Toukokuun isot yhteistalkoot

Kylvöpenkkien haravointia, harsojen läpikäyntiä & sokeriherneen kylvöä talkoissa

Kaupunkilaisten Oman pellon isot viikonlopputalkoot järjestettiin lauantaina 20.5. Talkoopäivä oli aurinkoinen ja kuuma. Talkoissa tasattiin traktorilla tehtyjä punajuuren kylvöpenkkejä, tehtiin harsosäkkejä punajuuriharsoille, kylvettiin sokerihernettä, paikkausistutettiin sipulia ja lajiteltiin talvehtineita harsoja hyviin ja huonoihin. Lisäksi tehtiin lantakomposti, rakennettiin traktorin kauhalle teline ja poistettiin selleriltä tuplaharso, sillä kesäsää on alkanut. Peltolounas sekä kahvihetki oli kiva yhteinen hetki ja keitto sekä piirakat maistuivat ulkotöiden jälkeen.

Pellon lantakompostin tekoa

Lantakomposti tehtiin talkoilemalla. Hevosenlantakuorma kasattiin aumaksi eli noin 2 metriä (leveys) x 2 metriä (korkeus) x pituus (saa olla niin pitkä, kun lantaa riittää). Kompostin alle ja päälle kasattiin viidentoista senttimetrin kuivikekerros. Näin komposti on kauniin mallinen ja lahotustoiminta sekä humuksen muodostus voi parhaiten alkaa, eikä ravinteita pääse valumaan hukkaan. Kompostissa vanha jäte hajoaa ja samaan aikaan syntyy yhtä maailman monimutkaisinta ja tärkeintä ainesta, elämää ylläpitävää humusta. Kompostoitunut aines ei karkaa ympäristöä rehevöittämään vaan ravinteet ovat stabiilimmassa tilassa humuksessa. Pellolla kompostoidaan lisäksi kaikki kasvijäte aumaksi, joka saa vuoden verran kompostoitua ennen kuin se palautetaan multavana maana takaisin peltoa elävöittämään, sillä peltoon on palautettava yhtä paljon orgaanista ainesta kuin sieltä satona nostetaan pois eli ensin peltoa pitää ruokkia ja sitten sieltä saa kerätä ruokaa. Kevät on aika lannoittaa ja antaa pellolle, jotta kasvukuntoa riittäisi sitten kesällä ja pieneliöille ruokaa, jotka pitävät maan rakennetta ja hedelmällisyyttä yllä. Kasvijäteauma kasataan samalla tavalla eli kerroksittain kuiviketta, kasvijätettä, kuiviketta, lantaa, kuiviketta, kasvijätettä, kuiviketta ja rimpsu saa alkaa alusta eli monta kerrosta kasvukauden aikana erilaista jätettä. Kuiviketta (olkea, turvetta tai syksyn lehtiä) tarvitaan tuomaan kompostiin ilmaa, sillä jätteen väliin tarvitaan happea terveen hajotustoiminnan aikaansaamiseksi. Mikäli happea ei ole tarpeeksi komposti mätänee ja mm. metaania voi karata ilmastoa lämmittämään.  Hyvin rakennettu ja hoidettu komposti ei haise pahalle ja kompostointi opettaa tekijäänsä. Jätteen palautus kiertoon on tärkeää. Näin ympäristömme pysyy puhtaana ja aineet sekä ravinteet kierrossa.

Osuuskuntalaisella on neljäntoista tunnin talkoominimi vuodessa eli ruokaosuuskuntalainen tekee oman ruokansa eteen töitä vähintään 14 tuntia kasvukauden eli 8 kuukauden aikana. Talkootunteja voi tehdä monella tapaa mm. pellolla talkoilemalla, talkooruokaa tekemällä, sadonjakopisteillä satoa jakamalla, kokoustamalla tai vaikka käännöstyöllä. Seuraavat isot talkoot ovat Omalla pellolla sunnuntaina 18.6. klo 11 - 16. Tervetuloa peltohommiin. Silloin on luvassa ainakin raparperien sadonkorjuuta, sipulien kitkentää ja paljon muuta. Pellolla virkistyy suomalaisessa maalaisympäristössä ja yhdessä touhutessa saa hyvän mielen sekä hyötyliikuntaa.

