Viewing entries tagged
sadonjako

Satoa & Kasvua

Keskikesä on pohjolassa. Valoa ja vettä riittää, mikä takaa valtavan kasvun. Omalla pellolla, Suomen lyhyessä ja intensiivisessä kasvukaudessa kesä-heinäkuun vaihde on hurjaa kasvun juhlaa. Samaan aikaan kitketään, sadonkorjataan ja vielä istutetaan. Myös konetöitä kuten riviväliharauksia ja biokalvopenkkejä sekä rikkaäestyksiä pitäisi tehdä, mutta pelto on sateiden jäljiltä liian märkää. Kasvien kasvu karkaa puutarhureiden käsistä. Luonnonkasvit ovat kasvaneet sateiden jälkeen hurjaa vauhtia ja peltolaisten on jälleen kerran nöyrästi hyväksyttävä, ettei luonnon kasvuvauhdissa pysy mukana. Koiranputket ja lupiinit kukkivat valkosinisinä niityillä ja rikkakasvit kasvavat korkeutta silmissä. Kesän vihreys ja vehreys on täällä. Mietin joka vuosi, miten viljelijä voisi nauttia keskikesän rytmistä ja kasvun kauneudesta, eikä vain nähdä peltotöiden suurta määrää.

Kuvat: Heidi Hovi; Kansainvälinen työleiri kitkemässä punajuuria, lantun käsiharausta ja kyssäkaalin kitkentää.

Kuvat: Heidi Hovi; Kansainvälinen työleiri kitkemässä punajuuria, lantun käsiharausta ja kyssäkaalin kitkentää.

Viljelijöiden onneksi kansainvälinen työleiri aloitti juhannuksen jälkeen kaksi viikkoisen kitkentärupeamansa jälleen pellollamme. Kvt-leirin ajankohta suunnitellaan kasvun mukaan. Monet pellon harjoittelijat jäävät juhannuksen jälkeen lomalle, samoin osuuskuntalaiset viettävät kesälomiaan. Kuitenkin kasvien päähoitotyöt sekä luonnonmukaisessa viljelyssä tärkeääkin tärkeämpi kitkentä on suoritettava heinäkuussa. Satovihanneksemme tavitsevat valoa ja luonnonkasvit eivät saa niitä liikaa varjostaa. Kitkentä on kuitenkin helpottavaa ja jopa mukavaa työtä kunhan siihen tottuu ja keskittyy: voi vain antaa käsien tehdä töitä ja pysähtyä paikoilleen, riviä ei kannata katsoa eteenpäin. Jos kääntää katseen liikaa ympärilleen, voi epätoivo vallata kitkijän. 

Nyt sadonkorjataan ensimmäisiin sadonjakoihin ennen kuin heinäkuussa hiljennytään kolmeksi viikoksi vain hoitamaan kasveja: kitkemään, käsiharaamaan, riviväliharaamaan, niittämään ja siimaleikkaamaan. Sadonjaot alkoivat juhannusviikolla ja jatkuvat kesäkuun viimeisellä viikolla. Ensimmäisissä kauden sadonjaoissa oli tarjolla isoiksi kasvaneita omia salaatteja, villiä rukolaa, mietoja, makeita kesäsipuleita, yrttimaan ruohosipuleita, lipstikkaa ja tillin varsia, kevään isoja palsternakkoja sekä maa-artisokkia, ensimmäisiä kyssäkaaleja sekä retiisejä, tuoreita vihreitä valkosipuleita sekä kausihuoneen omia basilikan taimia ja Mustosen  puutarhan raparperia. Sen sijaan omat uudet perunat eivät viileän alkukesän ja kevään takia ehtineet nyt jakoihin. Ne jaetaan sitten tauon jälkeen 26.7. jatkuvissa sadonjaoissa.

Kuvat: Mari-Johanna Rintamäki; Oman pellon kevätsipuleita, ruohosipulinippuja, tillinvarsia ja rukolaa.

Kuvat: Mari-Johanna Rintamäki; Oman pellon kevätsipuleita, ruohosipulinippuja, tillinvarsia ja rukolaa.

