Viewing entries tagged
viljelijät

1 Comment

Juhlaa & syksyn haikeutta

Syksy on saapunut Omalle pellolle. Sateet, hämärät aamut, pimeät illat, kuralätäköt, kukkivat maa-artisokat, kylmät nenänpäät, palsternakka ja kekri. Kaikki merkkejä siitä että vuodenaika on vaihtunut ruskan ja uusien makujen aikaan. IMG_20150918_062517

Vielä on paljon vihanneksia pellossa, joista saamme seuraavaan jakoon tänä vuonna ensimmäistä kertaa palsternakan. Palsternakka on porkkanan sukulainen, harteikkaampi ja vaaleampi versio oranssista serkustaan. Palsternakka tarvitsee koko kasvukauden kasvaakseen täyteen mittaansa, se jatkaa kasvuaan jopa +4 asteessa eikä se ole pakkasestakaan moksiskaan. Palsternakka on lehtikaalin kanssa niitä,  jotka nauttivat pienestä pakkasenpuraisusta. Palsternakka maistuu makean mausteiselta ja on itseasiassa parhaimmillaan ensimmäisten yöpakkasten jälkeen koska sen mukulassa olevat varastohiilihydraatit pilkkoutuvat kylmässä sokereiksi. Ensimmäisissä jakoon tulevissa palsternakoissa on naatti mukana, sillä lehtiä voi käyttää mausteyrttinä persiljan tai lipstikan tapaan esimerkiksi keitoissa, joihin palsternakan lehti tuo jännittävän pähkinäisen maun.

Pellon vartija aamukuuden hämärässä.

 

IMG_20150915_095334

 

 

 

 

 

 

 

 

Kulunut viikko on ollut mukavan vilkas ja samalla haikea.Tiistaina pellolle saatiin ääntä kun joukko neljännen luokan oppilaita saapui auttamaan puna- ja raitajuuren nostossa. Oli mukava nähdä samat lapset pellolla sadonkorjuussa, jotka myös keväällä istuttivat sipulin Omalle pellolle. Vilinää ja vilskettä, mutta hujaus vain ja koko lohko oli käyty läpi ja 20 laatikollista punaisia juureksia oli kannettu kompostin viereen lajittelua varten. Kiitos!

Kekrijuhlan aamu alkoi työhevoskurssilla jossa Uuras- hevonen äesti ja kynti peltoa vanhan ajan tyyliin. Maa oli kuitenkin niin märkää että muokkaus tehtiin vain pienelle alalle. Savimaan muokkaus liian märkänä rikkoo maan rakennetta niin, että pahimmassa tapauksessa viljely seuraavana vuonna on vaikeaa, ellei mahdotonta.

Sandro ja Uuras äestämässä jousiäkeellä.

Työn jälkeen Uuras sai pienen tauon, ja sitten aloitettiin talkoot. Aikuisten nostaessa satoa, lapset pääsivät hevoskärryajelulle.

IMG_20150919_125437_1

 

 

 

 

IMG_20150919_122334_1

 

 

Yhdessä saimme nostettua ja lajiteltua seuraavaan jakoon kyssäkaalia, porkkanaa, puna- sekä raitajuurta. Upeaa nähdä pellolla näin paljon ihmisiä ja elämää! Kun työt oli tehty, siirryimme yhdessä juhlimaan kulunutta vuotta ja sadonkorjuuta viereisen Steinerkoulun tiloihin, jossa osa talkooporukasta oli loihtinut pöydät koreaksi. Yhdessä tekemistä, ruokaa, tanssia ja tunnelmointia ja kiitollisuutta- siinäpä kekrijuhlan olemus. Kun juhlat oli juhlittu, yhdessä siivoillen saimme nopeasti paikat kuntoon ja kaikki pääsivät hyvillä mielin omiin koteihinsa nukkumaan. Taas päivän ajan maaseutu ja kaupunki yhdistyi hienolla tavalla, on upeaa nähdä näin ison porukan upea yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki!

IMG_20150919_124134_1

IMG_20150919_173014_1

Tällä viikolla Kirsi ja Johanna, kaksi puutarhaharjoittelijaamme saivat harjoittelurupeamansa päätökseen meidän pellolla ja jatkavat kohti uusia haasteita. Kiitos heille hienosta työstä!

 

 

 

Haikeutta tähän viikkoon tuo myös Heidin siirtyminen omien opintojensa pariin, eikä häntä enää tänä vuonna pellolla näy. Heidi on pellon viljelyn ja kokonaisuuden jo monena vuonna luonut ja suunnitellut, hoitanut ja tehnyt siinä parempaa työtä kuin kukaan muu olisi voinut. Tänä syksynä me muut pidämme pellosta huolta, ja yhdessä tekemällä uskon että voimme kaikki oppia jotain uutta ja saamme tämänkin kauden kunnialla päätökseen. Tehdään tästä syksystä yhdessä upea! Kuten Sandro juhlassa sanoi, vielä on töitä ja puolet vihanneksista pellossa, josta ne pikkuhiljaa viikko kerrallaan lähtevät osuuskuntalaisten koteihin tuomaan iloa ja haasteita ruoanlaittoon. Seuraavat isot talkoot ovat jo viikon kuluttua ja viikkotalkoot jatkuvat normaalisti. Työt ovat vaihtuneet lähes kokonaan hoitotöistä sadonkorjuuseen, nähdään talkoissa!