Pellon marrasoloa & talvieloa

Talvi tuli, talvi meni, talvi tulee & talvi menee. Hyvä, että syksy tuli hetkeksi takaisin niin saatiin vielä pellolta siivottua satotähteet, harsoja pois lumen alta sekä kompostit peitettyä talveksi ja kynnettyä. Sunnuntaina 20.11. oli viimeiset tämän kauden talkoot. Kaalimaa tyhjeni satotähteistä nopeasti, harsosäkit pääsivät kasaan ja vesiletkut pääsivät talveksi pinoon satokatokseen. Lopuksi vielä ajettiin Pentin kanssa kaikki koneet satokatokseen suojaan. Savimaan sekä marraskuun harmaus täytti maan ja pelto hiljeni.

Jälleen on aika sulkea pelto talveksi. Valtava kasvukauden työ ja pohjolan aurinko  on enää osuuskuntalaisten energiana vaikuttamassa maailmalla. Kaikki, mitä ollaan istutettu ja hoidettu, on nostettu satona tai kompostoitu takaisin maata parantavaksi humukseksi. Peltovuoden eli kasvukauden kierto sulkeutuu. Nyt voimme jälleen päättää, mitä kulutamme ja miten käytämme energiamme. Lainaammeko energiaa ja aurinkoa pallon toiselta puoliskolta, ostammeko ulkomaista ruokaa vai ostammeko kotimaisia varastoituja luomutuotteita vai syömmekö omaa talven varalle säilöttyä ruokaa. Lisäksi voimme tietysti päättää millaisiin tekoihin auringosta lainaamamme ja vihanneksina syömämme energian käytämme, kuinka palautamme sen takaisin maailmaan. Tiistaina 29.11. suunnittelemme jo osuuskunnan kokouksessa ensi kasvukautta.

Kasvukauden viljelijät kiittävät omaa maata, omaa peltoa kaikesta sadosta, mitä se on kantanut. Kiitämme harjoittelijoita, ilman heitä kasvukauden työtä ei olisi ollut mahdollista tehdä. Iso kiitos hallitukselle, joka tekee ison työn. Jokainen osuuskuntalainen on tärkeä ja ilman osuuskuntalaisia kasvukausi ei olisi ollut mahdollinen. Kiitos kaikille osuuskuntalaisille, että olette tekemässä uudenlaista ruokajärjestelmää, jossa eri-ikäiset ja kuntoiset ihmiset kohtaavat. Osuuskuntamme pyrkii puhtaaseen ympäristöön ja nojaa ekosysteemipalveluihin sekä haluaa pitää ruokaketjun läpinäkyvänä niin, että viljelijät ja osuuskuntalaiset kohtaavat ja tietävät, mistä ruoka tulee, kuka sen kasvattaa, miten se kasvatetaan. Pellolla pyritään mahdollisimman suljettuun aineiden ja ravinteiden kiertoon sekä maan hoitoon ja puhtaaseen, monimuotoiseen, virkistävään ympäristöön. Kiitos myös meidän pellon linnuille, hyönteisille ja maan miljoonille pienelijöille.

Tätä kautta kuvaa alkukauden vesisade, joka kypsytti palsternakat, punajuuret, perunat ja sipulikasvit suuriksi. Tämän kauden muistaa hyvästä tunnelmasta pellolla ja ryhmistä mm. green care toiminta lisääntyi: Lilinkodin eli mielenterveyskuntoutujien lisäksi pellolla on käynyt Luovin erityisnuoret ja Lyhdyn kehitysvammaiset. Myös koululaisryhmien vierailut lisääntyivät. Oma ruoan tuotanto ja sen virkistävä voima kiinnostavat. Loppusyksi oli valoisa ja kuiva mikä helpotti sadonkorjuuta. Marraskuussa tuli lumipeite ennen talvea. Sitten syksy tuli vielä muutamaksi viikoksi syystöineen takaisin ennen joulumarraskuun vaihdetta.

Hyvää talvea ruokaosuuskunta & Oma pelto!

