Viewing entries in
Blogi

Comment

Keltainen kultainen lokakuu

Aurinko kultaa koivut. Ruska on kauneimmillaan. Hetkelliset muutaman päivän kylmät jaksot ovat saaneet puut keräämään lehtivihreän talteen. Nyt puut loistavat yhtä kauniina ja valoisina kuin mennyt kesä. Pohjoisessakin valoa ja lämpöä riitti. Nyt sen näkee kultaisista koivuista, värikkäistä vaahteroista ja lämpöisen oransseista tuomista. Tämän syksyn ruska on silmiä hivelevän kaunis: kultaiset auringon valon tuottamat värit loistavat puhtaina kynnettyä peltoa vasten. Sellerin nostoa ruskassa

Maa pellolla ei jää saappaan pohjaan kiinni vaan savimaakin on lokakuun maaksi suhteellisen kuiva. Tämä helpottaa pellon sadonkorjuutöitä. Maa kantaa vielä koneita ja talikollakin on helpompi nostaa. Savimaa on niin erilaista riippuen veden määrästä. Pellolla liikkuessa ei jää peltoon kiinni vaan pääsee vielä vaivattomasti eteenpäin. Sateen sattuessa kyllä luistaa.

Omat perunat ja punajuuret on jo varaston uumenissa. Sieltä niitä tilausten tullessa nostetaan lajitteluun. Perunat pitää katsoa aina läpi ennen tilauksen lähtöä. Kellarissa huonot ja tautiset erottuvat nopeasti. Perunan nostossa meillä on ollut apuna talkoita, kehitysvammaisryhmä ja erityisnuoria. Tällöin lajittelu ei nostovaiheessa ole aina ollut erityisen tarkkaa. Onneksi osuuskuntamme jäsen Jari Kuokkanen teki pellolle perunan lajittelupöydän.

Pauliina lajittelee perunaa Omalla pellolla

Nyt on maassa vielä lämpöisen oransseja porkkanoita. Makeat, kaunisnaattiset varhaisporkkanalajikkeet ovat melkein kaikki nostettu, mutta kaksi varastoporkkanalajiketta on vielä pellossa. Niiden kasvuaika on pitempi, ne säilyvät paremmin ja kuori on paksumpi. Myös valon vaaleat palsternakat ovat vielä maassa. Pellossa on vähän mustajuurta, maa-artisokkaa ja kylmän kestävää lehtikaalta, joka sekin vain makeutuu kylmän saapuessa. Vihreät purjot ja viimeiset keräkaalit myös odottavat nostoaan. Nyt sunnuntaina on osuuskunnan talkoot ja tarkoitus on nostaa omat porkkanat varastoon.

Maistatin peltomme porkkanoita koululaisryhmälle tällä viikolla. Ensin maistatin oman pellon biodynaamisesti viljeltyä, sitten tavanomaisesti viljeltyä ja lopuksi luomuviljeltyä porkkanaa. Maistatusvaiheessa en kertonut, mistä porkkanasta oli kyse. Kahdeksantoista oppilaan lähes yksimielinen mielipide oli, että ensimmäinen porkkana maistui parhaalta. Porkkanaa luonnehdittiin taivaallisen makuiseksi, lempeäksi ja täysin vastakkaiseksi kuin seuraava porkkana. Lopuksi myös kyseltiin, että mistä näitä biodynaamisesti viljeltyjä porkkanoita saisi. Täytyy tietysti muistaa, että meidän porkkana oli samana päivänä nostettu, kun taas tavanomainen porkkana oli käynyt läpi pesuprosessin, kulkenut mahdollisesti tukun kautta kauppaan ja seissyt vielä kaupan valoisella hyllylläkin jonkin aikaa. Kaikessa tuossa on tuore, makea maku saattanut kärsiä. Tietysti maku on myös lajikekysymys. Meidän porkkanat ovat biodynaamisesti tuotettuja avopölytteisiä lajikkeita, jotka valitaan tarkasti nimenomaan sisäisten laatuominaisuuksien mukaan. Tietysti myös oman pellon maa ja kasvuolosuhteet vaikuttavat juurekseen.

