Yhteistyön hedelmiä

10.9.2015 julkaistiin Ravintolakoulu Perhosta kertova kirja:

Tervetuloa Perhoon: 80 vuotta suomalaisen ravintolakulttuurin puolesta (kirjoittaja: Johanna Catani)

Ravintolakoulu Perho on yksi Ruokaosuuskunnan jäsen vuodesta 2013. Kirjassa hyvin esillä Kaupunkilaisten oma pelto. Ja Kestävän gastronomian opettajan Jarmo Åken sanoin: "Opiskelijoille tämä Oma pelto -hanke on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä aivan ruokatuotannon alkulähteille ja oppia kuinka raaka-aineet kasvavat ja kypsyvät ruuanvalmistuksen tarpeisiin."

Hienoa päästä osaksi Perhon 80-vuotista historiaa.

Alla kuvia kirjasta.

Alkusyksyn juhlaa

Syksy on alkanut. Ilma viileni hiukan, onneksi ei vielä yöpakkasia ole näkyvissä. Ne veisivät elokuun lämmöstä innostuneita kasveja kuten kesäkurpitsan, maissin ja kurkun. Kuitenkin kasvit valmistautuvat uuteen vuodenaikaan: koivuissa ensimmäiset lehdet kellastavat ja ruskean sävyjä on nähtävissä puissa. Kesän lämpö muuttui sateisemmaksi ja pilvisemmäksi syyskuun aluksi.  Toisaalta elokuun lämpö sai vihdoin muunmuassa kurkut kasvamaan. Samoin papuja on osuuskuntalaiset vihdoin päässeet nauttimaan. Valkosipuliamme on alettu nostaa. Kynnet istutettiin myöhään viime syksynä, ne eivät onneksi nousseet ennen talvea. Keväällä ne lähtivät kivasti kasvuun. Juhannuksen jälkeen nostimme maistiaiset kasvuvaiheessa olevasta valkosipulista, jossa vielä lehdetkin olivat syötäviä. Naatit kellastuivat pari viikkoa sitten ja nyt kynnetkin on erotettavissa. Ensi viikolla oma valkosipuli valloittaa aromillaan sekä tuoreudellaan. Kurpitsat ovat kasvaneet myös hitaasti tänä vuonna. Nyt kuitenkin spagettikurpitsat kehittyvät hyvää vauhtia. Siellä täällä pellolla makaa isoja vaalean vaalean vihreitä mollukoita kurpitsan lehtien alla. Myös maissien aikaisemman istutuksen kasvit alkaa kehittää ylväänä tähkää. Kesä maistuu sadonjaon vihanneksissa & syyskuu on tänä vuonna sadonkorjuun parasta aikaa.

Elosyyskuun vaihde keräsi pellolle ison joukon osuuskuntalaisia. Elokuun viimeisenä sunnuntaina vielä lämpimässä elokuun säässä nostettiin perunaa, kitkettiin mustajuurimaata, kerättiin porkkanoita tämän viikon sadonjakoon sekä nostettiin viimeiset sipulit pellon päälle kuivumaan. Lisäksi osuuskuntalaisten virkistyspuutarha Mustosen yrttimaata hoidettiin. Siimaleikkuri surisi pientareilla ja siementävät kestorikatkin saatiin matalaksi. Nämä olivat tämän vuoden isoimmat talkoot tähän asti. Oman pellon punajuuripiirakka, pinaattipiirakka, punajuurisalaatti ja kesäkurpitsakakku riitti juuri ja juuri kaikille. Kahden viikon päästä juhlimme sadonkorjuun aikaa yhdessä Omalla pellolla. Yhteisöllisyyttä, Omaa peltoa, Omia vihanneksia js tätä osuuskunnan satokautta on syytä juhlia oikein tanssein, hevosin ja ruoin sekä sadonkorjuin. Tehdään Kekri-juhla yhdessä ja toivottavasti siitä tulee satokauden suurin talkoojuhla. Katso Kekri-juhlien ohjelma tästä.