Harjoittelijamme Annika Toivasen runo:

Lehti leijaili puusta, Syksy tipahti syliini,                                                                                    Suru siirretään kompostiin, Voimavaraksi keväälle, Uudelle elämälle

Savi & lumi

Ensi lumi satoi pellolle marraskuun ensimmäisinä päivinä. Nyt hento lumipeite suojaa talvehtivia maa-artisokkia ja palsternakkoja sekä savimaatamme. Kasvukausi loppui lokakuun loppuun ja talvi alkoi. Kuitenkin töitä pellon kanssa on vielä marraskuun loppuun saakka. Pellolta pitää vielä siivota kasvustoa kompostiin ja osa maasta on kyntämättä. Koneet pitää viedä suojaan ja kastelujärjestelmä kasata. Tietysti luonnonmukainen tarkkailumme vaatii vielä omat paperityönsäkin.

Vielä muutamia purjojakin jäi maahan viime viikonlopun talkoista. Lauantain talkoissa oli muutama sisukas henki nostamassa viileässä lokakuun lopun harmaudessa omia purjoja maasta. Nyt lokakuun lopun tilalle astui valkoinen lumipeite ja eilen nostin vielä lumen alta maa-artisokkaa. Kuivahko maa oli pehmeää ja muhevaa lumen alla.

Viimeiset omat perunat jaettiin tällä viikolla. Viime viikkoina niiden lajitteluun on mennyt aikaa, kun ennen sadon jakoa perunasäkit on täytynyt käydä läpi ja huonot perunat poistaa. Kaikki varastossa olleet vihannekset kaipaavat lajittelua säilytyksen jälkeen, ovathan ne elävää tuotetta. Ensi viikolla on tämän kauden viimeiset sadon jaot eli satoa aloitettiin jakamaan tänä vuonna 14.6. ja lopetetaan 9.11. Viimeiseen sadonjakoon jäi purjoja, palsternakkoja, punajuuria, juurisellereitä, maa-artisokkaa ja lehtikaalta. Tällä kaudella perunat, palsternakat ja sipulikasvit: purjot sekä sipulit onnistuivat. Punajuuretkin kasvoivat hyvin. Ne taisivat hyötyä jatkuvasta kosteudesta, ainakin sipulikasvien pintajuuret ja palsternakan kehitys vaativat tasaista kosteutta. Loppusyksy oli onneksi kuiva ja helpotti sadon nostoa savesta.

Lauantaina juhlitaan Oman pellon sadonkorjuujuhlaa eli kekriä Lapinlahden vanhan sairaala-alueen hävikkiruokaravintola Loopissa. Kekri on vanha sadonkorjuu-juhla, jossa korostuu yhteisöllisyys sekä sukupolvien välinen kohtaaminen ja yhdessä syöminen. Meidän Kekrissä ruokaa on valmistettu Oman pellon pienistä hävikkivihanneksista ja yhdessä herkutellaan Oman pellon antimilla ja kasvukauden muistoilla pimenevässä marraskuun lauantai-illassa.

Lokakuun lopulla

Lokakuu on ollut hyvin vähä lokainen tänä vuonna ja nyt sen lopulla vasta savimaa hieman kastuu. Pellolla puun rungot alkavat olla paljaita elävistä värikkäistä lehdistä ja ainoat lämpimät värit ovat sadossa. Kynnetty maa hohtaa lokakuun lopun syvää harmaata. Näkyvä elämä on maan tai kyntövaon alla. Siellä jatkuu hajottajien tärkeä hajotustyö ja samalla uuden ihmeellisen humusaineen rakennustyö. Vielä on muutamia paikkoja pellolla siivottavana kynnön tieltä. Tällä viikolla nostettiin viimeiset kaalit pellosta. Palsternakkoja ja purjoja on vielä vähän pellossa jäljellä. Ensi lauantain 29.10. talkoissa on tarkoitus nostaa omat purjot maasta.

