Ruokaosuuskunnan kokouspöytäkirja

Aika: 3.2.2014 kello 18:00Paikka: Herttoniemen jakelupiste, Hiihtomäentie 37, Helsinki

1. Kokouksen avaus 18:03 Olli Repo avasi kokouksen.

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin, että kokouskutsut oli lähetettu kaksi viikkoa etukäteen sähköpostitse ja että kokous on laillinen ja päätösvaltainen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Repo ja sihteeriksi Joonas Pekkanen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Meeri Taimisto, ja Tuomo Sirkka

3. Viljelykauden 2013 yhteenveto, lyhyt katsaus Todettiin, että tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2013 käsitellään sääntömääräisessä kokouksessa keväällä 2014. Olli Repo esitteli vuoden 2013 tapahtumia (liite 1).

4. Vuoden 2013 palautekyselyn tulokset Palautekyselyyn vastasi 107 osuuskuntalaista. Olli Repo esitteli palautekyselyn tuloksia (liite 2). Keskusteltiin osakkaiden palautteesta.

5. Viljelyajatukset vuodelle 2014 Heidi Hovi esitteli suunnitelmia viljelytiimin ja viljelysuunnitelman osalta (liite 3). Päätetiin käydä jäsenten ehdotuksia tarkemmin läpi erillisessä kehityspäivässä.

6. Toimintasuunnitelmat vuodelle 2014 Olli Repo esitteli alkuperäistä toimintamallia ja nykyistä prosessia. Olli esitteli tarpeen nostaa satomaksua ja perusteli tarvetta toiminnanjohtajalle. Keskusteltiin talkoovelvoitteen suuruudesta ja mietittiin pitäisiko sen olla suurempi kuin 10 tuntia. Olli esitteli työntekijätilanteen. (liite 4)

7. Osuuskunnan vuoden 2014 ennakkobudjetin esittely ja hyväksyminen Sini Forssell esitteli hallituksen budjettiehdotuksen vuodelle 2014 (liite 5). Keskusteltiin toiminnanjohtajan tarpeesta ja sato-osuuden hinnan noususta. Hyväksyttiin hallituksen esitys yksimielisesti.

8. Satomaksut vuodelle 2014 Päätettiin, että vuoden 2014 satomaksu on 450 euroa. Päätettiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että satomaksun voi maksaa yhdessä, kahdessa tai viidessä erässä.

9. Muut asiat Pyydettiin ratkaisua siihen miten ei-toivomiaan tuotteita voisi vaihtaa muihin. Todettiin, että asiaa voisi työstää kehityspäivässä.

10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 20:40.

Olli Repo, puheenjohtaja Joonas Pekkanen, sihteeri Meeri Taimisto, ptk tarkastaja Tuomo Sirkka, ptk tarkastaja

Läsnäolijat: Läsnä oli 23 osuuskunnan jäsentä. Olli Repo, Heidi Hovi, Sini Forssell, Marja-Liisa Lampinen, Risto Törrö, Panu Karhu, Pauline Ranta, HP Savolainen, Päivi Halonen, Toni Ruuska, Jenni Loikkanen, Katja Loikkanen, Lea Tuuli, Tero Hukkataival, Joonas Pekkanen, Tuomo Sirkka, Galina Kallio, Karlsson Kai K., Hilkka Helsti, Meeri Taimisto, Mariaana Nelimarkka, Janne Kilpinen, Timo Räikkönen

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle?

Mitä jos homma skaalataan?

