Viewing entries tagged
ruokaosuuskunta

Comment

Lokakuun lopulla

Oman punakaalin lehtiä Lokakuu on ollut hyvin vähä lokainen tänä vuonna ja nyt sen lopulla vasta savimaa hieman kastuu. Pellolla puun rungot alkavat olla paljaita elävistä värikkäistä lehdistä ja ainoat lämpimät värit ovat sadossa. Kynnetty maa hohtaa lokakuun lopun syvää harmaata. Näkyvä elämä on maan tai kyntövaon alla. Siellä jatkuu hajottajien tärkeä hajotustyö ja samalla uuden ihmeellisen humusaineen rakennustyö. Vielä on muutamia paikkoja pellolla siivottavana kynnön tieltä. Tällä viikolla nostettiin viimeiset kaalit pellosta. Palsternakkoja ja purjoja on vielä vähän pellossa jäljellä. Ensi lauantain 29.10. talkoissa on tarkoitus nostaa omat purjot maasta.

Sunnuntain talkoissa palsternakan lajittelua

Viime sunnuntain talkoot olivat menestys. Palsternakkaa nostettiin ja lajiteltiin viimeisiin sadonjakoihin. Harsoja kerättiin kynnön tieltä pois. Pentti kynti maata ja vuoden 2016 ylimääräiset, haisevat, orgaaniset lannoitteet saatiin laskettua kompostin uumeniin. Purjoja kerättiin tämän viikon jakoihin ja valkosipuleita istutettiin. Ihanaa lasagnea ja jälkiruokaa saivat noin 35 talkoolaista. Joka puolella 3 hehtaarin vihannesmaallamme suhisi ja paljon saatiin yhteisvoimin aikaiseksi. Lokakuun lopun kuivassa säässä oli mukava työskennellä ja sateet alkoivat onneksi vasta myöhemmin tällä viikolla. Yhteisöviljelijän silmin ruokaosuuskunta näytti taas kerran voimansa ja talkoohenkeä oli ilo seurata.

Heidi irrottaa valkosipulin kynsiä istutusta varten

Valkosipulit on nyt istutettu. Tänä syksynä istutettiin sekä omaa talvivalkosipuli-istukasta että ostettuja valkosipuleita. Ensin kynnet irrotettiin sipulista ja sahralla ajettiin vako valmiiksi. Sen jälkeen kynnet istutettiin 10 - 15 senttimetrin välein vakoihin 10 senttimetrin syvyyteen. Tämän jälkeen kynsien päälle laitettiin 5 senttimetriä hevosenlantakomposti-kalkki seosta ja lopuksi vielä 5 senttimetriä maata päälle. Nyt toivotaan, että kynnet juurtuvat vielä ennen talvea, mutta versoisivat maan pinnalle vasta aikaisin keväällä.

Valkosipulin kynsiä istutusvaossa

Comment

Comment

Kumppanuusmaatalouden monet hyödyt

Kesäkuun puoliväli vierähti nopeasti ja paljon on tapahtunut Kaupunkilaisten Omalla pellolla. Viime lauantaina oli osuuskuntalaisten viikonlopputalkoot, maanantaina aloitti pellolla lasten viljelyleiri ja pellolla vieraili 40 biodynaamisen tuottemerkkiasioiden parissa työskentelevää ihmistä ympäri maailmaa. Tiistaina ja keskiviikkona aloitettiin vuoden ensimmäiset sadonjaot. Torstaina pellolla oli iso tapahtuma Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen tilaisuus Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet. Kaiken tämän välissä istutettiin myös kesä- ja spagettikurpitsat, paikkauskylvettiin punajuuria, kitkettiin sipuli- ja porkkanamaata, saatiin aimoannos sadetta sekä kerättiin tietysti kaikille satoa. Pelto on sosiaalinen paikka, joka kerää ihmisiä yhteen yhteisen ruoan tuotannon pariin ja tämä tuntuu tervehenkisen hyvältä. Lauantain talkoissa niputettiin raparperia

Lauantain talkoot menivät hyvin. Porkkanamaata kitkettiin. Hirsivaja sai katon päälleen ja Mustosen puutarhalla kerättiin sadonjakojen raparperit valmiiksi. Talkooruokaryhmä oli loihtinut todella maukkaat eväät pellolle: kahta keittoa, sämpylöitä, levitteitä, villivihannessalaattia ja Riitta paistoi pellolla myös muurinpohjalettuja raparperihillolla! Kiitos talkoolaisille, oli hyvä yhteismeininki!

