Viewing entries tagged
Kesäkurpitsa

2 Comments

Papua, sadetta & satoa

Pensaspavun sadonkorjuu on alkanut Sataa ja paistaa. Se on Suomen kesä ja elokuun alku. Satoa korjataan kovaa vauhtia. Kesäkurpitsat kasvavat vauhdilla ja vihreitä pavun palkoja valmistuu. Kesäkurpitsat ja kurpitsat kukkivat kullan keltaisina, nicola-peruna lopettelee valkoista kukkimistaan ja kohta perunan varret saa jo niittää. Harjoittelijamme palailivat tällä viikolla kesälomiltaan pellolle ja nyt huhkitaan viikoittaisten sato-osuuksien ja syksyn sadon kypsymisen eteen. Saadaan sadonkorjata ja hoitaa kasvustoja.

Harjoittelijamme Eriikka & Minna sadonkorjaavat lamopinaattia

Elokuu on runsain satokuu. Lehtivihannekset kuten pinaatti, salaatti ja mangoldi kasvavat, kesäkurpitsaa pukkaa, myös yrttejä kuten basilikaa saadaan, pavut sekä herneet valmistuvat, perunat ovat parhaimmillaan, sipulit ovat tuoreita, mutta isoja, lantut ja nauriit pullistelevat, fenkolia on jo saatu ja punajuuret kypsyvät parhaillaan. Useimpien juureksien ja monien kaalien valmistumista kuitenkin vielä odotetaan. Tänä vuonna kaalit ovat kasvaneet hitaasti niiden runsaan tuholaistilanteen lisäksi. Sen sijaan papu, sipuli ja kesäkurpitsa ovat pitäneet kesän lämmöstä ja kosteudesta. Ne kasvavat nyt hyvin.

Perunamaalla ollaan nyt joka viikko muutama päivä korjuuhommissa

Hoitotyöt jatkuvat. Palsternakkaa kitketään parhaillaan loppuun ja osa suuritöistä porkkanamaata odottelee vuoroaan edelleen. Valkosipulien kitkentä saatiin valmiiksi alkuviikosta. Traktoriharausta odottelee punajuurimaamme ja kaalimaa. Päivittäiset 7 mm:n sadekuurot hieman häiritsevät savimaan koneellista hoitoa. Kasvit pitävät sateesta, mutta maa on melkein liian märkä kantaakseen konetta tiivistymättä. Lepäämässä ja latautumassa olevia viherlannoslohkojamme niitetään parhaillaan. Ruisvirna kerää typpeä maahan ja italianraiheinä pitää maan kasvipeitteisenä sekä ravinteet maassa vielä niiton jälkeenkin. Pölyttäjät lentelevät viherniityllämme ja virna kukkii. Sitä ei raaskisi niittää, toisaalta niitto on tehtävä ennen rikkojen siementämistä eli nyt. Hyvällä viherlannosmaan hoidolla voidaan torjua lisäksi rikkakasveja. Onneksi elokuussa pientareilla ja satokasveissa on pölyttäjille paljon kukkia.

Kitketyt palsternakkarivit

2 Comments

Comment

Hoitokuu

Omaa satoa Deutzin peräkärryssä Heinäkuu on mennyt vauhdilla. Lämpöä on riittänyt sateiden lisäksi. Pavut ja herneet kukkivat valkoisina. Pieniä palkoja jo roikkuu siellä täällä. Satoa on kypsynyt ja samalla vauhdilla kasvavat rikat. Aurinko kultaa elävää peltoa ja omat vihannekset kasvavat. Tällä viikolla aloitettiin jälleen sadonjaot. Monet ovat palanneet lomilta ja pellolla ollaan hetki keskitytty vain kasvien hoitoon: kitkentään, riviväliharauksiin, biologiseen torjuntaan ja lisäluomulannoitukseen.