Mitä muualla tapahtuu?Ranskassa aloitti ensimmäinen csa-tila vuonna 2001. (csa=community supported agriculture tunnetaan Ranskassa amap-mallina) Vuonna 2013 on noin 1600 tilaa. Ja ihmisiä mukana noin 200.000 eli 125 per tila. Lähde: http://www.luomuliitto.fi/kumppanuusmaatalouden-asiantuntijoita-suomessa-15-17-1/#more-2679

Mitä Suomessa tapahtunut? 2011 1 kpl (ensimmäinen: Herttoniemen ruokaosuuskunta & Kaupunkilaisten oma pelto) 2012 3 kpl 2013 10 kpl -> tämänhetkinen tilanne 2014 30 kpl 2015 100 kpl 2016 300 kpl 2017 1000 kpl -> Ohitettaisiin Ranska kesäkuussa 2017 2018 3000 kpl 2019 10000 kpl 2020 30000 kpl

no tuskin tulee olemaan noin jyrkkä nousu, mutta samaan kuin Ranskassa on mahdollisuus. Mitä se sitten tarkoittaa? Spekuloidaan hiukan. Mitä jos kumppanuusmaatalous syntyisi Suomessa Kaupunkilaisten oma pelto -konseptin mukaan?

Pellot ? Onko viljelytilaa?

Mistä viljelypalstat? Pääkaupunkiseudulla on 7000 hehtaaria peltopinta-alaa. Vantaan, Espoon ja Helsingin alueella (lähde: http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/paakaupunkiseudulla_viela_7_000_hehtaaria_peltoa/)

Jos 7000 hehtaarista esim. puolet otettaisiin kumppanuusmaatalouden käyttöön. Se tarkoittaisi 3500 hehtaaria luonnonmukaiseen viljelyyn. 3500 hehtaarista noin puolet viljelyksessä (viljelykierto yms.) = 1750 hehtaaria

Jäseniin suhteutettuna, mitä tälle pelto-alalle mahtuisi? 1 hehtaariin mahtuu 100 jäsentä (1 aari viljelypeltoa per osuus, 1 hehtaari on 100 aaria) 1750 hehtaaria x 100 osuutta = 175.000 sato-osuutta

Siitä seuraisi, että 175.000 kotitaloutta pääkaupunkiseudulla saisi osan ruuastaan omalta pellolta. Pääkaupunkiseutu alueen väkiluku oli 1 081 747 (31. toukokuuta 2013) Kotitalouksien koko noin 2,96 henkilöä eli 518.000 ihmistä olisi mukana. (lähde: http://ruokaosuuskunta.fi/2013/palautekyselyn-tulokset-vuosi-2013/)

Eli 50% pääkaupunkiseudun ihmisistä olisi mukana ja saisi osan ruuastaan csa-pelloilta. Ja se tarkoittaisi 10% koko Suomen väestöstä olisi kumppanuusmataloudessa mukana.

Työllisyys näkökulma 1 hehtaari = 100 osuuskuntalaista mahdollistaa 1 viljelijän palkkauksen. Eli voisimme työllistää pääkaupunkiseudulla noin 1750 viljelijää. Pelkästään pelloille. Ja mitä sitten logistiikkaan ja jatkojalostukseen yms. alihankintoihin…

Rahassa 3500 hehtaarin vuokra on noin 1,75 miljoonaa euroa vuosittain, jos yksi hetaari maksaa 500 € per vuosi vuokraa

= 1,75 milj. euroa vuokratuloja per vuosi pääkaupunkiseudulle. Mitä pellot tuottavat tällähetkellä?

Ja jos yhden sato-osuuden hinta olisi esim. 400 €/vuosi (sis. alv 14%), eli jokainen maksaisi 33 €/kk satomaksua, jolla saisi luonnonmukaisesti kasvatettuja juureksia ja vihanneksia.

175.000 sato-osuutta x 400 € = 70 miljoonaa euroa Tämä toisi: verotuloja 14 alv% = 9,8 miljoonaa euroa Osa sato-osuuksista rahoitettaisiin (noin 10%) sosiaalisin perustein. 17.500 sato-osuutta maksaisi yhteiskunnalle 7 miljoonaa, jonka voisi rahoittaa projekteista syntyvillä verotuloilla. Näin terveelliset kasvikset eivät olisi vain hyvin toimeentulevien kotitalouksien yksinoikeus.

Luomu Koko Suomen peltoalasta kasvukaudella 2013  on noin yhdeksän prosenttia (206 000 hehtaaria) luomuviljeltyä. Eli melkein tuplaisimme Suomessa luomuviljely pinta-alan. (lähde: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=3632)

Ja tämä kumppanuusmaatalous-malli toimisi ilman maaseututukia.

