Talkootunnit 2014

Ruokaosuuskunnan jäsenillä on satokaudella 2014 talkoovelvoite (10 tuntia per osuus), jonka avulla pyrimme varmistamaan, että kaikkiin tarvittaviin töihin saataisiin aina riittävästi auttavia käsiä mukaan. Talkoovelvoitteen suorittamiseen on olemassa monta eri tapaa:

• voit auttaa pellolla tai puutarhalla yhteisissä talkoissa peltotöissä tai osallistua siellä rakennustöihin tai koneiden huoltoon;
• voit osallistua sadon jakamiseen noutopisteellä;
• voit toimia myyjänä pop-up-kyläkaupassa tai pop-up-toripäivässä jne.
• tai jos esim. bloggaat ruokaosuuskunnan toiminnasta, otat valokuvia tai markkinoit muuten toimintaamme, niin tämäkin lasketaan talkootyöksi (eli yksi tunti ruokaosuuskunnan hyväksi tapahtuvaa toimintaa=yksi talkootunti).
• jos onnistut hankkimaan uusia jäseniä osuuskuntaan, niin tällä tienaat viisi talkootuntia; kannatusjäsenen hankinnasta yhden talkootunnin.

Vuoden 2014 talkootunnit ilmoitetaan alla olevan linkin takaa löytyvällä lomakkeeella. Ilmoita tällä lomakkeella oman osuutesi TEHDYT talkootunnit. Mikäli tekijöitä (aikuisia) on kerrallaan kaksi tai useampi, kerro tunnit henkilöiden määrällä. Esim. kahden henkilön 2 tunnin talkootyö = 4 tuntia. Lisätietoja voit pyytää kysyä ruokaosuuskunta@gmail.com

ILMOITA TÄSTÄ LINKISTÄ TALKOOTUNTISI

Talkootunnit täyttyvät yllättävän nopeasti, joten enempikin talkoilu on mitä suotavampaa :-).

Jos koet, ettet kykene/ehdi suorittamaan tällä satokaudella omaa talkoovelvoitettasi, voit korvata talkootuntisi maksamalla 100 euroa osuuskunnan tilille (tästä lähetämme ohjeet sähköpostilla myöhemmässä vaiheessa). Jos talkootunteja jää tekemättä, voi jäljellä olevat tunnit kompensoida rahalla 10e/1h.

Kokous pöytäkirja ja tilinpäätös+toimintakertomus2013

PÖYTÄKIRJAHerttoniemen ruokaosuuskunnan varsinainen vuosikokous

Aika: 26.4.2014 klo 14.00 Paikka: Herttoniemen jakelupiste/asukastila, Hiihtomäentie 37, 00800 Helsinki Läsnä: 13 henkilöä