Tuomas pussittaa omaa porkkanaa pellolla

Tällainen lämmin valoisa kasvukausi varmasti myös maistuu makeutena sadossa ja on osaltaan vaikuttamassa sadon laatuun. Vielä, jos sato saadaan nostettua ei sateisena päivänä ylös voi se kruunata sadonkorjuuhetken, mutta myös laadun. Muun muassa punajuurella on nitraatin kerääjänä suurempi riski suuriin nitraattijäämiin, jos se nostetaan sateisella säällä. Meidän punajuuritalkoissa ei onneksi satanut ja ravinteetkin tulevat orgaanisista lannoitteista, joissa liukoista typpeä on vähän.

Comment

Comment

Osuuskunta toimii!

Viime viikonloppuna oli kahdet hätätalkoot: lauantaina punajuuren nostotalkoot ja sunnuntaina Opera-perunan nostotalkoot. Ruokaosuuskunta mahdollistaa nopean toiminnan. Kun käsiä on monta, voimme tarvittaessa toimia hyvinkin nopeasti. Osuuskunta punajuuritalkoissa

Onneksi talvi varoitti tulostaan viikko etukäteen. Tiedostimme hallanvaaran ja toimimme. Päätimme talkoilla koko viikonlopun, jotta varastosatomme ei tarvitsisi palella ja paleltua pellossa. Viime lauantaina saimme nostettuna kaikki loput punajuuret ja sunnuntaina nousi myös loput jauhoiset pyöreät Opera-perunat. Operaa nousi 1500 kg ja punajuurta on nyt nostettu jouluun asti.

Lehtikaalikuurankukka

Alkuviikko oli leuto, mutta sitten tiistai-keskiviikko välisenä yönä halla marssi jälleen viikon tauon jälkeen pellolle ja toi mukanaan - 4 ° C pakkasen. Keskiviikkoaamuna oli kuurankukkia lehtikaalissa ja valkoinen kuura peitti monet vihannekset. Onneksi porkkanat olivat hallaharson alla turvassa.

Kurpitsat ja rohkeat: Miia, Nina, Anniina

Tällä viikolla jakoon pääsi myös mustajuuri: tuo kuorittuna vaalea maitiaisnesteen tummuttama parsan tavoin käytettävä jännän näköinen juures. Nyt ollaan siis alettu nostamaan myös myöhäisvihanneksia palsternakkaa, selleriä, mustajuurta ja maa-artisokkaa. Tähän vuodenaikaan kuuluu myös säilöntä ja osa omista keräkaaleista lähti Päijät-Hämeen Luomuun hapatettaviksi. Monet vihannekset säilyvät hyvin varastossa pitkälle talveen kuten porkkana, palsternakka, punajuuri ja peruna. Sen sijaan joitain vihanneksia on aika säilöä ja jopa muuntaa makuja ja jalostaa vitamiineja. Hapatus ja fermentointi ovat oivia tapoja jalostaa vihanneksia eteenpäin ja lisätä niihin vitamiineja kuten B- ja C-vitamiinia sekä ruoansulatusta tukevaa maitohappoa. Myös hillot ja marmeladit ovat ihana tapa varautua talveen. Porkkanamarmeladi, lehtikaalipesto tai kurpitsahillo lämmittää mieltä talven tuiskeessa.

Heidi pussitttaa ensi viikon sadonjaon maa-artisokkaa

Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla on kasvanut tänä vuonna monen -moista, -makuista ja -muotoista vihannesta. Toinen on kylmän arka, toinen taas kuivan arka, joku ei tykkää kuumasta. Jokaisella niistä on oma kasvuaikansa, jolloin osuuskuntalaisille on tarjolla kotimaista tuoretta sesonkiruokaa. Jokaisella vihanneksella on oma sadonkorjuuaikansa, jolloin osuuskuntalainenkin voi päättää, mikä aika hänelle sopii tulla auttamaan: kevät, kesä vai syksy. Joku osuuskuntalainen tykkää seurata koko kautta, sekin onnistuu. Sitten viljelyssä on näitä kriittisiä hetkiä kuten hallanvaara ja silloin mikään ei helpota enemmän kuin tieto, että on ihmisiä joita kutsua talkoisiin. Yhteistyön ja yhteisön voimin saatiin taas 160 kaupunkilaisen perunat ja punajuuret pelastettua ja homma hoidettua.

