Food hub Herttoniemeen?

Ruokaosuuskunta on pyörittänyt ruokapiiriä Herttoniemessä asukastilassa. Tämä on ollut mahdollista Hertsikan pumpun avustuksella. Hertsikan pumppu on pyörittänyt asukastilatoimintaa samassa tilassa kun Ruokaosuuskunta. Yhteistyö on mahdollistanut toiminnan. Kumpikaan ei pystyisi yksin hallitsemaan ja vuokraamaan 190m2 liiketilaa keskellä Hertoniemeä. Tila on mahdollistanut Toripäivien synnyn Erätorille. Asukastilassa on ollut isoja ja pieniä tapahtumia. Nyt on taas muutosta ilmassa. Hertsikan pumppu on lähdössä kirjaston ja nuorisotalon yhteyteen syntyvään ”Herttoniemitaloon”. Ruokaosuuskunta on käynyt myös keskusteluja ruokapiirin ja sadonjakelupisteen siirtämisestä kirjaston yhteyteen.

Mitä tehdään? Muutetaanko kirjastoon vai pysytäänkö omassa tilassa? Jos pysymme niin tarvitsemme yhteistyökumppaneita yms. jakamaan vuokraa. Meillä on vuokrasopimus voimassa vuoden loppuun 2014. Vuokra on 2150 €, joka sisältää vesimaksun. Jaamme vuokran Pumpun kanssa. Lisäksi tilassa vuokrataan työpisteitä ja säilytystilaa, joista Ruokaosuuskunta saa noin 200-300 euroa per kuukausi vuokratuloja. Tässä lyhyesti tämän hetkinen tilanne.

Mikä toiminta voisi olla ruokapiirin kanssa samassa tilassa? Voisiko asukastilasta tulla Food hub (ruokakeskus), joka yhdistäisi kuluttajat, ruuantuottajat, ravintolat ja maatilat? Yhteinen paikka, johon viljelijät voisivat tuoda tuotteitaan myyntiin. Tila, joka aina välillä muuttuisi yhteiseksi keittiöksi tai ravintolaksi. Food hub valloittaisi lähiparkkipaikan ja toisi tuottajat & viljelijät myymään paikallisia tuotteita paikallisille ihmisille. Sitä olemmekin kokeilleet ruokapiirin yhteydessä Toripäivinä. Tälläiselle torille ainakin on ollut kysyntää. Tilan vieressä on ala- ja yläaste. Voisiko olla terveellinen eväs tai koulun jälkeen terveellisempi välipalapaikka. Tilan vieressä on myös palvelukeskus. Voisiko järjestää yhteistä tekemistä, kokkikursseja, perinne- ja etnisiäruokakokeiluja? Food hub toimisi vain jos se olisi paikallinen ja monikäyttöinen. Lähiasukkaat saisivat parhaat raaka-aineet suoraan tuottajilta. Voisiko tuottajat olla yhdessä paikallisten kuluttajien kanssa? Ruokalogistiikkakeskus kuluttajien ja tuottajien välillä.

Miten tämä olisi mahdollista? Uskomme, että on tahoja, jotka olisivat kiinnostuneita tästä. Meillä on jo yhteisö koossa. Esimerkiksi Herttoniemen ruokapiirissä on 450 jäsentä. Ruokaosuuskunnan sadon hakee noin 70-90 kotitaloutta Herttoniemen jakelupisteestä viikottain satokauden aikana. Nyt siis etsimme yhteistyökumppaita tilan vuokraa ja kuluja jakamaan. Jakakaa tätä tietoa niin joku voi löytää ja nähdä tässä sen etsimänsä mahdollisuuden. Rakennetaan yhdessä sosiaalisesti oikeudenmukainen ja taloudellisesti kestävä Food hub!

Ottakaa yhteyttä pikaisesti. Viimeistään maaliskuun lopussa, koska huhtikuun lopussa pitää ilmoittaa omistajalle jatkammeko vuokrausta loppuvuodeksi vai lähdemmekö pois?