Kattohuovan laittoa ala Olli & Pentti

Lettujen paistoa

Villisalaatti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvukauden 2016 sadonjaot alkoivat ihanilla vihreillä Oman pellon tuotteilla rucolalla, salaatilla, retiiseillä, raparperilla, palsternakoilla, ruohosipulilla ja basilikoilla. Niissä maistuu biodynaaminen puhdas maa ja alkukesän aurinko.

Lastenleirillä on mm. istutettu herneitä, tehty linnunpelättimiä, muokattu maata, kitketty, tehty majoja metsään, retkeilty, leikitty ja tutustuttu viljelyyn. Lapset ovat tykänneet ja tästä kuuluu suuri kiitos leirivetäjille Anniina Heinoselle ja Pinja Siparille. Tähän tarvitaan monta kättä ja sata ideaa, että kaikki tämä saadaan pellolla toimimaan. Hyvässä yhteishengessä on mieletön voima.

Mikko ja Nina istuttavat kesäkurpitsaa

MMM:n ruokaa ja luonnonvaroja rahoittaman lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen  Kumppanuusmaataloustilaisuus meni sateesta huolimatta Omalla pellolla nappiin. Pellolla oli kierroksia ja puheenvuoroja. Kumppanuusmaatalouden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tutkiskeltiin eri näkökulmista. Päällimmäiseksi minulle jäi tilaisuudesta mieleen läpinäkyvä, täysin avoin, rehellinen osuuskuntalaisen ja viljelijän välinen kanssakäyminen sekä molemminpuolinen arvostus. Kumppanuusmaataloudessa on ympäristöllisiä hyötyjä. Osuuskuntalainen voi itse vaikuttaa reiluun lähituotantoon sekä sen ympäristövaikutuksiin. Monimuotoinen viljely tukee myös biodiversiteettiä mm. laji- ja geenimonimuotoisuutta. Lisäksi se vähentää ruokajätettä, kun myös pienet ja hassun muotoiset tuotteet voidaan jakaa osuuskuntalaisille, mikä vaikuttaa positiivisesti hävikkiin. Kumppanuusmaatalous on yksi vaihtoehto pienimuotoisille, monimuotoisille luomutiloille tulla toimeen. Se on vaihtoehto syödä kasvispainoitteista sesonkiruokaa ja väylä tehdä hyvää. Lisäksi ruokaosuuskunta lisää kuluttajien tietoa ruoantuotannosta sekä osallistumista ja vaikuttamista oman ruoan tuotantoon. Se lähentää maaseutua ja kaupunkia sekä yhdessä tekemistä. Se luo uutta viljelykulttuuria ja rakentaa kaupunkilaisille uusia juuria.

Lastenleirin tekemiä linnunpelättimiä

Comment

Comment

Kesäkuun huumaa & tuomen terälehtiä

Kosminen ja maanomainen voikukka pellolla tällä viikolla Aurinko lämmittää ja olemme saaneet nauttia helteisestä pellosta. Pellolla lentävät tuomen terälehdet ja voikukan haituvasiemenet etsien uutta kasvupaikkaa. Kasvustojen hoitotyöt on aloitettu mm. palsternakkaa kitketään, sipuli liekitettiin ja sitä kitketään parhaillaan. Osa perunamaasta on myös mullattu. Rikkakasvien kasvu on nyt nopeaa. Tilanne on täysin päinvastainen kuin viime vuonna, jolloin mikään ei kasvanut kylmästä säästä johtuen. Luomistyö, istuttaminen jatkuu hoitotöiden lomassa Omalla pellolla. Lamopinaattia ja fenkolia on istutettu käsin biokalvoihin. Uudenseelannin pinaatteja istutettiin parituhatta tainta peltoon. Kesäkeräkaali, kyssäkaalin toinen erä ja lanttu istutettiin koneellisesti taimista. Myös kiinankaali pääsi indikaattorikasviksi kaalipeltoon. Kiinankaali on parhaimman makuinen kaali, siis myös tuholaisten mielestä, ja siitä voi seurata kaalikoi ja -perhostilanteen kehittymistä. Taimet piti myös kastella heti istutuksen jälkeen, sillä niin kuuma on touko-kesäkuun vaihde. Yleensä peltoa ei kastella vaan toivotaan taimen itse löytävän kosteuden ja tunkevan juurensa syvälle kosteaan maahan.