Pellon työntekijälle se on juhlaa nähdä, kun osuuskuntalaiset tulevat Omalle pellolle ja kaupungin sekä maan välille syntyy suhde. Biodynaamisilla tiloilla on alusta lähtien ollut tärkeää tietää minne kasvatettu sato menee. Ruokaosuuskunnassa se on tärkeää tietää, missä oma sato kasvaa. Näin syntyy suhde maan, ruoan ja ihmisen välille. Tämä auttaa myös maan hoitoa. Maan rakenne, elävä maa ja humus ovat tärkeitä. Ilman niitä meillä ei olisi mm. ruokaa, ilmaa, mitä hengittää, kuituja vaatteisiin, monia eläimiä eikä välttämättä itse elämää. Maan hoitaminen ehkäisee ympäristön kuormitusta mm. valumia vesistöihin ja ilmaston lämpenemistä. Lisäksi maan kasvukunnosta huolehtiminen lisää satoa pinta-alalla, mikä on tärkeää mm. ruokaturvan kannalta. Oma pelto & omat vihannekset opettavat hoitamaan sekä välittämään maasta. Ne muistuttavat myös, miten omat kulutusvalinnat vaikuttavat maan käyttöön, lähiympäristöön ja vesiin.

Kekrijuhlat Kaupunkilaisten omalla pellolla

KEKRIJUHLAT Aika: La 19.9.2015 klo 11-18 Paikka: Kaupunkilaisten oma pelto, Vantaa, Korso

Ohjelma: 9:00 Työhevoskurssi alkaa (katso erillinen ohjelma alhaalta) 10:20 BiokaasuBussikuljetus kaupungista 11:00 Saapuminen Kaupunkilaisten omalle pellolle 11:15 Talkoot: perunan-, puna- ja raitajuuren nostoa 13:00 Lapsille hevoskärryajelua 14:00 Kekrijuhlan avajaiset 14:05 Ruokailu* 15:00 Tanssia. Traditional Folk Dance. Tanssittajana Win van der Kooij. Eri maiden kansantansseja, jotka sopivat kaikenikäisille ja -taitoisille. 15:00 Laulu- ja leikkituokio. Vetäjänä Noora Syrjäläinen. 16:00 Impronautit: PELTOTYÖLAULUJA. Improvisoimassa Miska Kajanus, Kalle Ryökäs ja Johanna Viksten. Impronauttien energiseen esityscocktailiin sekoitetaan improteatteria, stand up –meininkiä, laulua - yleisön antamista sanoista, tunnelmista ja teemoista. 17:00 Kahvi, kakku&kokko 18:00 Paluukuljetus kaupunkiin

Liput jäsenille 12 € (sis. alv%), ei-jäsenille 17 € (sis. alv%) (alle 16-v ilmaiseksi). Lipun hintaan sisältyy koko ohjelma plus ruuat ja juomat.

BiokaasuBussikuljetukset, reitti Kiasma-Kalasatama-Herttoniemen kirjasto-Korson pelto 2 € / suunta

Osta liput tämän linkin kautta: Osta liput tästä: https://holvi.com/shop/Kekriliput/

Talkoojuomat tarjoaa Raikastamo. Luomulimut ja lapsille pillimehut. Ekowine tuo juhliin luomupunaviiniä ruokailun yhteyteen. Muuten OPM-juhlat eli oma pullo mukaan.

*Ruokailu järjestetään osittain nyyttäri pohjalta. Ilmoittaudu mukaan! Lisätiedot ja -ohjeet lähetetään lähempänä ajankohtaa juhliin tulijoille.

Työhevoskurssi klo 9-13 klo 9 Lyhyt luento suomenhevosista ja työhevosen historiasta, valjastusnäytös klo 10 Opetellaan äestämään ja kyntämään. Kaikki halukkaat pääsevät kokeilemaan! klo 12:30 Työvaljastusnäytös. Hevonen valjastetaan kärryjen eteen. klo 13 Lapsille kärryajelutusta.