Laita emailiä olirepo@gmail.com tai ruokaosuuskunta@gmail.com tai soita 050-5715032 / olli

Lopuksi pari linkkiä mitä maailmalla on tehty. Inspiroitukaa ja tehdään tämä mahdolliseksi.

Food Hub http://wayneroberts.ca/archives/988

Yhteisön omistama ruokakauppa https://www.bozo.coop/

Peoples supermarket http://www.thepeoplessupermarket.org/about-us/

Ruokapiirin SPECIAL aukioloajat!

Liity Ruokapiiriin tästä. Ja tutustu toimintaan tästä.

Valkoinen totuus - ruokapiiri maidon haku reissulla

Ruokapiirin yhteydessä törmää aika usein mielenkiintoisiin juttuihin. Viimeksi selvitin kuinka saisimme maitoa ruokapiirin jäsenille. Suomessa sen pitäisi olla helppoa. Meillähän on vain 2 isoa meijeriä eli Valio ja Arla Ingman. Soitto Valion myyntiosastolle klo 16:15. Puhelu yhdistetään vaihteeseen, jossa kerrotaan myynnin sulkeutuvan klo 16. Se on ymmärrettävää. Seuraavana päivänä soitto uudestaan. Myynti yhdistää luotonvalvonta osastolle. Selviää, että asiakkaaksi haluavan pitää ensin maksaa Valiolle sisään vakuus, joka on minimissään 500 euroa. Vakuuden summaa nostetaan, jos ostoja tulee enemmän. Vakuuden pitäisi olla 3 viikon ostojen summa. Vakuus palautetaan kun asiakas suhde päättyy. Voisi kuvitella, että Valiolla on aika mukavan kokoinen pääoma tilillään?

No, hieman hankala alku näin pienelle toimilla kuin Herttoniemen ruokapiiri. Sitten soitto Arla Ingmaniin, jossa myynti ihmettelee voiko ruokapiiri olla asiakas. Selvitän, että ruokapiiri toimii Herttoniemen ruokaosuuskunnan alla ja on yritys, jolla on ytunnus ja olemme alv-rekisterissä yms. Ottavat yhteystiedot ylös ja lupaavat välittää ne edustajalleen, joka ottaa yhteyttä. Edustajan kanssa sitten sovitaisiin käytännönasiat ja sitten voisin soittaa uudelleen myyntiosastolle.

Eipä ole otettu vielä yhteyttä, mutta ruokapiirin jäsenille tarvitsisi hoitaa maitoa jostakin.

Soitto Porvooseen Uljaan Tilamaitoon. Pientuottajan vastaus: Tälle päivälle ei onnistu, mutta ensi viikon alkuun tiistaille onnistuisi. Maanantaina lypsetty maito pakataan samana päivänä ja tiistaina kuljetetaan Herttoniemeen. Asia hoidettu. Saamme maidon suoraan tilalta ilman välikäsiä. Tiedämme mistä maitomme tulee ja tuemme paikallista pientä toimijaa.

Miksi edes rupesin soittelemaan isommille? Jos saisimme samalla muitakin tuotteita. Ehkä vaan pitää käyttää se energia uusien tuottajien etsimiseen mielummin kun yhdeltä luukulta hankalasti kaikki kerralla. Ainakin näiden pientuottajien kanssa toimiminen osoittautuu joskus helpommaksi, nopeammaksi ja mukavammaksi. No, 4 vuoden kokemuksella voin sanoa, että ei tää aina ihan putkee mene, mutta sellainenhan kuuluu elämään.

Nyt jokaisella on mahdollisuus tulla tutustumaan ruokapiiriin Herttoniemessä ja juoda esim. Uljaan Tilamaidon raakamaitoa. Avasimme ovemme kuukaudeksi hieman useammaksi illaksi, koska paikallinen Alepa Erätorilta meni remonttiin. Yritämme palvella ja pitää lähiasukkaat kylläisinä. Olemme auki joka arki päivä noin klo 14-18 (paitsi torstaina suljettu) ja la klo 10-13. Ruokapiiri pyörii Herttoniemen ruokaosuuskunnan alla. Ruokaosuuskunnan omistaa 170 kotitaloutta pääkaupunkiseudulta. Ruokapiirin tuotoilla maksetaan liiketilan vuokra, ruokapiirin pyörittäjän palkka ja jos jotain jää yli niin ne menevät Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon kehittämiseen. Teemme myös lähialuetta viityisämmäksi paikaksi asua esim. pienillä tempauksiilla, kuten tämä Guerilla Garden Hiihtomäentiellä. Katso video tästä.

