[gravityform id="29" title="true" description="true"]
Viewing entries in
Uncategorized
[gravityform id="29" title="true" description="true"]
Joka vuosi sitä yllättyy kasvunvoimasta. Valoa on niin paljon, että kasvit kasvavat silmissä ja viljelijä joutuu kestämään sen, että kasvun vauhdissa ei pysy mukana. Ajatukset tuntuvat hautautuvan kasvavien rikkojen: piikikkäiden ohdakkeiden, kukkivien peltoretikoiden ja kaiken vihreän, peittävän kasvun alle. Kaupunkilaisten Omalla pellolla tähän kuitenkin varaudutaan. Korsoon on saapunut jo viidennen kerran pelastavat enkelit, 10 ihmistä ympäri maailmaa ja kahdeksi viikoksi. Kansainvälinen työleiri aloitti kuuden tunnin kitkentätyöpäivänsä viime maanantaina samaan aikaan, kun peltotyöntekijöiden aika meni vielä sadonkorjuuseen. Myös sadonjaot jäivät nyt tauolle ja muutama heinäkuun viikko voidaan keskittyä vain pellon hoitotöihin. Tämä aika tarvitaan, sillä meidän pellolla ei biodiversiteettiä eikä rikkojen lajikirjoa puutu!

Kolme sadonjakoviikkoa on nyt takana ja kolme kitkentäviikkoa on edessä. Ensimmäisissä sadonjaoissa jaettiin salaattia, retiisejä, rucolaa, yrttejä, raparperia, sipulia, valkosipulia, maa-artisokkaa, palsternakkaa, kyssäkaalta ja varhaisperunaa. Kyssäkaalta kokeiltiin ensimmäistä kertaa kasvattaa jo ensimmäisiin sadonjakoihin. Se onneksi onnistui, aurinkoisille ilmoille kiitos. Varhaisperunan kypsymistä jännitetään myös joka vuosi. Pieni määrä solist-perunaa saatiin nostettua viime viikon jakoon ja loput jäävät sitten odottamaan heinäkuun vikan viikon sadonjakoa. Nyt on peruna parhaassa kasvussa viipyilevän kesäkuun kasvun jälkeen.
Kansainvälinen työleiri aloitti tärkeän työn viime viikolla työläimmen kasvimme, porkkanan parissa. Siinä vierähtikin heidän ensimmäinen työviikkonsa. Pieniä porkkanan taimia kitkettiin isojen savikoiden ja ukontatarten, hatikoiden sekä emäkkien välistä. Tällä viikolla pitäisi keskittyä vielä ainakin purjojen, punajuuren, papujen ja palsternakkojen kitkentään. Eikä se porkkanamaakaan vielä valmis ole. Sadetta ollaan saatu valtavasti niin, että koneelliset rikkaharaukset eivät ole mahdollisia. Toisaalta vesistressiltä ja kastelutyöltä on vältytty.
Kasvihuoneemme alkukausi on ohi. Rucolat ja basilikan pottitaimet jaettiin sadonjaoissa. Kasvihuoneen maa käännettiin ja luomulannoitettiin heinäkuun ensimmäisinä päivinä. Sen jälkeen kurkun taimet istutettiin tilalle. Pienet basilikan taimet istutetaan kurkun taimien alle vielä tällä viikolla. Ei se luomistyökään ole täysin ohi. Syyssalaatit ja kiinankaalit sekä elokuun basilikan taimet odottavat kylvöään. Lisäksi biodynaamisen taimen toimittajamme Toivon tilan tämän kauden viimeinen taimitilaus saapui tänään pellolle. Salaatit odottavat nyt pellon reunalla biokalvoon avomaalle pääsyä ja puolentoista kuukauden kehittymistä puhtaassa maassa auringon alla. Vaikka kesäpäivät jälleen lyhenevät on valoa vielä paljon jäljellä ja kaksi kesäkuukautta edessä. Nyt kuljetaan valon ja kasvun kesäpäivässä.