Viime sunnuntain talkoot olivat menestys. Palsternakkaa nostettiin ja lajiteltiin viimeisiin sadonjakoihin. Harsoja kerättiin kynnön tieltä pois. Pentti kynti maata ja vuoden 2016 ylimääräiset, haisevat, orgaaniset lannoitteet saatiin laskettua kompostin uumeniin. Purjoja kerättiin tämän viikon jakoihin ja valkosipuleita istutettiin. Ihanaa lasagnea ja jälkiruokaa saivat noin 35 talkoolaista. Joka puolella 3 hehtaarin vihannesmaallamme suhisi ja paljon saatiin yhteisvoimin aikaiseksi. Lokakuun lopun kuivassa säässä oli mukava työskennellä ja sateet alkoivat onneksi vasta myöhemmin tällä viikolla. Yhteisöviljelijän silmin ruokaosuuskunta näytti taas kerran voimansa ja talkoohenkeä oli ilo seurata.

Valkosipulit on nyt istutettu. Tänä syksynä istutettiin sekä omaa talvivalkosipuli-istukasta että ostettuja valkosipuleita. Ensin kynnet irrotettiin sipulista ja sahralla ajettiin vako valmiiksi. Sen jälkeen kynnet istutettiin 10 - 15 senttimetrin välein vakoihin 10 senttimetrin syvyyteen. Tämän jälkeen kynsien päälle laitettiin 5 senttimetriä hevosenlantakomposti-kalkki seosta ja lopuksi vielä 5 senttimetriä maata päälle. Nyt toivotaan, että kynnet juurtuvat vielä ennen talvea, mutta versoisivat maan pinnalle vasta aikaisin keväällä.

Purjoa & kyntöä

Lokakuun puoliväli on ylitetty ja kasvukausi alkaa olla lopuillaan. Keskilämpötila on ollut joinakin päivinä jo alle 5° C. Kasvukausi kuitenkin päättyy vuorokauden keskilämpötilan laskiessa pysyvästi alle 5 asteen. Lisäksi peräkkäiset yöpakkaset tai lumipeite voivat katkaista kasvukauden. Lokakuun aamut Omalla pellolla ovat olleet hyisen kylmiä. Toisaalta syyssateilta ollaan vältytty ja maa on ihanan pehmeää joihinkin töihin kuten palsternakan sekä maa-artisokan nostoon. Syksyiset lehdet, lämpimän värinen sato ja työkaverin hymy muistuttavat lämmöstä, joka kerätään talveksi puiden tapauksessa maahan varastoon, työkaverin tapauksessa muistoksi kesästä ja juurekset maasta varastoon.

Perunat ja punajuuret ovat nyt maasta nostettu ja odottavat suojaisessa varastossa viimeisiä sadon jakoja. Sen sijaan suurin osa palsternakoista odottaa vielä maassa korjuuta ja myös purjoja nostetaan viikoittain. Maa-artisokka taas aloitti juuri satokautensa näin loppusyksystä eli nyt on hyvä aika nostaa maa-artisokkaa, sillä se kasvaa kokoa parhaiten syksyllä. Maa-artisokka on tullut Suomeen jo ennen perunaa 1500-luvulla Pohjois-Amerikasta. Se on syksyisin myös kaunis auringonkukan sukuinen perenna eli monivuotinen kukkiva kasvi, jossa keltaiset kukat kasvavat latvassa kimppuina. Vihannestilan syysmuokkausta eli kyntöä on aloitettu. Toisilta lohkoilta pitäisi korjata vihanneksien isoimpia satotähteitä kynnön tieltä kompostiin. Vesiletkut ja pumput pitäisi korjata ennen jatkuvia pakkasöitä. Lisäksi kasvihuoneen kasvustot tulisi kerätä kompostiin. Kompostit peitetään talveksi ja kaikki mahdolliset laitteet ajataan suojaan. Lokakuu on täysi sadonkorjuukuukausi meillä, mutta samalla ajatukset ovat jo pellon sulkemisessa. Samalla vauhdilla, kun kevätpuolella tulee kaikki luoda, tulee syksyllä kaikki korjata talteen niin auringosta kuin lämmöstä muistuttavat vihannekset, mutta myös järjestelmät sekä laitteet ja vielä laittaa maa talveksi lumipeitteen alle kynnettynä lepäämään.