Punajuuren kitkentä

Kaupunkilaisten Omalla pellolla on kykitty ja kitketty kuukausi ja sen aloitti kunnolla kansainväliset peltosankarit kahden viikon kvt-työleirillä heinäkuun alussa. Kansainvälisen työleirin porukka toi pellolle uusia tuulia maailmalta, uutta intoa ja keskittyi vain kasvien hoitotöihin. Heidän jälkeensä oli hyvä jatkaa kitkentöjä. Kaikki kaalikasvit on kitketty ja kaalikoita on jouduttu torjumaan biologisin menetelmin. Nyt kaalikasvit ovat kuitenkin hyvässä kasvussa. Ne kitkettiin, harattiin, boorikasteltiin ja kaalikoiloisruiskutettiin. Nyt ne kasvavat jälleen tyytyväisinä harson alla, mutta niin tekevät rikkakasvitkin. Vielä kuukauden verran on täysillä sadonjakojen lisäksi keskityttävä myös kitkemiseen.

Kesäkurpitsa kukkii

Tällä viikolla jaettiin 600 kesäkurpitsaa

Kasvit suuntaavat kohti kukintaa vegetatiivisen kasvun jälkeen. Elokuussa mm. omat kesäkurpitsat kantavat hedelmää, lantut pullistelevat maasta, pinaatit versovat satoa ja perunan mukuloita nousee omasta maasta. Tätä ennen ne kuitenkin kukkivat ja pölyttyvät ekosysteemipalveluiden ansiosta. Tiistain ja keskiviikon sadonjaoissa saimme jaettua noin 600 kesäkurpitsaa, muutamia satoja nauriita, sateissa pullistuneita nippusipuleita, punaista Lollo Rossa-salaattia, ensimmäisiä lehtikaalin lehtiä, hyvin kasvaneita pinaatteja, vielä varhaisperunoita ja kasvihuoneessa lämpöä saaneita basilikoita. Katsotaan ehtivätkö punajuuret ja hieman hernettä sekä papua jo ensi viikon sadonjakoon! Kasvun aika on käsillä.

Fenkolit

Comment

Comment

Heinäkuun satoa

Pellavaa ja heinäkuun kasvua Millaiselta tämä kesä maistuu? Ruokaosuuskuntalaisemme ovat voineet jälleen tällä viikolla maistella tämän kesän makua. Kesän makuja maistellaankin nyt sitten viikoittain marraskuun loppuun asti. Aurinkoisia, puolipilvisiä ja sadepäiviä kaikkia on ollut tasapainoisesti. Tässä hyvää on ollut se, ettei koko heinäkuussa ole tarvinnut sadettaa avomaata. Voimme Suomessa olla kiitollisia vesivarannoistamme. Sadonjaot jatkuivat heinäkuun kolmen viikon tauon jälkeen. Jaossa oli biodynaamisesti viljeltyä tuoretta basilikaa, oreganoa, siikliä, pehmeälehtistä keräsalaattia, lanttua tai kesäkurpitsoita, pinaattia, sipulinippuja, kyssäkaaleja ja fenkolia. Fenkoli oli jaossa ensimmäisen kerran. Fenkolimmekin on biodynaamisen siemenfirman jalostamaa vapaata lajiketta. Keväällä minulle epäiltiin, että fenkoli ei voi onnistua kuin F1-hybridistä. Vastasin tähän, että me kokeilemme ensin vapaita avopölytteisiä lajikkeita, joissa tapahtuu luonnonvalintaa ja joissa geeniperimä on rikas. Sen jälkeen voimme miettiä asiaa uudelleen. No fenkoli onnistui ja voin edelleen luottaa sisäiseen laatuun ja makumaailmaan määrän sijasta.