Uudenseelannin pinaatin istutusta

Pelto on luomulannoitettu myös kurpitsoille, jotka tarvitsevat paljon ravinteita. Parhaillaan alaa äestetään ja pian siihen ajetaan biokalvopenkit. Penkkien väleihin kylvetään rivivälinurmi. Näin välejä on helppo leikata ja ne pysyvät kasvupeitteisinä. Kasvit hoitavat maata juurillaan, pitävät hiiltä maaperässä, poissa ilmasta sekä pitävät kosteutta ja ravinteita maassa. Kasvit lannoittavat, parantavat ja pitävät maan elävänä. Erilaisten kasvien tarpeet ja ominaispiirteet tulee ottaa huomioon viljelykiertoa ja kasvupaikkoja suunniteltaessa.

Jo isot rucolat Mustosen puutarhan kasvihuoneessamme

Kesä on jo tosi pitkällä, vaikka vasta kesäkuun ensimmäisiä päiviä viedään. Juhannussatoon tulevien rucoloiden ja salaattien kasvu on todella pitkällä lämmöstä johtuen. Viljelijänä jännitän valmistuvatko ne liian aikaisin ja kestävätkö ne juhannukseen saakka. Ruokaosuuskunnan tapauksessa vihannessato ajoitetaan tietyille viikoille juhannuksesta marraskuun loppuun saakka ja lasketaan taimet sekä siemenet osuuskuntalaisten mukaan. Tähän saakka 5 kasvukauden ajan sadonjako on aina aloitettu juhannusviikolla, heinäkuussa on ollut kolmen viikon tauko ja satoa on muuten jaettu kerran viikossa marraskuun loppuun saakka, joskus joululle ja viimeksi vain marraskuun puoliväliin saakka. Kuitenkin työtä tehdään luonnon kanssa, ilmojen armoilla. Joten lämpösummasta ja maan kosteustilanteesta on oikeasti kiinni vihannesten kehittyminen. Ruokaosuuskunnassa osuuskuntalaiset jakavat riskin sadonkehityksestä viljelijöiden ja hallituksen kanssa. Lisäksi sadonjakojen alkamista ja loppumista voidaan tarvittaessa muuttaa, sillä sadon saavat kuitenkin sadon omistajat osuuskuntalaiset, tuoreena & omalta pellolta. Tehdäänhän töitä maan ja taivaan, auringon ja veden kanssa!

Comment

Comment

Kumppanuusmaatalous vaikuttaa perheiden arjen hallintaan

Pro gradu -tutkielma Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksista kodin arkeen ja ruokatalouden hoitamiseen Teksti & kuvitusgraafi: Maritta Paakkinen

Ruoka ja ruoantuotanto ovat kasvavan mielenkiinnon kohteena tämän päivän kuluttajien keskuudessa. Kuluttajat ovat yhä enenevässä määrin huolestuneita ruoan laadusta sekä myös ruoantuotannon eettisyydestä ja ympäristövaikutuksista. Lähiruoka sekä luomutuotanto ovat kasvavia toimintamalleja ruoantuotannossa. Aktiiviset kuluttajat etsivät uusia ruoanhankintatapoja. Vaikka ruoka kiinnostaa, on kotitalouksien ruoanvalmistukseen käyttämä aika kuitenkin vähentynyt. Erityisesti raaka-ainelähtöinen ruoanvalmistus on vähentynyt. Yleinen trendi ruoanvalmistuksessa onkin vaivattomuus, mutta yhtä lailla ruoanvalmistuksesta haetaan elämyksiä. Samalla kuluttajien tietämys ruoasta ja ruoantuotannosta on vähentynyt. Pidentynyt ruokaketju on muuttanut ruoan alkuperän epämääräisemmäksi ja vaikeaksi hahmottaa. Kuluttajilta vaaditaankin nykyisin yhä enemmän ruokalukutaitoa ** ja taitoa hallita ruokaan liittyvän informaation määrää.

Kuinka nämä muuttuvan ruokakulttuurin ja ruoanvalinnan piirteet näkyvät ruokaosuuskuntalaisten arjessa? Päädyin viime syksynä oman jäsenyyteni myötä tutkimaan pro gradu -tutkielmassani ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia jäsenten arkeen. Tutkimuskysymykset tässä tutkimuksessa olivat millä tavalla ruokaosuuskunnan jäsenyys ja viikoittainen sato vaikuttavat arjen ruokatalouden hoitamiseen sekä ruoanvalmistukseen, ja miten ruokaosuuskunnan jäsenyys vaikuttaa kotitalouden jokapäiväiseen elämään ja arjen hallintaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa Liisa Haverisen (1996) arjen hallinnan määritelmään sekä aiempiin tutkimuksiin kumppanuusmaataloudesta. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto on kerätty kolmessa ryhmäkeskustelussa, joihin osallistui yhteensä 16 Herttoniemen Ruokaosuuskunnan jäsentä.

