Vajan piirrustukset
vaja_perskis_top (1)
vaja_runkomitat_perskis_MUUTOS (1)
Vajan katolle tulee viherkatto vaja_viherkatto (1)
Siis mikä kyssä? Oma pelto on puskenut täysin uusia tuttavuuksia. On täytynyt – ja saanut - opetella opetella uusia reseptejä.
Kyssä oli ainakin minulle ihan uusi kaali, mutta meistä tuli heti ystäviä! Se maistuu hyvältä tuoreena raasteena ihan sellaisenaankin, mutta tällä kertaa piilotin sen soppaan.
Kyssäkaali-porokeitto
- 2 pientä kesäkurpitsaa
- 1 iso kyssäkaali
- 2 sipulia
- 150 g porosulatejuustoa
- 1,5 kasvisliemikuutiota tai vastaava määrä liemijauhetta
- vettä
- Koristeeksi oman pellon yrttejä
1. Palottele kasvikset pieniksi kuutioiksi.
2. Kiehauta muutama desi vettä. Laita kiehuvaan veteen alimmaiseksi kyssäkaali, päälle sipuli ja päällimmäiseksi kesäkurpitsa. Lisää vettä niin, että kesäkurpitsat peittyvät puoliksi.
3. Lisää veteen kasvisliemijauhe tai -kuutio ja keitä, kunnes kaalit ovat pehmeitä.
4. Sekoita joukkoon kuutioitu juusto ja soseuta sauvasekoittimella.
5. Koristele oman pellon yrteillä ja herkuttele.
Syyskuu on ollut lämmin ja mukavan aurinkoinen, nyt ollaan kuitenkin saatu myös sadetta. Kostea savimaa muovautuu ja mukautuu jalkojen alla. Pellon ympärillä alkavat koivut kellastua ja jokunen kultainen lehti leijailee silloin tällöin satolaatikkoon. Tuomessa näkyy jo ruskan värit. Pellolla on aloitettu jo kyntötyötkin, vaikka nyt on vasta paras sadonkorjuun hetki. Viimeisiä kesäkurpitsoja viedään ennen yöpakkasia.
Tällä viikolla heinäkuun viimeisestä viikosta lähtien jaettu kesäkurpitsa vaihtui lämpimän väriseen kurpitsaan. Myös maissin tähkän päässä oleva ensin vaalea tukka muuttui liilaksi, sitten tummanliilaksi ja nyt ensimmäiset röyhyt ovat jo ruskeita eli valmiita korjattavaksi. Ensimmäiset maissit saatiin jakoon tällä viikolla ja myös sunnuntain talkoissa ne pääsevät omaan wokkiin. Lehtikaalia vielä omalla pellolla riittää ja se ei onneksi kylmistä öistä välitä.
Vaaleat palsternakat, jännät mustajuuret, pyöreä juuriselleri ja kumman muotoiset maa-artisokat ovat saaneet vielä syyskuun kasvaa omassa pellossa kokoa. Palsternakka kestää hyvin kylmää ja sen varastointi onnistuu vaikka pellossa. Punajuuri ei sen sijaan kestä kylmää, joten sen nosto pellolta kylmiöön on pian edessä. Sunnuntaina nostetaankin yhteisvoimin satoa kylmimpiä kuukausia lämmittämään. Vuorossa sunnuntaina ovat varmaankin ruskan väriset porkkanat ja punajuuret. Perunamaa on taas vaihteeksi liian märkä, jotta se kantaisi konetta.