Maissit ja lokakuutaivas

Comment

1 Comment

Hallanvaara

  Hallan viemät kesäkurpitsat

Tänä keväänä talvi vaihtui suoraan kesäksi ja yhdellä rysäyksellä. Samoin nyt syksyllä kylmät ilmat tulivat yhtäkkiä niin ettei ollut uskoa. Halla on kasvukauden aikana lämpötilan laskua pakkasen puolelle eli onko tämä hallaa vai jo talvea, sillä kasvukausihan pitäisi kestää Etelä-Suomessa lokakuun loppuun? Alavilla mailla on hallanvaara ja meidän peltohan laskeutuu rinnettä alas kauniiksi altaaksi. Hallanarkoja kasveja ovat mm. kesäkurpitsat, maissit, peruna ja pavut. Sen sijaan jonkin verran hallaa kestäviä kasveja ovat porkkana, selleri, keräkaali, palsternakka, mustajuuri, lehtikaali, mangoldi ja pinaatti. Tänään kyllä meidän porkkanat saivat hallaharson takaisin päälleen, sillä niitä ei ehditä ihan heti pellolta varastoon korjata. Ennen niitä ovat vuorossa peruna ja punajuuri.

Hallan viemää kurpitsakasvustoa

Torstaiaamu oli pysäyttävä kokemus pellolla. Kaikki oli ihan valkoisena, kun aamuaurinko alkoi nousta murron takaa. Aluksi ei uskaltanut mitään satoa nostaa. Päivä sai ensin lämmittää huurteen pois maasta. Sillä maa ei ollut toivottavasti kokonaan jäätynyt. Pakkasukko oli marssinut Omalle pellolle ja kesäkurpitsat riippuivat pelloilla sen näköisinä, että elämä oli niistä poistunut. Kylmä tuli, ei keltään kysellyt ja korjasi omansa talteen. Samana päivänä viereisellä steiner-koululla juhlittiin Mikael-juhlaa eli syksyn sadonkorjuujuhlaa, joka symboloi yhdeltä osin rohkeutta kohdata näkyvän luonnon kuolema, talvi ja kerätä kesän hedelmät, valo ja lämpö talteen pimeitä jaksoja valaisemaan.

Perunan nostoa hallan jälkeen

Pakkasyön jälkeen sadonkorjuu jatkui kasvuston ja maan lämmettyä perunan nostolla. Peruna on arka pakkaselle. Kylmävaurioita ovat tärkkelyksen muuntuminen sokeriksi, varastolaadun heikkeneminen ja värimuutokset punaisesta tummaan. Lisäksi paleltunut mukula muuttuu sulaessaan pehmeäksi ja on oivaa ravintoa bakteereille. Nyt siis ennen seuraavaa kylmän ilmavirtauksen saapumista Etelä-Suomeen pitäisi meidän virrata Omalle pellolle pelastamaan perunat + 4 C ° varastoon.

punajuuren nostossa

Viime viikonloppuna sunnuntaina 22.9. oli ensimmäiset tämän kauden isot sadonkorjuutalkoot. Kaunis sunnuntai sai osuuskunnan liikkeelle, pellolla tapahtui ja pitopöytä notkui. Pellolta nostettiin 4600 punajuurta varastoon. Tämä tarkoittaa osuuskunnan 9 viikon jakoa. Nyt, kun saataisiin vielä tänä viikonloppuna puolet tuosta määrästä varastoon niin olisi meillä omia punajuuria jouluun asti. Myös oman pellon uusia vajan pohjia alettiin rakentamaan miesvoimin http://ruokaosuuskunta.fi/2013/tukikohta-pellolle/.