1. Olli Repo avasi kokouksen klo 14.10. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Repo, sihteeriksi Galina Kallio ja pöytäkirjan tarkastajiksi Teija ja Keijo Norvanto.
2. Todettiin, että kokouskutsu on toimitettu sääntöjen mukaisesti kahta viikkoa ennen varsinaista kokousta. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
3. Käytiin läpi toimintakertomus, joka on toimitettu kaikille jäsenille kokouskutsun liitteenä. Puheenjohtaja esitteli edellisen tilikauden tilinpäätöksen ja luki tilintarkastajan lausunnon, jossa osuuskunnan tilikauden toiminta todetaan hyväksi. Todettiin, että tilikausi oli viime vuonna ensimmäistä kertaa kalenterivuosi, eikä se siten ole täysin vertailukelpoinen edellisiin tilikausiin. Liitteet katsottavaksi:  toimintakertomus 2013 ja tilinpäätös_2013_kokous
4. Vahvistettiin tilinpäätös.
5. Päätettiin vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille.
6. Päätettiin siirtää tilikauden ylijäämä osuuskunnan tilille.
7. Päätettiin, että hallitustyöstä ei makseta edelleenkään palkkiota. Päätettiin maksaa tilintarkastajan palkkiot tulevien laskujen mukaisesti.
8. Uudessa hallituksessa jatkavat Hilkka Helsti, Meeri Taimisto, Panu Karhu, Joonas Pekkanen, Marja-Liisa Lampinen, ja Olli Repo. Pyynnöstä päätettiin vapauttaa Sini Forssell, Pia Korhonen, Tuomo Sirkka ja Timo Räikkönen hallitusvastuusta. Uusiksi jäseniksi valittiin Virpi Ahola, Kai Karlsson ja Galina Kallio. Tilintarkastajana jatkaa Risto Ekholm, KHT, Audit Polar Oy.
9. Ei virallisia aloitteita käsiteltävänä. Eräältä osuuskuntalaiselta oli tullut sähköpostikysely mahdollisuudesta ostaa puolikas sato-osuus. Päätettiin käsitellä asia ‘muut asiat –osiossa’ jäsentilanteen yhteydessä.
10. Sato-osuuden puolittaminen: Osuuskuntaan haluava oli lähettänyt sähköpostia, jossa hän pyysi mahdollisuutta puolikkaan sato-osuuden ostoon. Hän ehdotti, että tämän voisi toteuttaa esimerkiksi niin, että hän hakisi kokonaisen sato-osuuden joka toinen viikko. Keskusteltiin, että jos puolikkaat sato.osuudet sallitaan, niin moni saattaa tulevina vuosina haluta puolittaa sato-osuutensa. Tällöin osuuskuntalaisia tarvittaisiin huomattavasti enemmän, jotta pysyttäisiin toivotussa budjetissa. Päätettiin, että puolikkaita osuuksia ei tänä vuonna myydä. Kokonaisen sato-osuuden voi edelleen puolittaa kahden talouden kesken omatoimisesti.

Lisäksi: “3.2.2014 Osuuskunnan kokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2014 ennakkobudjetti http://ruokaosuuskunta.fi/2014/kokous2014/. Budjetissa ja suunnitelmissa pysyminen vaatii 200 sato-osuuden myymistä vuonna 2014. Nyt emme ole pääseet tavoitteeseen. Koossa on tällä hetkellä150 sato-osuutta. Hallitus on päättänyt olla palkkaamatta toiminnanjohtajaa ennenkuin tavoite on toteutunut. Hallitus esittää, että jatketaan ja pysytään suunnitelmassa, mutta toiminnajohtajan palkkausta aletaan edistää vasta kun sato-osuuksia on maksettu 170 kpl.”

Käytiin moninaista keskustelua hallituksen esityksestä: “toiminnajohtajan palkkausta aletaan edistää vasta kun sato-osuuksia on maksettu 170 kpl”. Keskusteltiin budjetista. Mietittiin budjetin riippuvuutta toiminnanjohtajan palkkaamisesta ja pohdittiin voitaisiinko toiminnanjohtaja palkata osaksi kautta. Käytiin vilkasta keskustelua Olli Revon suuresta työmäärästä ja siitä, että toiminta täytyisi saada kestävälle tasolle vapaaehtoistyön suhteen. Päätettiin pysyä hallituksen esityksessä ja alkaa edistää toiminnanjohtajan palkkausta vasta kun 170 jäsentä on maksanut sato-osuuden.

11. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.10.

Ruokapiirin kyselyn tulokset

Herttoniemen ruokapiirin jäsenkyselyn tulokset. 104 jäsentä vastasi kyselyyn. Kysely tehtiin huhtikuussa 2014.