1 Comment

Comment

Heidin Kekrijuhlapuhe

Kekrikiitokset Hyvää Kekrijuhlaa kaikille

Nimeni on Heidi ja olen hoitanut 4 kasvukautta Kaupunkilaisten Omaa peltoa. Viisi kasvukautta kumppanuusmaataloutta Suomessa on vierähtänyt. Peltoalue on kasvanut, osuuskuntalaisten määrä on kasvanut, pellon työntekijöiden ja harjoittelijoiden määrä on kasvanut. Yhteistyö on kasvanut ja sato on kasvanut. Tämän lisäksi myös orgaaninen aines pellossa on lisääntynyt. Pellon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset suhteet ovat kasvaneet. Niin hallitus kuin peltokin on jakanut vastuuta ja etenemme kohti kestävämpää osuuskuntaa, jossa jokainen kylvää oman siemenensä yhteiseen maahan.

Haluan kiittää peltoa, meidän näkymättömiä työntekijöitä maaperämikrobeja, maaimmuniteettia, tuhansia pieneliöitä, jotka pitävät ekologiset lokerot täynnä ja pellon terveenä. Haluan kiittää meidän hallitusta, joka jaksaa tehdä ilmaista työtä tämän yhteisön ja luonnonmukaisen pellon sekä ruoan eteen. Kiitos puheenjohtajamme Joonas, nykyinen varapuheenjohtajamme Olli, joka on tehnyt viisi vuotta työtä osuuskunnan eteen, Meeri (talous), Hilkka (ruokatiimi), Veera & Mariaana (tiedotus), Silva (talous), Virpi (jäsenrekisteri), Teija (mm. kekrijuhlavastaava ja sadonjakokuvavastaava) sekä pellon oma Marja-Liisa. Kiitän jokaista osuuskuntalaista, ilman teitä ruokaosuuskuntaa, kumppanuusmaataloutta ei olisi. Ilman teitä emme kokeilisi uutta vaihtoehtoista muotoa säilyttää pienimuotoinen, monipuolinen, biodiversiteettiä tukeva luomuviljely. Kiitän pellon työntekijöitä: Pellon yleismies Sandro Wuthrich, kesätyöntekijä konevastaava Pentti Okkonen, nyt loppusyksyn peltoemäntä Anniina Heinonen, joka on ollut myös puutarhaharjoittelijana meillä kahtena kautena. Olen tosi kiitollinen, että hoidatte peltoa ja on ollut ilo työskennellä kanssanne. Pelto kiittää raikkailla mauillaan, elämällään ja tunnelmallaan.

Meillä on Oma pelto, joka toimii virkistysalueena kaupunkilaisille, terapeuttisena työpaikkana mm. mielenterveyskuntoutujille ja ekologisena saarekkeena. Hoidamme kulttuurimaisemaa, pidämme luonnon elävänä ja hoidamme peltoa maan ehdoin tukien ja arvostaen luonnon omaa toimintaa.

Kaupunkilaisten oman pellon viidettä kasvukautta ja satosyksyä on syytä juhlia! Tämä on ekologinen kulttuuriteko, maistuvien, luomujuuresten lisäksi. Tämä on elävä maa ja sinä osuuskuntalaisena mahdollistat Oman pellon toiminnan. Biodynaamisen tilan tarkoitus on pitää maa, mutta myös ihminen, kasvit ja eläimet elävinä.

Kekrikomposti

UurasTässä kauden kiitokseni! Nyt jatkan agroekologian opintojeni ja Luonnonvarakeskuksen hommien parissa loppusyksyn. Peltoa hoitaa Sandro & Anniina loka- ja marraskuun. Auttakaahan heitä, että koko sato saadaan talteen. Kiitos myös kaikille kauden harjoittelijoille, olette super ja ilman teitä emme pärjäisi. Lopetan peltokauteni 2015 William Blaken sanoihin, jotka kuvaavat tuntia Omalla pellolla:

"Nähdä maailma hiekanjyvässä ja taivas kedon kukassa, kannattaa kädessään loputtomuutta ja viettää ikuisuutta tunnissa."

Comment

Comment

Hyvää talvea Oma pelto & Osuuskunta

Oma pelto Kasvukausi vierähti. Parhaillaan ensi lumi sataa myös pääkaupunkiseudulle. Oman pellon maa on ollut hennon lumen peitossa jo muutaman kerran syksyn aikana ja satoi tänä vuonna juhannusviikollakin räntää pellolla. Puiden rangat ovat näkyvissä, tähtitaivas loistaa yllämme, maa on mustana, käännetty ympäri, kynnetty ja elämä on poissa ympäristöstä. Luonnon värit ja tuoksut ovat pois. Alamme elää mustavalkoista talven aikaa. Elämä ja voima pitäisi löytää itsestä sisältä.

Heidillä on toimisto aina mukana pellolla, joskus täyyy riisua ensmmäinen kuravaate kerros, että saa vastattua osuuskuntalaiselle

Oman pellon tämän vuoden työntekijät kiittävät Ruokaosuuskuntaa. Kiitos, että olette sopeutuneet syömään kotimaista, luonnonmukaista, lähi- ja sesonkiruokaa. Kiitos, että haluatte tietää missä ruokanne kasvaa, kuka sen kasvattaa, miten se vaikuttaa ympäristöön ja millainen on ruoan matka pellolta pöytään.