Kesäkuun taimet

Vihdoin saadaan vettä ja lämpöä. Tällä viikolla tuntuu kuin normaali kesäkuu olisi vihdoin alkanut. Kasvuolot ovat olleet haastavat alkukaudesta: viileää ja kuivaa. Monille siemenille ja taimille maassa ei ole ollut tarpeeksi vettä. Tällä viikolla vihdoin satoi kunnolla, puiden lehdet kasvoivat täyteen kokoonsa ja kesäsää lämmitti peltolaisia muutamana päivänä. Kaupunkilaisten oman pellon ensimmäiset kesätyöntekijät aloittivat työnsä myös tällä viikolla. Pelto työllistää kesän aikana viisi vantaalaista 15 - 18-vuotiasta nuorta kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Biohajoavan kalvopenkin laittoa

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Biohajoavan kalvopenkin laittoa

Biohajoavaa kalvoa on tällä viikolla levitetty lamopinaatille ja tulevalle mangoldille. Biokalvo pitää maan kosteana, ehkäisee rikkakasvien kasvua, kosteuden haihtumista ja pitää satoa puhtaana. Biopenkkien väliin kylvettiin rivivälinurmi, jota voi kesällä hoitaa leikkaamalla. Rivivälinurmi hoitaa lisäksi juurillaan maata, ehkäisee ravinteiden huuhtoutumista sekä toimii hiilinieluna.

Loput perunat, härkäpavut, pensaspavut ja auringonkukat on myös kylvetty. Taimienistutuskone on lisäksi ollut kovassa käytössä. Ensimmäiset parsakaalit ja kukkakaalit sekä indikaattori kiinankaalit pääsivät maahan. Kiinankaali ei ole meillä satokasvi vaan se on mieluisin kaali tuholaisille ja siksi siitä on hyvä tarkkailla kaalien tuholaistilannetta.

Vielä on taimia kuitenkin myös istuttamatta mm. kurpitsat ja lehtikaalit sekä avokesannoidut viherlannoslohkot odottavat vuoroaan. Ennen kuin kesäkuun lopulla  istutustyö vaihtuu taimien hoitotöihin sekä ensimmäisiin sadonkorjuuhommiin.

Pinaatin istutusta biokalvopenkkeihin

Pinaatin istutusta biokalvopenkkeihin

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Lamopinaatti

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Lamopinaatti

Osa viljelykasveistamme kasvaa vauhdilla. Kasvihuoneessa tillit ja rukolat ovat jo hienon kokoisia. Myös juhannussatoon tulevat salaattimme ovat isoja. Hieman jännittää, minkä kokoisia ne ovat sadonkorjuun alkaessa, mikä ajoittuu tänä vuonna joitain päiviä edellisiä vuosia myöhemmäksi.  Sadonjako alkaa tänä vuonna tuttuun tapaan juhannusviikolla, keskiviikkona 21.6., Arabiassa, Kalasatamassa ja Herttoniemessä ja jatkuu torstaina 22.6. Töölössä, kirjasto 10:ssä ja pellolla. Sadonjako päivämme ovat siis muuttuneet tiistaista ja keskiviikosta keskiviikkoon ja torstaihin.

Batavia salaatti 9.6.

Batavia salaatti 9.6.

Omat basilikan taimet

Omat basilikan taimet

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Kasvihuone 9.6.& rukolat

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Kasvihuone 9.6.& rukolat

 

 

2 Comments

Heinäkuun kasvun voima

Joka vuosi sitä yllättyy kasvunvoimasta. Valoa on niin paljon, että kasvit kasvavat silmissä ja viljelijä joutuu kestämään sen, että kasvun vauhdissa ei pysy mukana. Ajatukset tuntuvat hautautuvan kasvavien rikkojen: piikikkäiden ohdakkeiden, kukkivien peltoretikoiden ja kaiken vihreän, peittävän kasvun alle. Kaupunkilaisten Omalla pellolla tähän kuitenkin varaudutaan. Korsoon on saapunut jo viidennen kerran pelastavat enkelit, 10 ihmistä ympäri maailmaa ja kahdeksi viikoksi. Kansainvälinen työleiri aloitti kuuden tunnin kitkentätyöpäivänsä viime maanantaina samaan aikaan, kun peltotyöntekijöiden aika meni vielä sadonkorjuuseen. Myös sadonjaot jäivät nyt tauolle ja muutama heinäkuun viikko voidaan keskittyä vain pellon hoitotöihin. Tämä aika tarvitaan, sillä meidän pellolla ei biodiversiteettiä eikä rikkojen lajikirjoa puutu! Heidi sadonkorjaamassa ensimmäistä kyssäkaalisatoa

Kevätsipulinippujen niputusta ala Merja

Kolme sadonjakoviikkoa on nyt takana ja kolme kitkentäviikkoa on edessä. Ensimmäisissä sadonjaoissa jaettiin salaattia, retiisejä, rucolaa, yrttejä, raparperia, sipulia, valkosipulia, maa-artisokkaa, palsternakkaa, kyssäkaalta ja varhaisperunaa. Kyssäkaalta kokeiltiin ensimmäistä kertaa kasvattaa jo ensimmäisiin sadonjakoihin. Se onneksi onnistui, aurinkoisille ilmoille kiitos. Varhaisperunan kypsymistä jännitetään myös joka vuosi. Pieni määrä solist-perunaa saatiin nostettua viime viikon jakoon ja loput jäävät sitten odottamaan heinäkuun vikan viikon sadonjakoa. Nyt on peruna parhaassa kasvussa viipyilevän kesäkuun kasvun jälkeen.