Mitä muita ilmiöitä suuntaus voisi tuoda? Ravintoloille, ruokakulttuuriin, vientiin, turismiin…

Entä ympäristön kannalta? Ruoka tuotettaisiin lähellä ja luonnonmukaisesti. Ruuantuotannon omavaraisuus kasvaisi. Pelloille ostettaisiin yhteiskäyttöön soveltuvat työkoneet, 100% uusiutuvilla energiamuodoilla toimivat traktorit, vesipumput yms.

No, eihän tää voi toteutua (lähde: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/478432/Katainen+Suomessa+negatiivinen+ilmapiiri)

ja onko csa-malli todella näin isoa Ranskassa?

Tule kuulemaan kansainvälisiä kumppanuusmaatalous malleja seminaarissa pe 17.1. klo 15-18. Järjestäjä: Luomuliitto. Lisätietoja tapahtumasta. Tervetuloa!

Satomäärät 2012 ja 2013

Miten Kaupunkilaisten oman pellon satomäärät vaihtelevat vuosiittain?

Teimme graafisen vertailun vuoden 2012 ja 2013 satomääristä. Ensimmäisen vuoden eli 2011 satomääriä ei ole tilastoitu, joten sitä ei ole vertailussa.

Pellon kasvien viljely ala vaihtelee myös vuosittain. Vuonna 2013 viljelimme useampia vihanneksia ja juureksia kuin vuonna 2012.

Vuonna 2013 viljelimme tilastossa olevien kasvien lisäksi seuraavia: Kukkakaali 20 kg Peruna opera 1630 kg Peruna siikli 400 kg Retiisi 110 kg Tilli 140 g Mangoldi 55 kg Lehtikaali 290 kg Selleri 80 kg Mustajuuri 50 kg Kurkku 100 kg Basilika 10 kg

Vuosi 2013 oli kuiva ja lämmin. Hellettä ja sateen odottelua. Ensimmäiset pakkaset yllättivät jo lokakuussa. Sen jälkeen vuosi olikin lauha. Vasta tammikuun 12. päivänä tuli seuraavat kunnon pakkaset.

Kansainvälinen csa-seminaari

Kansainvälinen kumppanuusmaatalous tapaaminen järjestetään 15-17.1.2014 Suomessa. Tapahtumissa mukana csa/amap-projektien (community supported agriculture) asiantuntijoita ja viljelijöitä mm. ranskasta, saksasta ja belgiasta. Järjestäjänä on Luomuliitto. 3 päiväinen tapahtuma kiertää kumppanuusmaatalouksia ja ruokaosuuskuntia mm. Lahdessa, Espoossa, Tuusulassa. Helsingin osuus on perjantaina 17.1. Kalasatamassa ravintola Kellohallissa (Teurastamo). Koko ohjelma on luettavissa Luomuliiton sivuilta. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. PE 17.1.2014 OHJELMA klo 13:45 Lounas klo 15-18 Seminaari: Learn and share your visions about the future of CSA

Summary Seminar: Short food chain and its manifold faces What have we learned during these three days?

Free entry. Everybody intrested and media welcome!

Puhujina mm. Philipp Weckenbrock (saksa) Geert Goemann (belgia) Olli Repo & Kaupunkilaisten oma pelto (Herttoniemen ruokaosuuskunta) (suomi)

Belgia Walter Coens ja An Verboven, De Zonnekouter - kumppanuusmaatila Walter ja An viljelevät 6 hehtaarin De zonnekouterin biodynaamista maatilaa Itä-Flanderissa. Tilalla kasvihuone ja viljelyksessä 25 eri puutarhakasvia 2 hehtaarin viljelyalalla vuosittain. Tilalla on myös lehmiä ja lampaita jotka hyödyntävät viljelykierrossa tarvittavan viherlannoitusnurmen ja kierrättävät ravinteita. Tilalla järjestetään erilaisia kursseja ja tapahtumia. http://dezonnekouter.be/boerderij/

