen ja peukalon väli ´vaaksa. Tämän saman he opettivat Vantaan steiner-koulun 3. luokkalaisille, jotka opetussuunnitelmaan kuuluen tulivat tunniksi sipulin istutuspuuhiin.  Pellolta kuului ilahtuneita lasten ääniä ”tämähän on kivaa”.

Uutena lajikkeena meillä on tänä vuonna kokeilussa myös punasipuli. Se jää tavallista keltasipulia varmaan pienemmäksi, mutta toivottavasti sitä saadaan oman salaatin kaveriksi. Ensimmäiset taimet saapuivat myös tällä viikolla. Ensimmäisinä pellolle tulivat salaatin ja sellerin taimet. Sellerit jäävät vielä viikonlopun yli odottamaan istutusta, koska maa oli liian märkää loppuviikosta, että oltaisiin uutta istutuskonetta päästy kokeilemaan.  Sen sijaan salaatti pääsi maahan juuri ennen sateita, mikä helpottaa sen juurtumista. Omassa pellossa se nyt kasvaa juhannukseen saakka.

Tällä viikolla päästiin myös maan hoitoon eli vihdoin äestämään lanta & kalkki maahan. Nyt lannoitetaan vielä kanankakalla ja hienonnetaan sekä ilmastetaan maata jälleen. Pellolla tehdään kylvöpenkkejä lisää koko ajan ja niitä ihanat harjoittelijamme jaksavat huolella harata vielä paremmiksi uuden siemen kodiksi.

Talkootunnit 2014

Ruokaosuuskunnan jäsenillä on satokaudella 2014 talkoovelvoite (10 tuntia per osuus), jonka avulla pyrimme varmistamaan, että kaikkiin tarvittaviin töihin saataisiin aina riittävästi auttavia käsiä mukaan. Talkoovelvoitteen suorittamiseen on olemassa monta eri tapaa:

• voit auttaa pellolla tai puutarhalla yhteisissä talkoissa peltotöissä tai osallistua siellä rakennustöihin tai koneiden huoltoon;
• voit osallistua sadon jakamiseen noutopisteellä;
• voit toimia myyjänä pop-up-kyläkaupassa tai pop-up-toripäivässä jne.
• tai jos esim. bloggaat ruokaosuuskunnan toiminnasta, otat valokuvia tai markkinoit muuten toimintaamme, niin tämäkin lasketaan talkootyöksi (eli yksi tunti ruokaosuuskunnan hyväksi tapahtuvaa toimintaa=yksi talkootunti).
• jos onnistut hankkimaan uusia jäseniä osuuskuntaan, niin tällä tienaat viisi talkootuntia; kannatusjäsenen hankinnasta yhden talkootunnin.

Vuoden 2014 talkootunnit ilmoitetaan alla olevan linkin takaa löytyvällä lomakkeeella. Ilmoita tällä lomakkeella oman osuutesi TEHDYT talkootunnit. Mikäli tekijöitä (aikuisia) on kerrallaan kaksi tai useampi, kerro tunnit henkilöiden määrällä. Esim. kahden henkilön 2 tunnin talkootyö = 4 tuntia. Lisätietoja voit pyytää kysyä ruokaosuuskunta@gmail.com

ILMOITA TÄSTÄ LINKISTÄ TALKOOTUNTISI

Talkootunnit täyttyvät yllättävän nopeasti, joten enempikin talkoilu on mitä suotavampaa :-).

Jos koet, ettet kykene/ehdi suorittamaan tällä satokaudella omaa talkoovelvoitettasi, voit korvata talkootuntisi maksamalla 100 euroa osuuskunnan tilille (tästä lähetämme ohjeet sähköpostilla myöhemmässä vaiheessa). Jos talkootunteja jää tekemättä, voi jäljellä olevat tunnit kompensoida rahalla 10e/1h.

Kokous pöytäkirja ja tilinpäätös+toimintakertomus2013

PÖYTÄKIRJAHerttoniemen ruokaosuuskunnan varsinainen vuosikokous

Aika: 26.4.2014 klo 14.00 Paikka: Herttoniemen jakelupiste/asukastila, Hiihtomäentie 37, 00800 Helsinki Läsnä: 13 henkilöä