Nyt omaa satoa on pellossa, jaoissa ja osuuskuntalaisten keittiöissä, mutta välillä myös toreilla. Syyskuu on sadonkorjuun aikaa ja juhlaa. Myös toripöydät notkuvat maan makuja ja kesän värejä. Lauantaina 21.9. on Herttoniemessä Pop-up-tori ja sitten sunnuntaina syödään yhdessä pellolla omia biodynaamisia vihanneksia töiden lomassa.
puoli kiloa keittolihaa (naudan lapaa, kylkeä tai häränhäntää)
3 litraa vettä
kolme isoa punajuurta
noin 200g lanttua
3 porkkanaa
300-400g kaalia
2 sipulia
3 laakerinlehteä
kokonaisia maustepippureita
4 valkosipulinkynttä
suolaa
mustapippuria
väkiviinaetikkaaöljyä paistamiseen
tarjoiluun: persiljaa smetanaa tai valutettua jugurttia ruisleipää (ja voita)
HUOM! Tarvitset vähintään 5 litran kattilan.
1. Tee ensin lihaliemi. Huuhtele keittoliha kylmällä vedellä, laita kattilaan 3 litraa vettä ja liha sinne. Kuumenna kiehuvaksi, anna porista reippaasti hetki ja kuori reikäkauhalla tai siivilällä vaahto pois. Vähennä lämpöä niin että liemi kiehuu hiljaa, lisää laakerinlehdet ja maustepippurit. Anna hautua lihasta riippuen pari-kolme tuntiin (häränhännät vaativat neljäkin tuntia). Pitkä haudutus miedolla lämmöllä tuottaa parhaan tuloksen! Mikäli vettä haihtuu liikaa, lisää kiehuvaa vettä aina tarpeen vaatiessa niin että lihat varmasti peittyvät. Jos lihassa on luu, nosta liha liemestä kun se on kypsä, ja irrota lihat luista. Tässä vaiheessa kannattaa myös onkia liemestä laakerinlehdet ja maustepippurit pois. Ota lientä talteen noin 4 desiä. Haudutusaikana raasta juurekset ja kaali ja pilko sipuli. Säästä punajuurta raastaessa syntynyt punajuurimehu.
2. Kuullota kaalia hetki öljytilkassa ja lisää se lihojen kanssa liemeen. Anna hautua.
3. Kuullota sipulia öljyssä, ja lisää sitten porkkana, lanttu ja punajuuri. Kuullota raasteita hetki, lisää sitten talteen ottamasi lihaliemi ja anna raasteiden hautua puoli tuntia, mieluiten kannen alla.
4. Ydistä raasteet kaali-lihakeittoon. Mausta keitto suolalla ja pippurilla. Kuumenna, kunnes kiehuu.
5. Sekoita punajuurimehuun murskatut valkosipulinkynnet ja 2 ruokalusikallista etikkaa. Lisää mehu keittoon ja sekoita hyvin. Anna tasaantua hetki.
6. Nauti borssi smetanan, tuoreen persiljan ja ruisleivän kanssa.
Noudatin tätä ohjetta melko tarkkaan, mutta lihaliemeen kaipasin lisäohjeistusta, samoin kuin ilmoitettuihin määriin - siitä täydennys:
http://www.kotikokki.net/resep
Borssi ei kaipaa välttämättä lihaa, sama ohje toimii silloinkin: aloita suoraan kasvisten kuullottamisesta ja hauduta niitä kattilassa puolen tunnin-tunnin ajan. Borssin voi myös pakastaa.
Ohje + kuva: Veera Laine
![070_thumb[4]](http://static1.squarespace.com/static/58e09b4b5016e1f19b18e1dc/58e1416017044b20350aec60/58e141ab17044b20350af264/1491157419418/070_thumb4.jpg?format=original)
400 g keräkaalia
400 g kyssäkaalia
1 dl rypsiöljyä
0,5 dl valkoista balsamicoetikkaa
1 rkl hunajaa
1 tl suolaa
1 ruukku korianteria
1 ruukku minttua
1 valkosipulin kynsi
puolikas punaista mietoa chiliä
mustapippuria
Suikaloi keräkaali ja kyssäkaali ohuelti. Hienonna valkosipuli, chili, korianteri ja minttu. Sekoita kaikki ainekset hyvin keskenään ja anna maustua kylmässä puolisen tuntia. Salaattiin sopii hyvin myös porkkana sekä kesäkurpitsa.