Lippu jäsenille 10 € (sis. alv%) ja ei-jäsenille 15 euroa (sis. alv%). (max 30 osallistujaa, vain aikuisille, ikäraja 15-v)

Kurssinvetäjä: Tanja Lundsten ja Uuras

Osta lippu kurssille tästä:https://holvi.com/shop/Kekriliput/

Ja jaa kavereille FB-tapahtumaamme https://www.facebook.com/events/1008479455869835/

Oman pellon valvonta

Elokuun lopussa Kaupunkilaisten Omalla pellolla on demeter- ja luomutarkastukset tehty. Olemme luomuvalvonnassa kuluttajien takia. Näin voimme taata, että tuotteemme täyttävät luonnonmukaisen viljelyn kriteerit. Suomessa tätä valvotaan tarkoin ja lohkojen dokumentoinnin tulee olla tarkkaa. Viljelijät voivat kokea tämän raskaana, toisaalta tarkastuksissa oppii ja näin varmistamme, että maan kasvukunto pysyy hyvänä, ympäristö puhtaana, luonnon elämä monimuotoisena ja ravinteet pellossa, ilma ja vesistöt puhtaampina. Elokuun puolessa välissä meillä oli luomutarkastus ja nyt viimeisellä viikolla biodynaamisen viljelyn tarkastus. Pellollemme tehdään siis vähintään kaksi tarkastusta vuosittain. Oma peltomme on luonnonmukaisessa valvonnassa mukana ja näin saamme käyttää luomu-merkkiä. Peltomme on ollut valvonnassa mukana jo ainakin parisenkymmentä vuotta vuokraisäntämme Jukka Jormolan toimesta. Sen sijaan osuuskuntalaisten virkistyspuutarha Mustonen on vasta toista vuotta luomutarkastuksissa mukana eli se on siirtymävaiheessa. Kaikki pellolta tulevat tuotteet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä ja niitä torilla myydessämme saamme käyttää  sekä luomu- että demeter-merkkejä. Mustosesta tulevat kurkut, maa-artisokat ja yrtit. Niitä emme saa myydä torilla tai ruokapiirin puodissa demeterinä tai luomuna vaan maininnan siirtymävaiheessa luomuun alla.

Demeter on biodynaamisen viljelyn tuotemerkki. Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Alusta lähtien biodynaamisessa viljelyssä tärkeitä asioita on ollut yhteisöllisyys eli se että viljelijä ja kuluttaja tuntevat toisensa. Kompostointi ja aineiden sisäinen kierto ovat keskiössä. Mahdollisimman suljettu aineiden kierto ja jätteiden minimointi ekologisuuden nimissä kuuluu biodynaamiseen viljelyyn. Tähän liittyy myös eläinperäinen lannoitus. Maatilalla maan, kasvien, eläinten ja ihmisten tulisi tehdä yhteistyötä elävän tilan eteen. Mikäli tilalla ei ole omia tuotantoeläimiä, tulee yhteistyötä tehdä muiden tilojen kanssa. Meille lanta on, mitä tarpeellisin lannoite ja hevostilalle taas se voi olla turhaa jätettä. Näin saamme paikallisesti jätteet kiertämään. Maan elävyydestä huolehtiminen on biodynaamisen tilan pääasia. Maata hoidetaan kompostoimalla, orgaanisella lannoituksella, viljelykierron avulla, maan muokkauksilla ja  monimuotoisuudesta huolehtimalla. Jälleen kerran emme siis viljele kasveja vaan hoidamme maata niin, että terveestä maasta voisi kasvaa terveitä kasveja. Biodynaamisen viljelijän tulisi parhaalla mahdollisella ymmärryksellään hoitaa luontoa oikein: pyrkiä elävöittämään maata, hoitaa kompostia niin, että humuksen muodostus tapahtuu ja aineet kiertävät ja pysyvät tilalla eivätkä karkaa ympäristöä kuormittamaan. Biodynaaminen viljely lähtee siemenestä. Siementen avopölytteisyys, luonnonvalinta ja sisäinen laatu takaavat tasapainoisen demeterkasvin.