Sandron tapasi usein kasvukausen aikana kompostin vierestä täysin keskittyneenä lanttuihin

Eräs osuuskuntalainen totesi viime viikonloppuna pellolla, että jakojen loppuessa joutuu taas alkaa miettiä mistä ruokansa ostaa ja mitä aikoo syödä. Tähän asti jaot ovat määränneet ruoan valmistusta. Niinhän se on, nykyään harva syö vuoden ajan mukaan sesonkiruokaa. Kaupan hyllyltä löytää aasialaiset riisit ja kiinalaiset mansikat. Voimme syödä, lainata, Aasian aurinkoa ja työtä. Millaisen matkan riisin jyvät ovat tehneet ja kuinka paljon vaivaa sekä energiaa niiden viljelemiseen ja kuljetukseen on käytetty. Ruokajärjestelmä on monimutkainen, siihen liittyy lannoiteteollisuus, torjunta-ainevalmistajat, logistiikka, tukut, kaupat, myyjät, ostajat yms. Ruokaosuuskuntalainen valitsi yksinkertaisemman tien, lyhyen ruokaketjun, Oman pellon, biokaasupakettiauton ja itsepalveluperiaatteella toimivan jakopisteen. Se kaikki vaatii kuitenkin myös työtä ja päätöksiä. Ennenvanhaan syötiin sitä mitä kylä tuotti ja luontoäiti tarjosi. Ruokaosuuskuntalaiset ovat valinneet sen tien tänäpäivänä. He ovat saaneet tuoreet vihannekset suoraan pellolta, silloin kuin niissä on ollut eniten vitamiineja. Niiden säilömiseen ei ole käytetty turhaa energiaa. Osuuskuntalainen on saanut ne silloin, kun ne ovat olleet parhaita biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia.

Timon taas löysi traktorin selästä  tai nauriiden parista

Heidi kiittää kaikkia harjoittelijoita. Ilman teitä Oman pellon kasvukausi ei olisi ollut mahdollinen. Hienoa, että opiskelette haastavaa, fyysisen työn alaa, jolla on tärkeä tehtävä tulevaisuuden ruokaturvan haastetta täytettäessä. Kiitos Anniina, Martta, Ranja, Maria, Sari, Tomi, Jukka, Veera, Markus, Eveliina, Timo, Kaisa, kansainvälinen työleiri ja pellolla altiivisesti käyvät osuuskuntalaiset kuten Marja-Liisa ja Stadin aikapankin Maarit.

Osuuskuntalaisia Omalla pellolla 2014

Valtava kiitos hallituksellemme ja hallituksen ahkeralle puheenjohtajalle Ollille. Heidän ansiostaan mm. Kalasatamassa toimi ruokapiiri tänä vuonna Herttoniemen lisäksi ja uusi kontti saatiin jakopisteeksi. Iso kiitos ravintolakoulu Perholle monista hyvistä talkoista ja siitä, että luotte kestävämpää ruokakulttuuria Suomeen. Suuri kiitos myös kaikille, jotka olivat yhteistä satoa jakamassa.

Kalasataman jakopisteessaä sadonjakoa

Comment

Comment

Kasvukauden 2014 alku & uusi viljelijä esittäytyvät

Maa-analyysit Nykullaa vasten  

Huhtikuussa työt on aloitettu Omalla pellolla. Huhtikuu on ollut poikkeuksellisen lämmin vähä lumisen talven jälkeen. Savinen peltomaamme on kuivunut kivasti ja pellollekin on jo päästy uudet perunat, timot istuttamaan. Nyt ne ovat murron lohkolla kahden harson alla. Yöt ovat Korson pellolla vielä kylmiä ja tänään kello 8 aikaan aamulla oli vain 2 celsius-astetta lämmintä ja maa jäässä. Mustosessa on saatu paljon aikaan. Kasvihuoneen penkit on käännetty, lannoitettu ja kylvetty. Yrttimaata on alettu siistimään ja maa-artisokkaa on nostettu. Pellolta on maa-analyysit ja vesianalyysi otettu.

Uudet perunat murrossa peiton alla

Kauniit valoiset päivät lämmittävät peltoa ja lupaavat hyvää uudelle kasvukaudelle. Kuitenkin savimaa ei saisi kuivua liikaa ja kosteus pitäisi pitää pellossa. Pieniä aurinkoja leskenlehtiä näkyy siellä täällä ja monet puut kukkivat pellon reunalla, pajut kauniin keltaisin kukin. Alla Sandron, uuden personal farmerin esittely:

Olen Sandro Wüthrich ja tulin tänä keväänä uudeksi viljelypuutarhuriksi Ruokaosuuskuntaan. Tein aiemminkin jo töitä luomuvihannes- ja yrttiviljelyksien parissa muun muassa Majvikin Biodynaamisella maatilalla ja Wallisin vuoristolla Bergland Produkte nimisellä yrityksellä. Minulla on Suomen sekä Sveitsin kansallisuus. Toiset ammatilliset taustat ovat taimistoalalla, jolla myös opiskelin ja sain useita vuosia työkokemusta. Minulla on  myös puistonhoito kokemusta Helsingin Kaupungilla. Päätin taas aloittaa vihannesviljelyn, kun sain siitä mahdollisuudesta tietoa. Tässä minua innoittaa niiden monenlaiset koostumukset, muodot ja maut. Tykkään joskus ruoanlaitossa kokeilla uusia ateriavariaatioita ja olen jo kauan kiinnittänyt huomiota ostamieni elintarvikkeiden alkuperään ja viljelytapaan. Minusta olisi hyvä, jos kaupoissa ja toreilla olisi nykyistä laajempi valikoima tuttujen vihannesten erilaisia lajikkeita kuten esimerkiksi erinäköisiä porkkanoita. Ehkä pystyn tällä työlläni kehitellä jotain siihen suuntaan. Nyt huhtikuussa nostettiin maa-artisokat ylös ja kasvihuoneeseen kylvettiin pinaattia ja villirucola-salaattia. Myös varhaisperunat saimme istutettua.