Geert Goeman, Voedselsteams Geert toimii Belgialaisessa Voedselsteams lähiruokaverkostossa. Verkoston tavoitteena on alueellisten ruokajärjestelmien kehittäminen ja elintarvikeomavaraisuuden edistäminen. Voedelsteams kehittää verkostoja maakunnittain ja on edelläkävijä lyhyiden ruokaketjujen ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen edistäjänä. http://www.voedselteams.be Saksa Peter Volz ja Philipp Weckenbrock, Die Agronauten Agronauten on voittoa tavoittelematon kestävän maatalouden ja aluetalouden tutkimusorganisaatio. Agronauten on ennakkoluuloton uusien sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat huomioon ottavien ruoantuotantoketjujen kehittäjä. Aikaisempaa kokonaisvaltaisempaa tutkimusta tehdäkseen Agonauten kokoaa yhteen eri tieteenalat ja maatalouden toimijat. http://www.agronauten.net

Ranska Alter Conso – ruokaosuuskunta Lyonin alueella toimiva Alter Conso on uuden tyyppinen sosiaalinen osuuskunta joka toimittaa paikallisten viljelijöiden tuottamia ruokakoreja viikottain yli 700 perheelle. http://www.alter-conso.org/

Kansainvälistä tietoa kumppanuusmaataloudesta: www.urgenci.net

Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu koordinaattorille mm. ruokailuihin: anu.tuomola@luomuliitto.fi, puh. 040 8385 004 Ilmoittaudu tapahtumaan facebook-sivun kautta.

REKRY 2014

Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Kaupunkilaisten oma pelto etsii lisää työvoimaa Vantaan Korson pellolle. Palkkaamme viljelijän ja etsimme työharjoittelijoita satokaudelle 2014.

Palkataan viljelijä

Odotamme Etsimme työtä pelkäämätöntä viljelijää pellolle. Olet ammattilainen, jolla on jo työkokemusta maanviljelystä. Sinulla on alan koulutus tai pitkä työkokemus. Koneidenkäyttö on sinulle tuttua. Odotamme sinulta luomu- tai biodynaamista viljelyosaamista ja sen arvostamista. Olet aktiivinen ja sosiaalinen.

Tarjoamme Mielenkiintoisen työpaikan uudenlaisessa ruokaosuuskunnassa, jonka omistaa 160 kotitaloutta. Viljeltävä pelto-ala on noin 3 hehtaaria ja 0,3 hehtaarin hyötypuutarha Korsossa Vantaalla. Viljelemme monipuolisesti ja biodynaamisesti. Työskentelet yhdessä personal farmerimme kanssa.

Työ alkaa huhtikuussa 2014 ja päättyy marraskuussa 2014

Palkkaus: palkkatoive työhakemuksen yhteydessä.

Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com

Vapaamuotoiset työhakemukset palkkatoiveineen viimeistään 10.1.2014 osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti REKRY-sanalla)

------------------------------------------------------------

Etsimme myös työharjoittelijoita ja sesonkityöntekijöitä vuodelle 2014 Opi viljelemään luonnonmukaisesti ja monipuolisesti. Olet ahkera ja huolellinen. Olet kiinnostunut biodynamisesta viljelystä.

Tarjoamme mahdollisuuden seurata uudenlaisen maatalouden syntyä ja upean oppimismahdollisuuden. Tarjoamme asiantuntevaa työnohjausta ja tutustumisen uudenlaiseen kumppanuusmaatalous malliin, jossa kuluttajat ovat mukana jo alkutuotannossa.

Valitettavasti emme voi tarjota palkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta.