Uuden vajan pohjien tekoa

Lisäksi pellolla wokattiin kaikista omista vihanneksista maistuvaa peltoruokaa. Wokista löytyi Oman pellon punajuuria, porkkanoita, purjoa, keräkaalia, kesäkurpitsaa, kurpitsaa, papuja, palsternakkaa, maissia, kyssäkaalta, yrttejä, lehtikaalta ja pinaattia. Wokin kaveriksi oli omaa salaattia punajuuren lehdillä ja kähäkukalla höystettynä sekä Oman pellon pinaattipiirakkaa a`la Nina. Suun makeaksi sai Oman pellon kesäkurpitsoista valmistettu kakku.

Talkoowokki & Maria

Tänä viikonloppuna on tarkoitus jatkaa punajuuren nostoa äkillisen kylmän innoittamana sekä Etelä-Amerikan lämpöön tottuneen perunan pelastusta Suomen talvelta. Toivottavasti nähdään lauantain punajuuritalkoissa tai sunnuntain perunannostotalkoissa!

Punajuuria pelastamaan!

 

 

 

 

 

 

 

1 Comment

Comment

Syyskuun satoa

Syyskuu on ollut lämmin ja mukavan aurinkoinen, nyt ollaan kuitenkin saatu myös sadetta. Kostea savimaa muovautuu ja mukautuu jalkojen alla. Pellon ympärillä alkavat koivut kellastua ja jokunen kultainen lehti leijailee silloin tällöin satolaatikkoon. Tuomessa näkyy jo ruskan värit. Pellolla on aloitettu jo kyntötyötkin, vaikka nyt on vasta paras sadonkorjuun hetki. Viimeisiä kesäkurpitsoja viedään ennen yöpakkasia. kesäkurpitsat

Tällä viikolla heinäkuun viimeisestä viikosta lähtien jaettu kesäkurpitsa vaihtui lämpimän väriseen kurpitsaan. Myös maissin tähkän päässä oleva ensin vaalea tukka muuttui liilaksi, sitten tummanliilaksi ja nyt ensimmäiset röyhyt ovat jo ruskeita eli valmiita korjattavaksi. Ensimmäiset maissit saatiin jakoon tällä viikolla ja myös sunnuntain talkoissa ne pääsevät omaan wokkiin. Lehtikaalia vielä omalla pellolla riittää ja se ei onneksi kylmistä öistä välitä.

Lehtikaali omalla pellolla

Vaaleat palsternakat, jännät mustajuuret, pyöreä juuriselleri ja kumman muotoiset maa-artisokat ovat saaneet vielä syyskuun kasvaa omassa pellossa kokoa. Palsternakka kestää hyvin kylmää ja sen varastointi onnistuu vaikka pellossa. Punajuuri ei sen sijaan kestä kylmää, joten sen nosto pellolta kylmiöön on pian edessä. Sunnuntaina nostetaankin yhteisvoimin satoa kylmimpiä kuukausia lämmittämään. Vuorossa sunnuntaina ovat varmaankin ruskan väriset porkkanat ja punajuuret. Perunamaa on taas vaihteeksi liian märkä, jotta se kantaisi konetta.

mustajuuri kasvaa omalla pellolla

Nyt omaa satoa on pellossa, jaoissa ja osuuskuntalaisten keittiöissä, mutta välillä myös toreilla. Syyskuu on sadonkorjuun aikaa ja juhlaa. Myös toripöydät notkuvat maan makuja ja kesän värejä. Lauantaina 21.9. on Herttoniemessä Pop-up-tori ja sitten sunnuntaina syödään yhdessä pellolla omia biodynaamisia vihanneksia töiden lomassa.