Tuleva harjoittelija Ranja, Tomi ja Sandro

Comment

Comment

Viljelijän kiitos

  Kuva: Joanna Moorhouse; Heidi lempihommassaan kasvukaudella 2013

Herttoniemen ruokaosuuskunnan viljelijän työrupeama alkaa olla lopuillaan. Tuomas siivoaa vielä peltoa, vankistaa kasvihuonetta kestämään lumen painoa ja kokoaa viikoittaiset sato-osuudet marraskuun loppuun. Itse alan saada pellon kirjanpidollisia töitä päätökseen. Tänään oli biodynaamisen tuotemerkkimme Demeter-tarkastus. Tuntuu oudolta, että marraskuun sade viuhtoo käännettyä maata ja kesän työ sekä hedelmä eivät ole näkyvissä pellolla. Viljelijä on yrittänyt elää koko kasvukauden luonnon kasvurytmissä ja kiireessä hoitaen jokaista tainta. Nyt kasvukauden anti on poissa pellolta. Se on vuoden kiertokulkua ja irti päästämistä.

Kiitos työnsankarit: Tuomas & Deutz

Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää jokaista osuuskuntalaista rohkeudesta liittyä osuuskuntaan: sijoittaa rahaa etukäteen, uskoa ruokaketjun muutokseen ja elää kasvukauden mukana ottaen riskin sadon onnistumisesta. Se on uskaliasta elää nykymaailmassa sesongin mukaan, luonnonmukaisesti. Lisäksi välillä tuotteita on tullut niin, että monen ruokavalio on muuttunut kasvispainotteiseksi. Tämä tukee globaalia ruokaturvaa. Kasvisvoittoisemmalla ruokavaliolla ruoka riittää helpommin koko maailman väestölle ja kokonaisviljelyn ympäristövaikutukset ovat pienemmät. Kiitos myös hienosta talkootyöstä. Tämän vuoden pellon viikonlopputalkoot olivat ihania, ihmisiä riitti ja paljon saatiin aikaan. Sadonjaoissa on myös monen osuuskuntalaisen ilta taittunut.

Olli Kekri-juhlissa

Iso kiitos Olli Revolle, joka on uskonut ruokaosuuskuntaan alusta asti. Hän on osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja, joka on ilman rahallista korvausta hoitanut paljon osuuskunnan hallinnollisia asioita. Monet hänen hienot ideansa ovat kantaneet. Kiitos koko hallituksellemme, joka on jaksanut koko vuoden pyörittää mielessään osuuskunnan asioita. Lämmin kiitos Sini Forssell, Timo Räikkönen, Panu Karhu, Meeri Taimisto, Marja-Liisa Lampinen, Joonas Pekkanen, Tuomo Sirkka, Hilkka Helsti ja Pia Korhonen.

Nina pitää Kekri-puhetta

Sydämellinen kiitos Nina Revolle kauniista, mutta realistisesta Kekri-puheesta. Ninalta se luonnistui, kun hän on kokenut sekä osuuskuntalaisena olon, että pellolla työskentelyn tänä syksynä.

Anniina lajittelee mustajuuria

Ilman meidän ihania harjoittelijoita minä en olisi jaksanut pellolla ja viikoittaisia sato-osuuksia ei olisi ehditty tekemään. Iso kiitos halaus: Panulle, Katjalle, Marialle, Raijalle, Ilkalle, Pauliinalle, Kirsille, Karille, Timolle, Miialle, Ninalle, Anniinalle, Ari-Matille ja Antille.

Timo, Ilkka ja Heidi kääntävät kasvihuoneen maapohjaa

Lisäksi haluan kiittää erityisesti Marja-Liisa Lampista, joka on osuuskuntalaisemme ja on talkoillut lähes viikoittain pellolla satopäivinä. Kiitos Tomi Laaville koneavusta, Harri Loipolle kasvihuoneen suunnittelusta ja konetöistä sekä Stigille kuormaaja-avusta. Jari Kuokkaselle iso kiitos rakennus- ja korjausavusta sekä kaminasta, mikä odottaa uutta vajaa. Jukka Jormolalle suuri kiitos biodynaamisen maan omistamisesta. Hän on suuresti arvostamieni intiaanian tavoin ymmärtänyt, että kukaan ei voi omistaa maata. Kiitos Eeva ja Esko Mustoselle virkistyspuutarhamme kaudesta. Kiitokset kansainväliselle työleirille kasvinsuojelumme onnistumisesta.

Porkkanan nostotalkoiden eri vaiheet

Tietysti toimintaamme on tukenut moni muukin. Lopuksi haluan todeta, että on hienoa tehdä työtä yhdessä Suomen monimuotoisen, pienimuotoisen, luonnonmukaisen maanhoidon eteen. Olemme tehneet työtä kotimaisen puhtaan, läpinäkyvän maanviljelyn eteen. Se tukee tervettä ravinteiden kiertoa, vähentää saasteita, tekee ruokajärjestelmästä yksinkertaisemman, lisää pellon pienelämää ja tarjoaa yhden vaihtoehdon monimutkaiselle ja pitkälle elintarvikeketjulle, jota maapallon kantokyky ei tule kestämään. Hyvää talvea Oma pelto: pelto saa Suomessa levätä ja puhdistua talven ajan. Vai lepääkö pelto koskaan..taitaa siellä pieneliöt tehdä kovastikin töitä lumen alla maan uumenissa.

Meidän pelto

Meidän hieno komposti

Marraskuinen maamme

 

Comment

1 Comment

Marras saapui maahan

Vantaalla satelee valkoinen lumi hiljalleen maahan, värit ovat väistyneet. Maassa on mustaa ja valkoista. Värit ovat siirtyneet sisätiloihin, ihmisiin ja koteihin. Viime viikonloppuna oli osuuskunnan kekrijuhlat lauantaina ja sunnuntaina pellolla vielä talkoot.

Sunnuntain talkoissa kaikki palsternakatkin saatiin vihdoin nostettua maasta, juuri ja juuri oikeaan aikaan...niinkuin elämässä tai pellolla usein asiat menevät. Viikonlopuksi oli ehtinyt sulaa maa niin, että palsternakan juuret nousivat suhteellisen helposti maasta, eikä taivaalta tullut vettä, vaikka uutiset povasivat kolmea pisaraa.