Tarkastuksia aina vähän jännittää. Onko kaikki tarvittavat paperit sekä dokumentit kunnossa ja onko peltolohkot tarpeeksi siistissä kunnossa. Jos tila saa huomautuksen ja ei huomioi asiaa seuraavana vuonna se tipahtaa takaisin siirtymävaiheeseen. Meillä on pellon historiasta(luonnon niityt) johtuen kestorikkakasveja kuten valvattia ja ohdaketta. Juuri ennen tarkastusta saan otsaryppyjä keltaisena kukkivista valvateista, ne tulisi niittää ennen kukintaa, ettemme lisäisi jo valtavaa rikkakasvisiemenpankkia. Tämän vuoden tarkastajamme selkeä ja tarkka Aulis Lassila totesi luomutarkastuksessamme, että tämä vuosi lisää taas siemenpankkia, kun rikat kasvoivat elokuun lämmössä heinäkuun nopeudella. Demeter-tarkastuskertomukseemme hän kirjoitti: savi maata hoidettu hyvin, työmäärä näkyy rikkakasvitilanteessa & dokumentaatiot tehty hyvin. Tarkastajaa haluaisin myös kiittää  pitkäjänteisyydestä, että hän jaksoi tarkastaa n. 40 pikkulohkoamme ja olla tarkka. Joka vuosi tarkastuksista oppii myös jotain uutta. Tämän vuoden luomutarkastuksessa opin, että myös niistä tavanomaisista siemenistä, jotka ovat Eviran positiivilistalla eli hyväksyttyjä käyttää tavanomaisena, koska luomua ei ole saatavilla, tulee eräkohtaiset tiedot säilyttää. Demeter-tarkastuksessa opin, että myös herukkamaan tulisi saada lantalannoitusta joka vuosi.

Eloisakuu

Elokuu on sosiaalinen kuukausi. Peltokin jalkautuu kaupungille, toreille ja satona ihmisten koteihin. Viime viikonloppuna pelto vieraili Our House lähiöfestivaaleilla Mikkolassa. Festivaali herätti kysymyksen lähiöiden tulevaisuudesta, millaiseksi se halutaan luoda. Festivaalilla pohdittiin lähiöiden visiota 40 vuotta vanhoissa taloissa juuri ennen niiden purkamista. Oli mukava vierailla Vantaalla esittelemässä Oman pellon toimintaa ja myymässä todellista lähiruokaa, kun Oma Pelto itsekin sijaitsee Vantaalla. Pellolla on visio kaupunkien tulevaisuudesta. Personal farmer haluaa nähdä kuinka nykylapset kasvavat tietämään mistä ruoka tulee, virkistyvät lähiluonnossa ja kasvattavat juuresten tavoin syvät juuret maahan. Näimme siis paljon naapureitamme ja pääsimme keskustelemaan pellon virkistysarvosta sekä puhtaasta ruoasta, mikä vaikuttaa positiivisesti lähiympäristöön.

Torstaina oli Taiteiden yö ja Kaupunkilaisten Oma pelto oli myymässä biodynaamisia lähiruoka-annoksia Kansallismuseon takapihalla. Osuuskuntalaiset olivat tehneet aivan upeita kasvispitoja ja fenkolikeittoa sekä kesäkurpitsakakkua Oman pellon sadosta. Olin itse teltassamme vain myymässä, mutta fiilikseni oli ihan katossa, kun kauppa kävi ja yhteismeiningillä osuuskunta oli saanut niin upeat ruoat aikaiseksi, Kiitos. Seuraavaksi Oman pellon tuoreita, parhaita luomukasviksia voi tulla ostamaan Vantaalta 12.9. Vantaan steiner-koulun keskiaikamarkkinoilta ja Helsingistä 23.9. Viikin Foodycle-torilta. Taiteiden yö oli minulle yhteisöllisyyden juhlaa. Siellä huomasi myös jälleen lämpimien päivien kontrastin pimenevät illat ja tähtikirkkaat yöt.

Papua kerätään vihdoin perjantaina. Kesän lämpö on siinä vaiheessa, että papumaalla istuu neljä peltolaista satolaatikoiden päällä ja kädet käyvät, ensimmäiset pienet palot ovat kypsiä ja pieni papupensas kantaa kesän hedelmää. Sipuleita on nostettu karrelle eli pellon päälle kuivumaan ja onneksi säät suosivat nyt. Green Care-ryhmä keräsi keskiviikkona herneitä helteisellä pellolla. He olivat toukokuussa kylvämässä hernettä ja nyt pääsivät konkreettisesti korjaamaan omaa kylvöstään. Elokuun sadonjaot pitävät pellon kiireisenä elonkorjuussa.