Liity ruokapiiriin tai tule Ruokaosuuskunnan jäseniksi ja omistajaksi. Tai liity kannatusjäseneksemme. Yhdessä kaikki on mahdollista.

Second European CSA Meeting

Second European CSA Meeting järjestetään Ranskassa 28.2.-2.3.2014

Yllä oleva juliste esittelee Suomen ensimmäisen kumppanuusmaatlous mallin eli Kaupunkilaisten oman pellon eurooppalaisille kumppaneille. Ruokaosuuskuntaa edustaa paikan päällä Sini Forssell.

Nyt alkaa kansainvälistyminen. Ja visio ystäväpellosta esim. Ranskassa alkaa taas elämään.

Oman viljelijän ajatuksia

Koen tärkeäksi avata tässä tulevan kasvukauden suunnitteluvaiheessa toimintamme ydintä. Olin hyvin kiitollinen kysymyksestä, mikä nousi viime maanantain kokouksesssa yhdeltä osuuskuntalaiselta: Ymmärsinkö oikein, että minun täytyisi maksaa enemmän ja saan mahdollisesti vähemmän satoa? Tämä kysymys osui naulankantaan. Sadon määräähän ei voi kukaan taata mm. ilmaston muuttuessa. Toiminnassamme näen tärkeänä juuri uuden vaihtoehtoisen ruokaketjun AFN:n(Alternative Food Networks). Tietyllä tavalla kumppanuusmaataloudessa ei ole kysymys vain kuluttajan hyödyistä, mitä minä saan? Vaan kyse on laajemmasta perspektiivistä, yrityksestä luoda sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää järjestelmää ja mallia. Meidän Herttoniemen ruokaosuuskunta on yksi vaihtoehto luoda yksinkertaisempaa, lyhyttä ruokaketjua, joka on paikallinen. Ruoan kuluttajasta tulee ruokakansalainen, joka tietää ja vaikuttaa siihen, missä ruoka kasvaa ja miten. Ruoka on paikallista sesonkiruokaa. Vihannekset eivät kulje ympäri maapalloa ja kuluta suurta määrää fossiilista polttoainetta. Niiden viljelemiseen ei käytetä ylikansallisten yhtiöiden ulkoisia panoksia. Osuuskuntalainen tietää minne oma raha menee ja mitä se tukee. CSA:n on tarkoitus olla läpinäkyää toimintaa, joka tukee paikallista taloutta eikä riistä kolmansia maita.

Supermarketissa ruoasta näemme pääasiassa sen hinnan. Hintalappu on monille suurin peruste tehdä ostopäätös. Viimeisten vuosikymmenten aikana ruokakulttuuri on muuttunut monella tapaa. Ennen ruoka tuli lähiympäristöstä ekosysteemipalveluita hyödyntäen. Nyt syömme globaalia ruokaa, joka voi tulla monesta maailman eri osasta. Tähän kehitykseen on liittynyt mm. talouskasvu, joka on mahdollistanut ruoan kansainvälistymisen. Kuitenkin n. puolet maapallon väestöstä työskentelee maatalouden parissa, mutta se on vain n. 4 % koko maailman bruttokansantuotteesta. Maaseuduilla ei ole tapahtunut samanlaista talouskasvua, jos katsotaan koko maailmaa. Maatalouselinkeino ei ole kasvanut muiden elinkeinojen tahtiin. Maailmassa on suuri määrä köyhiä, heistä suurin osa asuu maaseudulla ja kehitysmaissa. Heistä osa viljelee rehua kehittyneiden maiden karjalle, jotta lihakarjamme saisi ruokaa. Heidän omat sademetsänsä ja hiilivarastonsa vähenevät niinkuin myös ruoan tuotanto.