Harjoittelujakson voi sovittaa ajalle huhtikuu 2014 - joulukuu 2014

Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com

Vapaamuotoiset työhakemukset viimeistään 10.1.2014 osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti TYÖHARJOITTELU-sanalla)

Kaupunkilaisten oma pelto on Herttoniemen ruokaosuuskunnan projekti. Projektin rahoittavat tavalliset kotitaloudet, jotka ovat sijoittaneet tulevaan satoon etukäteen. Kaupunkilaisten oma pelto on suomen ensimmäinen CSA- hanke (Community Supported Agriculture). Lue lisää www.ruokaosuuskunta.fi tai FB:sta (kaupunkilaisten oma pelto)

Ostetaan maatalouskoneita

Ruokaosuuskunta etsii ensi vuodeksi seuraavia koneita: -kolmisiipiset, 14-tuumaiset, mielellään automaattiaurat -perunanistutuskone esim. 2-paikkainen kuppikone -rikkamestariin sopiva liekitysjärjestelmä -taimien istutuskone -sokerijuurikashara ohjaimineen ja siihen erilaisia teriä ja Lännen istutusyksiköt -peräjyrsin -penkintekokone -lannotteen keskipakolevitin

Ota yhteyttä Ruokaosuuskunta Olli Repo 050-5715032 olirepo@gmail.com

Palautekyselyn tulokset vuosi 2013

Palautekysely tulokset 2013_rok from Olli Repo

Teimme satokauden jälkeen kyselyn ruokaosuuskuntalaisille. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille jäsenille 28.11.2013. Vastaneita oli 107. Palautekyselyn perusteella suunnitellaan ja kehitetään Ruokaosuuskunnan toimintaa. Kiitos kaikille osallistujille.

Viljelijän kiitos

 

Herttoniemen ruokaosuuskunnan viljelijän työrupeama alkaa olla lopuillaan. Tuomas siivoaa vielä peltoa, vankistaa kasvihuonetta kestämään lumen painoa ja kokoaa viikoittaiset sato-osuudet marraskuun loppuun. Itse alan saada pellon kirjanpidollisia töitä päätökseen. Tänään oli biodynaamisen tuotemerkkimme Demeter-tarkastus. Tuntuu oudolta, että marraskuun sade viuhtoo käännettyä maata ja kesän työ sekä hedelmä eivät ole näkyvissä pellolla. Viljelijä on yrittänyt elää koko kasvukauden luonnon kasvurytmissä ja kiireessä hoitaen jokaista tainta. Nyt kasvukauden anti on poissa pellolta. Se on vuoden kiertokulkua ja irti päästämistä.

Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää jokaista osuuskuntalaista rohkeudesta liittyä osuuskuntaan: sijoittaa rahaa etukäteen, uskoa ruokaketjun muutokseen ja elää kasvukauden mukana ottaen riskin sadon onnistumisesta. Se on uskaliasta elää nykymaailmassa sesongin mukaan, luonnonmukaisesti. Lisäksi välillä tuotteita on tullut niin, että monen ruokavalio on muuttunut kasvispainotteiseksi. Tämä tukee globaalia ruokaturvaa. Kasvisvoittoisemmalla ruokavaliolla ruoka riittää helpommin koko maailman väestölle ja kokonaisviljelyn ympäristövaikutukset ovat pienemmät. Kiitos myös hienosta talkootyöstä. Tämän vuoden pellon viikonlopputalkoot olivat ihania, ihmisiä riitti ja paljon saatiin aikaan. Sadonjaoissa on myös monen osuuskuntalaisen ilta taittunut.

Iso kiitos Olli Revolle, joka on uskonut ruokaosuuskuntaan alusta asti. Hän on osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja, joka on ilman rahallista korvausta hoitanut paljon osuuskunnan hallinnollisia asioita. Monet hänen hienot ideansa ovat kantaneet. Kiitos koko hallituksellemme, joka on jaksanut koko vuoden pyörittää mielessään osuuskunnan asioita. Lämmin kiitos Sini Forssell, Timo Räikkönen, Panu Karhu, Meeri Taimisto, Marja-Liisa Lampinen, Joonas Pekkanen, Tuomo Sirkka, Hilkka Helsti ja Pia Korhonen.

