Ruokapiirit edustavat vaihtoehtokulttuuria. Ruokakulttuurimme menossa oleva muutos ja internet kuitenkin mahdollistavat ruokapiirien nopean laajentumisen. Kasvava tarve saada laadukasta ruokaa ja tietää ruuan alkuperästä motivoivat yhä useampia kaupunkilaisia perustamaan uusia ruokapiirejä. Näin ollen myös elintarviketeollisuuden ja virkamiesten kiinnostus ruokapiiritoimintaa kohtaan on herännyt. Ruokapiireillä on monia hyödyllisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia, joiden takia toimintaa kannattaa tukea. Parhaimmillaan ruokapiirit voisivat muodostaa uuden tukijalan urbaanille ruokahuollolle. Suomessa toimii arviolta 60-100 ruokapiiriä. Tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä virallista yhtenäistä rekisteriä piireistä ei ole. Pienimmät ruokapiireistä ovat vajaan kymmenen ruokakunnan piirejä ja suurimmissa piireissä jäseninä on satoja kotitalouksia. Ruokapiireissä ruoat tilataan etukäteen ja noudetaan sovittuna aikana jakelupisteestä läheltä kotia. Ruokapiirit sopivat toimituksista tuottajien kanssa ja järjestävät itse ruuan jakelun ja siihen tarvittavan infrastruktuurin. Piirien toimintatavoissa on eroja, mutta yhteistä niille on talkootyö. Tuotteet otetaan piireissä vastaan ja lajitellaan tilaajille talkoovoimin. Talkootyötä arvostetaan; ilman sitä piirit eivät pyörisi. Talkootyöllä on myös suuri merkitys osallisuuden ja yhteisöllisyyden tuomisessa arjen ruokahuoltoon. Helsingissä suurimmilla piireillä Herttoniemessä ja Laajasalossa jakelupisteenä toimii oma kauppapuoti, joka  myy ruokaa muillekin kuin ruokapiirien jäsenille.

Ruokapiirien jäsenillä on moninaisia motiiveja osallistua toimintaan. Tämä heijastuu ruokapiirien erilaisissa toimintatavoissa. Jokainen piiri voi työstää itselleen sopivan valikoiman ja tehdä yhteistyötä haluamiensa lähituottajien tai tukkureiden kanssa. Useat piirit hankkivat ensisijaisesti lähellä tuotettua luomuruokaa: ruokapiiriläiset haluavat sekä syödä lähiruokaa että tukea sen tuotantoa. Lisäksi on olemassa myös luomuruokapiirejä. Ruokapiirien tuotevalikoima voi käsittää kymmeniä, ellei satoja artikkeleja, joten parhaimmillaan niiden kautta voi saada suurimman osan kotona kulutettavasta ruoasta. Joidenkin ruokapiirien ottamat pienet katteet käytetään toimintamenoihin, satunnaisiin tarvikehankintoihin ja verkkojärjestelmien ylläpitoon.

Ruokapiiri on kansalaisten omaehtoinen ruohonjuuritason lähipalveluinnovaatio. Ruokapiirit edustavat arjen aktivismia, jossa kansalaiset voimaantuvat ja pääsevät itse vaikuttamaan ruokahuoltoonsa. Pientuottajille ruokapiirit edustavat järjestäytyneitä asiakkaita ja parhaimmillaan myös kumppaneita, joiden kanssa voi käydä kauppaa keskusliikkeitä pienemmillä tuote-erillä ja vähäisemmällä hintakilpailulla sekä yhdessä neuvotella kaupankäynnin ehdoista. Ruokapiirivaihdanta koetaan reiluksi, koska monille piiriläisille on tärkeää tietää kenelle ruuasta maksettu hinta menee, ja että tuottaja saa työstään asianmukaisen korvauksen.

Lähiruoalla on monia myönteisiä ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia, mikä on noteerattu myös valtioneuvoston vuonna 2013 hyväksymässä lähiruokaohjelmassa. Ruokapiirit edistävät monia lähiruokaohjelman tavoitteita. Ruokapiirit luovat tarvetta lisätä lähiruoan tuotantoa ja ruokapiirien välinen yhteistyö ja kumppanuuteen perustuvat toimintatavat edistävät myös pientuottajien yhteistyötä. Ruokapiirit tuovat niin ikään vaihtoehdon keskittyneen kaupan rinnalle sekä edistävät osallisuutta ja yhteisöllisyyttä erityisesti kaupunkien asuinalueilla. Täydentävänä ruoan jakelumuotona ruokapiirit parantavat kaupunkien resilienssiä eli kykyä sopeutua äkillisiin muutoksiin. Ruokapiirit ovat myös yksi verkkokaupan muoto. Tässä piilee kenties merkittävin tekijä, jonka ansiosta ruokapiiritoiminnalla on mahdollisuus siirtyä vaihtoehdosta valtavirtaan. Ruokapiirit edustavat jo toimivaksi todettua verkossa tehtävää kauppaa samaan aikaan, kun kaupan kenttä vasta etsii verkkotoiminnan muotoja.

Ruokapiiritoiminta tarvitsee nyt tukea, kehittyäkseen kestäväksi ja pysyväksi toiminnan muodoksi, joka edistää ihmisten hyvinvointia sekä kaupunkien ’aineenvaihduntaa ja ekotehokkuutta’. Toiminnan tukemiseksi on perusteilla Pro Ruokapiirit –yhteisö, joka tuo yhteen ruokapiiriläiset ja tuottajat sekä muut toimintaan osallistujat. Pro Ruokapiirin tavoitteena on kehittää ruokapiiritoimintaa vahvistamalla tuottajien ja ruokapiiriläisten välistä yhteistyötä, tarjoamalla neuvontaa ja tukea ruokapiiritoiminnan käynnistämiseen sekä luomalla internetissä toimivan tilausjärjestelmän, joka on kaikille Suomen ruokapiireille avoin. Tilausjärjestelmä muodostaa virtuaalisen markkinapaikan, jossa ruokapiireiksi järjestäytyneet asukkaat ja ruoan tuottajat ja valmistajat voivat kohdata toisensa. Markkinapaikka voi tulevaisuudessa korvata piirien nykyiset, vaihtelevat tilaus- ja maksukäytännöt mahdollisimman helppokäyttöisellä tietojärjestelmällä. Virtuaalinen markkinapaikka voi parhaimmillaan myös järjestää lähiruoan kysyntää ja tarjontaa niin, että ne kohtaavat paremmin: markkinapaikka mahdollistaa reaaliaikaisen satotilanteen seuraamisen, myös esimerkiksi kotipihojen ylimääräiset omenat löytävät helposti syöjänsä. Markkinapaikan toivotaan myös edesauttavan tuottajapuolen järjestymistä ja parantavan pienruokatuottajien ja -jalostajien toimintaa ekologisemmaksi ja taloudellisemmaksi. Yhteinen markkinapaikka mahdollistaa ruokapiiritoiminnan valtavirtaistumisen ja vakiintumisen kaupunkien ruokahuollon muodoksi sekä takaa saavutettavat, kestävät ja kasvavat markkinat lähiruoan tuottajille ja jalostajille.

Ruoka on aina koonnut ihmisiä yhteen. Ruokapiiritoiminnalla on mahdollisuus edistää kestävää ruokakulttuuria ja tulla yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäväksi instituutioksi, joka täydentää ja uudistaa etenkin kaupunkien arjen ruokahuoltoa.

Galina Kallio Väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Pasi Mäenpää yliopistotutkija Helsingin yliopisto

Comment