En väitä, että Herttoniemen ruokaosuuskunnan malli olisi valmis. Olemme lähteneet aika tyhjästä ja paljon kehitystä ollaan saatu aikaan. Joka vuosi rakennetaan budjetti ja malli kohti kestävämpää kehitystä uudelleen. Tämä vaatii paljon työtä ja myös siitä työstä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä pitää maksaa. Ruoan oikeaa hintaa on vaikea määrittää, se koostuu niin monesta tekijästä ja ruoan tulee olla kaikille peruselinehto. EU:n maatalouspolitiikan ajalla monen viljelijän silmissä ruoan hinta on vääristynyt. Kun liityimme EU:hun, yhden yön aikana monen viljelijän tulo tipahti puoleen. Suomi on aina ollut pientilavaltainen maa, monet pientilat joutuivat lopettamaan tukien astuttua voimaan. Pientilojen vähentyessä ja maatalouden intensiivisyyden kasvaessa myös biodiversiteetti väheni ja maatalouden ulkoiset negatiiviset ympäristövaikutukset lisääntyivät. Näillä on myös oma hintansa, mainitakseni muutamia: ilmastonmuutos, maaperän hedelmällisyyden väheneminen ja lajien kuoleminen sukupuuttoon.

EU:n maatalouspolitiikka ei ole valmis. Ruoan jakautuminen tasaisesti ei tapahdu vielä. Olin Helsingin yliopistolla kuuntelemassa korkean tason neuvonantajan luentoa. Hän totesi "business as usual ei ole mahdollista", "koko ruokajärjestelmän muutos on pakollinen ja se tulee lähtemään kansalaisista ei päättäjistä". Vaihtoehtoisia ruokakanavia voidaan luoda, yrittää yhdessä tehdä maanviljelystä ja ruoan kaupasta kestävää sekä reilua. Voimme lähentää maaseutua ja kaupunkia sekä viljelijän ja kuluttajan suhdetta.

Vuoden 2014 satomaksun määrä hyväksyttiin viime maanantain kokouksessa. Muun muassa energian ja polttoaineen hinta, mikä vaikuttaa suoraan ruokaan kallistuu koko ajan. Satomaksu on laskettu niin, että ruokaosuuskunnalla olisi varaa myös palkata työntekijä hoitamaan hallintoa kuten laskujen maksuja ja muita liikkuvia osia, joita ruokaosuuskunnassamme on tätä nykyä aika iso määrä. Ilman näiden hoitamista toiminta ei ole kestävää. Tuoreiden luonnonmukaisten vihannesten kasvatus n. 200 hlölle, kuljetus ja kestävän mallin perustaminen maksaa osakkaalle tänä vuonna 450 €.

Kohti kestävämpää kehitystä ja tulevaisuutta toivoen Heidi

Ruokaosuuskunnan kokouspöytäkirja

Aika: 3.2.2014 kello 18:00Paikka: Herttoniemen jakelupiste, Hiihtomäentie 37, Helsinki

1. Kokouksen avaus 18:03 Olli Repo avasi kokouksen.

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin, että kokouskutsut oli lähetettu kaksi viikkoa etukäteen sähköpostitse ja että kokous on laillinen ja päätösvaltainen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Repo ja sihteeriksi Joonas Pekkanen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Meeri Taimisto, ja Tuomo Sirkka

3. Viljelykauden 2013 yhteenveto, lyhyt katsaus Todettiin, että tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2013 käsitellään sääntömääräisessä kokouksessa keväällä 2014. Olli Repo esitteli vuoden 2013 tapahtumia (liite 1).

4. Vuoden 2013 palautekyselyn tulokset Palautekyselyyn vastasi 107 osuuskuntalaista. Olli Repo esitteli palautekyselyn tuloksia (liite 2). Keskusteltiin osakkaiden palautteesta.

5. Viljelyajatukset vuodelle 2014 Heidi Hovi esitteli suunnitelmia viljelytiimin ja viljelysuunnitelman osalta (liite 3). Päätetiin käydä jäsenten ehdotuksia tarkemmin läpi erillisessä kehityspäivässä.