Kansainvälinen työleiri aloitti tärkeän työn viime viikolla työläimmen kasvimme, porkkanan parissa. Siinä vierähtikin heidän ensimmäinen työviikkonsa. Pieniä porkkanan taimia kitkettiin isojen savikoiden ja ukontatarten, hatikoiden sekä emäkkien välistä. Tällä viikolla pitäisi keskittyä vielä ainakin purjojen, punajuuren, papujen ja palsternakkojen kitkentään. Eikä se porkkanamaakaan vielä valmis ole. Sadetta ollaan saatu valtavasti niin, että koneelliset rikkaharaukset eivät ole mahdollisia. Toisaalta vesistressiltä ja kastelutyöltä on vältytty.

Kansainvälisiä työleiriläisiä Nykullan lohkollamme kitkemässä ja perunan nostossa

Kasvihuoneemme alkukausi on ohi. Rucolat ja basilikan pottitaimet jaettiin sadonjaoissa. Kasvihuoneen maa käännettiin ja luomulannoitettiin heinäkuun ensimmäisinä päivinä. Sen jälkeen kurkun taimet istutettiin tilalle. Pienet basilikan taimet istutetaan kurkun taimien alle vielä tällä viikolla. Ei se luomistyökään ole täysin ohi. Syyssalaatit ja kiinankaalit sekä elokuun basilikan taimet odottavat kylvöään. Lisäksi biodynaamisen taimen toimittajamme Toivon tilan tämän kauden viimeinen taimitilaus saapui tänään pellolle. Salaatit odottavat nyt pellon reunalla biokalvoon avomaalle pääsyä ja puolentoista kuukauden kehittymistä puhtaassa maassa auringon alla. Vaikka kesäpäivät jälleen lyhenevät on valoa vielä paljon jäljellä ja kaksi kesäkuukautta edessä. Nyt kuljetaan valon ja kasvun kesäpäivässä.