1. Olli Repo avasi kokouksen klo 14.10. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Repo, sihteeriksi Galina Kallio ja pöytäkirjan tarkastajiksi Teija ja Keijo Norvanto.
2. Todettiin, että kokouskutsu on toimitettu sääntöjen mukaisesti kahta viikkoa ennen varsinaista kokousta. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
3. Käytiin läpi toimintakertomus, joka on toimitettu kaikille jäsenille kokouskutsun liitteenä. Puheenjohtaja esitteli edellisen tilikauden tilinpäätöksen ja luki tilintarkastajan lausunnon, jossa osuuskunnan tilikauden toiminta todetaan hyväksi. Todettiin, että tilikausi oli viime vuonna ensimmäistä kertaa kalenterivuosi, eikä se siten ole täysin vertailukelpoinen edellisiin tilikausiin. Liitteet katsottavaksi:  toimintakertomus 2013 ja tilinpäätös_2013_kokous
4. Vahvistettiin tilinpäätös.
5. Päätettiin vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille.
6. Päätettiin siirtää tilikauden ylijäämä osuuskunnan tilille.
7. Päätettiin, että hallitustyöstä ei makseta edelleenkään palkkiota. Päätettiin maksaa tilintarkastajan palkkiot tulevien laskujen mukaisesti.
8. Uudessa hallituksessa jatkavat Hilkka Helsti, Meeri Taimisto, Panu Karhu, Joonas Pekkanen, Marja-Liisa Lampinen, ja Olli Repo. Pyynnöstä päätettiin vapauttaa Sini Forssell, Pia Korhonen, Tuomo Sirkka ja Timo Räikkönen hallitusvastuusta. Uusiksi jäseniksi valittiin Virpi Ahola, Kai Karlsson ja Galina Kallio. Tilintarkastajana jatkaa Risto Ekholm, KHT, Audit Polar Oy.
9. Ei virallisia aloitteita käsiteltävänä. Eräältä osuuskuntalaiselta oli tullut sähköpostikysely mahdollisuudesta ostaa puolikas sato-osuus. Päätettiin käsitellä asia ‘muut asiat –osiossa’ jäsentilanteen yhteydessä.
10. Sato-osuuden puolittaminen: Osuuskuntaan haluava oli lähettänyt sähköpostia, jossa hän pyysi mahdollisuutta puolikkaan sato-osuuden ostoon. Hän ehdotti, että tämän voisi toteuttaa esimerkiksi niin, että hän hakisi kokonaisen sato-osuuden joka toinen viikko. Keskusteltiin, että jos puolikkaat sato.osuudet sallitaan, niin moni saattaa tulevina vuosina haluta puolittaa sato-osuutensa. Tällöin osuuskuntalaisia tarvittaisiin huomattavasti enemmän, jotta pysyttäisiin toivotussa budjetissa. Päätettiin, että puolikkaita osuuksia ei tänä vuonna myydä. Kokonaisen sato-osuuden voi edelleen puolittaa kahden talouden kesken omatoimisesti.

Lisäksi: “3.2.2014 Osuuskunnan kokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2014 ennakkobudjetti http://ruokaosuuskunta.fi/2014/kokous2014/. Budjetissa ja suunnitelmissa pysyminen vaatii 200 sato-osuuden myymistä vuonna 2014. Nyt emme ole pääseet tavoitteeseen. Koossa on tällä hetkellä150 sato-osuutta. Hallitus on päättänyt olla palkkaamatta toiminnanjohtajaa ennenkuin tavoite on toteutunut. Hallitus esittää, että jatketaan ja pysytään suunnitelmassa, mutta toiminnajohtajan palkkausta aletaan edistää vasta kun sato-osuuksia on maksettu 170 kpl.”

Käytiin moninaista keskustelua hallituksen esityksestä: “toiminnajohtajan palkkausta aletaan edistää vasta kun sato-osuuksia on maksettu 170 kpl”. Keskusteltiin budjetista. Mietittiin budjetin riippuvuutta toiminnanjohtajan palkkaamisesta ja pohdittiin voitaisiinko toiminnanjohtaja palkata osaksi kautta. Käytiin vilkasta keskustelua Olli Revon suuresta työmäärästä ja siitä, että toiminta täytyisi saada kestävälle tasolle vapaaehtoistyön suhteen. Päätettiin pysyä hallituksen esityksessä ja alkaa edistää toiminnanjohtajan palkkausta vasta kun 170 jäsentä on maksanut sato-osuuden.

11. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.10.

Ruokapiirin kyselyn tulokset

Herttoniemen ruokapiirin jäsenkyselyn tulokset. 104 jäsentä vastasi kyselyyn. Kysely tehtiin huhtikuussa 2014.

Ruokapiiri kysely 2014_rok from Olli Repo

Sato-osuus vuonna 2013

Kirsikankukkia, kylvöpenkkejä, äes & kaivinkone

Toukokuu on alkanut. Koivut ovat hiirenkorvilla, osa vielä punertavina kukkivat. Kaupungissa ruoho vihertää ja kirsikkapuiden kukat avautuvat lämmölle. Pellolla maa on kalkittu ja lannoitettu hevosenlannalla. Äestyksiä on aloitettu ja osa penkeistäkin on jo tehty. Mustajuuren erikoinen tikun muotoinen siemen kylvettiin pellolle ensimmäisenä vapun aattona. Sipuleille on penkit tehty ja niitä on huolella haravoitu eli savikokkareet sivuun. Siemenelle on tehty sopiva, lämmin, kostea, kuohkea penkki. Kaupungissa sataa rakeita ja pellolla ollaan iloisia, kun sade kastelee harvinaisen kuivaa toukomaata. Vesi helpottaa myös siitepölyistä katupölyilmaa. Omalla pellolla vettä saadaan kohta monesta paikasta.