6. Toimintasuunnitelmat vuodelle 2014 Olli Repo esitteli alkuperäistä toimintamallia ja nykyistä prosessia. Olli esitteli tarpeen nostaa satomaksua ja perusteli tarvetta toiminnanjohtajalle. Keskusteltiin talkoovelvoitteen suuruudesta ja mietittiin pitäisiko sen olla suurempi kuin 10 tuntia. Olli esitteli työntekijätilanteen. (liite 4)

7. Osuuskunnan vuoden 2014 ennakkobudjetin esittely ja hyväksyminen Sini Forssell esitteli hallituksen budjettiehdotuksen vuodelle 2014 (liite 5). Keskusteltiin toiminnanjohtajan tarpeesta ja sato-osuuden hinnan noususta. Hyväksyttiin hallituksen esitys yksimielisesti.

8. Satomaksut vuodelle 2014 Päätettiin, että vuoden 2014 satomaksu on 450 euroa. Päätettiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että satomaksun voi maksaa yhdessä, kahdessa tai viidessä erässä.

9. Muut asiat Pyydettiin ratkaisua siihen miten ei-toivomiaan tuotteita voisi vaihtaa muihin. Todettiin, että asiaa voisi työstää kehityspäivässä.

10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 20:40.

Olli Repo, puheenjohtaja Joonas Pekkanen, sihteeri Meeri Taimisto, ptk tarkastaja Tuomo Sirkka, ptk tarkastaja

Läsnäolijat: Läsnä oli 23 osuuskunnan jäsentä. Olli Repo, Heidi Hovi, Sini Forssell, Marja-Liisa Lampinen, Risto Törrö, Panu Karhu, Pauline Ranta, HP Savolainen, Päivi Halonen, Toni Ruuska, Jenni Loikkanen, Katja Loikkanen, Lea Tuuli, Tero Hukkataival, Joonas Pekkanen, Tuomo Sirkka, Galina Kallio, Karlsson Kai K., Hilkka Helsti, Meeri Taimisto, Mariaana Nelimarkka, Janne Kilpinen, Timo Räikkönen

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle?

Mitä jos homma skaalataan?

Mitä muualla tapahtuu?Ranskassa aloitti ensimmäinen csa-tila vuonna 2001. (csa=community supported agriculture tunnetaan Ranskassa amap-mallina) Vuonna 2013 on noin 1600 tilaa. Ja ihmisiä mukana noin 200.000 eli 125 per tila. Lähde: http://www.luomuliitto.fi/kumppanuusmaatalouden-asiantuntijoita-suomessa-15-17-1/#more-2679

Mitä Suomessa tapahtunut? 2011 1 kpl (ensimmäinen: Herttoniemen ruokaosuuskunta & Kaupunkilaisten oma pelto) 2012 3 kpl 2013 10 kpl -> tämänhetkinen tilanne 2014 30 kpl 2015 100 kpl 2016 300 kpl 2017 1000 kpl -> Ohitettaisiin Ranska kesäkuussa 2017 2018 3000 kpl 2019 10000 kpl 2020 30000 kpl

no tuskin tulee olemaan noin jyrkkä nousu, mutta samaan kuin Ranskassa on mahdollisuus. Mitä se sitten tarkoittaa? Spekuloidaan hiukan. Mitä jos kumppanuusmaatalous syntyisi Suomessa Kaupunkilaisten oma pelto -konseptin mukaan?

Pellot ? Onko viljelytilaa?

Mistä viljelypalstat? Pääkaupunkiseudulla on 7000 hehtaaria peltopinta-alaa. Vantaan, Espoon ja Helsingin alueella (lähde: http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/paakaupunkiseudulla_viela_7_000_hehtaaria_peltoa/)

Jos 7000 hehtaarista esim. puolet otettaisiin kumppanuusmaatalouden käyttöön. Se tarkoittaisi 3500 hehtaaria luonnonmukaiseen viljelyyn. 3500 hehtaarista noin puolet viljelyksessä (viljelykierto yms.) = 1750 hehtaaria