Kasvihuoneen uusi kurkkukasvusto

2 Comments

Comment

Viikko 26

viikko28

Retiisi, maa-artisokka, raparperi ja sipuli ovat esitelty viime sadonjaon yhteydessä eli löytyy tästä linkistä 
5. Jääsalaatti
Jääsalaatti on rapean keräsalaatin (Lactuca sativa var. capitata) ja lehtisalaatin (Lactuca sativa) risteytys. Jääsalaatti on lehtevää ja rapeaa, joten se sopii hyvin salaattisekoituksiin antamaan jämäkkyyttä salaatille. Rapeutensa vuoksi se ei myöskään nuudu niin nopeasti kuin pehmeälehtiset salaatit. Jääsalaatti kestää jonkin verran lämmitystä ja esimerkiksi wok-vihanneksena se on vertaansa vailla.
Sisältää monia terveydelle hyödyllisiä hiven- ja kivennäisaineita sekä useita vitamiineja.
Jääsalaatti säilytetään kylmässä, +2 - +5 asteessa, kosteassa, kuivumiselta suojattuna.
3. Yrtit:
Minttujen suvun nimi Mentha tulee kreikan kielen sanasta "minthe". Tarun mukaan Persefone muutti mustasukkaisuuksissaan Minthe-nimisen nymfin mintuksi. Mintuilla voi maustaa ja koristella erilaisia salaatteja, ja ne sopivat hyvin jälkiruokiin ja leivonnaisiin sekä säilöntään, esim. omenasoseeseen ja karviaismarjahilloon.
Piparminttu (Mentha x piperita) Euroopassa piparminttu tuli tunnetuksi vasta 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa, ja mentolia siitä eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1771 Hollannissa. Piparminttu on vihermintun (Mentha spicata L.) ja vesimintun (M. aquatica L.) risteytys.
Piparmintun maku on erittäin voimakas, voimakkaampi kuin muiden minttujen. Sillä maustetaan mm. lampaanlihaa, riistaruokia sekä marinointiliemiä. Lampaanpaistin kanssa käytetään erityisesti minttuhyytelöä. Papujen, perunoiden, porkkanoiden ja herneiden keitinliemiin voi lisätä minttua, ja tanskalaiset käyttävät sitä kukkakaalikeitossa.
Erityisesti mintut käyvät erilaisiin lämpimiin ja kylmiin juomiin joko yksinään tai yhdessä muiden yrttien tai marjojen (esim. mustaherukkamehun) kanssa. Tosin piparminttu helposti peittää alleen miedommat maut. Lapset saattavat olla herkkiä mintun sisältämälle mentolille, joten alle 3-vuotiaille minttua ei suositella.
Israelilainen kurkkusalaatti 1 tuore kurkku 1 niippu ruohosipulia mustapippuria suolaa 2 dl jogurttia 1 tl piparminttua 1 tl sinappia
Kurkku pestään ja viipaloidaan kulhoon. Päälle ripistellään mausteita. Sekoitetaan. Joguttiin lisätään sinappia ja minttua ja kastike kaadetaan kurkkuviipaleille.
Lähde: Ulla Lehtonen, Onnellinen kasvissyöjä - Hyvän olon keittokirja.
Puolanminttu eli vuoriminttu (Mentha pulegium) tai (Pycnanthemum pilosum)
Vuoriminttu on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja se on tuonut Suomeen Frantsilan yrittitila. Vuoriminttu on arvokas teeyrtti ja värikkäiden kukintojensa takia hyvä mehiläiskasvi. Vuoriminttua voi käyttää käytetään piparmintun tapaan, mutta aromi on miedompi kuin piparmintulla. Vuorimintun aromi on parhaimmillaan teesekoituksissa ja kukat kauneimmillaan koristekasvina.
Karjalanminttu (Mentha x dalmatica) Yksi Suomen luonnonvaraisista minttukasveista. Karjalanminttu on peltomintun (Mentha arvensis) ja harmaamintun (Mentha longifolia) risteymä. Lehdet harmahtavan vihreät, hieman nukkapintaiset. Miellyttävä mintun tuoksu, miedompi kuin piparmintun tuoksu.
Hyvä minttu teesekoituksiin ja sopii myös jälkiruokiin
Sitruunamelissa (Melissa officinalis) Sitruunamelissa on monivuotinen sitruunalta tuoksuva ruoho, joka on kotoisin Vähästä-Aasiasta, mistä se on levinnyt koko Välimeren alueelle ja edelleen Saksan kautta Pohjolan luostareihin. Kasvin tieteellinen sukunimi Melissa tulee kreikan kielen mehiläistä tarkoittavasta sanasta. Lajinimi officinalis tarkoittaa lääkkeenä käytettyä. Sitruunamelissa on mehiläisten lempiyrtti, ja sitä on käytetty hunajakasvina antiikin ajoista lähtien. Kasvin medestä mehiläiset tuottavat sitruunalle maistuvaa ja tuoksuvaa hunajaa.
Sitruunamelissan koristeelliset lehdet ovat sydämen muotoisia. Lehdet tuoksuvat voimakkaasti sitruunalle, kun niitä hieroo sormien välissä. Sitruunamelissaa käytetään kaikkiin niihin ruokiin joihin sitruunaakin voi käyttää: salaattikastikkeisiin, kala-, liha- ja kanaruokiin, majoneesiin, hedelmäsalaatteihin, jälkiruokiin, simaan, booleihin ja koristeluun.
Sitruunamelissasta voi myös tehdä yrittiteetä hauduttamalla tuoreita sitruunamelissan lehtiä kiehuvassa vedessä noin kymmenen minuutin ajan.
Sitruunamelissa on kylmänarka, joten sitä ei saa säilyttää jääkaapissa. Sitruunamelissa kitkeröityy kuivattaessa.
Kaalisalaatti 5 dl hienoksi silputtua kesä- tai kurttulehtikaalia 2 omenaa pieninä kuutioina tai viipaleina Kastike:1 dl appelsiinimehua 1⁄4-1⁄2 tl sinappijauhetta 2 rkl öljyä sitruunamelissan lehtiä Omena, kaali ja 2-3 rkl suikaloituja melissan lehtiä sekoitetaan.
Sinappijauhe vatkataan appelsiinimehun joukkoon, öljy lisätään. Kastike kaadetaan salaatin joukkoon ja sekoitetaan huolella. Annetaan maustua jääkaapissa tunnin verran. Tarjoillaan sitruunamelissan lehdillä koristettuna.
Appelsiinimehukastike sopii myös talvisiin puna- ja keltakaalisalaatteihin.
Lähde: Lehtonen, Ullan maustekasvimaa.
Sadonjako määrät:
retiisinippu 149 g,
salaatti 433 g
sipulinippu 198 g
yrtit 19 g
raparperi 193 g
maa-artisokka 514 g

Comment