Nyt on siis aika tehdä siemenen koti, mistä se voi versota. Hyvän kodin resepti on: oikeassa suhteessa ilmaa, maata, vettä ja lämpöä. Äestämisellä saadaan ilmaa maahan, jotta maa lämpeää. Seuraavaksi on huolehdittava sopivasta kosteudesta ja rakenteesta. Onneksi meillä on lieroja maassa ja hyvä mururakenne. Ravinteet on luomussa hoidettava kuntoon jo etukäteen. Lopuksi penkki on tasoitettava ja pinta tiivistettävä, jotta kosteus ei pääse haihtumaan maasta pintaan, vaan pysyy pinnan alla.

Ensimmäiset talkootkin on pidetty. Pellolla on tehty kontille paikkaa eli traktori ja pellon työntekijät saavat katon pään päälle. Janne Snellman on myös kaivanut pellon alle putket kasteluvettä, juomavettä ja sähkön vetoa varten. Karlsson siirsi kontin pellolle vappuna.

Perho kävi talkoilemassa vapun kynnyksellä Mustosessa ja poisti syksyn kevään tieltä. Monet kädet poistivat vanhan yrttikasvuston ja harasi vielä rivivälit päälle. Kyllä perholaisilla oli erilainen koulupäivä, työn jäljen näki heti ja ruokaosuuskunnan toiminta avautui. Myös uusia yrttejä taidetttiin oppia tunnistamaan. Lipstikka ja ruohosipuli olivat jo hyvässä kasvussa. Toukokuussa asiat etenevät kasvun voimalla, valon lisääntyessä nopeaa vauhtia. Täältä tullaan kasvukausi!

Kasvukauden 2014 alku & uusi viljelijä esittäytyvät

 

Huhtikuussa työt on aloitettu Omalla pellolla. Huhtikuu on ollut poikkeuksellisen lämmin vähä lumisen talven jälkeen. Savinen peltomaamme on kuivunut kivasti ja pellollekin on jo päästy uudet perunat, timot istuttamaan. Nyt ne ovat murron lohkolla kahden harson alla. Yöt ovat Korson pellolla vielä kylmiä ja tänään kello 8 aikaan aamulla oli vain 2 celsius-astetta lämmintä ja maa jäässä. Mustosessa on saatu paljon aikaan. Kasvihuoneen penkit on käännetty, lannoitettu ja kylvetty. Yrttimaata on alettu siistimään ja maa-artisokkaa on nostettu. Pellolta on maa-analyysit ja vesianalyysi otettu.

Kauniit valoiset päivät lämmittävät peltoa ja lupaavat hyvää uudelle kasvukaudelle. Kuitenkin savimaa ei saisi kuivua liikaa ja kosteus pitäisi pitää pellossa. Pieniä aurinkoja leskenlehtiä näkyy siellä täällä ja monet puut kukkivat pellon reunalla, pajut kauniin keltaisin kukin. Alla Sandron, uuden personal farmerin esittely:

Olen Sandro Wüthrich ja tulin tänä keväänä uudeksi viljelypuutarhuriksi Ruokaosuuskuntaan. Tein aiemminkin jo töitä luomuvihannes- ja yrttiviljelyksien parissa muun muassa Majvikin Biodynaamisella maatilalla ja Wallisin vuoristolla Bergland Produkte nimisellä yrityksellä. Minulla on Suomen sekä Sveitsin kansallisuus. Toiset ammatilliset taustat ovat taimistoalalla, jolla myös opiskelin ja sain useita vuosia työkokemusta. Minulla on  myös puistonhoito kokemusta Helsingin Kaupungilla. Päätin taas aloittaa vihannesviljelyn, kun sain siitä mahdollisuudesta tietoa. Tässä minua innoittaa niiden monenlaiset koostumukset, muodot ja maut. Tykkään joskus ruoanlaitossa kokeilla uusia ateriavariaatioita ja olen jo kauan kiinnittänyt huomiota ostamieni elintarvikkeiden alkuperään ja viljelytapaan. Minusta olisi hyvä, jos kaupoissa ja toreilla olisi nykyistä laajempi valikoima tuttujen vihannesten erilaisia lajikkeita kuten esimerkiksi erinäköisiä porkkanoita. Ehkä pystyn tällä työlläni kehitellä jotain siihen suuntaan. Nyt huhtikuussa nostettiin maa-artisokat ylös ja kasvihuoneeseen kylvettiin pinaattia ja villirucola-salaattia. Myös varhaisperunat saimme istutettua.