Oman pellon fenkoli

Oman pellon kesäkurpits

peruna kukkii 2

Oman pellon pehmeälehtistä keräsalaattia

Oman pellon lamopinaatit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Heinäkuussa on pellolla tapahtunut paljon! Sato kasvaa varmasti, mutta hitaammin viileämmän kesä- ja heinäkuun johdosta. Kasvua on tapahtunut ja heinäkuussa rikkakasvitkin ottivat oikein kunnon spurtin. Sitten ollaankin kitketty ja riviväliharattu aina sateiden antaessa periksi. Lantut, nauriit, kesäkeräkaalit, parsakaalit, kukkakaalit, kyssäkaalit ja punakaalit on kitketty heinäkuun loppupuolella. Tällä hetkellä pelastetaan purjoja. Loppusyksyn sato eli lehtikaalit, sellerit, mustajuuret ja talvikaalit odotttelevat vielä kitkentävuoroaan.

Pensaspavut kukkivat 30.7.

Pentti ja Johanna nostavat perunaa

 

 

Monien kasvien kasvua seurataan innolla ja odotetaan kypsymistä. Pienet punajuuret ja porkkanat valmistuvat ensimmäiset ehkä viikon sisällä. Pavut ovat vihdoin alkaneet kukkia eli palkojakin on odotettavissa. Kitkentä työt ja perunan nosto jatkuvat ensi sunnuntain talkoissa 2.8. Tervetuloa Omalle pellolle seuramaan kasvien kasvua ja kehitystä sekä työskentelemään luonnon parissa!

Comment

Comment

Halla ja pohjoisen tuulet

Kesäkurpitsat hallan jälkeen Ensimmäiset pakkaset kävivät ja veivät kesäkurpitsat mennessään. Onneksi ilma kuitenkin lauhtui ja tänään aloitettiin palsternakan nosto. Niitä halla jopa saattoi makeuttaa. Yritin nostaa kokeeksi pellosta myös yhden mustajuuren, mutta savinen peltomme oli niin märkä tämän viikon sateiden jäljiltä, että pitkä mustajuuri jäi vain törröttämään n. 30 cm näkyviin maahan.

Palsternakka menee nyt jakoon naatteineen. Viikko sitten maisteltiin perholaisten kanssa palsternakan naattia, sillä on mielenkiintoinen jälkimaku. Kekrijuhla kokkimme Janne Länsipuro mainitsi, että naateista saa kookoksen makuisen liemen. Ei muuta, kun testaamaan!

Palsternakan nostoa

Hallanvaarassa alkuviikosta keräsimme tosiaan ensimmäisiä maisseja, vaikka kaikki ne eivät vielä olleet kypsiä. Toisaalta pienimmät sopivat mainiosti wokkityyppisesti kokonaan syötäviksi ja riitti Kalasataman sekä Töölön jakopisteille kypsätkin maissit. Etelä-Amerikasta kotoisin oleva maissi vaatii pitkän lämpimän kasvuajan. Tänä vuonna maissit eivät kunnolla meidän pellolla ehtineet kypsiksi ennen ensimmäistä hallaa. Kesäkuun sää oli niin maissin optimilämpötila-alueen alapuolella. Maissit ovat ihanan maukkaita juuri poimittuina raakoina, kun sokerit eivät ole vielä muuttuneet tärkkelykseksi. Ovat ne hyviä keitettynä tai grillissäkin.

Perunan nostoa Omalla pellolla 20.9.2014

Ilmassa on lokakuun tuntua, savipelto on mutavelliä, värit syksyn sameiset ja vain muutama punainen pihlajanmarja ja punainenkärpässieni hehkuu väriä. Sameinen värimaailma, kostea ilma ja pohjoistuuli puhaltelee Omalla pellolla. Mielessäni soi Juicen kappale "nyt on lokakuu ja minusta näkee sen". Onneksi kekrit vietettiin vielä syyskuun kuulaassa auringossa.

Osuuskunnan syyskuun sadonkorjuutalkoot menivät hienosti ja kekrijuhlat mainiosti. Monenmoista oli tekijää, tekemistä ja kokemusta. Viime viikonloppuna nostettiin juuri ennen pakkasyötä perunoista 1000 kg perunakellariin maan uumenen lämpöön. Punajuurtenkin nostoa aloitettiin. Sitä jatketaan ensi viikon lauantaina 4.10. Omalla pellolla iltapäivällä. Tervetuloa punajuuritalkoisiin!