Omien porkkanoiden nostoa

 

 

 

 

 

Comment

Comment

Oma pelto torilla, pellolla, sydämellä & asialla

Oma pelto jalkautui torstaina Viikkiin Helsingin yliopistolle Foodycle-tapahtumaan pitämään toria ja jakamaan tietoa ruokaosuuskuntatoiminnasta. Hallituksestamme Sini Forssell piti puheenvuoron How to form a food co-op? kansainväliselle yleisölle ja samaan aikaan peltokojulla vieraili satoja kaupunkilaisia. Foodycle-tapahtumassa on kyse siltojen rakentamisesta eri alojen välille ja kestävän ruokajärjestelmän etsimisestä. Tapahtuma toi yhteen tieteen tekijöitä, taiteilijoita, ruohonjuuritason tekijöitä, tuottajia, kuluttajia, opiskelijoita ja kiinnostuneita. Kaikkia tarvitaan. Kestävä ruoan tulevaisuus kuuluu meille kaikille ja yhteistyötä tarvitaan. Tapahtumassa oli mm. teoriaa, tietoa, workshoppeja, taidetta ja ruokaa. Foodycle tapahtumassa oli myös muita luomuviljelijöitä mukana mm. yhteistyökumppanimme Stadin puutarhuri Jan Liesaho. Stadin puutarhuri & takana Oman pellon Pauliina

Ruokaosuuskunta voi olla yksi malli kestävää ruokajärjestelmää etsittäessä ja lisäksi osuuskunta yhdistää eri alojen taitajia. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on hakenut koko 2000-luvun kestävää ja mahdollisimman luonnonmukaista tuotantoa. Kuitenkin se on samaan aikaan tukenut isoa monokulttuurista viljelytapaa. Maatalouspolitiikka kannustaa erikoistumaan yhteen kasviin ja valtaviin pinta-aloihin. Tällöin menetetään luonnon monimuotoisuutta tukevaa ja luonnon hoidollista monipuolista pienviljelyä. Viljelijän keskittyessä yhden kasvin tuottamiseen, vie se usein myös kuluttajaa ja tuottajaa kauemmaksi toisistaan. Se on usein sopimustuotantoa tehtaille tai kahdelle isolle kauppaketjulle. Tällöin kauppa sanelee ehdot.

Viimeisinä vuosikymmeninä maaseudut ovat tyhjentyneet, palvelut ja ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin ja supermarketit ovat täynnä Kiinasta lennätettyä halpaa ruokaa. Virkistysarvoiset ja Suomen luonnolle tyypilliset maaseutu-pelto- ja laidunmaisemat ovat vaarassa kasvaa umpeen. Menemmekö pystymetsään jälleen?

Maaseutu kaupungissa

Emme, meillä on mahdollisuus kaupungissa toimia kuin kylässä ja yhteistyöllä etsiä uutta parempaa ruokajärjestelmää. Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on oma pelto, pioneeriprojekti, joka yrittää etsiä yhteistyöllä mahdollisimman taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti toimivaa tapaa tuottaa lähi- ja luomuruokaa. Meillä on oma pelto, ekologinen keidas pääkaupunkiseudulla lähellä osuuskuntalaisia, puoliksi maalla ja puoliksi kaupungissa. Ruokaosuuskunnassa rikotaan hierarkistajärjestelmäämme. Politiikka ei sanele ehtoja maatalouteemme. Meidän mallissa kaupunkilaiset yhdessä päättävät, miten ruoka tahdotaan tuottaa sekä kuinka luonnon omaa systeemiä halutaan kunnioittaa ja hoitaa.

Meidän viljelyssä on kyse luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja yhteistyön luomisesta. Meillä on n. 30 erilaista kasvia. Kasvit vaihtelevat peltolohkolla ja samaan aikaan välissä on pölyttäjiä sekä hyönteisiä houkuttelevia kukkia. Kukat ja monimuotoinen viljely on myös visuaalisesti kaunista ja näin puutarhatilasta muodostuu keidas. Maanviljelymme lähtee maasta. Kun viljelymme on EU mittakaavassa pienimuotoista, voimme suunnitella kunnolla maan hoitoa ja viljelykierrollisia tekijöitä. Kun kasveja on paljon, on myös eläimiä paljon. Vaikka olisi tuhoeläimiä, on myös niiden biologisia torjujia ja näin luonnollinen torjunta sekä eläinyhteisöt säilyvät eikä yksi tuholaiseläinlaji pääse kasvamaan liian suureksi. Emme koskaan käytä torjunta-aineita, jotka tuhoisivat kerralla kaikki hyönteiset ja rikkakasvit vaan monimuotoisuus ja pellon immuniteettikyky saa säilyä.