Ensi sunnuntaina 23.10. pellon yhteisissä talkoissa nostetaan palsternakkoja maasta, kerätään purjoja sekä siivotaan peltoja. Lisäksi istutetaan valkosipuleita Anttilan lohkolle talvehtimaan ja odottamaan uutta satokautta. Kynnet kannattaa istuttaa jo myöhään syksyllä lokakuussa. Silloin ne  saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn, juurtuvat vielä ennen talven tuloa, mutta työntävät verson vasta aikaisin keväällä maasta. Näin  ne saavat pitkän kasvukauden. Valkosipulit, palsternakat ja maa-artisokat laittavat ajatuksemme myös jo tulevaa kautta kohti. Osa maa-artisokista ja palsternakoista jätetään maahan keväistä sadonkorjuuta varten. Tervetuloa Oman pellon lokakuisiin yhteisiin talkoisiin sadonkorjaamaan mennyttä kesää ja istuttamaan ensi kesän satoa!

Pellolta pöytään & varastoon

Nyt on suurin osa omista punajuurista nostettu maasta ja ne odottavat tulevia sadonjakoja varastossa. Tähän saakka syksyä sadonjakoihin menneet vihannekset on nostettu suoraan pellosta ja ne on maan raikkaina toimitettu osuuskuntalaisten sadonjakopisteisiin. Ruokaosuuskuntalaiset ovat syöneet nyt kolme kuukautta suoraan pellosta puhdasta suomalaista sesonkiluomuruokaa. Punajuuria riittää nyt noin marraskuun puoleen väliin saakka osuuskuntalaisille. Omia punajuuria on jaettu elokuusta lähtien lähes viikoittain ja tällä kaudella niitä riittää siis n. 3,5 kuukaudeksi jaettavaksi 200 taloudelle. Lokakuiset punajuurennostotalkoot menivät mukavasti. Punajuuria nousi 4700 kappaletta, porkkanoita nostettiin jonkin verran ja Pentti kynsi maata. Talkooruokaryhmä oli loihtinut oman pellon palsternakka-sipulikeittoa, kaalipiirakkaa, leipää munavoilla ja gluteiinitonta maustekakkua sekä pullia.

Satoa kerätään edelleen pellolla päivittäin sadonjakoihin. Lehtikaalta, salaattia, muutamia kurpitsoja ja kyssäkaaleja sekä lanttuja on maassa sekä viimeiset porkkanat odottavat nostajaa. Palsternakkaa on vielä iso rivistö. Viimeinen rivi opera-perunaa nostettiin eilen. Pellolta saadaan vielä muutama viikko tuoreita suomalaisia sesonkivihanneksia. Meidän pellolla on menossa purjo, palsternakka, peruna ja punajuuri-sesonki. Nyt ne ovat parhaimmillaan vielä ennen varastointia. Pellon vihreää lehtikaalta ja salaattia saadaan vielä muutama viikko virkistämään kotitalouksia. Vielä hetki saadaan nauttia lehtikaalin suomalaisesta C-vitamiinista ja oman maan salaatin raikkaasta makeudesta.

Kyntötyö on aloitettu ja kerrankin savimaa on tarpeeksi kuivaa. Maa käännetään talveksi toisin päin. Orgaaninen aines pääsee kompostoitumaan ja routa saattaa murustaa kynnettyä maata, parantaen savimaan rakennetta. Kyntäminen puhuttaa nykyään, mikä on hyvä. Viljapeltoja jätetään kyntämättä, jotta ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan pellosta vesistöihin. Myöskään permakulttuuripiireissä maata ei kynnetä eikä käännetä, jotta maan rakennekerroksia ei häirittäisi. Vihannesviljelyssä tarvitsemme kuohkean maan, jossa on ilmatilaa syvältä. Lisäksi rikkakasveja ja tuholaisia voidaan kynnöllä ehkäistä. Lisäksi se on juhlavaa, kun maa jää käännettynä kohti talvista tähtitaivasta odottamaan kevättä. Maan alla tapahtuu paljon, orgaaninen aines hajoaa hajottajien toimesta ja maailman tärkeintä maa-ainesta humusta syntyy. Nyt lokakuussa saa olla iloinen siitä, ettei maa tiivisty, vaan on mureaa eikä märkää.