 

 

Comment

Comment

Eloa, satoa & kasvua

Miltä elokuu näyttää? No meillä omalla pellolla se näyttää tältä: Timo kitkee papumaata heinäkuun puolessa välissä

Lämpö ja sateet ovat tehneet tehtävänsä: kaikki kasvaa. Nyt on satokasvit parhaassa kasvussa, mutta niin myös rikat. Nyt on aika kitkeä ja osuuskuntalaisia tarvitaan. Biodynaamisesti viljelty oma pelto on ollut aikaisemmin luonnonmukaisessa niittymäisessä tilassa ja tästä johtuen rikkojen siemenpankki on maassa iso. Elokuu on täysin vielä hoitokuukausi, vaikka satokin odottaa jo nostajaansa.

Heidi & Sandro kitkevät kaalimaata tällä viikolla

Miten osuuskunta on sitten vastannut rikkoihin. No ostimme tällä viikolla uuden hienon raivaussahan, kylläkin luomutarkastuksen jälkeen valitettavasti. Nyt pystymme raivaamaan pellon pientereet niin ei joka valvatti pääse siemeniään levittelemään, samoin biopenkkien välit, joissa on nurmeä pääsimme hoitamaan. Tiistaina juuri ennen yön sateita harasimme hanhenjaloilla punajuuret, palsternakat ja osan porkkanaa. Sitten kolme päivää on hurahtunut parsakaalien ja kukkakaalien joukossa. Sieltä on noussut monia kymmeniä kiloja valvattia, ukontatarta ja jauhosavikkaa, mutta onneksi saatiin pois. Edelleen toista kitkentää odottaa puoli porkkanamaata, mustajuuret ja lehtikaalit. Samalla pitäisi mm. jo sipulitkin nostaa karrelle ja toivottavasti päästään papuakin poimimaan. Maanantain luomutarkastajalle totesin: "Niin tämä luomuviljely on ilon ja kauhun tasapainoa". Siinä luonnon kasvuvauhdissa yrittää pysyä mukana ja jos tippuu kelkasta, on noustava kyytiin takaisin ja nopeasti!

Jukka raivaa pientareita

Tällä viikolla on kuitenkin yritetty parhaamme mukaan korjata satoa ja kitkeä. Sadonjaot siis myös starttasivat muutaman viikon tauon jälkeen.  Ensimmäiset kesäkurpitsat komeilevat valmiina keltaisina, ensimmäiset avomaan kurkut pullistelevat vihreyttään ja pienet pavutkin roikkuvat pensaissa ja nyt sateiden jälkeen varmasti kasvavat nopeasti. Violetit kyssät maistuvat mahtavalle ja perunat kukkivat.

Sandro & kesäkurpitsat

Elo on suurta ja työ ei lopu, sellainen on Oman pellon elokuu.

Comment

Comment

Kyssäkaali-porokeitto

OP_kyssakaalikeitto1 Siis mikä kyssä? Oma pelto on puskenut täysin uusia tuttavuuksia. On täytynyt – ja saanut - opetella opetella uusia reseptejä.

Kyssä oli ainakin minulle ihan uusi kaali, mutta meistä tuli heti ystäviä! Se maistuu hyvältä tuoreena raasteena ihan sellaisenaankin, mutta tällä kertaa piilotin sen soppaan.

Kyssäkaali-porokeitto

  • 2 pientä kesäkurpitsaa
  • 1 iso kyssäkaali
  • 2 sipulia
  • 150 g porosulatejuustoa
  • 1,5 kasvisliemikuutiota tai vastaava määrä liemijauhetta
  • vettä
  • Koristeeksi oman pellon yrttejä

1. Palottele kasvikset pieniksi kuutioiksi.

2. Kiehauta muutama desi vettä. Laita kiehuvaan veteen alimmaiseksi kyssäkaali, päälle sipuli ja päällimmäiseksi kesäkurpitsa. Lisää vettä niin, että kesäkurpitsat peittyvät puoliksi.