Herttoniemen ruokaosuuskunnan koju Foodycle-torilla

Lisäksi pellollamme kuluttaja näkee kuinka ruoka kasvaa ja kuluttajalla on mahdollisuus myös vaikuttaa siihen, miten hänen ruokansa kasvaa. Osuuskuntalainen tietää, ettei hänen viljelynsä takia vesistöihin valu lannoitejäämiä tai ylimääräisiä päästöjä tule ruoan kuljettamisesta.

Ensi lauantaina on myös Vantaan Steinerkoulun keskiaikamarkkinat, jossa oma pelto on ja 21.9. lauantaina on Pop-up -tori Herttoniemessä. Näin myös muut saavat maistaa hyvän yhteistyömme satoa ja maan maukkaita kasviksia.

Comment

Comment

Tulevat tapahtumat

Tässä on koostetusti syksyn tapahtumia. 12.9. klo 12-17 Foodycle-tapahtuma Viikissä Ollaan esittelemässä toimintaa ja myymässä tuotteita tapahtumassa. http://www.foodycle.info/programme/ 14.9. klo 10-14 Vantaan Steinerkoulun Keski-aikamarkkinat Ollaan esittelemässä toimintaa ja myymässä tuotteita tapahtumassa. http://www.vantaansteinerkoulu.fi/index.php?page=kalenteri&date=2013-09-14 17.-23.9. Suomen Kansallismuseo dokumentoi Ruokaosuuskunnan toimintaa. Haluavat kysellä jäsenten mielipiteitä. Olkaa hyvä ja vastatkaa kyselyyn: http://www.suomisyojajuo.fi/kansallismuseon-kysely.html

21.9. klo 10-14 TORIPÄIVÄ Herttoniemessä Järjestetään tapahtuma Facebook-tapahtumakutsu Lisätietoja: http://ruokaosuuskunta.fi/pop-up-kylakauppa/ 22.9. klo 11-16 Sadonkorjuu talkoot Vantaan Pellolla Korjataan yhdessä satoa talteen. Tarjolla talkooruuat ja -juomat. http://ruokaosuuskunta.nimenhuuto.com/events/4311563 Salasana: ROK

9.11. klo 16- KEKRI-juhlat Kellohallissa Ruokaosuuskunnan sadonkorjuujuhlat joissa syödään, juodaan, tanssitaan ja lauletaan. Tarkempi kutsu ja ohjelma tulossa lähiaikoina.

Plus Iltatalkoot maanantai iltaisin!

Hyvää päivän jatkoja kaikille.

Comment

Comment

Ruokaosuuskunta teki sähkösopimuksen Ekosähkön kanssa. Miksi?

Halusimme suomalaisen sähköyhtiön, joka tuottaa 100% uusiutuvilla energialähteillä sähköä. Ekosähkön tuotantolaitokset myös sijaitsevat Suomessa. Etsiessä ja tutkiessa sähköyhtiöitä tuli mieleen, että miksen minäkin voisi vaihtaa sähköyhtiötä. Sellaiseen, joka tukisi paikallisia tuottajia, ja jotka investoivat Suomeen. Nämä olivat hyviä syitä siirtyä Ekosähkön asiakkaaksi. Aikaisemminkin sain 100% uusiutuvaa energiaa, mutta rahat kyllä menivät ulkomaille.

Sitten kysyin Ekosähköstä onnistuisiko joku kampanja Ruokaosuuskunnan jäsenille, jos joku heistäkin haluaisi vaihtaa sähköyhtiötä. Saimme heiltä kampanjakoodin, jonka avulla sekä sinä että Ruokaosuuskunta saavat rahallista hyötyä kaikista sähköyhtiön vaihdoista.