Kekrijuhlat olivat tunnelmallisessa Vartiokylän työväentalossa. Jotenkin tuli mieleeni lapsuuden hirvipeijaiset ja lavatanssit. Alkuun Hääppöset soittivat lasten musiikkia ruokateemalla höystettynä. Sitten oli ihana oma kekri-illallispöytä, josta sai maistaa erilaisia herkkuja oman pellon vihanneksista. Outi Alanko-Kahiluoto piti juhlapuheen, katsottiin kesän kuvia ja muisteltiin peltotapahtumia. Jussi Kettu soitti tunnelmallista musiikkia. Lopuksi sitten karaokea ja Jyrki Tennin kaunista soittoa. Kiitos kaikille järjestäjille ja mukana juhlijoille.

Kasvukausi alkaa olla loppu. Peltoa vielä siivotaan ja toivotaan, että viimeiset syyskynnöt onnistuvat. Niin maa olisi valmiimpana ensi kevättä varten. Maa on mustana ja tyhjänä sadosta. Se käännetään toisin päin, että routa voisi savimaalla tehdä työnsä eli murustaa ja muokata rakennetta. Lisäksi humuksen muodostumista tapahtuu ja vanhat kasvijätteet kompostoituvat maan alla, pieneliö- ja hajottajatoiminta lisääntyy. Tämän jälkeen maa on puhtaampi ja valmiimpi taas antamaan kasvuvoimaa tulevalla kasvulle.

Humus on yksi maailman monimutkaisimmista aineyhdisteistä. Mitä se edes on, kuuluuko se kivikuntaan, sienikuntaan, kasvikuntaan vai eläinkuntaan? Sitä ei osata määritellä, sillä siinä on sekä elävänä että kuolleena eläinkuntaa ja kasvikuntaa yhdistyneenä kivikuntaan. Humus on pieni kerros maaplaneettamme päällä, joka ylläpitää kasvua, uudistumista ja elämää. Kaikki kierrätys ja jätteiden oikea käsittely, kompostointi ja aineiden oikeanlainen kierrätys takaisin maahan ylläpitää humuksen muodostusta eli myös ihmiskuntaa tarvitaan tähän prosessiin. Peltojen kääntämisellä, kompostoinnilla ja luomuviljelyllä pyrimme ylläpitämään ja suojelemaan humusta, hedelmällistä maa-ainesta sekä elämän jatkumista. Kasvin kaikki kasvulliset elimet, varsi, lahdet ja juuret palautuvat maahan, kun taas siemen jää kantamaan tietoa elämän jatkumisesta. Nyt talvella maa kiteytyy ja muokkaantuu eli lepääkö maa? Tumman maan päälle sataa peitto valkoista lunta suojaamaan peltoa.

Kiitos osuuskuntalaisille, jotka tahtovat saada puhdasta ruokaa maan ehdoilla. On ollut hienoa nähdä, että näin iso yhteistyökuvio on voinut toimia ja kaikkia on tarvittu. Maan ja kaupungin sekä kuluttajien ja tuottajien yhteistyö voi olla ratkaisu tulevaisuudelle. Ja te osuuskunta toteutatte hyvää nyt.

Iso kiitos kaikesta vapaaehtoistyöstä: talkoista ja sadonjakelusta. Suuri kiitos osuuskunnan hallitukselle päätösten teosta. Kiitos Osuuskunnan perustajalle Ollille suuresta työstä! Kiitos pellollemme sadon antamisesta ja vuokraisännällemme Jukka Jormolalle tilan antamisesta sekä yhteistyöstä. Kitkentäkiitos kansainvälisille työleiriläisille, leirinvetäjille ja organisoijille. Valtavat kiitokset harjoittelijoillemme, joita ilman emme olisi pärjänneet!

1 Comment

Comment

Mustosta ja tulevaisuutta rakennetaan!

Mustosen puutarha sijaitsee n. 1 km päässä omalta pellolta. Mustoseen tulee monivuotinen hyötypuutarha taimikasvatushuoneineen osuuskuntalaisten käyttöön. Pellolla riittää kasvua ja työtä, joten Mustosta rakennetaan siinä sivussa aina, kun keretään. Osuuskuntalaisia toivotaan myös mukaan Mustosen puutarhaprojektiin!

Mustonen ollaan jaettu neljään lohkoon: yrttiympyrään, kasvihuonelohkoon, artisokkaspiraaliin ja viherlannos/marjamaaksi. Yrtit ja maa-artisokat on nyt istutettu. Väleihin ja polkuihin tarvitsemme vielä katemateriaalia esim. olkea tai haketta.Vadelmat reunustavat alueemme rajaa. Viherlannosmaata lannoitettiin ja kalkittiin sekä jyrsittiin tällä viikolla. Herukoita on alettu istuttamaan ja luulenkin, että koko viherlannos alasta tuleekin herukkamaa. Lupaava kasvihuoneemme odottaa edelleen rakennuslupaansa!

 

Loppukaudeksi riittää viherrakennettavaa: työkaluvajojen rakennus, herukoiden istutus, osuuskuntalaisten oleskelualueen istutus, kausihuoneen pystytys yms. Ensi vuonna toivottavasti hoidettavaa riittää ja saisimme jo ensimmäiset omat marjat sekä pääsisimme nauttimaan puutarhasta!

Comment

Comment

Heinäkuuta, kaikki kasvaa ja nyt kitketään!