Järjestimme yhdessä Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen kanssa tapahtuman Kaupunkilaisten omalle pellolle 16.6.2016 klo 10-14. Halusimme kertoa mitä pellolla tapahtuu ja mitä olemme tehneet. Ja ennenkaikkea mitä voisimme yhdessä vielä tehdä.
Mediapoimintoja:
Ylen Uutisten otsikko: Ruuan alkuperä kiinnostaa – yhteiseltä pellolta ruoka päätyy pöytään ilman välikäsiä
Helsingin Sanomien juttu: Herttoniemen ruokapiiristä syntyi 200 jäsenen yhteinen maatila – ”Ei vain se ruokakassi, vaan yhdessä tekeminen”
Pro Luomu: Oma pelto yhdistää syöjät ja tuottajat
Kasvua Hämeessä: Herttoniemen osuuskunta hoitaa maata ja ihmisiä
Aurinko lämmittää ja olemme saaneet nauttia helteisestä pellosta. Pellolla lentävät tuomen terälehdet ja voikukan haituvasiemenet etsien uutta kasvupaikkaa. Kasvustojen hoitotyöt on aloitettu mm. palsternakkaa kitketään, sipuli liekitettiin ja sitä kitketään parhaillaan. Osa perunamaasta on myös mullattu. Rikkakasvien kasvu on nyt nopeaa. Tilanne on täysin päinvastainen kuin viime vuonna, jolloin mikään ei kasvanut kylmästä säästä johtuen. Luomistyö, istuttaminen jatkuu hoitotöiden lomassa Omalla pellolla. Lamopinaattia ja fenkolia on istutettu käsin biokalvoihin. Uudenseelannin pinaatteja istutettiin parituhatta tainta peltoon. Kesäkeräkaali, kyssäkaalin toinen erä ja lanttu istutettiin koneellisesti taimista. Myös kiinankaali pääsi indikaattorikasviksi kaalipeltoon. Kiinankaali on parhaimman makuinen kaali, siis myös tuholaisten mielestä, ja siitä voi seurata kaalikoi ja -perhostilanteen kehittymistä. Taimet piti myös kastella heti istutuksen jälkeen, sillä niin kuuma on touko-kesäkuun vaihde. Yleensä peltoa ei kastella vaan toivotaan taimen itse löytävän kosteuden ja tunkevan juurensa syvälle kosteaan maahan.
Pelto on luomulannoitettu myös kurpitsoille, jotka tarvitsevat paljon ravinteita. Parhaillaan alaa äestetään ja pian siihen ajetaan biokalvopenkit. Penkkien väleihin kylvetään rivivälinurmi. Näin välejä on helppo leikata ja ne pysyvät kasvupeitteisinä. Kasvit hoitavat maata juurillaan, pitävät hiiltä maaperässä, poissa ilmasta sekä pitävät kosteutta ja ravinteita maassa. Kasvit lannoittavat, parantavat ja pitävät maan elävänä. Erilaisten kasvien tarpeet ja ominaispiirteet tulee ottaa huomioon viljelykiertoa ja kasvupaikkoja suunniteltaessa.
Kesä on jo tosi pitkällä, vaikka vasta kesäkuun ensimmäisiä päiviä viedään. Juhannussatoon tulevien rucoloiden ja salaattien kasvu on todella pitkällä lämmöstä johtuen. Viljelijänä jännitän valmistuvatko ne liian aikaisin ja kestävätkö ne juhannukseen saakka. Ruokaosuuskunnan tapauksessa vihannessato ajoitetaan tietyille viikoille juhannuksesta marraskuun loppuun saakka ja lasketaan taimet sekä siemenet osuuskuntalaisten mukaan. Tähän saakka 5 kasvukauden ajan sadonjako on aina aloitettu juhannusviikolla, heinäkuussa on ollut kolmen viikon tauko ja satoa on muuten jaettu kerran viikossa marraskuun loppuun saakka, joskus joululle ja viimeksi vain marraskuun puoliväliin saakka. Kuitenkin työtä tehdään luonnon kanssa, ilmojen armoilla. Joten lämpösummasta ja maan kosteustilanteesta on oikeasti kiinni vihannesten kehittyminen. Ruokaosuuskunnassa osuuskuntalaiset jakavat riskin sadonkehityksestä viljelijöiden ja hallituksen kanssa. Lisäksi sadonjakojen alkamista ja loppumista voidaan tarvittaessa muuttaa, sillä sadon saavat kuitenkin sadon omistajat osuuskuntalaiset, tuoreena & omalta pellolta. Tehdäänhän töitä maan ja taivaan, auringon ja veden kanssa!