Lähiruoka, luomutuotteet ja ruoan alkuperän tietäminen edustivat valtaosalle keskustelijoista jäsenyyden myönteisiä puolia. Uudenlaiseen ruoantuotantomalliin osallistuminen oli niin ikään tyytyväisyyttä lisäävä asia. Jäsenten ymmärrys ruokajärjestelmästä ja ruokaketjusta lisääntyi. Tähän vaikuttivat monet asiat, muun muassa viljelyn vaiheiden seuraaminen, pellon töihin osallistuminen ja sesonkiajatteluun oppiminen. Ruokalukutaito kehittyi monella tasolla jäsenyyden aikana. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys näytti kaiken kaikkiaan lisäävän ruoan arvostusta.

Ruokaosuuskunnan jäsenyydellä oli monenlaisia vaikutuksia perheiden ruokatalouden hoitamiseen. Ruoanvalmistuksessa käytettiin enemmän luovuutta ja mielikuvitusta ja uskallettiin kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Tähän kannustivat muun muassa uudet raaka-aineet sekä kasvisten suuri määrä. Uudet tuttavuudet kasvisten joukossa toivat iloa ja opettivat uutta. Uskaltamalla kokeilla uutta ennakkoluulottomasti, saatiin vaihtelua arkiruokiin. Yleisesti ruokaa valmistettiin enemmän kuin ennen. Tämä johtui kasvisten suuresta määrästä; se pakotti ruoanvalmistukseen myös arkisin. Joillakin aiemmat nopeat illalliset tai arki-iltojen voileivät korvautuivat nyt sadon kasvisten ansiosta kunnon aterialla. Toisaalta ruoanvalmistukseen meni enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Kiireisessä arjessa tämä saattoi aiheuttaa ahdistusta. Myös hävikistä kannettiin huolta ja tunnettiin syyllisyyttä. Lisääntynyt kasvisten osuus ruokavaliossa oli toivottu asia monissa perheissä.

Kuvitusgraafi: Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutus arjen hallintaan

Tutkimukseni tuloksissa näkyy arjen laaja-alaisuus. Kumppanuusmaatalouden vaikutukset arkeen eivät rajoittuneet kasvisten käsittelyyn, ruoanvalmistukseen tai ruokatalouden hoitamiseen, vaan ne ulottuivat selvästi laajemmalle. Perheiden jokapäiväisen elämän toiminnoilla, tässä tapauksessa ruokatalouden hoitamisella, on vahva yhteys ympäröivään yhteiskuntaan monin tavoin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jäsenyyden vaikutukset ruokaosuuskunnan jäsenten arkeen ulottuvat Liisa Haverisen arjen hallinnan käsitteen ymmärtävän arjen hallinnan alueelle. Haverinen (1996) määrittelee ymmärtävän arjen hallinnan niin, että kotitalous toimii oman arvomaailmansa ja periaatteidensa mukaisesti, noudattaen vastuullisuutta ja eettisyyttä toiminnoissaan. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys on omiaan herättelemään pohdintaa ruoantuotannosta ja ruokajärjestelmästä sekä näiden tulevaisuudesta.

Tutkielma on toteutettu Helsingin yliopistossa kotitaloustieteen laitoksella. Työn ohjaajina toimivat ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä ja Viikissä vaihtoehtoisia ruokaketjuja tutkiva Sini Forssell.

** Ruokalukutaito: Ruokalukutaidolla tarkoitetaan ruokaan liittyviä tietoja, taitoja, ymmärrystä ruokakulttuurista sekä globaalista ruokajärjestelmästä, ymmärrystä ympäristövastuusta sekä myös ihmisten jokapäiväistä ruokaan liittyvää käyttäytymistä. Ruokalukutaito ilmentää kriittistä ymmärrystä ja vastuuntuntoa ruokaan liittyvissä kysymyksissä sekä eettistä pohdintaa, jossa otetaan huomioon oman hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristön hyvinvointi ja kestävä kehitys.

Comment

Comment

Ruokapiirin puodin avajaiset

Tervetuloa la 24.10 klo 10-13 Herttoniemen kirjastolle Ruokapiirin puotiin - Puodin aukiolon laajentamisen kunniaksi järjestämme avajaiset!