3. Lisää veteen kasvisliemijauhe tai -kuutio ja keitä, kunnes kaalit ovat pehmeitä.

4. Sekoita joukkoon kuutioitu juusto ja soseuta sauvasekoittimella.

5. Koristele oman pellon yrteillä ja herkuttele.

OP_kyssakaalikeitto2

Comment

4 Comments

Lokakuun satoa

Halla vieraili pellolla vieden mennessään kesäkurpitsa- ja kurpitsakasvuston. Puiden lehtiä se levitteli ympäriinsä ja kylmää tunsivat myös pellon työntekijät. Nyt syksyn voi tuntea ja nähdä jokapuolella, myös itsessään. Näkyvä luonnon elämä kuolee ja kasvien kasvulliset elimet, lehdet ja varsi palaavat maahan humukseksi, vain siemen jää kantamaan uutta elämää ja odottamaan kevätauringon lämpöä.

 

Oman pellon kurpitsat jaettiin onneksi viime viikolla juuri ennen kylmiä öitä. Kesän lämpö pääsi keittiöihin kurpitsojen muodossa ja viileämmät värit valtaavat loppulokakuun. Pelto pitäisi saada mustaksi mullaksi ja kaikki värit kerättyä talteen varastoon: oranssit porkkanat, keltaiset perunat, valkoiset palsternakat, vihreät kaalit ja tummanvihreävalkoiset purjot.

 

Kesäkeräkaalia on jaeltu pari kuukautta ja nyt vaihdetaan syyskaaliin. Osa kaaleista lähtee tällä viikolla hapatukseen. Noin kuukauden kuluttua osuuskuntalaiset voivat ostaa itselleen oman pellon hapankaalia. On siis tullut aika säilöä omaa satoa talven varalle. Hapankaali on hyvä säilömismuoto, sillä kaali menee pieneen tilaan ja vitamiinit vain lisääntyvät hapatusprosessin aikana. Hapankaali on oikeaa vanhaa kunnon terveysravintoa. Se emäksisöi hapanta kehoa, tukee ruoansulatusprosesseja ja c- sekä b-vitamiinejä on runsaasti.

 

Viime lauantaina 13.10. ei onneksi satanut vaan aurinkokin pilkahteli taivaalta. Pellolla oli omat sadonkorjuutalkoot ja paljon saatiinkin aikaan. Loppu oma peruna nostettiin ylös. Palsternakkaa sadonkorjattiin niin, että vielä pellossa on vähän yli puolet jäljellä. Punajuuri lajiteltiin. Omaa tietä kunnostettiin, Kiitos Karlsson ja traktori! Oma vajakin sai katon talveksi, kiitos Karhu ja Kuokkanen!

 

Punajuuri lajiteltiin isoihin, pieniin ja huonoihin juureksiin. Meillä ei ole niin tarkat laatuvaatimukset, koska omalta pellolta kannattaa hyödyntää myös vähän pienet, ne ovat ihan yhtä hyvän makuisia kaikki. Lopuksi ne säkitettiin ja laskettiin oikea määrä sadonjakelua varten. Nyt on kaikki oma peruna varastossa tai jo keittiöissä. Vuokraisännämme Jukan perunaa nostettiin kolme riviä, sitä olisi vielä runsaasti pellossa...

 

Palsternakkaa nousi 270 kg lauantaina eli n. kahden viikon sadonjakelun verran. Palsternakan nostajat huomasivat, että nosto on tarkkaa puuhaa. Talikko ei saa osua juureen ja kun kokonaisen palsternakan saa ylös maasta, voi joka kerta olla tyytyväinen itseensä.