Lähde: Kiehumispiste-blogi
[gravityform id="9" name="Toripäivä 21.9.2013 klo 10-14"]
Oma pelto jalkautui torstaina Viikkiin Helsingin yliopistolle Foodycle-tapahtumaan pitämään toria ja jakamaan tietoa ruokaosuuskuntatoiminnasta. Hallituksestamme Sini Forssell piti puheenvuoron How to form a food co-op? kansainväliselle yleisölle ja samaan aikaan peltokojulla vieraili satoja kaupunkilaisia. Foodycle-tapahtumassa on kyse siltojen rakentamisesta eri alojen välille ja kestävän ruokajärjestelmän etsimisestä. Tapahtuma toi yhteen tieteen tekijöitä, taiteilijoita, ruohonjuuritason tekijöitä, tuottajia, kuluttajia, opiskelijoita ja kiinnostuneita. Kaikkia tarvitaan. Kestävä ruoan tulevaisuus kuuluu meille kaikille ja yhteistyötä tarvitaan. Tapahtumassa oli mm. teoriaa, tietoa, workshoppeja, taidetta ja ruokaa. Foodycle tapahtumassa oli myös muita luomuviljelijöitä mukana mm. yhteistyökumppanimme Stadin puutarhuri Jan Liesaho.
Ruokaosuuskunta voi olla yksi malli kestävää ruokajärjestelmää etsittäessä ja lisäksi osuuskunta yhdistää eri alojen taitajia. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on hakenut koko 2000-luvun kestävää ja mahdollisimman luonnonmukaista tuotantoa. Kuitenkin se on samaan aikaan tukenut isoa monokulttuurista viljelytapaa. Maatalouspolitiikka kannustaa erikoistumaan yhteen kasviin ja valtaviin pinta-aloihin. Tällöin menetetään luonnon monimuotoisuutta tukevaa ja luonnon hoidollista monipuolista pienviljelyä. Viljelijän keskittyessä yhden kasvin tuottamiseen, vie se usein myös kuluttajaa ja tuottajaa kauemmaksi toisistaan. Se on usein sopimustuotantoa tehtaille tai kahdelle isolle kauppaketjulle. Tällöin kauppa sanelee ehdot.
Viimeisinä vuosikymmeninä maaseudut ovat tyhjentyneet, palvelut ja ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin ja supermarketit ovat täynnä Kiinasta lennätettyä halpaa ruokaa. Virkistysarvoiset ja Suomen luonnolle tyypilliset maaseutu-pelto- ja laidunmaisemat ovat vaarassa kasvaa umpeen. Menemmekö pystymetsään jälleen?
Emme, meillä on mahdollisuus kaupungissa toimia kuin kylässä ja yhteistyöllä etsiä uutta parempaa ruokajärjestelmää. Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on oma pelto, pioneeriprojekti, joka yrittää etsiä yhteistyöllä mahdollisimman taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti toimivaa tapaa tuottaa lähi- ja luomuruokaa. Meillä on oma pelto, ekologinen keidas pääkaupunkiseudulla lähellä osuuskuntalaisia, puoliksi maalla ja puoliksi kaupungissa. Ruokaosuuskunnassa rikotaan hierarkistajärjestelmäämme. Politiikka ei sanele ehtoja maatalouteemme. Meidän mallissa kaupunkilaiset yhdessä päättävät, miten ruoka tahdotaan tuottaa sekä kuinka luonnon omaa systeemiä halutaan kunnioittaa ja hoitaa.