Testattuja fenkolireseptejä

Fenkolissa on niin vahva ominaismaku, ettei sen maustamiseen tarvitse kokkausvaiheessa paljoa lisätä. Keräsimme reseptitoimikunnalta ja pellon ruokablogaajilta hyväksi havaittuja fenkolireseptejä.

1) Soppailua-blogin kesäkurpitsa-fenkolikeitto

2 kesäkurpitsaa 1 fenkoli 6 dl vettä pala purjoa tai kevätsipulia 1 valkosipulinkynsi 1 1/2 tl kuivattua timjamia 1/2 kasvisliemikuutio 100 g kevytsulatejuustoa (voi korvata esim. ruohosipulituorejuustolla)

Paloittele kesäkurpitsat ja fenkoli. Suikaloi purjo ja murskaa valkosipulinkynsi. Keitä kasviksia liemikuutiolla ja timjamilla maustetussa vedessä, kunnes ne ovat kypsiä. Lisää lopuksi sulatejuusto ja soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella.

Ja vielä kolme erilaista lisukefenkolireseptiä:

Fenkoli sopii erityisen hyvin kalan kanssa, kuten näistä resepteistä käy ilmi.

2) Fenkoli ja ahven pussauskopissa Kulinaarimuruja-blogissa

Viereisen kuvan annos on tehty pellon omista fenkoleista! (Kiitos Jaana!)

3) Sikke Sumarin uunifenkoli, fenkolia Eevan tapaan Miamissa on yksinkertainen, mutta maukas esimerkiksi kanan kanssa. Toimii myös kylmänä!

4) Vegeblogin Herne-fenkolisalaatti ja grillatut kevätsipulit

Alex Niemisen julkaisemassa reseptissa salaattiin tulee fenkolin ja herneiden lisäksi myös pehmeää vuohenjuustoa.

Artikkelikuva: Alice Henneman, Flicks creative commons

Our House Lähiöfestareilla tarjoillaan lähiruokaa

Suoramyyntiä. Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto on myymässä biodynaamisesti viljeltyä satoa lauantaina Mikkolassa Vantaalla. Tule Our House -lähiöfestareille lauantaina 15.8. klo 11-15 niin voit ostaa upeita tuotteitamme. Todellista paikallisruokaa, koska peltomme sijaitsee Vallinojalla 2 kilometrin päässä festivaalialueelta. Maksuvälineinä kelpaa käteinen + pankki- ja luottokortit.

Katso mitä muuta Our House Lähiöfestivaaleilla tapahtuu: tästä linkistä.

Tule moikkaamaan Kaupunkilaisten oman pellon Personal farmer Heidi Hovia ja kuulemaan lisää Kaupunkilaisten omasta pellosta. Ja ostamaan tuoretta kausiruokaa ilman välikäsiä.

Think global, act local.

Sadonkorjuu

Pellon suurin satoaika on nupulla. Sadonkorjuun aika on käsillä. Kuitenkin papua joudutaan kitkemään toiseen kertaan. Normaalisti sen satoa kerätään, mutta nyt valtava kasvu on vallannut papumaan ennen sadonkorjuun aikaa. Kesän viileys, tuulet ja nyt elokuun lämpö ovat sekoittaneet normaalia työtahtia pellolla. Jotkut kasvulohkot vaativat tuplatyötä, kun niiden kasvuaika on pidentynyt. Jotkut kasvit tarvitsevatkin nyt toisen kitkennän, vaikka niiden normaali sadonkorjuun aika olisi. Tämä kaikki vaikuttaa satoomme. Onneksi saamme satoa. Osuuskuntalainen voi kuitenkin huomata satokausien erilaisuuden satokassissaan. Tällaisina kesinä osuuskuntalainen saattaa myös huomata, että ottaa riskin viljelijän kanssa sadon onnistumisesta, kun pavut tulevatkin kolme-neljä viikkoa myöhemmin kuin olisi odottanut. Osa sadosta on vielä pientä kuten lämpöä rakastavia punajuuria ei ole päässyt vielä keräämään. Sen sijaan toiset kaalit kuten parsakaali on selvästi nauttinut jatkuvasta viileästä kosteudesta. Luulisi myös tämän kesän kosteuden vaikuttavan suotuisasti palsternakan kehitykseen.