Yhteistyön hedelmiä

Alku-syksy on tuonut vipinää Omalle pellolle. Pellolla käy paljon koululaisryhmiä mm. Ravintolakoulu Perhon kokkiopiskelijoita, maatalousleiriläisiä, koululaisryhmiä, mielenterveyskuntoutujia ja talkoilevia osuuskuntalaisia. Yhteistyö yhteisen, läpinäkyvän ja reilun ruoan tuotannon ympärillä on meidän pellolla kasvava trendi. Ruoan alkuperä, pientilojen kannattavuus, kestävän kehityksen integroiminen opetukseen sekä lähiruoan ympäristövaikutukset puhuttavat ja ne kiinnostavat nyt. Ravintola-koulu Perhon kokitkin kävivät katsomassa Oman pellon sadon kasvua ja kestävän gastronomian opiskelijoiden talkoita sekä oppimaan ruoan alkuperästä ja mauista.

Suora yhteistyö koulun sekä ravintolan ja puutarhatilan välillä on hienoa. Kasvikset menevät suoraan sesonkituotteina koulun ravintolaan juuri silloin, kun ne valmistuvat ja ovat parhaita. Ruoan matka pellolta pöytään on lyhyt ja peltomme on auki opiskelijaryhmille. Opiskelijat oppivat, missä ruoka kasvaa ja miten. Lisäksi syntyy innovaatioita ja oivalluksia mm. mikä osa ruoasta on hävikkiä ja miten voisimme hyödyntää osaa parhaiten. Oma peltomme toimii interaktiivisena oppimis- ja työyhteisönä erilaisille ja eri-ikäisille ihmisille. Se on virkistävä ja oivalluksia täynnä oleva kohtaamispaikka ja puutarhatila.

Torstaina pellolla talkoili samaan aikaan Lilinkodin mielenterveyskuntoutujat, puutarha-alan harjoittelijat, Perhon opettajat, Luovin nuoret sekä pellon viljelijät. Näin yhteistyöllä pienet, tänä vuonna hieman huonosti kasvaneet siiklitkin saatiin maasta ylös. Ruoantuotannon parissa työskenteli samaan aikaan eri-ikäisiä ja kuntoisia ihmisiä. Yhdessä tekeminen on valtava voimavara. Lisäksi pienimuotoisten, monimuotoisten luonnonmukaisten tilojen sekä suomalaisen monipuolisen tuotannon säilyttäminen on hyvin tärkeää.

Osuuskuntalaisten syyskuun isot yhteiset sunnuntaitalkoot olivat onnistuneet ja tunnelma oli mukava. Viime sunnuntain talkoissa oli noin 50 eri-ikäistä osuuskuntalaista. Syyskuun aurinko lämmitti, ruokaryhmä oli tehnyt ihanaa keittoa ja leipää sekä pullia, nicola-perunaa nostettiin 500 kg, jättipalsamia kerättiin joen varresta monta kasaa pois, porkkanoista kerättiin isoimmat sadonjakoihin sekä hirsivaja sai hyllyt. Voi vain todeta, että kiitos kaikille! Ruoka- ja viljelykulttuuri on Suomessa voimavara ja meidän pellolla se on kehittyvä luonnonvara.

Vettä & Värejä

Vettä on saatu. Sunnuntai-aamupäivä talkoiltiin rankkasateessa ja tämä viikko aloitettiin pellolla myös kosteissa tunnelmissa. Joka päivä on satanut. Päivässä on hyvin saattanut sataa viikon sademäärän verran. Nyt odotetaan loppukesän aurinkoa! Kesäkurpitsojen kasvu on paikoillaan, kun aurinkoa ei olla saatu tarpeeksi. Myös monien muiden elokuun kasvien kuten mangoldin ja pinaatin kasvu on paikoillaan alku sadon jälkeen. Tällä viikolla aloin tarkistamaan kasvien kasvua ja jouduin toteamaan, että ensi viikon jaon kasveja on muutettava. Kurpitsat ja spagettikurpitsat olivat kasvaneet hyvin. Samoin ensimmäiset keräkaalit nostelivat valkoisia päitään harson alla. Lisäksi koko porkkanamaa on nyt kitketty ja se on ilon aihe pellolla!