Jäseniin suhteutettuna, mitä tälle pelto-alalle mahtuisi? 1 hehtaariin mahtuu 100 jäsentä (1 aari viljelypeltoa per osuus, 1 hehtaari on 100 aaria) 1750 hehtaaria x 100 osuutta = 175.000 sato-osuutta

Siitä seuraisi, että 175.000 kotitaloutta pääkaupunkiseudulla saisi osan ruuastaan omalta pellolta. Pääkaupunkiseutu alueen väkiluku oli 1 081 747 (31. toukokuuta 2013) Kotitalouksien koko noin 2,96 henkilöä eli 518.000 ihmistä olisi mukana. (lähde: http://ruokaosuuskunta.fi/2013/palautekyselyn-tulokset-vuosi-2013/)

Eli 50% pääkaupunkiseudun ihmisistä olisi mukana ja saisi osan ruuastaan csa-pelloilta. Ja se tarkoittaisi 10% koko Suomen väestöstä olisi kumppanuusmataloudessa mukana.

Työllisyys näkökulma 1 hehtaari = 100 osuuskuntalaista mahdollistaa 1 viljelijän palkkauksen. Eli voisimme työllistää pääkaupunkiseudulla noin 1750 viljelijää. Pelkästään pelloille. Ja mitä sitten logistiikkaan ja jatkojalostukseen yms. alihankintoihin…

Rahassa 3500 hehtaarin vuokra on noin 1,75 miljoonaa euroa vuosittain, jos yksi hetaari maksaa 500 € per vuosi vuokraa

= 1,75 milj. euroa vuokratuloja per vuosi pääkaupunkiseudulle. Mitä pellot tuottavat tällähetkellä?

Ja jos yhden sato-osuuden hinta olisi esim. 400 €/vuosi (sis. alv 14%), eli jokainen maksaisi 33 €/kk satomaksua, jolla saisi luonnonmukaisesti kasvatettuja juureksia ja vihanneksia.

175.000 sato-osuutta x 400 € = 70 miljoonaa euroa Tämä toisi: verotuloja 14 alv% = 9,8 miljoonaa euroa Osa sato-osuuksista rahoitettaisiin (noin 10%) sosiaalisin perustein. 17.500 sato-osuutta maksaisi yhteiskunnalle 7 miljoonaa, jonka voisi rahoittaa projekteista syntyvillä verotuloilla. Näin terveelliset kasvikset eivät olisi vain hyvin toimeentulevien kotitalouksien yksinoikeus.

Luomu Koko Suomen peltoalasta kasvukaudella 2013  on noin yhdeksän prosenttia (206 000 hehtaaria) luomuviljeltyä. Eli melkein tuplaisimme Suomessa luomuviljely pinta-alan. (lähde: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=3632)

Ja tämä kumppanuusmaatalous-malli toimisi ilman maaseututukia.

Mitä muita ilmiöitä suuntaus voisi tuoda? Ravintoloille, ruokakulttuuriin, vientiin, turismiin…

Entä ympäristön kannalta? Ruoka tuotettaisiin lähellä ja luonnonmukaisesti. Ruuantuotannon omavaraisuus kasvaisi. Pelloille ostettaisiin yhteiskäyttöön soveltuvat työkoneet, 100% uusiutuvilla energiamuodoilla toimivat traktorit, vesipumput yms.

No, eihän tää voi toteutua (lähde: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/478432/Katainen+Suomessa+negatiivinen+ilmapiiri)

ja onko csa-malli todella näin isoa Ranskassa?

Tule kuulemaan kansainvälisiä kumppanuusmaatalous malleja seminaarissa pe 17.1. klo 15-18. Järjestäjä: Luomuliitto. Lisätietoja tapahtumasta. Tervetuloa!

Satomäärät 2012 ja 2013

Miten Kaupunkilaisten oman pellon satomäärät vaihtelevat vuosiittain?

Teimme graafisen vertailun vuoden 2012 ja 2013 satomääristä. Ensimmäisen vuoden eli 2011 satomääriä ei ole tilastoitu, joten sitä ei ole vertailussa.

Pellon kasvien viljely ala vaihtelee myös vuosittain. Vuonna 2013 viljelimme useampia vihanneksia ja juureksia kuin vuonna 2012.