 

Talkoissa ruoka on tärkeä osa päivää: tehään vaikka mitä mutta syyään eka! Ulkona olo ja fyysinen työ vievät energiaa. Sen jälkeen lämmin keitto ja hyvä seura maistuu. Kiitos Ollille oman pellon keitosta ja pannarista sekä ihanasta omenahillosta.

 

Kiitos talkoolaisille. Nyt saadaan taas kylmiöön täytettä tulevaa kuukautta varten. Lokakuu etenee, pelto pitää saada tyhjäksi ja kauniita päiviä toivotaan.Vielä vähän syksyn lämpöä ja valoa ennen talven tuloa!

 

 

 

 

4 Comments

6 Comments

Elokuun värit

Pihlajan marjat loistavat punaisina, kehäkukat kukkivat oransseina, talvikurpitsat tekevät pieniä keltaisia kurpitsoja. Elokuussa luonto kantaa hedelmää ja kesän lämpö näkyy lämpimissä värisävyissä.

Kurpitsan kukat tuoksuvat taivaalliselle ja houkuttelevat pölyttäjiä. Talvikurpitsa saa kuitenkin kasvaa vielä kuukauden verran täyteen kokoonsa ja kerätä hedelmäänsä elokuun tarinaa.

 

Kasvukauden tapahtumat ja kesän lämpö sekä valo maistuvat myös sadossa: punajuurien ja kurpitsojen pyöreässä makeudessa, marjojen happamassa makeudessa ja kaalien mehukkaassa, luonteikkaassa makeudessa. Vihannekset alkavat tuleentua eli väri rupeaa muuttumaan keltaisemmaksi ja naatit kaatuvat; silloin on aika kerätä sato. Vihannes on valmis. Porkkanat ovat kasvaneet, mutta tuntuu, että makua ja luonnetta ne keräävät vasta nyt loppukesästä. Porkkanan kuori alkaa paksunemaan ja makuun tulee makeutta ja laatua, vetisyys väistyy tieltä.

 

 

Kesäkurpitsa kertoo heinäkuun tarinan: vettä riitti, pölyttäjät löysivät kukat ja aurinkokin paistoi. Kesäkurpitsa on Suomessa kausivihannes; se kasvaa kesä- ja heinäkuun, elokuun se kantaa satoa ja tänä vuonna sitä riittää osuuskuntalaisille. Siinä maistuu tämä kesä!

 

 

 

6 Comments

2 Comments

Kesäkurpitsa

Kesäkurpitsa istutettiin 11.6. eli kaksi kuukautta sitten biodynaamisesti viljellystä taimesta. Kesäkurpitsamaallamme viljelytekniikka on uusinta uutta eli kesäkurpitsat viljellään Bioskan biohajoavassa kalvossa ja alla menee letkukastelujärjestelmä, rivivälejäkin voisi ruohonleikata. Taivas on kuitenkin tänä kesänä huolehtinut kastelusta ja aurinko on valaisssut ja lämmittänyt tarpeeksi niin, että nyt jo kahden viikon ajan olemme sadonkorjanneet kesäkurpitsaa kaksi kertaa viikossa perjantaisin ja maanantaisin. Sitä on tullut 200 kg/viikko.

Majvikin tilalta saimme apua kalvon koneelliseen levitykseen. Biokalvo on meidän juolavehnäisimmällä lohkolla Nykullassa eli siellä, missä keväällä isoissa talkoissa yhdessä juolavehnää haravoitiin pois. Kalvo on auttanut juolavehnäongelmaan ja satoa tulee.