Mangoldia ja Omia valkosipuleita kerättiin tällä viikolla ensimmäisen kerran tänä vuonna sadon jakoihin. Toivotaan, että pienet porkkanat kasvavat nyt hyvin sateen jälkeen ja ensi viikolla saataisiin jo ensimmäisiä kesäporkkananippuja. Se on jännää, että jokainen kasvukausi on erilainen ja suosii eri kasvien kasvua. Satokasvit valmistuvat aina hieman eri aikaan, vaikka ne kylvetään ja istutetaan samalla viikolla. Porkkanan naatitkin ovat vielä aika pieniä, mutta varmasti nyt parhaimman makuisia. Punajuuren naatteja on mennyt sadonjakoihin ja niiden makua on kehuttu.

Tällä viikolla sadonjakojen lisäksi on kerätty mm. torikuormaa. Perjantaina pelto matkasi ALKU-festivaaleille Saloon pitämään luomuvihannestoria sekä kumppanuusmaatalous infopistettä. Aiheina DIY-festivaaleilla on Energia remontti, Huomisen talous ja Lähiruoka. ALKU-fesitvaalisivulla lukee "Kun paikalliset raaka-aineet kohtaavat kiertotalouden periaatteet ja uudet reseptit, festivaaliruuasta tulee ennennäkemätöntä! Ravinteiden koko kiertokulkua hyödyntävä ruokakulttuuri yhdistettynä kestäviin resepteihin luo pohjaa terveemmälle elämälle, makua unohtamatta." Tämä sopii ruokaosuuskuntamme ideologiaan, missä keskipisteenä on luonnonmukainen lähiruoka, puhtaat lyhyen ruokaketjun maut ja terveelliset kasvikset sekä kaupunkilaisten viljelykulttuuri. Lisäksi orgaanisessa lannoituksessa pelto hyödyntää kiertotalousyhteiskunnan ajatuksia ja mahdollisimman suljettua ravinteiden kiertoa. Teemme yhteistyötä mm. lähihevostilan kanssa. Me saamme kompostoitua lantaa lannoitteeksi, joka eläintilalla olisi jätettä. Orgaaninen lisälannoituksemme on Honkajoen teurasjätteestä tehtyä luomulannoitetta, jossa ravinteet palautuvat peltoon. Haluamme viljellä ja kuljettaa vihannekset läpinäkyvästi sekä osuuskuntalaistemme tiedostavan, mistä ruoka tulee ja tiedostavan oman ruokansa ympäristövaikutuksia. Me emme tingi mausta, puhtaudesta, ympäristön hyvinvoinnista emmekä pellon sosiaalisista ulottuvuuksista. Huomenna lauantaina on Herttoniemen Kalamarkkinat. Tällä viikolla Kirkko & Kaupunki lehti kirjoitti solidaarisuussato-osuuksista. Perjantaina myös Perhon kansainvälinen kestävän gastronomian ryhmä kävi pellolla ruokarekan kanssa talkoilemassa eli paljon tapahtuu ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksessa ja näin elokuussa pelto myös jalkautuu urbaaneihin paikkoihin.

Kurpitsan kukkia, auringonkukkia sekä kesän hedelmiä

Elokuun tummat yöt ja täyteläiset kypsän ajan värisävyt ovat pellolla. Auringonkukissa näkyy kesän auringon lämpö. Pihlajan marjat loistavat punaoransseina, keltaoranssit kurpitsankukat houkuttelevat pölyttäjiä elokuun alun viileästä säästä huolimatta. Isot punajuuret nousevat kosteasta savimaasta. Myös punasipulit ovat kasvaneet hyvin. Vilja makaa beigen kultaisena naapuripelloilla. Parsakaalit ja kaalit ovat sadonkynnyksellä ja saamme odottaa satoa vielä hetken verran.

Osa kasveista on jo sadonkorjattu kuten ensimmäiset kyssäkaalit. Tyhjä lohko on jo äestetty ja luomulannoitettu. Uudet penkit ajettiin ja biokalvo kiinnitettiin käsin. Nyt syyssalaattia istutetaan parhaillaan biokalvoihin. Myös varhaisperuna ja naurislohko ovat jo tyhjinä. Ne pitäisi äestää ja kylvää tilalle italianraiheinää pitämään ravinteet lohkossa ja maan kasvipeitteisenä syksyn ajan. Myös salaattilohkon väleihin kylvettiin heinä. Näin ravinteet pysyvät pellossa poissa vesistöjä rehevöittämästä ja samalla kasvillisuus hoitaa juurillaan maaperää eikä eroosiota tai ravinteiden huuhtoutumista tapahdu.