Pellon työntekijöiden aikaa menee runsaasti viikon sadonjakojen tekoon. Varsinkin nyt, kun osuuskuntalaisia on 200. Nyt siis 3 hehtaarin sato jaetaan kaikkien kesken ja tämä ei ole aina helppoa varsinkaan tällaisena kasvukautena, kun kaikki kehittyy aluksi hitaammin mm. kesäkurpitsa aloitti satokautensa 3 kertaa pienemmällä satomäärällä kuin edellisenä kolmena kautena. Kurkkua on saanut myös odotella. Peltolaisilta menee hurjasti aikaa nyt sadonkorjuuseen, kun kasvit kehittyvät hitaammin ja toisaalta pidämme kiinni sovitusta jakoaikataulusta. Peltolaisten aika pitäisi tämän lisäksi riittää myös pellon hoitotöihin. Toisilla tiloilla, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn satokasviin saattaa olla ongelmia, kun koko sato kehittyy samaan aikaan, kun normaalisti vaikka tomaattia tai mansikkaa on saanut poimia pikkuhiljaa kesäviikkojen aikana.

Me aloitimme kesänippuporkkanoiden jaon tällä viikolla ja olemme ylpeitä siitä sadosta, mitä luontoäiti meille nyt kantaa. Tämä kausi muistuttaa viljelijöitä nöyrästä asenteesta, kun tekee töitä luonnon parissa. Kaikki ei ole meistä ihmisistä kiinni vaan elämme säiden armoilla, mihin saattaa kyllä vaikuttaa aikaansaamamme ilmastonmuutos, mutta myös vaikka planeetat. Avomaalla elämme tämän vuoden rytmissä, maistamme tämän kauden makuja, keräämme, mitä kylvämme, mutta myös mitä luontoäiti ja isätaivas tarjoavat. Sato on monen asian summa. Kun vihanneksia on 40 erilaista ja sadonkorjuu on suureksi osaksi käsityötä muistaa arvostaa jokaista satolaatikkoa, minkä saamme kerätyksi. Se on ollut valtavan työn takana, satojen ja satojen työtuntien takana, auringon lämmön, valon ja sateen seuraus. Osuuskuntalaisemme ovat valinneet syödä sesonkiruokaa luonnonrytmissä. Tämä vuosi muistuttaa siitä, että osuuskuntalainen syö omaa, lähi-, luomu-, luonnonrytmissä tuotettua satoa, ei sitä mitä tilaa ja mitä kauppojen hyllyt tarjoavat. Nykyään kauppojen hyllyt ovat hyvinvointivaltioissa aina täynnä, vaikka jossain päin vietettäisiinkin katovuotta. Tämä hämärryttää sadon ja ruoan arvostusta. Oma pelto kuitenkin palauttaa realiteettien ääreen, mutta myös kiitollisuuteen.

Elokuun lämpö

Pohjola kylpee lämmössä ja valossa, vihdoin. Elokuun sato kypsyy. Yleensä valtava kasvu on alkanut jo kesäkuussa ennen juhannusta. Tänä vuonna rehevä, vegetatiivinen kasvu, alkoi kunnolla paria viikkoa myöhemmin. Monimuotoisella pellollamme luonnon kasvien kasvu alkoi myös myöhemmin ja nyt rikkojen kasvu muistuttaa heinäkuun puoliväliä. Elokuussa on tärkeää edelleen, että kitkemme muutamana päivänä viikossa, vaikka tämä on myös yksi tärkeimmistä sadonkorjuukuukausistamme. Meillä kaupunkilaisten Omalla pellolla elokuussa maanantai, tiistai ja keskiviikko nostetaan satoa saman viikon sadonjakoihin. Torstai kitketään ja perjantaina on pellon hoito- ja perunannosto päivä.

Viime sunnuntain talkoissa kitkettiin purjomaa aamupäivällä ja nostettiin perunoita iltapäivällä. Varhaisperunat solistit ja siiklit on nyt nostettu. Nyt keskitytään sitten jauhoisen perunan operan sekä kiinteän perunan nicolan nostoon. Kiitos talkoolaisille, yhdessä saatiin taas paljon aikaan.