Kansainvälinen työleiri tuli omalle pellolle maanantaina 2.7. ja viimeinen työpäivä heillä on perjantaina 13.7. He auttavat peltotyöläisiä kahden viikon ajan työpäivinä n. 6 h päivässä. Leiriläiset majoittuvat Steiner-koulun tiloissa ja vapaa-aikanaan tutustuvat lähialueisiin ja Helsinkiin. Nyt heidän kanssaan on kitketty sipulia, kyssäkaalia ja porkkanaa. Kysyin heiltä tiistai-iltapäivänä, että jaksavatko vielä porkkanaa kitkeä, vastaus kuumana päivänä ohdakkeiden seasta kuului: Hay, we can do this!

 

Pellolla kasvaa heinän kokoisena rikkoja kuten ohdakkeita, mutta onneksi on nyt myös apua. Eiköhän sitä silti meille kaikille jää vielä loppukuuksi, vielä siis pitäisi kitkeä lisää porkkanaa, sipulia, palsternakkaa, lanttua, parsakaalia, keräkaalia, punajuurta, papuja, purjoa ja maissia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvuvoima on tänä vuonna mahtava tällä viikollahan on myös ylimääräinen sadonjako: sipulia, perunaa, salaattia ja retiisiä. Uusi perunamme Timo vaan on hieman pieneksi jäänyt, johtuukohan alkukesän viileästä säästä.

 

Comment

Comment

Juhannusviikon tapahtumia

Keskikesän kynnyksellä kasvu on voimakkainta. Tähän saakka valo on lisääntynyt ja kasvit ovat kasvaneet aurinkoa kohti valtavalla vauhdilla. Nyt päivät alkavat jälleen lyhenemään ja kasveille tämä tarkoittaa vegetatiivisen (kasvullisen) kasvun vaihtumista generatiiviseksi (suvulliseksi). Jotkut saattavat jopa jo ruveta kasvun sijaan keräämään voimia talven varalle, eivät kuitenkaan pellolla kasvavat luonnonkasvit. Toiset kasvit alkavat kukkia ja tuottaa hedelmää nyt, kun juuret ovat syvällä maassa ja lehtimassa niin iso, että se pystyy auringon valon ja veden avulla yhteyttämään ja käyttämään energian hedelmän/siemenen muodostukseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvu on niin voimakasta, että viljelykasveja täytyy kiireellä pelastaa luonnonkasvien joukosta. Viljelijän täytyy kasvurytmissä ja kasvun nopeudella kitkeä ja keskittyä hoitotöihin. Juuri nyt pitäisi pienen pienet palsternakat pelastaa. Heinäkuu on hoitokuukausi: kitkentää ja toivottavasti sopivasti sadetta tai sitten kastelua! Kitkentä on kovaa työtä ja koskaan ei kannata katsoa riviä eteenpäin vaan keskittyä siihen missä on eli meditatiivista työskentelyä voi siinä samalla harjoitella. Meillä on samalla myös ensimmäiset sadonkorjuut voineet alkaa. Kasvun rytmissä, vauhdissa ja kesässä pysytellään heinäkuu ja elokuussa jälleen sadonkorjuut jatkuvat.

 

Comment

Comment

Nykullaan Poaceaee, Brassicaceaee ja Fabaceae sekä Chenopodiaceae että Cucurbitaceae

Yhdellä lohkolla kasvaa yksisirkkaista viljakasvien sukuun kuuluvaa maissia, ristikukkaisia kaalikasveja ja palkokasveihin kuuluvia papuja. Nykulla rinteessä kasvaa savikkakasveihin kuuluvaa punajuurta ja kurkkukasveihin kuuluvaa kesäkurpitsaa. Näin voimme suunnitella tulevaisuudessa myös omaa viljelykiertoa puutarhalohkollemme. Intiaanit ovat Andeilla jo tuhansia vuosia sitten viljelleet yhdessä salkopapua, maissia ja kesäkurpitsaa. Three sisters tarkoitti, että maissi antoi tuen salkopavulle. Salkopapu keräsi typpeä myös maissin käyttöön ja kesäkurpitsan lehdet toimivat katteena estäen rikkakasveja. Myös ihmiselle proteiini on täydellistä vasta, kun maissin lisäksi syö myös papuja. Voimmeko oppia jotain 5000 vuoden takaa maanviljelyksen alkuajoilta? Intiaanit viljelivät sekakasvustoja, kun taas hedelmällisen puolikuun alueelle Lähi idässä maanviljely alkoi vehnän ja ohran esi-isillä monotonisena viljelynä. Kreikassa opittiin vasta myöhemmin hyödyntämään viljelykiertoa, joka on nykyään luonnonmukaisen viljelyn pääperiaate pitää maa terveenä ja hedelmällisenä.

Kesäkuun alun istutukseen sopivat kylmänarat kasvit kuten pavut, kesäkurpitsat ja punajuuret sekä taimikasvatettavat kasvit kuten kaalit. Kun Nykulla lohkollemme tulevat nämä myöhäisemmät, jäi meillä aikaa pikakesannoida lohkoa, eli äestellä ja haravoida mm. juolavehnän juuria pois.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toisella peltolohkollamme Nykullassa pidettiin juolavehnätalkoot helluntaina. Seuraavana maanantaina sinne levitettiin hevosenlantakomposti ja kalkki. Sitten peltoa äesteltiin ja vihdoin alkoi istutus. Kyssäkaalin ja lantun taimet istutettiin Nykulla talo-lohkolle. Sinne tulevat vielä muut kaalikasvit eli siitä tulee kokonaan kaalilohko, joka voi tulevaisuudessa vain vaihtaa paikkaa toiselle lohkolle (näin viljelykierto ajatus toimii). Lopuksi harsot levitettiin kaalikasvien päälle hallaöiltä ja kirpoilta suojaamaan. Seuraavana viikonloppuna satoi mukavasti ja nyt rivejä pitäisikin harata, ettei juolavehnän juuret pääse juurtumaan. Kaalikasvien kanssa Nykullaan tulee vielä pavut ja maissi. Papu tuo kivasti typpeä maahan ilmastopalveluita hyödyntäen eli sillähän on juuressaan typpibakteeri. Pavut onkin tärkeitä kasveja viljelykiertoa ajatellen, ne eivät ole niin sanottuja maata kuluttavia kasveja vaan ne myös antavat maalle, tässä tapauksessa typpeä. Nykullan rinnelohkolle tehtiin penkit ja niistä haravoitiin vielä juolavehnää pois ennen punajuuren siementen kylvöä. Tänään punajuurien viereen levitetään biokalvoa kesäkurpitsoja varten. Viime lauantain talkoissa myös muutama osuuskuntalainen pääsi Novarbon Arvo-luomulannoitetta levittämään kesäkurpitsoja varten.