Vuonna 2013 viljelimme tilastossa olevien kasvien lisäksi seuraavia: Kukkakaali 20 kg Peruna opera 1630 kg Peruna siikli 400 kg Retiisi 110 kg Tilli 140 g Mangoldi 55 kg Lehtikaali 290 kg Selleri 80 kg Mustajuuri 50 kg Kurkku 100 kg Basilika 10 kg

Vuosi 2013 oli kuiva ja lämmin. Hellettä ja sateen odottelua. Ensimmäiset pakkaset yllättivät jo lokakuussa. Sen jälkeen vuosi olikin lauha. Vasta tammikuun 12. päivänä tuli seuraavat kunnon pakkaset.

Kansainvälinen csa-seminaari

Kansainvälinen kumppanuusmaatalous tapaaminen järjestetään 15-17.1.2014 Suomessa. Tapahtumissa mukana csa/amap-projektien (community supported agriculture) asiantuntijoita ja viljelijöitä mm. ranskasta, saksasta ja belgiasta. Järjestäjänä on Luomuliitto. 3 päiväinen tapahtuma kiertää kumppanuusmaatalouksia ja ruokaosuuskuntia mm. Lahdessa, Espoossa, Tuusulassa. Helsingin osuus on perjantaina 17.1. Kalasatamassa ravintola Kellohallissa (Teurastamo). Koko ohjelma on luettavissa Luomuliiton sivuilta. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. PE 17.1.2014 OHJELMA klo 13:45 Lounas klo 15-18 Seminaari: Learn and share your visions about the future of CSA

Summary Seminar: Short food chain and its manifold faces What have we learned during these three days?

Free entry. Everybody intrested and media welcome!

Puhujina mm. Philipp Weckenbrock (saksa) Geert Goemann (belgia) Olli Repo & Kaupunkilaisten oma pelto (Herttoniemen ruokaosuuskunta) (suomi)

Belgia Walter Coens ja An Verboven, De Zonnekouter - kumppanuusmaatila Walter ja An viljelevät 6 hehtaarin De zonnekouterin biodynaamista maatilaa Itä-Flanderissa. Tilalla kasvihuone ja viljelyksessä 25 eri puutarhakasvia 2 hehtaarin viljelyalalla vuosittain. Tilalla on myös lehmiä ja lampaita jotka hyödyntävät viljelykierrossa tarvittavan viherlannoitusnurmen ja kierrättävät ravinteita. Tilalla järjestetään erilaisia kursseja ja tapahtumia. http://dezonnekouter.be/boerderij/

Geert Goeman, Voedselsteams Geert toimii Belgialaisessa Voedselsteams lähiruokaverkostossa. Verkoston tavoitteena on alueellisten ruokajärjestelmien kehittäminen ja elintarvikeomavaraisuuden edistäminen. Voedelsteams kehittää verkostoja maakunnittain ja on edelläkävijä lyhyiden ruokaketjujen ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen edistäjänä. http://www.voedselteams.be Saksa Peter Volz ja Philipp Weckenbrock, Die Agronauten Agronauten on voittoa tavoittelematon kestävän maatalouden ja aluetalouden tutkimusorganisaatio. Agronauten on ennakkoluuloton uusien sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat huomioon ottavien ruoantuotantoketjujen kehittäjä. Aikaisempaa kokonaisvaltaisempaa tutkimusta tehdäkseen Agonauten kokoaa yhteen eri tieteenalat ja maatalouden toimijat. http://www.agronauten.net

Ranska Alter Conso – ruokaosuuskunta Lyonin alueella toimiva Alter Conso on uuden tyyppinen sosiaalinen osuuskunta joka toimittaa paikallisten viljelijöiden tuottamia ruokakoreja viikottain yli 700 perheelle. http://www.alter-conso.org/

Kansainvälistä tietoa kumppanuusmaataloudesta: www.urgenci.net

Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu koordinaattorille mm. ruokailuihin: anu.tuomola@luomuliitto.fi, puh. 040 8385 004 Ilmoittaudu tapahtumaan facebook-sivun kautta.