Voikukat kukkivat maassa keltaisina ja savimaa on kuivunut. Lämpöä ja valoa on riittänyt. Viikonlopun sateita odotetaan, jotta peltoon istutetut kyssäkaalit sekä salaatit saisivat vettä ja sipulit saisivat kunnon alun kasvulleen. Tämä viikko ollaan tökitty istukassipuleita Anttilan lohkolle nelinkontin. Sinne meni kolmea erikokoista sipulia: juhannukseksi varhaissipulia, elokuuksi nippusipulia ja syksyksi ruokasipulia. Harjoittelijoidemme kanssa olemme muutaman kerran tällä viikolla kerranneet sipulin kasvuvaiheet: ensin ne kasvatetaan siemenestä pikkusipuliksi ja sen jälkeen pikkusipulista ruokasipuliksi yhden kasvukauden aikana. Lisäksi maahan ollaan kylvetty loput palsternakat ja lisää retiisiä sekä perunoita. Ensi viikon kylvöpenkkejä valmistellaan parhaillaan.

GreenCare-toiminta alkoi tällä viikolla. Mielenterveyskuntoutujat jalkautuivat omalle pellolleen torstai iltapäivänä haravoimaan ja valmistelemaan istutuspenkkejä kuohkeiksi tuleville taimille. Pelto on tärkeä virkistyskäytössä. Pelto on saareke luonnonmonimuotoisuutta, lintujen laulua, elävää maata, monenmoista eliötä ja virtaavaa vettä. Peltotöissä näkee konkreettisesti tärkeän työn jäljen ja saa keskittyä olennaiseen. Peltotyö on fyysistä, terapeuttista ja luovaa toimintaa raittiissa ilmassa. Steiner-koulun 4 luokka toi keskiviikkona pellolle kaksi hyönteishotellia luonnon monimuotoisuutta vaalimaan. He luovuttivat ylpeinä hotellit pellolle ja paikoilleen.
Maapallon koti on linnunrata ja maan asukkaiden koti on tämä ihana, ihmeellinen, elävä, värikäs pallo, tellus. Yksi elämän perusedellytys on elävä maa, maapallon pinta. Hedelmällinen, kestävä humus on täynnä elämää, elävänä ja kuolleena sekä kaikkia luonnonkuntia. Viljelijän tehtävä on ensisijaisesti huolehtia maan hyvinvoinnista ja taata pienelijöille ravintoa sekä tukea humuksen muodostumista. Terve maa on täynnä orgaanista ainesta, se on kuohkeaa, siellä on tilaa ilmalle ja vedelle sekä tilaa kasveille ja eläimille. Hajottajat syövät hajoavaa maa-ainesta, mutta samalla luovat ihmeellistä kestävää humusta. Kasvit kasvavat maassa, yhteyttäen auringon valossa ja tuoden happea maailmaamme. Kasvit ovat energiamme lähde ja niiden juuret sekä symbioosit pitävät maanrakennetta kunnossa. Elämän jatkuminen ja puhdas ravinto on riippuvaista maan hyvinvoinnista, mihin liittyy verkko eri luonnonkuntien töitä. Viljelijänä voin yrittää parhaalla mahdollisella tavalla tukea aineiden ja energian kiertoa sekä kasvien kasvua hoitamalla maan elämää.