Ohjelmassa mm. 

• Maritta Paakkinen esittelee pro gradu -tutkimustaan klo 11-11.30 Herttoniemitalon tapahtumatilassa. Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutukset kodin arkeen ja ruokatalouden hoitamiseen, Helsingin yliopisto, Kotitaloustiede, Syyskuu 2015.

• Tuote-esittelyitä - Osuuskunta Oma Maa, puotimaalla-hyvän mielen luomupuodin mustaherukkakosmetiikka

• Maistiaisia - Kolmen Kaverin Jäätelö ja Feri´s Handmade Sausages (Stadin paras makkara 2015)

• Trubaduuri viihdyttää avajaisväkeä

Kaupunkilaisten Oma Pelto ja Ruokaosuuskunta, Luomuliitto, Herttoniemi-Seura sekä Hertsikan Pumppu kertovat toiminnastaan!

Näkemisiin lauantaina Puodissa!

Comment

Comment

Sadonkorjuu

Pellon auringonkukan nuppu Pellon suurin satoaika on nupulla. Sadonkorjuun aika on käsillä. Kuitenkin papua joudutaan kitkemään toiseen kertaan. Normaalisti sen satoa kerätään, mutta nyt valtava kasvu on vallannut papumaan ennen sadonkorjuun aikaa. Kesän viileys, tuulet ja nyt elokuun lämpö ovat sekoittaneet normaalia työtahtia pellolla. Jotkut kasvulohkot vaativat tuplatyötä, kun niiden kasvuaika on pidentynyt. Jotkut kasvit tarvitsevatkin nyt toisen kitkennän, vaikka niiden normaali sadonkorjuun aika olisi. Tämä kaikki vaikuttaa satoomme. Onneksi saamme satoa. Osuuskuntalainen voi kuitenkin huomata satokausien erilaisuuden satokassissaan. Tällaisina kesinä osuuskuntalainen saattaa myös huomata, että ottaa riskin viljelijän kanssa sadon onnistumisesta, kun pavut tulevatkin kolme-neljä viikkoa myöhemmin kuin olisi odottanut. Osa sadosta on vielä pientä kuten lämpöä rakastavia punajuuria ei ole päässyt vielä keräämään. Sen sijaan toiset kaalit kuten parsakaali on selvästi nauttinut jatkuvasta viileästä kosteudesta. Luulisi myös tämän kesän kosteuden vaikuttavan suotuisasti palsternakan kehitykseen.

Jukka ja Tanja kitkevät lehtikaalta torstaiaamuna

Pellon työntekijöiden aikaa menee runsaasti viikon sadonjakojen tekoon. Varsinkin nyt, kun osuuskuntalaisia on 200. Nyt siis 3 hehtaarin sato jaetaan kaikkien kesken ja tämä ei ole aina helppoa varsinkaan tällaisena kasvukautena, kun kaikki kehittyy aluksi hitaammin mm. kesäkurpitsa aloitti satokautensa 3 kertaa pienemmällä satomäärällä kuin edellisenä kolmena kautena. Kurkkua on saanut myös odotella. Peltolaisilta menee hurjasti aikaa nyt sadonkorjuuseen, kun kasvit kehittyvät hitaammin ja toisaalta pidämme kiinni sovitusta jakoaikataulusta. Peltolaisten aika pitäisi tämän lisäksi riittää myös pellon hoitotöihin. Toisilla tiloilla, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn satokasviin saattaa olla ongelmia, kun koko sato kehittyy samaan aikaan, kun normaalisti vaikka tomaattia tai mansikkaa on saanut poimia pikkuhiljaa kesäviikkojen aikana.

Ensimmäiset Demeter(biodynaamisen viljelyn tuotemerkki)-porkkanamme tänä vuonna

 