Ruokapiiri kysely 2014_rok from Olli Repo

Sato-osuus vuonna 2013

Kirsikankukkia, kylvöpenkkejä, äes & kaivinkone

Toukokuu on alkanut. Koivut ovat hiirenkorvilla, osa vielä punertavina kukkivat. Kaupungissa ruoho vihertää ja kirsikkapuiden kukat avautuvat lämmölle. Pellolla maa on kalkittu ja lannoitettu hevosenlannalla. Äestyksiä on aloitettu ja osa penkeistäkin on jo tehty. Mustajuuren erikoinen tikun muotoinen siemen kylvettiin pellolle ensimmäisenä vapun aattona. Sipuleille on penkit tehty ja niitä on huolella haravoitu eli savikokkareet sivuun. Siemenelle on tehty sopiva, lämmin, kostea, kuohkea penkki. Kaupungissa sataa rakeita ja pellolla ollaan iloisia, kun sade kastelee harvinaisen kuivaa toukomaata. Vesi helpottaa myös siitepölyistä katupölyilmaa. Omalla pellolla vettä saadaan kohta monesta paikasta.

Nyt on siis aika tehdä siemenen koti, mistä se voi versota. Hyvän kodin resepti on: oikeassa suhteessa ilmaa, maata, vettä ja lämpöä. Äestämisellä saadaan ilmaa maahan, jotta maa lämpeää. Seuraavaksi on huolehdittava sopivasta kosteudesta ja rakenteesta. Onneksi meillä on lieroja maassa ja hyvä mururakenne. Ravinteet on luomussa hoidettava kuntoon jo etukäteen. Lopuksi penkki on tasoitettava ja pinta tiivistettävä, jotta kosteus ei pääse haihtumaan maasta pintaan, vaan pysyy pinnan alla.

Ensimmäiset talkootkin on pidetty. Pellolla on tehty kontille paikkaa eli traktori ja pellon työntekijät saavat katon pään päälle. Janne Snellman on myös kaivanut pellon alle putket kasteluvettä, juomavettä ja sähkön vetoa varten. Karlsson siirsi kontin pellolle vappuna.

Perho kävi talkoilemassa vapun kynnyksellä Mustosessa ja poisti syksyn kevään tieltä. Monet kädet poistivat vanhan yrttikasvuston ja harasi vielä rivivälit päälle. Kyllä perholaisilla oli erilainen koulupäivä, työn jäljen näki heti ja ruokaosuuskunnan toiminta avautui. Myös uusia yrttejä taidetttiin oppia tunnistamaan. Lipstikka ja ruohosipuli olivat jo hyvässä kasvussa. Toukokuussa asiat etenevät kasvun voimalla, valon lisääntyessä nopeaa vauhtia. Täältä tullaan kasvukausi!

Kasvukauden 2014 alku & uusi viljelijä esittäytyvät

 

Huhtikuussa työt on aloitettu Omalla pellolla. Huhtikuu on ollut poikkeuksellisen lämmin vähä lumisen talven jälkeen. Savinen peltomaamme on kuivunut kivasti ja pellollekin on jo päästy uudet perunat, timot istuttamaan. Nyt ne ovat murron lohkolla kahden harson alla. Yöt ovat Korson pellolla vielä kylmiä ja tänään kello 8 aikaan aamulla oli vain 2 celsius-astetta lämmintä ja maa jäässä. Mustosessa on saatu paljon aikaan. Kasvihuoneen penkit on käännetty, lannoitettu ja kylvetty. Yrttimaata on alettu siistimään ja maa-artisokkaa on nostettu. Pellolta on maa-analyysit ja vesianalyysi otettu.

Kauniit valoiset päivät lämmittävät peltoa ja lupaavat hyvää uudelle kasvukaudelle. Kuitenkin savimaa ei saisi kuivua liikaa ja kosteus pitäisi pitää pellossa. Pieniä aurinkoja leskenlehtiä näkyy siellä täällä ja monet puut kukkivat pellon reunalla, pajut kauniin keltaisin kukin. Alla Sandron, uuden personal farmerin esittely:

Olen Sandro Wüthrich ja tulin tänä keväänä uudeksi viljelypuutarhuriksi Ruokaosuuskuntaan. Tein aiemminkin jo töitä luomuvihannes- ja yrttiviljelyksien parissa muun muassa Majvikin Biodynaamisella maatilalla ja Wallisin vuoristolla Bergland Produkte nimisellä yrityksellä. Minulla on Suomen sekä Sveitsin kansallisuus. Toiset ammatilliset taustat ovat taimistoalalla, jolla myös opiskelin ja sain useita vuosia työkokemusta. Minulla on  myös puistonhoito kokemusta Helsingin Kaupungilla. Päätin taas aloittaa vihannesviljelyn, kun sain siitä mahdollisuudesta tietoa. Tässä minua innoittaa niiden monenlaiset koostumukset, muodot ja maut. Tykkään joskus ruoanlaitossa kokeilla uusia ateriavariaatioita ja olen jo kauan kiinnittänyt huomiota ostamieni elintarvikkeiden alkuperään ja viljelytapaan. Minusta olisi hyvä, jos kaupoissa ja toreilla olisi nykyistä laajempi valikoima tuttujen vihannesten erilaisia lajikkeita kuten esimerkiksi erinäköisiä porkkanoita. Ehkä pystyn tällä työlläni kehitellä jotain siihen suuntaan. Nyt huhtikuussa nostettiin maa-artisokat ylös ja kasvihuoneeseen kylvettiin pinaattia ja villirucola-salaattia. Myös varhaisperunat saimme istutettua.

High-tech farm

Kun perustimme Ruokaosuuskunnan vuonna 2011 niin heti oli tarkoitus tehdä projektista kestävä; liiketaloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti. Nyt on pakko pikkusen hehkuttaa. Ne asiat mitä suunnittelimme alkaa toteutua. Ei siinä mittakaavassa kun oli tarkoitus, mutta näillä resursseilla tämäkin on saavutus. Kuljetukset ympäristöystävällisiksi Olemme juttelemassa kuljetusauton muuttamista kulkemaan biokaasulla. Tämä vähentäisi hiilidioksipäästöjämme kuljetuksien osalta. Tässä projektissa ruokaosuuskuntaa on auttamassa Gasum Oy. Neuvottelemme vielä kuinka paljon konversio tulisi maksamaan.

Sesonkienergiaa Pellolle on tulossa aurinkopaneeli, joka tuottaa meille sähköä esim. kastelupumpulle. Testaamme aluksi pellolla kuinka homma toimii, ja sitten teemme Kaupunkilaisten omaan puutarhaan vähän isomman kuvion. Tilaamme paneelit ja tarvittavat osat Saksasta kimppatilauksen yhteydessä.  Jos kiinnostuit aurinkoenergiasta niin kannattaa tutustua http://aurinkovirta.fi/.

Monikaan asia ei onnistu heti, mutta kun niistä vaan jaksaa höpöttää niin ne voikin onnistua. Kummastakin jutusta saamme hyvää dataa ruokaosuuskuntalaisten käyttöön. Mikä hyöty biokaasusta ja aurinkoenergiasta on taloudellisesti? JA mitä hyötyä ympäristön näkökulmasta? Näistä kummastakin kerrotaan heti lisää kun asiat etenevät.

Rahoitamme kummatkin parannukset yhteistyöverkostomme kautta. Jos haluat tehdä uusia juttuja yhdessä Ruokaosuuskunnan kanssa niin ota ihmeessä yhteyttä.

Otamme 30 uutta jäsentä!

Ruokaosuuskuntaan on nyt mahdollista liittyä. Ruokaosuuskunnan toimintaan pääsee nyt 30 uutta jäsentä eli omistajaa mukaan. Varmista biodynaamisesti viljelty sato-osuutesi vuodelle 2014 liittymällä Ruokaosuuskuntaan. Ruokaosuuskunta viljelee Kaupunkilaisten omaa peltoa ja pyörittää Herttoniemen ruokapiiriä.

Tule mukaan ruokaosuuskuntaan tai tue toimintaamme kannatusjäsenenä.