Sunnuntaina 14.8. on elokuun yhteiset viikonlopputalkoot klo 11 - 16. Suuri sadonkorjuun aika on käsillä, jolloin saamme nauttia kesän ja työn hedelmistä. Kuitenkin osaa kasveja täytyy edelleen hoitaa, jotta satoa saadaan vielä kahden kuukaudenkin päästä. Sadossa heijastuu kuitenkin kasvien hoito ja onnistunut kitkentä, luomulannoitus sekä ekosysteemipalveluita kunnioittava tuholaistorjunta. Sunnuntaina maasta nostetaan siikli-perunat, sadonjakoihin korjataan sipulia ja papujakin kerätään. Lisäksi viimeiset porkkanarivit odottavat toista kitkentää. Tervetuloa elokuun pellolle ihastelemaan elokuun täyteläistä kasvua ja omaa satoa.

Sadetta & Satoa

Tällä viikolla on satanut ja kasvun ihme on ollut valtava. Meidän ruokaosuuskunta aloittaa sadonjaot ensi viikolla viikkoa aikaisemmin viime vuosiin verrattuna. Salaatit, rucolat ja retiisit ovat ehtineet jo niin isoiksi, että ne ovat täysin valmiita osakkaiden ravinnoksi. Lisäksi ensimmäiseen sadonjakoon tulee raparperia, basilikan taimia, palsternakkaa ja ruohosipulia. Uusien perunoiden, nippusipulien, kevätkyssien ja nauriiden kanssa odotetaan satovaihetta vielä muutama viikko. Ensi viikon tiistaina Oman pellon sato viedään Arabiaan, Kalasatamaan ja Herttoniemeen. Keskiviikkona ihanat vihanneksemme kulkevat keskustaan, Töölöön ja Vantaalaisten osakkaiden koteihin.

Kitkentä on aloitettu tänä vuonna juuri oikeaan aikaan ja myös ensimmäiset traktorilla tehtävät riviväliharaukset on tehty. Kyssäkaalin, palsternakan, nauriin, retiisin ja sokeriherneiden rivivälit on ajettu hanhenjalkaharalla. Porkkanapenkkejäkin kitketään jo ensimmäisen kerran. Kaksi riviä pieniä porkkanantaimia on sirkkalehtivaiheessa ja ne saisivat etumatkaa rikkakasveista, jos ensimmäinen kitkentä saataisiin nyt tehtyä. Lisäksi istutustöitä on edelleen jatkettu. Mangoldit on istutettu biokalvopenkkeihin samoin ensimmäiset parsakaalit ja kukkakaalit on istutettu Omaan maahan. Ensi viikolla istutuksia jatketaan vielä toisella parsakaalilajikkeella.

Tällä viikolla Oma pelto sai kolme Vantaalaista nuorta kesätöihin kahdeksi viikoksi. Pelto on hyvä työympärisö, missä eri-ikäiset ihmiset kohtaavat tehden fyysistä työtä maan hoidon eteen. Ensi viikko onkin sitten haipakka!  Pellolle tulee lastenleiri n. 25, 7 - 12 vuotiasta lasta, biodynaamisen sertifioinnin parissa työskenteleviä ihmisiä ympäri maailmaa tutustumaan toimintaamme maanantaina, sadonjaot alkavat tiistaina ja keskiviikkona sekä torstaina meillä on pelto esittely tutkijoille, virkamiehille ja kaikille kiinnostuneille! Tätä ennen lauantaina 11.6. on isot yhteiset kesäkuun peltotalkoot osuuskuntalaisille! Tervetuloa vierailemaan Kaupunkilaisten Omalla pellolla sekä talkoilemaan. Loma-aikana Omalle pellolle voi tulla auttelemaan halutessaan koska vain, kunhan soittaa ensin, maanantaista perjantaihin klo 8 - 16 sekä tietysti talkooaikoina. Oma pelto toivottaa kaikki kesäisesti tervetulleiksi tekemään työtä yhteisen läpinäkyvän ruoantuotannon ja puhtaan ympäristön eteen!