Me aloitimme kesänippuporkkanoiden jaon tällä viikolla ja olemme ylpeitä siitä sadosta, mitä luontoäiti meille nyt kantaa. Tämä kausi muistuttaa viljelijöitä nöyrästä asenteesta, kun tekee töitä luonnon parissa. Kaikki ei ole meistä ihmisistä kiinni vaan elämme säiden armoilla, mihin saattaa kyllä vaikuttaa aikaansaamamme ilmastonmuutos, mutta myös vaikka planeetat. Avomaalla elämme tämän vuoden rytmissä, maistamme tämän kauden makuja, keräämme, mitä kylvämme, mutta myös mitä luontoäiti ja isätaivas tarjoavat. Sato on monen asian summa. Kun vihanneksia on 40 erilaista ja sadonkorjuu on suureksi osaksi käsityötä muistaa arvostaa jokaista satolaatikkoa, minkä saamme kerätyksi. Se on ollut valtavan työn takana, satojen ja satojen työtuntien takana, auringon lämmön, valon ja sateen seuraus. Osuuskuntalaisemme ovat valinneet syödä sesonkiruokaa luonnonrytmissä. Tämä vuosi muistuttaa siitä, että osuuskuntalainen syö omaa, lähi-, luomu-, luonnonrytmissä tuotettua satoa, ei sitä mitä tilaa ja mitä kauppojen hyllyt tarjoavat. Nykyään kauppojen hyllyt ovat hyvinvointivaltioissa aina täynnä, vaikka jossain päin vietettäisiinkin katovuotta. Tämä hämärryttää sadon ja ruoan arvostusta. Oma pelto kuitenkin palauttaa realiteettien ääreen, mutta myös kiitollisuuteen.

Heidi työntää ylpeänä salaatteja pesupaikalle tällä viikolla

Comment

Comment

Hortoilua Herttoniemessä

Valloittavat villiyrtit - hortoiluretki Herttoniemessä pe 8.5. ja ma 11.5.IMG_0357 Kiitos kaikille osallistujille. Ja kiitos Kaisa Vermasheinälle, joka opasti meitä villiyrttien maailmassa. Kivaa oli yhdessä kierrellä ja oppia uusia kasveja. IMG_0354

IMG_0355

 

 

 

 

 

 

 

Maitohorsma, nokkonen, vuohenputki, voikukka, poimulehti, mesiangervo, pihlaja, maksaruoho ja monet muut villiyrtit tulivat tutuiksi. Minulle uusi tuttuvuus oli litulaukka. Valkosipulin vieno maku. Mausteyrtti luonnosta.

IMG_0371

Ja nokkosletutkin alkoivat onnistumaan toisena retkipäivänä. Harjoitus tekee mestarin. Samoin myös keräilyssä varmuus ja taito tulee vain metsässä olemalla. Nokkoslettuja perjantaina maistelimme kuusenkerkkäsiirapin kanssa. Maanantaina Kaisa oli tehnyt villiyrttipeston. Ohje löytyy Juuret maassa facebooksivulta. Kerätessä "ilmaisista" villiyrteistä saattaa helposti innostua ja poimia isoja määriä kotiin viemisiä. Siksi jo kerätessä on hyvä miettiä mitä aion näistä tehdä ettei villiyrteistä tule keittiössä ongelma. Hyviä villiyrtti ruokaohjeita alkaa jo netistä löytyä mukavasti.

IMG_0377 IMG_0374

 

 

 

 

 

 

 

Jos haluat lisää tietoa villiyrteistä niin Ruokaosuuskunta suosittelee Kaisan Juuret maassa kursseja. Lue lisää www.juuretmaassa.com

Ruokaosuuskunnan mainos tähän loppuun vielä: Haluatko syödä ja elää sesonkiruualla? Liity Kaupunkilaisten omaan peltoon niin tiedät kuka viljelee ruokasi ja missä? Otamme uusia jäseniä vuodelle 2015:sta. Lue lisää tästä linkistä. Tervetuloa!

hortoiluretket_juliste_blogi

Comment

1 Comment

Ravintolakoulu Perho & Ruokaosuuskunta

Ravintolakoulu Perho on yksi Ruokaosuuskunnan jäsen. Katso miten ravintolakoulu tekee yhteistyötä Kaupunkilaisten oman pellon kanssa? Kumppanuusmaatalous (community supported agriculture) on mahdollisuus lyhentää ruokaketjua ja näyttää mistä ruoka oikeasti tulee.

Onnittelut ravintolakoulu Perholle! 

OKKA-säätiö julisti viime keväänä päiväkodeille ja kouluille sekä toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille suunnatun kilpailun parhaasta kestävän kehityksen teosta tai toimintamallista. Säätiö sai kilpailuun yhteensä 57 hakemusta, jotka arvioi Opetushallituksen Irmeli Halisen johdolla toiminut palkintoraati.

OKKA-säätiö luovutti 12.11. Helsingissä järjestetyssä Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin 10-vuotisjuhlassa palkintostipendit kolmelle parhaalle hakijalle. Kilpailun voittajaksi nousi Ravintolakoulu Perhon "Kumppanuusmaatalous".

