Pihlajan marjat loistavat punaisina, kehäkukat kukkivat oransseina, talvikurpitsat tekevät pieniä keltaisia kurpitsoja. Elokuussa luonto kantaa hedelmää ja kesän lämpö näkyy lämpimissä värisävyissä.
Kurpitsan kukat tuoksuvat taivaalliselle ja houkuttelevat pölyttäjiä. Talvikurpitsa saa kuitenkin kasvaa vielä kuukauden verran täyteen kokoonsa ja kerätä hedelmäänsä elokuun tarinaa.
Kasvukauden tapahtumat ja kesän lämpö sekä valo maistuvat myös sadossa: punajuurien ja kurpitsojen pyöreässä makeudessa, marjojen happamassa makeudessa ja kaalien mehukkaassa, luonteikkaassa makeudessa. Vihannekset alkavat tuleentua eli väri rupeaa muuttumaan keltaisemmaksi ja naatit kaatuvat; silloin on aika kerätä sato. Vihannes on valmis. Porkkanat ovat kasvaneet, mutta tuntuu, että makua ja luonnetta ne keräävät vasta nyt loppukesästä. Porkkanan kuori alkaa paksunemaan ja makuun tulee makeutta ja laatua, vetisyys väistyy tieltä.
Kesäkurpitsa kertoo heinäkuun tarinan: vettä riitti, pölyttäjät löysivät kukat ja aurinkokin paistoi. Kesäkurpitsa on Suomessa kausivihannes; se kasvaa kesä- ja heinäkuun, elokuun se kantaa satoa ja tänä vuonna sitä riittää osuuskuntalaisille. Siinä maistuu tämä kesä!