Siirry verkkokauppaan tästä.

Liity Ruokaosuuskuntaan!

Liity tästä linkistä jäseneksi.  

Kaupunkilaisten oma pelto on osa laajaa kansainvälistä liikettä

Kirjoittanut: Sini Forssell

Osallistuin kuun vaihteessa Kaupunkilaisten oman pellon edustajana Urgenci-verkoston järjestämään Euroopan kumppanuusmaataloustapaamiseen Villarceaux’ssa Ranskassa. Kolmipäiväisessä tapaamisessa oli mukana noin 90 ihmistä 19 eri maasta, edustaen erilaisia Community Supported Agriculture (CSA) – malleja ja muita vaihtoehtoisia ruoan tuottajien ja kuluttajien välisiä verkostoja.

Ohjelmassa oli tutustumista ja verkostoitumista, esityksiä, keskusteluja ja projektien suunnittelua. Ensimmäisena päivänä tutustuimme toisiimme ja eri eurooppalaisiin CSA-hankkeisiin posterisessiossa, jossa osallistujat esittelivät omia hankkeitaan ja paikallisia verkostojaan. Kaupunkilaisten oman pellon edustama yhteisöviljelymalli on yksi ilmentymä CSA:sta, kun taas joissain maissa yleisempi malli on paikallisen yhdistyksen koordinoima yhden tai useamman tuottajan ’tuotekori’, johon kuluttajat sitoutuvat etukäteismaksuin.

Toisen päivän ohjelmassa oli osallistujien itse järjestämiä keskustelutyöpajoja. Pidin itse työpajan yhteisöllisyyden ja yhteisen omistajuuden tunteen rakentamisesta CSA-hankkeissa. Viimeisenä päivänä aloitettiin keskusteluista inspiroituneina konkreettisia projekteja liittyen muun muassa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kuluttajakasvatukseen sekä CSA-hankkeiden väliseen tiedon ja kokemuksien jakamiseen ja koulutukseen. Lisäksi kokouksessa aloitettiin yhteisen eurooppalaisen kumppanuusmaatalousjulistuksen kirjoittaminen, tavoitteena tunnistaa keskeiset yhteiset arvot ja periaatteet.

Kokous osoitti, että ympäri Eurooppaa on huikeita ihmisiä jotka aikaa ja vaivaa säästämättä työskentelevät reilun, yhteisöllisen ja ekologisen ruoantuotannon puolesta. Euroopan kumppanuusmaataloushankkeissa on mukana arviolta 400 000 kuluttajaa ja 5000 tuottajaa. Kokouksessa tuli hyvin selväksi, että CSA ei ole mikä tahansa lähiruoan markkinointikanava. CSA:ssa keskiössä on nimenomaan yhteisöllisyys, osallistuminen ja keskinäinen tuki, olipa se sitten kuluttajien tuki tuottajille, tuottajien keskinäinen apu tai kuluttajien tuki toisille kuluttajille. Yksi paljon pohdittu aihe oli vähävaraisempien kuluttajien huomioiminen CSA-hankkeissa. Joissain verkostoissa on esimerkiksi käytössä solidaarisuusrahasto, jonka avulla tarjotaan tietty määrä edullisempia sato-osuuksia. Eri maiden osallistujat myös painottivat eri asioita. Joissakin maissa korostetaan tavoitteena nimenomaan pienviljelyn säilymistä, kun meillä Suomessa painotus on usein ollut kuluttajalähtöisemmissä teemoissa, kuten ruoan alkuperän tuntemisessa ja puhtaassa ruoassa. Koen näiden erojen olevan samalla osoitus siitä, miten monenlaisiin haasteisiin kumppanuusmaatalous voi tarjota ratkaisuja.

Matkan kustannuksissa meitä tukivat Maa- ja metsätalousministeriö sekä tapahtuman järjestäjä Urgenci – The International Network of Community Supported Agriculture. Kiitos!