Lisätietoja palkinnosta ja kilpailusta löytyy tästä linkistä

1 Comment

Comment

Virkistävä Peltogym

Mustosen talkoot 25.5.2014 Herttoniemen ruokaosuuskuntalaisella on 10 tunnin talkoovelvoite vuoden aikana. Sen voi jokainen toteuttaa oman osaamisensa mukaan joko pellon talkoissa, jakopisteellä tai muulla osaamisellaan kuten lehtijutuilla tai hallinnollisilla asioilla. Halutessaan talkootunnin voi myös korvata rahalla 10 €/h. Kaupunkilaisten omalla pellolla on talkoot vähintään kerran kuussa viikonloppupäivänä. Joka viikko on myös iltatalkoot. Juhannukseen saakka iltatalkoot ovat torstai-iltaisin ja elokuun alusta maanantai-iltaisin. Heinäkuu on osuuskuntalaisten lomakuukausi ja talkoita ei erikseen järjestetä. Kuitenkin omalle pellolle voi tulla hommiin halutessaan, mikä vain arkipäivä peltolaisten ollessa paikalla klo 8 - 16. Kuitenkin on hyvä soittaa päivää ennen tuloaan niin pelto & personal farmerit ovat tietoisia tulijasta.

Konttien maalausta

Satokatoksen kunnostus & hoito

Viime sunnuntaina oli ensimmäiset tämän kauden isot viikonlopputalkoot. Keli oli kuin morsian, lähenteli 30 ° C. Omalla pellolla ja Mustosen puutarhassa oli monta talkoopistettä. Mustosen kasvihuoneeseen asennettiin automaattiset tuuletusluukkujen avaajat, leikattiin herukoiden rivivälit, aloitettiin maa-artisokkaspiraalin istutusta ja kitkettiin syksyllä perustettu perennapenkki. Omalla pellolla suoristettiin pellon satokatos ja kiinnitettiin se maahan. Pellolle tuotuja kontteja alettiin myös restauroimaan ja maalaamaan. Toivottavasti jokaiselle löytyi mieluisaa puuhaa.

Maa-artisokkaspiraalin istutusta

Perennapenkin kitkentä

Tuuletuksen asennus

Kahden maissa syötiin omista ruohosipuleista tehtyä piirakkaa ja samana aamuna kerätyistä nokkosista valmistettua keittoa. Kiitos herkullisesta ruoasta kuuluu Ollille. Jälkiruokana oli Mustosesta kerätyistä raparpereista tehtyä piirakkaa. Osa töistä jäi peltolaisille vielä maanantaiksikin ja osa odottamaan seuraavia osuuskuntalaisten viikonlopputalkoita su 15.6. klo 10-.

Yhteisruokailu

Oma Pelto sijaitsee luonnon kauniilla alueella ja peltotyö on koettu virkistäväksi jopa terapeuttiseksi. Suurissa kaupungeissa on kattoviljely sekä kaupunkiviljely yleistynyt mm. sen mikroilmastoa parantavan vaikutuksen sekä luontosuhteen kehittymisen vuoksi. Kehitysmaissa se on tärkeä vastaus myös ruokaturvan kehittymiseen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on Viljelijöiden kestävät elinkeinot –niminen kehitysyhteistyöhanke Indonesiassa Sulawesin saarella ja paikallinen hankekoordinaattori vieraili tällä viikolla Omalla pellolla ja Herttoniemen jakopisteessä sekä ruokapiirin tiloissa. Hankkeen puitteissa on perustettu luomuriisi- ja hunaja osuuskunta, joka pyrkii myymään tuotteita läheiseen kaupunkiin ja muutenkin hankkeeseen liittyy paljon luomuviljelyä ja pienviljelijöiden yhteistoiminnan kehittämistä. Karno on työkseen edistänyt luomu- ja kotitarveviljelyä Sulawesissa. Ruokaosuuskunta vastaa myös omalta osaltaan pienviljelyn, luomuviljelyn, lähiviljelyn ja biodiversiteetin säilymisestä, mutta myös kaupunkilaisten luontosuhteesta ja puhtaasta lähiruoasta. Viime vuosina on onneksi kestäviä vaihtoehtoisia viljelmiä syntynyt vastaamaan ruokaturvaan sekä uuden kulttuurin kehittymiseen, jossa kaupunkilainen on edelleen osana oman ruokansa kasvatusta ja voi osallistua sen kasvatukseen niinkuin ennen vanhaa kylällä autettiin heinätöissä ja perunannostossa. Samat vanhat tärkeät juuret on herätelty henkiin. Vieraamme Karnon kanssa pohdittiin kuinka tärkeää on osata yhdistää vanhaa perinteistä tietoa ja uutta tiedettä vastaamaan tämän hetken haasteisiin uudeksi viisaudeksi & uuden kestävän kulttuurin luomiseksi.