Nyt siis Murron lohkolla kasvaa jo purjot, sipulit, palsternakat, porkkanat, pinaatti, retiisi, tilli ja salaatti. Nykullassa tulee kasvamaan kaalit, punajuuri, kesäkurpitsa, peruna, pavut ja maissi.

 

Comment

Comment

Oman pellon Oma tie

Omalle pellolle kulkee nykyään hieno soratie. Nyt pellolle pääsee tarvittaessa autolla ja myös isommalla kalustolla mm. lannoitteita tuomaan ja satoa pois hakemaan. Tien parannus oli ensimmäisiä töitä, joihin oman pellon porukka tänä keväänä ryhtyi. Käsin kuokilla ja lapioilla kaivettiin ojaa märimpään kohtaan tietä. Oman pellon harjoittelijat pääsivät heti ensimmäisellä toukokuun viikolla tosi työn makuun eli maan alta aloitettiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tien kunnostus on ollut hyvin tarpeellista oman pellon toiminnalle. Ilman kantavaa tietä emme saisi tilattua tarvittavia asioita pellolle, emmekä saisi mm. taimia yms. pellon lähelle. Myös sadonkorjuuvaiheessa tie tulee olemaan enemmän kuin tärkeä.

Kun salaojaputki saatiin paikalleen ja kaadot kohdilleen, tilattiin Janne-osuuskuntalaisen avustukselle soraa pari kasetillista, jonka urakoitsija Willellä levitti. Vanhaa savitietä hieman kuorittiin, alle laitettiin suodatinkankaat ja lopuksi sora päälle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuljen oman pellon laitaa, Kevät! Onneksi tie nyt kantaa, Kesä!

 

Comment

1 Comment

Toukokuun tapahtumia omalla pellolla

Meillähän on kaksi peltolohkoa ja niistä toinen eli Murron lohko on jo aika täynnä elämää.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tillin ja palsternakan itämistä odotetaan. Murron reunaan istutetaan enää purjot. Pienten taimien päällä pellolla on nyt hienot harsot hallaöiltä ja tuholaisilta suojaamassa. Lisäksi kastelujärjestelmä on hommattu kuivia kausia karkottamaan.

Toista lohkoamme Nykullaa on pikakesannoitu ja sinne tulevat kesäkuussa istutettavat kasvit: punajuuri, kaalit, pavut ja maissi sekä peruna. Varhaisperuna on sinne jo kylvetty. Tältä peltolohkolta haravoidaan talkoissa ensin juolavehnä pois ja sitten se lannoitetaan rumpukompostoidulla hevosenlannalla, kalkilla ja luonnonmukaisella Viljo-lannoitteella.

1 Comment

2 Comments

Herttoniemen ruokaosuuskunnan viljelysuunnitelma kasvukausi 2012

Tässä alla näkee, mitä me viljelemme Korson pellolla sekä mitä Mustosen puutarhaan tulee. Peltomme pinta-alat ja taimien määrät on laskettu niin, että satoa voi tulla tuon verran per/osuuskuntalainen. Haluan kuitenkin kertoa, että luonnonmukaisessa viljelyssä otamme aina sen riskin, että joku sato epäonnistuu, jos tulee esimerkiksi tuholaisia. Lisäksi luomuviljelyssä teemme työtä luonnon ehdoin eli myös kesän säistä sekä maan kunnosta on paljon kiinni. Lisäksi varastovihanneksien määrä ja laatu riippuvat maan kunnosta, vihannesten laadusta, sadonkorjuun aikaisista säistä sekä varasto-olosuhteista. Teemme töitä yhdessä luonnon kanssa!

4 kuukauden satojakelu osuuskuntalaisille, jakelu on kerran viikossa; juhannusviikko ja sitä seuraava, elokuu, syyskuu, lokakuu ja marraskuussa varastosta

Juhannuksesta 2 viikkoa kesäkuun loppuun:

Salaatti: 2 satoviikkoa

Pinaatti:  2 satoviikkoa

Uusi peruna Timo

Tilli: 2 satoviikkoa

Retiisi : 2 satoviikkoa, 10 retiisin nippu /osuuskuntalainen/vk

Kevätsipuli: 2 satoviikkoa, 5 sipulin nippu /osuuskuntalainen/vk

 

Heinäkuu on hoitokuukausi sekä osuuskuntalaisten kesälomakuukausi. Silloin on tauko jakelussa. Pellolla kitketään ja kastellaan.