Sydämellinen kiitos Nina Revolle kauniista, mutta realistisesta Kekri-puheesta. Ninalta se luonnistui, kun hän on kokenut sekä osuuskuntalaisena olon, että pellolla työskentelyn tänä syksynä.

Ilman meidän ihania harjoittelijoita minä en olisi jaksanut pellolla ja viikoittaisia sato-osuuksia ei olisi ehditty tekemään. Iso kiitos halaus: Panulle, Katjalle, Marialle, Raijalle, Ilkalle, Pauliinalle, Kirsille, Karille, Timolle, Miialle, Ninalle, Anniinalle, Ari-Matille ja Antille.

Lisäksi haluan kiittää erityisesti Marja-Liisa Lampista, joka on osuuskuntalaisemme ja on talkoillut lähes viikoittain pellolla satopäivinä. Kiitos Tomi Laaville koneavusta, Harri Loipolle kasvihuoneen suunnittelusta ja konetöistä sekä Stigille kuormaaja-avusta. Jari Kuokkaselle iso kiitos rakennus- ja korjausavusta sekä kaminasta, mikä odottaa uutta vajaa. Jukka Jormolalle suuri kiitos biodynaamisen maan omistamisesta. Hän on suuresti arvostamieni intiaanian tavoin ymmärtänyt, että kukaan ei voi omistaa maata. Kiitos Eeva ja Esko Mustoselle virkistyspuutarhamme kaudesta. Kiitokset kansainväliselle työleirille kasvinsuojelumme onnistumisesta.

Tietysti toimintaamme on tukenut moni muukin. Lopuksi haluan todeta, että on hienoa tehdä työtä yhdessä Suomen monimuotoisen, pienimuotoisen, luonnonmukaisen maanhoidon eteen. Olemme tehneet työtä kotimaisen puhtaan, läpinäkyvän maanviljelyn eteen. Se tukee tervettä ravinteiden kiertoa, vähentää saasteita, tekee ruokajärjestelmästä yksinkertaisemman, lisää pellon pienelämää ja tarjoaa yhden vaihtoehdon monimutkaiselle ja pitkälle elintarvikeketjulle, jota maapallon kantokyky ei tule kestämään. Hyvää talvea Oma pelto: pelto saa Suomessa levätä ja puhdistua talven ajan. Vai lepääkö pelto koskaan..taitaa siellä pieneliöt tehdä kovastikin töitä lumen alla maan uumenissa.

Kaupunkiviljelijän kekripuhe 2013

Puhe pidettiin 9.11.2013 Herttoniemen Ruokaosuuskunnan kekrijuhlissa Kellohallissa. Leppoisan illan aikana esiintyivät Impronautit peltoviisuineen ja bluegrassbändi Henna Dolk & Speed Limit. Illan ruoka oli tehty - totta kai - oman pellon kasviksista.

Hyvät ruokaosuuskuntalaiset,

Me elämme kahden maailman välissä. Olemme kiireisiä kaupunkilaisia. Meillä on tiukat minuttiaikataulut, joita suoritamme päivä toisensa jälkeen. Kännykkä piippaa ja muistuttaa missä milloinkin pitäisi olla. Syödään jotakin nopeasti työn ja harrastusten välillä. Nukkumaankin on mentävä nopeasti, että ehtii.

Jostakin syystä olemme liittyneet Herttoniemen ruokaosuuskuntaan ja haluamme lähipellolla kasvavaa ruokaa. Pelto edustaa hitautta. Pellolla kasvatetaan ruokaa, niin kuin se on perinteisesti satoja vuosia tehty. Pellolla tehdään paljon käsityötä ja kasvikset kasvatetaan hellällä huolen pidolla ja rakkaudella. Kasvikset ovat herkullisia. Kuitenkin kun kolmen kilon kaali pamahtaa kiireisen kaupunkilaisen jääkaappiin, on se ihmettelemisen aihe. Kaalilaatikon valmistaminen on peräisin ajalta, jolloin joka talossa oli leivinuuni ja laatikkoruoat hautuivat uunissa hitaasti. Se oli aikaa, jolloin ei minuutilla ollut niin väliä. Kellossa saattoi olla pelkkä tuntiviisari.