Sophia Albov Helsingin yliopistolta tekee agroekologista tutkimusta kumppanuusmaataloudestamme. Hän on käynyt tällä viikolla niin jakopisteillä kuin pellollakin haastattelemassa ihmisiä. Hänen haastattelussaan pohdin osuuskuntamme luonnetta ja sen onnistumista. Yhteisöllisyys, kaupunkilaisten juurtuminen maahan, suhde omaan ruokaan, yhdessä tekeminen, pellon virkistysarvo, tuore ja luonnonmukainen lähisato, positiiviset ekologiset luomuruoantuotannon ympäristövaikutukset ja taloudellinen tasapaino ovat tärkeitä arvoja. Tällä kertaa nostin itse haastattelussa esiin omistamisen. Me emme kukaan henkilökohtaisesti omista peltoa. Se luo yhdessä toimimiseen vapauden. Hoidan peltoa kuin omistaisin sen, maa on kuitenkin vapaa, eikä omistamisesta johtuvaa ahneutta, kateutta tai kahnauksia synny. Meillä työntekijät ja osuuskuntalaiset ikäänkuin toimivat hyvästä tahdosta ja tekevät sydämestään työtä yhteisen sadon, yhteisöllisyyden ja kestävän talouden eteen. Yhdessä tekeminen ja toimiminen sekä jokaisen työ mahdollistaa yhteisen hedelmän, ruokaosuuskunnan.

Heinäkuun satoa

Millaiselta tämä kesä maistuu? Ruokaosuuskuntalaisemme ovat voineet jälleen tällä viikolla maistella tämän kesän makua. Kesän makuja maistellaankin nyt sitten viikoittain marraskuun loppuun asti. Aurinkoisia, puolipilvisiä ja sadepäiviä kaikkia on ollut tasapainoisesti. Tässä hyvää on ollut se, ettei koko heinäkuussa ole tarvinnut sadettaa avomaata. Voimme Suomessa olla kiitollisia vesivarannoistamme. Sadonjaot jatkuivat heinäkuun kolmen viikon tauon jälkeen. Jaossa oli biodynaamisesti viljeltyä tuoretta basilikaa, oreganoa, siikliä, pehmeälehtistä keräsalaattia, lanttua tai kesäkurpitsoita, pinaattia, sipulinippuja, kyssäkaaleja ja fenkolia. Fenkoli oli jaossa ensimmäisen kerran. Fenkolimmekin on biodynaamisen siemenfirman jalostamaa vapaata lajiketta. Keväällä minulle epäiltiin, että fenkoli ei voi onnistua kuin F1-hybridistä. Vastasin tähän, että me kokeilemme ensin vapaita avopölytteisiä lajikkeita, joissa tapahtuu luonnonvalintaa ja joissa geeniperimä on rikas. Sen jälkeen voimme miettiä asiaa uudelleen. No fenkoli onnistui ja voin edelleen luottaa sisäiseen laatuun ja makumaailmaan määrän sijasta.

Heinäkuussa on pellolla tapahtunut paljon! Sato kasvaa varmasti, mutta hitaammin viileämmän kesä- ja heinäkuun johdosta. Kasvua on tapahtunut ja heinäkuussa rikkakasvitkin ottivat oikein kunnon spurtin. Sitten ollaankin kitketty ja riviväliharattu aina sateiden antaessa periksi. Lantut, nauriit, kesäkeräkaalit, parsakaalit, kukkakaalit, kyssäkaalit ja punakaalit on kitketty heinäkuun loppupuolella. Tällä hetkellä pelastetaan purjoja. Loppusyksyn sato eli lehtikaalit, sellerit, mustajuuret ja talvikaalit odotttelevat vielä kitkentävuoroaan.

Monien kasvien kasvua seurataan innolla ja odotetaan kypsymistä. Pienet punajuuret ja porkkanat valmistuvat ensimmäiset ehkä viikon sisällä. Pavut ovat vihdoin alkaneet kukkia eli palkojakin on odotettavissa. Kitkentä työt ja perunan nosto jatkuvat ensi sunnuntain talkoissa 2.8. Tervetuloa Omalle pellolle seuramaan kasvien kasvua ja kehitystä sekä työskentelemään luonnon parissa!