Meidän viljelyssä on kyse luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja yhteistyön luomisesta. Meillä on n. 30 erilaista kasvia. Kasvit vaihtelevat peltolohkolla ja samaan aikaan välissä on pölyttäjiä sekä hyönteisiä houkuttelevia kukkia. Kukat ja monimuotoinen viljely on myös visuaalisesti kaunista ja näin puutarhatilasta muodostuu keidas. Maanviljelymme lähtee maasta. Kun viljelymme on EU mittakaavassa pienimuotoista, voimme suunnitella kunnolla maan hoitoa ja viljelykierrollisia tekijöitä. Kun kasveja on paljon, on myös eläimiä paljon. Vaikka olisi tuhoeläimiä, on myös niiden biologisia torjujia ja näin luonnollinen torjunta sekä eläinyhteisöt säilyvät eikä yksi tuholaiseläinlaji pääse kasvamaan liian suureksi. Emme koskaan käytä torjunta-aineita, jotka tuhoisivat kerralla kaikki hyönteiset ja rikkakasvit vaan monimuotoisuus ja pellon immuniteettikyky saa säilyä.
Lisäksi pellollamme kuluttaja näkee kuinka ruoka kasvaa ja kuluttajalla on mahdollisuus myös vaikuttaa siihen, miten hänen ruokansa kasvaa. Osuuskuntalainen tietää, ettei hänen viljelynsä takia vesistöihin valu lannoitejäämiä tai ylimääräisiä päästöjä tule ruoan kuljettamisesta.
Ensi lauantaina on myös Vantaan Steinerkoulun keskiaikamarkkinat, jossa oma pelto on ja 21.9. lauantaina on Pop-up -tori Herttoniemessä. Näin myös muut saavat maistaa hyvän yhteistyömme satoa ja maan maukkaita kasviksia.
Tässä on koostetusti syksyn tapahtumia. 12.9. klo 12-17 Foodycle-tapahtuma Viikissä Ollaan esittelemässä toimintaa ja myymässä tuotteita tapahtumassa. http://www.foodycle.info/programme/ 14.9. klo 10-14 Vantaan Steinerkoulun Keski-aikamarkkinat Ollaan esittelemässä toimintaa ja myymässä tuotteita tapahtumassa. http://www.vantaansteinerkoulu.fi/index.php?page=kalenteri&date=2013-09-14 17.-23.9. Suomen Kansallismuseo dokumentoi Ruokaosuuskunnan toimintaa. Haluavat kysellä jäsenten mielipiteitä. Olkaa hyvä ja vastatkaa kyselyyn: http://www.suomisyojajuo.fi/kansallismuseon-kysely.html
21.9. klo 10-14 TORIPÄIVÄ Herttoniemessä Järjestetään tapahtuma Facebook-tapahtumakutsu Lisätietoja: http://ruokaosuuskunta.fi/pop-up-kylakauppa/ 22.9. klo 11-16 Sadonkorjuu talkoot Vantaan Pellolla Korjataan yhdessä satoa talteen. Tarjolla talkooruuat ja -juomat. http://ruokaosuuskunta.nimenhuuto.com/events/4311563 Salasana: ROK
9.11. klo 16- KEKRI-juhlat Kellohallissa Ruokaosuuskunnan sadonkorjuujuhlat joissa syödään, juodaan, tanssitaan ja lauletaan. Tarkempi kutsu ja ohjelma tulossa lähiaikoina.
Plus Iltatalkoot maanantai iltaisin!
Hyvää päivän jatkoja kaikille.
Halusimme suomalaisen sähköyhtiön, joka tuottaa 100% uusiutuvilla energialähteillä sähköä. Ekosähkön tuotantolaitokset myös sijaitsevat Suomessa. Etsiessä ja tutkiessa sähköyhtiöitä tuli mieleen, että miksen minäkin voisi vaihtaa sähköyhtiötä. Sellaiseen, joka tukisi paikallisia tuottajia, ja jotka investoivat Suomeen. Nämä olivat hyviä syitä siirtyä Ekosähkön asiakkaaksi. Aikaisemminkin sain 100% uusiutuvaa energiaa, mutta rahat kyllä menivät ulkomaille.