Näiden kahden maailman sovittaminen yhteen on vaatinut harjoittelua. Itse ainakin pellon ensimmäisenä vuonna lähinnä ihmettelin, mitä sille kaikelle pellon sadolle pitäisi tehdä. Osalla en lopulta osannut tehdä yhtään mitään. Seuraavana vuonna aloin jo yrittämään. Vähitellen huomasin, että monista juureksista, kuten porkkanoista, palsternakasta tai punajuurista voi tehdä myös kakkuja, tai että kesäkurpitsasta voi tehdä hilloa – vaihtoehtoja on monia. Aina ei tarvitse tehdä uunissa haudutettuja perinneruokia.

Pellon kautta olen tutustunut myös moneen uuteen kasvikseen. Tämän vuoden ihmettelyn aihe on ollut mustajuuri ja lehtikaali. Lehtikaalisipsit ovat maistuneet ja mustajuurikin on kuin köyhän miehen parsa – hyvää keitettynä voin kanssa. Kumpaakaan näistä en olisi kaupasta osannut ostaa ja mustajuurta ei kaupasta taida saadakkaan. Meidän perheessä on syksyisin syöty huomattavasti enemmän kasviksia, kuin mitä syötäisiin ilman tätä pelto-osakkuutta. Se on pelkästään hyvää kehitystä.

Vaikka alussa mainitsin, että pelto edustaa hitautta ja että siellä lähes kaikki työvaiheet tehdään käsin, en silti tarkoittanut, että pellolla työskennellessä ei olisi kiire. Kyllä, pellolla työskentelevät tietävät, että alkuviikko on erittäin kiireinen. Silloin pitää nostaa, käsitellä ja lajitella kaikkia pellon eri kasviksia, joita voi olla jaossa esimerkiksi 10 eri lajia, 160:lle pellon osakkaalle. Tämä on kiireisimpinä sadonjakokuukausina tarkoittanut noin 6-7 työntekijän päivittäistä työpanosta. Heidin ja Tuomaksen lisäksi pellolla on ollut joukko alan harjoittelijoita ja joitakin vapaaehtoisia työntekijöitä. Onneksi aina on joku vapaaehtoinen tai harjoittelija pellolle tupsahtanut, kun työvoimapula on ollut suurin. Jatkossa emme kuitenkaan voi mielestäni luottaa onneen, vaan pellolle olisi reilusti palkattava lisää työvoimaa. Muutoin meidän nykyiset viljelivät väsyvät tämän hurjan 7 kuukauden työpuristuksen alle. Kesäkuun työpäivät ovat voineet venyä aamukahdeksasta yöhön kello kahteen. Kun te olette viettäneet viikonlopun vapaapäivää, Tuomas ja Heidi ovat työviikkonsa päätteeksi vetäneet pellolla viikonlopputakoita.

Meidän peltoa on viljelty luontoa kunnioittaen. Kuten Heidi asian tiivisti, se mitä pellosta on otettu, on myös annettu sinne takaisin. Pellon maata on myös kokoajan parannettu. Paljon olisi myös vielä parannettavaa, lähinnä työolosuhteissa. Pellolle tarvittaisiin esimerkiksi juoksevaa vettä eli vesipiste ja kunnollinen vajarakennus, jotta työolosuhteet saataisiin inhimillisemmiksi. Myös taimenistutuskone olisi välttämätön.

Nyt haluan kutsua lavalle tämän illan ja kauden työnsankarit, Heidin Hovin ja Tuomas Heinämäen. Tässä ovat he, jotka tietävät mitä te syötte! Tuomas ja Heidi ovat istuttaneet, nostaneet, lajitelleet organisoineet, korjanneet, rakentaneet, siivonneet, talkoilleet, lannoittaneet, aikatauluttaneet, kuljettaneet teidän satoanne. --- Pyydän myös paikalle olevat harjoittelijat lavalle. Suuri kiitos teille kaikille!