 

Kaksi kuukautta istutuksesta satoa tulee ehkä niin, että osuuskuntalainen miettii, mitä kesäkurpitsasta valmistaa.. Harjoittelijamme Anders antoi tälläisen kesäkurpitsasuklaakakku ohjevinkin: http://ituhippi.livejournal.com/12414.html

Lisäksi kesäkurpitsa halkaistuna ja maustettuna uunissa on aivan ihanaa:

Halkaise kurpitsa, mausta yrteillä (esim. ruohosipuli, timjami, oregano, basilika) ja suolalla/soijakastikkeelle, laita juustoviipale päälle. Halutessasi voit lisätä vielä juuston alle herneitä, tomaattia tai vaikka jauhenlihaa ja sitten uuniin 225 C, 15 min. Helppoa ja hyvää!

 

2 Comments

Comment

Elo-ja heinäkuun vaihteessa sadonjakelu starttasi kolmen ja puolen viikon tauon jälkeen

Viime sadonjakelun jälkeen onkin ehtinyt tapahtua paljon. Kaikista kasveista näkee, että mikä vihannes on kyseessä. Maanantaina ennen sadonjakelua nostettiin kyssäkaalit, kesäkurpitsat ja lantut. Tiistaina oli salaattien, sipulien ja tillien vuoro.

 

Kesäkurpitsamme kasvaa biokalvossa ja alla menevät tippukasteluletkut kastelua varten. Kesä on ollut kuitenkin niin sateinen että kastelua ei ole tarvittu. Kesäkurpitsa kuitenkin tykkää kosteudesta ja lämmöstä sekä ravinteikkaasta maaperästä.

Oman pellon multamaan ja Kalasataman tai Herttoniemen välissä juureksia vähän ehostetaan ja kauppakunnostetaan, jonka jälkeen ne tulevat tuon n. 25 km matkan pellolta osuuskuntalaisten kotiin.

Maanantain kauppakunnostetut vihannekset menevät yhdeksi yöksi kellariin odottamaan tiistain pakettiauto kuljetusta ja jakopaikkaa.

Jakopaikoissa jaettiin heinäkuun viimeisenä päivänä kyssäkaalia, lanttua, kesäkurpitsaa, sipulia, salaattia ja tilliä. Kalasatamassa vapaaehtoisen jakelijan Riikan Kaarna-tyttö kertoi innoissaan hakijoille mitä sai ottaa ja montako. Siemenestä omaan peltoon, pellolta Kalasatamaan tai Herttoniemeen ja sato kotiin!

 

 

Comment

Comment

Nykullaan Poaceaee, Brassicaceaee ja Fabaceae sekä Chenopodiaceae että Cucurbitaceae

Yhdellä lohkolla kasvaa yksisirkkaista viljakasvien sukuun kuuluvaa maissia, ristikukkaisia kaalikasveja ja palkokasveihin kuuluvia papuja. Nykulla rinteessä kasvaa savikkakasveihin kuuluvaa punajuurta ja kurkkukasveihin kuuluvaa kesäkurpitsaa. Näin voimme suunnitella tulevaisuudessa myös omaa viljelykiertoa puutarhalohkollemme. Intiaanit ovat Andeilla jo tuhansia vuosia sitten viljelleet yhdessä salkopapua, maissia ja kesäkurpitsaa. Three sisters tarkoitti, että maissi antoi tuen salkopavulle. Salkopapu keräsi typpeä myös maissin käyttöön ja kesäkurpitsan lehdet toimivat katteena estäen rikkakasveja. Myös ihmiselle proteiini on täydellistä vasta, kun maissin lisäksi syö myös papuja. Voimmeko oppia jotain 5000 vuoden takaa maanviljelyksen alkuajoilta? Intiaanit viljelivät sekakasvustoja, kun taas hedelmällisen puolikuun alueelle Lähi idässä maanviljely alkoi vehnän ja ohran esi-isillä monotonisena viljelynä. Kreikassa opittiin vasta myöhemmin hyödyntämään viljelykiertoa, joka on nykyään luonnonmukaisen viljelyn pääperiaate pitää maa terveenä ja hedelmällisenä.