Sitten kysyin Ekosähköstä onnistuisiko joku kampanja Ruokaosuuskunnan jäsenille, jos joku heistäkin haluaisi vaihtaa sähköyhtiötä. Saimme heiltä kampanjakoodin, jonka avulla sekä sinä että Ruokaosuuskunta saavat rahallista hyötyä kaikista sähköyhtiön vaihdoista.
Sinä saat: - 100% uusiutuvilla ja kotimaisilla energialähteillä tuotettua sähköä. - Kolmen kuukauden perusmaksun ilmaiseksi (uudet määräaikaiset sopimukset, ei koske toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia).
Ruokaosuuskunta saa: - Jokaisesta uudesta sähkösopimuksesta, jossa on mainittu kampanjakoodi ekohertto, ruokaosuuskunta saa 20 €.
Ekosähkö saa: - Kerromme Ekosähköstä jäsenillemme ja toivottavasti joku myös siirtyy Ekosähkön asiakkaaksi. Katsotaan kuinka käy?
Jos kiinnostuit vaihtamaan sähköyhtiötä niin tässä ohjeet: 1. Kaiva vanha sähkölaskusi esiin, koska tarvitset sieltä suuntaa kulutuksestasi ja käyttöpaikkanumeron. 2. Mene Ekosähkön sivulle: http://ekosahko.julkaisee.fi/tuleasiakkaaksi/69 3. Sieltä http://ekosahko.julkaisee.fi/105 4. Täytä lomakkeet ja laita lisätietoihin kampanjakoodi: ekohertto 5. Saat sähköpostiin vahvistuksen sähköyhtiön vaihdosta
Voit myös soittaa asiakaspalveluumme 0800 9 2480 (maksuton) arkisin klo 8-20 ja saat henkilökohtaista palvelua. Mutta muista mainita kampanjakoodi: ekohertto
Lue miksi Ruokaosuuskunta on Ekosähkön asiakas, Ekosähkön kotisivuilta. Linkki juttuun.
T: Olli
ps. Suurin osa Suomalaisista sähköyhtiöistä on jotenkin kytkeytynyt ydinvoima hankkeisiin ja voimaloihin. Ekosähkö ei ole sidoksissa ydinvoimaan.
Pari viikkoa sitten omalle pellolle aloitettiin rakentamaan sadon kauppakunnostuskatosta, siitä ehdittiin haaveilemaan jo viime syksynä ja nyt se on valmis! Osuuskuntalaisemme Jari Kuokkanen rakensi n. 18 m² avokatoksen. Katos on otettu heti käyttöön.
Ilahduin huomatessani jo rakennusvaiheessa, että katos oli kovassa käytössä. Sipulit laitettiin sen alle kuivumaan jo viikko sitten perjantaina. Viime maanantaina katoksen täytti joukko iloisia maanantaitalkoolaisia, jotka kauppakunnostivat katoksen alla ilta-auringossa osuuskunnan sipulit. Myös kottikärryt vietiin katoksen alle jo rakennusvaiheessa aina iltaisin. Huomasin myös pakettiautokuskimme palauttavan automaattisesti satolaatikot katoksen alle. Nyt katoksen alta löytyy meidän jakolaatikot, verkkosäkit (juureksille ja perunalle), kottikärryt ja sadonkunnostuspenkkejä. Katokselle oli siis kova tarve ja käyttö on jo nyt kovaa.
Viljelijät, harjoittelijat ja osuuskuntalaiset pääsevät nyt kaikki kauppakunnostamaan ja pussittamaan satoa katoksen alle sateen sattuessa. Katos on myös erittäin hyvä paikka kerätä viikon sato-osuuksia ennen kuorman lähtöä. Lisäksi katos on hyvä paikka talkooruoille ja talkoolaisten tavaroille. Olen iloinen, että osuuskunnastamme löytyy monenmoista taitajaa. Iso kiitos Jari Kuokkaselle. Tulen miettimään häntä lämmöllä monena sateisena sadonkorjuupäivänä.
