Sato kypsyy ja nyt sataa heinäkuunkin edestä. Punajuuret paisuvat suuriksi pellossa. Juurekset saavat vihdoin vettä. Toivotaan, että oma porkkanakin kasvaa veden avulla suuremmaksi. Papua roikkuu papupensaassa. Sipuli on kääntänyt naattinsa jo maata vasten eli tuleentunut. Se odottaa nostajaansa. Maissi on pölyttynyt ja röyhy punertaa. Keräkaali alkaa kerimään. Vuokraisäntämme Jukan vehnä heiluu ruskeana tuulessa. Satomme tulee koteihin läheltä, luomuna ja maukkaana.
Lähiruokaa
Se on nykyään muotisana. Mitä se kätkee alleen? Miksi lähiruoka on hyvä juttu? Maailman väestömäärä tulee kasvamaan nykyisestä 7 miljardista ihmisestä 9 miljardiin ihmiseen, vaikka kehitysmaiden syntyvyys on pienentynyt. Väestö kasvaa 9 miljardiin vain sillä, että ihmiset saavat keskimäärin alle 2 lasta ja elävät vanhoiksi. Nykyisellä menolla emme pysty ruokkimaan 9 miljardia ihmistä. Maapallon kantokyky ei kestä ruoan tuotannon aiheuttamia vesistökuormituksia, ilmansaasteita, logistiikan öljy määrää etc. Mitä lähempää ruoka tulee sitä vähemmän sen logistiikkaan menee kuluja ja öljyä. Myös, mitä lähempänä ruoka tuotetaan, sitä enemmän kuluttaja voi yrittää vaikuttaa ruoan tuotantoon. Lähellä tuotettu yleensä maistuu paremmalta jo siksi, että se päätyy kuluttajalle tuoreena. Vihannesta ei tarvitse kerätä raakana eikä sen tarvitse säilyä pitkään eri varastoissa ja kuljetusvälineissä. Lähellä tuotettu on usein tuoretta ja maukasta.
Luomua
Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka säästää ympäristöä. Osa Suomen järvistä on rehevöitynyt ja tulevat olemaan uimakelvottomia lapsiemme elinaikana tavanomaisen maatalouden takia. Luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kemiallisesti valmistettuja lannoitteita, joiden tuotanto vaatii energiaa ja jotka helposti pääsevät ympäristöä saastuttamaan, vaan pyritään saamaan ravinteet kiertämään omalla tilalla. Luonnonmukaisessa viljelyssä viljely lähtee maasta eli pyritään pitämään maa elävänä ja terveenä.
Demeteriä
Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Oma lempi aiheeni on verrata sitä, mitä Rudolf Steiner eli biodynaamisen viljelyn innoittaja, sanoi n. 100 vuotta sitten siihen, miten meidän pitäisi toimia nyt. Hän puhui tilakokonaisuudesta eli siitä, että kaikki pitäisi saada kiertämään tilalla niin että ulkoisia panoksia tuotaisiin tilalle mahdollisimman vähän. Mielestäni meidän olisi aika ymmärtää, että jäte on ihmisen suunnitteluvirhe ja meidän tulisi tänä päivänä saada kaikki kiertämään valtakunnallisella tasolla niin, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Biodynamiikan idea yhteisöllisyydestä eli siitä, että kuluttaja auttaa viljelijää ja tuntee ruokansa alkuperän toteutuu hyvin ruokaosuuskunnassa. Biodynamiikan idea siitä, että kaikki kiertää samalla tilalla on kaunis. Kuitenkin itse koen, että on hyvä myös keskittyä eli koen ihmisen voimia säästävänä asiana sen, että toinen osaa vihannesviljelyn ja toinen eläinten kasvatuksen. Nämä voivat sitten keskenään vaihtaa lantaa ja vaikka eläinten rehuvihanneksia. Biodynaamisessa viljelyssä ollaan alusta asti oltu kiinnostuneita vihannesten sisäisestä laadusta ja mausta, joka lähtee terveestä maasta ja auringon energiasta, joka muuntuu sokeriksi.
Reilua kauppaa ja tuotantoa
Länsimaissa puhutaan reilusta kaupasta silloin kun tuottaja saa reilumman korvauksen työstään, silloin kun länsimaat eivät syö tuottajan ruokapöydästä. Mielestäni voisimme puhua myös reilusta tuotannosta kotimaassa. Vuoden 1995 jälkeen, kun liityimme EU:hun tuottajan hinta tipahti yhdessä yössä joissain viljelytuotteissa jopa puoleen. Sen jälkeen pieni kotimainen tuotanto ei enää oikein kannattanut. Suomihan on aina ollut rakenteeltaan pientilavaltainen maa. Lisäksi EU:n nykyisessä maaseutupolitiikassa on sellainen ristiriitainen piirre, että halutaan mahdollisimman luonnonmukaista, mutta tuetaan mahdollisimman suurta tilaa. Useimmiten pieni ja monimuotoinen tila taas on luonnonmukaisin. EU:n perustamisidea, että saadaan tuloeroja tasaisemmiksi maiden välillä, on kaunis, mutta se on vaikea toteuttaa yhdessä elinkeinossa. Vielä vaikeampi se on toteuttaa, jos nettomaksaja on nettosaaja ja haluaa pysyä nettosaajana eli ei hyväksy tukikattoa. Isoille tiloille, joilla jo valmiiksi on mahdollisuus olla kannattavia, EU:n tukipolitiikka on kannattavaa. Sen sijaan pienet ja monimuotoiset tilat EU:n tukipolitiikka tappaa. Voisimme mielestäni puhua yhtä hyvin reilusta kaupasta maamme sisällä. Meillä on yksi elinkeino, jonka tulotaso ei ole kasvanut muiden elinkeinojen tahtiin. Meillä on Suomessa viljelijöitä, jotka tekevät 14 h työpäivää 7 päivää viikossa ja elävät kädestä suuhun. Ruokaosuuskunta toiminta voi olla yksi vaihtoehto pienille luomutiloille pysyä hengissä ja kannattaa. Mielestäni ruoan tulisi maksaa enemmän: niin paljon kuin sen tuotantokustannukset vaativat. Kotimainen puhdas luomuruoka ja sen tuottaja tarvitsee arvostusta. Jokainen myös ansaitsee puhdasta ruokaa ja maamme luonto puhdasta tuotantoa.