Sinä saat: - 100% uusiutuvilla ja kotimaisilla energialähteillä tuotettua sähköä. - Kolmen kuukauden perusmaksun ilmaiseksi (uudet määräaikaiset sopimukset, ei koske toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia).

Ruokaosuuskunta saa: - Jokaisesta uudesta sähkösopimuksesta, jossa on mainittu kampanjakoodi ekohertto, ruokaosuuskunta saa 20 €.

Ekosähkö saa: - Kerromme Ekosähköstä jäsenillemme ja toivottavasti joku myös siirtyy Ekosähkön asiakkaaksi. Katsotaan kuinka käy?

Jos kiinnostuit vaihtamaan sähköyhtiötä niin tässä ohjeet: 1. Kaiva vanha sähkölaskusi esiin, koska tarvitset sieltä suuntaa kulutuksestasi ja käyttöpaikkanumeron. 2. Mene Ekosähkön sivulle: http://ekosahko.julkaisee.fi/tuleasiakkaaksi/69 3. Sieltä http://ekosahko.julkaisee.fi/105 4. Täytä lomakkeet ja laita lisätietoihin kampanjakoodi: ekohertto 5. Saat sähköpostiin vahvistuksen sähköyhtiön vaihdosta

Voit myös soittaa asiakaspalveluumme 0800 9 2480 (maksuton) arkisin klo 8-20 ja saat henkilökohtaista palvelua. Mutta muista mainita kampanjakoodi: ekohertto

Lue miksi Ruokaosuuskunta on Ekosähkön asiakas, Ekosähkön kotisivuilta. Linkki juttuun.

T: Olli

ps. Suurin osa Suomalaisista sähköyhtiöistä on jotenkin kytkeytynyt ydinvoima hankkeisiin ja voimaloihin. Ekosähkö ei ole sidoksissa ydinvoimaan.

Comment

Comment

Oma satokatos

Pari viikkoa sitten omalle pellolle aloitettiin rakentamaan sadon kauppakunnostuskatosta, siitä ehdittiin haaveilemaan jo viime syksynä ja nyt se on valmis! Osuuskuntalaisemme Jari Kuokkanen rakensi n. 18 m² avokatoksen. Katos on otettu heti käyttöön. Katoksen rungon tekoa. Edessä harjoittelijamme Kari ja takana Jari

Ilahduin huomatessani jo rakennusvaiheessa, että katos oli kovassa käytössä. Sipulit laitettiin sen alle kuivumaan jo viikko sitten perjantaina. Viime maanantaina katoksen täytti joukko iloisia maanantaitalkoolaisia, jotka kauppakunnostivat katoksen alla ilta-auringossa osuuskunnan sipulit. Myös kottikärryt vietiin katoksen alle jo rakennusvaiheessa aina iltaisin. Huomasin myös pakettiautokuskimme palauttavan automaattisesti satolaatikot katoksen alle. Nyt katoksen alta löytyy meidän jakolaatikot, verkkosäkit (juureksille ja perunalle), kottikärryt ja sadonkunnostuspenkkejä. Katokselle oli siis kova tarve ja käyttö on jo nyt kovaa.

Pauliina tekee keskiviikon satokuormaa katoksen alla

Viljelijät, harjoittelijat ja osuuskuntalaiset pääsevät nyt kaikki kauppakunnostamaan ja pussittamaan satoa katoksen alle sateen sattuessa. Katos on myös erittäin hyvä paikka kerätä viikon sato-osuuksia ennen kuorman lähtöä. Lisäksi katos on hyvä paikka talkooruoille ja talkoolaisten tavaroille. Olen iloinen, että osuuskunnastamme löytyy monenmoista taitajaa. Iso kiitos Jari Kuokkaselle. Tulen miettimään häntä lämmöllä monena sateisena sadonkorjuupäivänä.

Katos valmiina

 

Comment