Kesäkuun alun istutukseen sopivat kylmänarat kasvit kuten pavut, kesäkurpitsat ja punajuuret sekä taimikasvatettavat kasvit kuten kaalit. Kun Nykulla lohkollemme tulevat nämä myöhäisemmät, jäi meillä aikaa pikakesannoida lohkoa, eli äestellä ja haravoida mm. juolavehnän juuria pois.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toisella peltolohkollamme Nykullassa pidettiin juolavehnätalkoot helluntaina. Seuraavana maanantaina sinne levitettiin hevosenlantakomposti ja kalkki. Sitten peltoa äesteltiin ja vihdoin alkoi istutus. Kyssäkaalin ja lantun taimet istutettiin Nykulla talo-lohkolle. Sinne tulevat vielä muut kaalikasvit eli siitä tulee kokonaan kaalilohko, joka voi tulevaisuudessa vain vaihtaa paikkaa toiselle lohkolle (näin viljelykierto ajatus toimii). Lopuksi harsot levitettiin kaalikasvien päälle hallaöiltä ja kirpoilta suojaamaan. Seuraavana viikonloppuna satoi mukavasti ja nyt rivejä pitäisikin harata, ettei juolavehnän juuret pääse juurtumaan. Kaalikasvien kanssa Nykullaan tulee vielä pavut ja maissi. Papu tuo kivasti typpeä maahan ilmastopalveluita hyödyntäen eli sillähän on juuressaan typpibakteeri. Pavut onkin tärkeitä kasveja viljelykiertoa ajatellen, ne eivät ole niin sanottuja maata kuluttavia kasveja vaan ne myös antavat maalle, tässä tapauksessa typpeä. Nykullan rinnelohkolle tehtiin penkit ja niistä haravoitiin vielä juolavehnää pois ennen punajuuren siementen kylvöä. Tänään punajuurien viereen levitetään biokalvoa kesäkurpitsoja varten. Viime lauantain talkoissa myös muutama osuuskuntalainen pääsi Novarbon Arvo-luomulannoitetta levittämään kesäkurpitsoja varten.

Nyt siis Murron lohkolla kasvaa jo purjot, sipulit, palsternakat, porkkanat, pinaatti, retiisi, tilli ja salaatti. Nykullassa tulee kasvamaan kaalit, punajuuri, kesäkurpitsa, peruna, pavut ja maissi.

 

Comment

Comment

Viikon resepti: Kesäkurpitsafrittatat

Viimeisimmässä satokorissa oli kesäkurpitsaa, ja seuraavassa takuulla myös! Sen kunniaksi kesäkurpitsafrittatan eli munakkaan resepti ihanasta Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville - kirjasta, joka on erittäin suositeltava kaikille osuuskuntalaisille! Kirja sisältää herkullisia ruokaohjeita, joiden hiilijalanjälki on kevyt ja ainekset sesonginmukaisia. Kesäkurpitsafrittataa on hiukan muokattu viimeisimmän satokorin mukaiseksi, lisäämällä mausteeksi tuoretta timjamia.

Kesäkurpitsafrittata

20 pikkumunakasta tai 1 iso munakas 1 kesäkurpitsa 6 kananmunaa ¾ dl soijamaitoa 2 valkosipulin kynttä 2 tl tuoretta timjamia hienoksi hienonnettuna ½ tl mustapippuria ¾ tl suolaa ½ dl oliiviöljyä paistamiseen /Raasta kesäkurpitsa ja hienonna valkosipulin kynnet. Paista kesäkurpitsaa, valkosipulia, timjamia ja suolaa mustapippuria pannulla öljyssä muutama minuutti ja anna seoksen jäähtyä hetki. /Sekoita rikotut kananmunat, soijamaito ja kesäkurpitsaraaste. /Paista seoksesta pikkumunakkaita lettupannulla. Voit paistaa myös yhden suuren munakkaan. CO2e-päästöt (kg CO2e) RAAKA-AINEET YHTEENSÄ 1,22 VALMISTUS 0,07 YHTEENSÄ 1,30 PER ANNOS 0,32

Comment