 

Elokuu:

Kesäkurpitsa: 4 satoviikkoa,                                                                                                               2 kesäkurpitsaa/osuuskuntalainen/vk

Kesäporkkana: 3 satoviikkoa,                          10 porkkanaa/osuuskuntalainen/vk

Pavut: 3 satoviikkoa

Kyssäkaali: 4 satoviikkoa,                                  5 kyssäkaalia/osuuskuntalainen/vk

Sipuli: 4 satoviikkoa,                                          10 sipulia/osuuskuntalainen/vk

Keräkaali: elosyyskuu, 4 satoviikkoa,                                                                              keräkaali/osuuskuntalainen/viikko

Lehtikaali: 3 satoviikkoa

Parsakaali: 3 satoviikkoa,                                                                                                       parsakaali/osuuskuntalainen/vk

 

Syyskuu:

Maissi: 2 satoviikkoa, katsotaan mitä saadaan kasvukauden mukaan

Lanttu: 4 satoviikkoa,                          lanttu/osuuskuntalainen/vk

Peruna

Punajuuri: 4 satoviikkoa,                                                                                                                     5 punajuurta/osuuskuntalainen/vk

Purjo: 4 satoviikkoa,                                                                                                                             2 purjoa/osuuskuntalainen/vk

 

Lokakuu:

Varastoporkkana: 4 satoviikkoa,                                         10 porkkanaa/osuuskuntalainen/vk

Lanttu: 4 satoviikkoa,                                                  lanttu/osuuskuntalainen/vk

Peruna

Palsternakka: riippuu miten ehditään nostamaan.

Punajuuri

keräkaali mahdollisesti

 

Marraskuu varastossa:

Porkkana: marraskuusta maaliskuulle 20 porkkanaa/osuuskuntalainen/vk                        (riippuu kasvukaudesta ja sadon laadusta tuleeko porkkanaa riittämään keväälle)

Peruna

Palsternakka: 20 vk, marraskuusta maaliskuulle 4 palsternakkaa/osuuskuntalainen/vk  (riippuu kasvukaudesta ja sadon laadusta tuleeko porkkanaa riittämään keväälle)

Punajuuri ja keräkaali mahdollisesti jouluun asti

 

Omanpellon kasvit ja pinta-alat:

Lohko Nykulla:                                                                                                                                 lanttu 5 a, kaalit 25 a, papu 5 a,maissi 5 a, punajuuri 16 a, varhaisperuna 10 a, peruna 15 a

Lohko Murro:                                                                                                                                 porkkana 25 a, palsternakka 15 a, sipuli 7 a, purjo 10 a, kesäkurpitsa 8 a

Mustosen kasvit:

Mustosen puutarhan kasvit ovat kurpitsa, maa-artisokka, uudenseelanninpinaatti, tilli, persilja, herukat ja puutarhavadelmat.

Mustosen yrtit: basilika, timjami, oregano, iisoppi, sitruunamelissa, viherminttu, piparminttu, lipstikka, salvia ja anisiiso

Kukkia Mustoseen: auringonkukka, kehäkukka, ruiskukka ja hunajakukka

Kasvihuoneeseen tulevat tulevaisuudessa kasvihuonekurkun, avomaankurkun ja tomaatin sekä kirsikkatomaatin taimet.

2 Comments

Comment

Kasvukausi on alkanut

Kasvukausi 2012 on lähtenyt käyntiin ja kolme omanpellon viljelypuutarhuria ovat aloittaneet työnsä. Tänä vuonna oman pellon viljelijän työtä tekee kolme henkilöä. Harri Loippo on luomuviljelijä monen vuoden kokemuksella. Hän vastaa n. 10 t/viikossa mm. pellon koneellisesta hoidosta. Tuomas Heinämäki on puutarhuri, joka on pellolla yleismiehenä 30 tuntia viikossa. Minä Heidi Hovi olen ammatiltani hortonomi ja biodynaaminen viljelijä. Työskentelen myös 30 tuntia viikko ja olen osuuskunnnan harjoittelijavastaava sekä vastaava osuuskunnan ja pellon välillä. Viljelysuunnitelma on laadittu, siemenet tilattu ja taimet ovat itämässä. Osuuskuntalaisten omaa 100 m² kasvihuonetta on alettu rakentaa ja sen osat ovat pystytystä vaille valmiit. Peltolohkojen parannusta on mietitty ja lannoitussuunnitelma tehty. Vapun jälkeen peltoja pääsee muokkaamaan ja myös ensimmäiset työharjoittelijat aloittavat Korson pelloilla.

 

 

 

 

Oma Pelto

Meidän lohkot Korson pelloilla ovat nimeltään Murro ja Nykulla. Niitä viljellään luonnonmukaisesti ja niillä on myös biodynaamisen viljelyn tuotemerkki Demeter. Omalla pellolla viljellään n. 1,4 ha avomaavihanneksia. Murron lohkolle kylvetään porkkanat, palsternakat ja sipuli. Purjo ja kesäkurpitsat istutetaan vähän myöhemmin keväällä myös Murroon. Nykullaan istutetaan pavut, kaalit, lanttu, maissi, peruna ja punajuuri.

Mustonen

Mustonen on osuuskunnan oma puutarhaviljelyalue. Vielä se on 3000 m² suuruinen monttu, mutta jo pian maat sekoitetaan uudestaan ja sinne aletaan rakentaa kaunista puutarhaa. Sinne pystytetään myös 100 m² kasvihuone. Tulevaisuudessa huone on omien taimien kasvatuskoti keväisin, ja kesällä sinne tulevat tomaatit , kurkut ja basilikat. Mustoseen istutetaan monivuotisia yrttejä: timjamia, salviaa, minttuja, lipstikkaa, melissaa, oreganoa, anisiisoa ja iisoppia. Siellä tulevat kasvamaan myös salaattimme ja kurpitsamme. Maa-artisokkaa istutetaan takareunalle kukkimaan kauniisti kehäkukkien ja hunajakukkien lailla houkuttelemaan mehiläisiä Mustoseen. Aluetta olisi tarkoitus ympäröidä herukkapensaat ja pensasvadelma. Toivottavasti myös muutama hedelmäpuu saadaan sinne hedelmää kantamaan. Katsotaan kuinka paljon Mustosta ehditään tänä kasvukautena rakentamaan valmiiksi, ainakin Mustonen kantaa satoa tulevaisuudelle.

Comment