Tällä viikolla ollaan tehty kevätsiivousta ja tuotu puutarhatavaroita sekä siemeniä pellolle. Tiistaina kylvettiin juhannukseksi kolme penkkiä rucolaa kasvihuoneeseen ja kaksi, viimeistä penkkiä kylvetään ensi viikolla. Näin saadaan porrastettua kasvua ensimmäisiä jakoja varten. Kasvihuoneessakin pidämme maan terveenä ja kylvämme suoraan maahan. Mustosen puutarhalla on myös jatkettu maa-artisokkien nostoa. Ne nostetaan varhaiskeväällä maasta, jolloin muista kotimaisista vihanneksista on pulaa. Osa niistä istutetaan toukokuussa takaisin maahan ja osa menee kylmiöömme odottamaan ekoja jakoja. Keskiviikkona vieraana pellolla kävi professori Sarah J. Halvorson Sophia Albown kanssa, joka teki maisterintutkielmansa osaa CSA:stamme viime kesänä. Mahlankeruu lopetettiin myös tällä viikolla. Nestevirtaus maasta puihin, mikä varmistaa koivun ravinteiden saannin ennen lehtien yhteyttämistuotteita, oli tällä viikolla runsasta. Sitä kerättiin nyt 10 litraa Perholle ja 100 litraa osuuskunnalle. Antti teki suuren työn käydessään pellolla joka aamu ja ilta tyhjentämässä ämpärit sekä viemässä kerätyn koivun mahlan pakkaseen.
Taivaalla roikkuu harmaita pilviä huhtikuun valon tiellä, viljelijän harmiksi. Haluaisin istuttaa varhaisperunat, niin ne voisivat olla juhannusviikolla valmiita. Savimaa ei ole kuitenkaan päässyt kuivumaan kuin vähän tällä viikolla. Viimeviikon auringon vastapainoksi ollaan saatu vesipisaroita. Varhaisperunat odottavat nyt perunakellarissa kuivempaa ja kuohkeampaa kotimaata. Niiden maa odottaa äestettynä valmiina. Kevätäestys tuo maahan ilmaa ja kuohkeutta. Näin maa myös lämpenee nopeammin. Nyt menen kokeilemaan maata, jos kuitenkin saataisiin solist-perunat vielä tänään maahan ja kahden harson alle. Sitä ennen pitää kuitenkin perunanistutuskone kasata ja säätää kuntoon kasvukaudeksi 2016!
Tee ennakkotilaus Pop-up Kalamarkkinoille:

[gravityform id="27" title="true" description="true"]
Tapahtuman facebook-sivujen kautta voi myös tehdä tilaukset tai keskustella aiheesta. Linkki fb-tapahtumaan.
Katse satoon. Me voimme olla iloisia siitä, että oikukkaasta kesästä huolimatta Oman pellon sato on kasvanut. Nyt syyskuussa Oma pelto vierailee taas tapahtumissa sekä juhlii pellon eloa & satoa. Sadonkorjuun aika yhdistää ihmisiä ja monet haluavat maistaa lähellä tuotettuja, tuoreita kesän hedelmiä. Pellon työntekijät pysyvät kiireisinä keräämässä viikon sato-osuuksia. Kuitenkin syyskuussa myös peltolainen pääsee piipahtamaan tapahtumissa vihannesten kera.
Lämpö palasi jälleen hetkeksi. Pelloilla näkyy puimureita ja traktoreita. Monet viljelijät vielä vartovat viljan tuleentumista. Me jännitämme isojen kultaisten tähkiemme suhteen. Vielä on toivoa, että maissit ehtisivät tehdä satoa. Sen sijaan lehtikaali antaa satoa joka tapauksessa kylmästä huolimatta. Tänä vuonna meillä on uutta lehtikaalilajiketta tumman sinivihreää Nero di Toscanaa, joka ei arominsa kehittymiseen tarvitse hallaa. Tämä hieman erinäköinen lehtikaali tunnetaan myös nimillä palmukaali, Venäjän lehtikaali sekä mustakaali. Lehdet ovat kurttuisat, komeat ja ylväät.
Oma pelto vieraili Ravintolakoulu Perhon 80-vuotisjuhlissa viime viikolla. Oman pellon viikon sato-osuus oli näytillä kaupungissa. Maarit Hurmerinta ja Sami esiintyivät Oman pellon pöydän vieressä. Perhon mehiläiset käyskentelivät toisella puolen pöytää. Hunajaa oli maistilla. Omalla pöydällä pyöri Perhon 3-vuotisen jäsenyyden ajalta diakuvia perholaisista ja Omasta pellosta. Oli erittäin mukavaa saada olla Perhon Elojuhlissa mukana juhlistamassa kumppanuusmaataloutta. Omalle pellolle on ollut erittäin tärkeää saada Perho osuuskuntalaiseksi. Perhon oppilaat ja kestävä gastronomia tuovat uuden ulottuvuuden Omalle pellolle. Se myös vilkastuttaa pellon arkea, kun kymmeniä koululaisia tupsahtaa kaupungista pellolle. Oma pelto toimii opetustilana ja virkistyskäytössä. Omalla pellolla näkee, mitä ruoan tuotanto vaatii, mutta myös mistä ruoka tulee ja kuinka se kasvaa.
Omalla pellolla voidaan juhlia Suomen 5. kumppanuusmaatalouden satokautta ensi lauantaina 19.9. Toivottavasti pimenevät, viilenevät illat saavat ihmiset vielä valoisina päivinä liikkeelle Kekrijuhliin nauttimaan yhteisestä pellosta ja hyvistä mauista. Kaikki tervetuloa Omalle pellolle: http://ruokaosuuskunta.fi/2015/kekrijuhlat-kaupunkilaisten-omalla-pellolla/
Oma pelto vieraili myös naapurissa Vantaan steiner-koulun keskiaikamarkkinoilla. Oma pelto kuuluu Jukka Jormolan 7 hehtaarin tilaan. Ruokaosuuskunta viljelee näillä pelloilla 3 hehtaarilla noin 40 erilaista vihannesta. Ruokaosuuskunnan rantauduttua Korsoon kiinnostui viereinen steiner-koulukin yhteisöllisestä viljelystä. He ostivat Jukka Jormolalta n. 1 hehtaarin maata ja palstaviljelevät sekä kasvattavat perunaa. Kaikki me kolme toimijaa: Jukka Jormolan monimuotoisuutta lisäävät luonnonniityt sekä riistapellot n. 3 ha, Herttoniemen ruokaosuuskunnan vihannekset n. 3 ha sekä steiner-koulun palstat n. 1 ha olemme yhtä samaa tilaa ja yhteistyötä. Me olemme yksi tila myös luomutarkkailussa. Tänä vuonna Vallinojan maalaisalueen viljelyinnostuksen huomasi Vantaan steiner-koulun keskiaikamarkkinoilla. Kolme edellistä kesää olemme saaneet rauhassa olla ainoat luomuvihannesmyyjät markkinoilla. Nyt olimme saaneet kilpailijoita vai pitäisikö sanoa yhteistyökumppaneita. Koulun palsta myi tuotteitaan koulun hyväksi ja oli Heinolan tilakin/Muijaniityn osuuskuntakin myymässä sekä kertomassa omasta toiminnastaan. Kilpailua, mutta toisaalta hienoa ympäröivän ympäristön huomioivaa hoitoa. Ensi viikolla 23.9. onkin sitten vuorossa Foodycle-tori, joka taas miettii ratkaisuja kestävään ruokajärjestelmään. Kaupunkilaisten Oma pelto on mukana, mutta myös monia muita kaupungin ja maaseudun kestävän ruoan tuottajia voi tavata Viikissä.