Comment

Comment

Hortoiluretki

Hortoilu eli villiyrttiretki Herttoniemessäporukka Ruokaosuuskunta järjesti jäsenilleen ja ruokapiiriläisille retken tutustumaan villivihanneksiin Herttoniemessä. Oppaana toimi Kaisa, joka oli työharjoittelussa Ruokaosuuskunnalla. Kaisa opiskelee luonnonvaratuottajaksi Ammattiopisto Livian Tuorlan maaseutuopistossa.

tunnistus

Aluksi kerrattiin ja opeteltiin tunnistusta ja keräystä. Mihin nokkonen kelpaa ja miten vuohenputken tunnistaa? Mistä kasveista saa parasta yrttiteetä?

fastholma

Keräsimme yrttejä Fastholmasta ja sen jälkeen harjoittelijamme Kaisa opastaa, miten yrtit käsitellään. Tutustumme myös siihen, miten kerättyjä yrttejä kannattaa käyttää ruuanlaitossa.

Seuraava hortoiluretki on perjantaina 16.5. klo 12. Lähtö Herttoniemen jakelupisteestä / asukastilasta (hiihtomäentie 37). Tervetuloa.

keräilijä

Comment

Comment

Talkootunnit 2014

Valkokuvaaja: Christin Boggs Ruokaosuuskunnan jäsenillä on satokaudella 2014 talkoovelvoite (10 tuntia per osuus), jonka avulla pyrimme varmistamaan, että kaikkiin tarvittaviin töihin saataisiin aina riittävästi auttavia käsiä mukaan. Talkoovelvoitteen suorittamiseen on olemassa monta eri tapaa:

  • voit auttaa pellolla tai puutarhalla yhteisissä talkoissa peltotöissä tai osallistua siellä rakennustöihin tai koneiden huoltoon;
  • voit osallistua sadon jakamiseen noutopisteellä;
  • voit toimia myyjänä pop-up-kyläkaupassa tai pop-up-toripäivässä jne.
  • tai jos esim. bloggaat ruokaosuuskunnan toiminnasta, otat valokuvia tai markkinoit muuten toimintaamme, niin tämäkin lasketaan talkootyöksi (eli yksi tunti ruokaosuuskunnan hyväksi tapahtuvaa toimintaa=yksi talkootunti).
  • jos onnistut hankkimaan uusia jäseniä osuuskuntaan, niin tällä tienaat viisi talkootuntia; kannatusjäsenen hankinnasta yhden talkootunnin.

Vuoden 2014 talkootunnit ilmoitetaan alla olevan linkin takaa löytyvällä lomakkeeella. Ilmoita tällä lomakkeella oman osuutesi TEHDYT talkootunnit. Mikäli tekijöitä (aikuisia) on kerrallaan kaksi tai useampi, kerro tunnit henkilöiden määrällä. Esim. kahden henkilön 2 tunnin talkootyö = 4 tuntia. Lisätietoja voit pyytää kysyä ruokaosuuskunta@gmail.com

ILMOITA TÄSTÄ LINKISTÄ TALKOOTUNTISI

Talkootunnit täyttyvät yllättävän nopeasti, joten enempikin talkoilu on mitä suotavampaa :-).

Jos koet, ettet kykene/ehdi suorittamaan tällä satokaudella omaa talkoovelvoitettasi, voit korvata talkootuntisi maksamalla 100 euroa osuuskunnan tilille (tästä lähetämme ohjeet sähköpostilla myöhemmässä vaiheessa). Jos talkootunteja jää tekemättä, voi jäljellä olevat tunnit kompensoida rahalla 10e/1h.

 

Comment

Comment

High-tech farm

Kun perustimme Ruokaosuuskunnan vuonna 2011 niin heti oli tarkoitus tehdä projektista kestävä; liiketaloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti. Nyt on pakko pikkusen hehkuttaa. Ne asiat mitä suunnittelimme alkaa toteutua. Ei siinä mittakaavassa kun oli tarkoitus, mutta näillä resursseilla tämäkin on saavutus. Kuljetukset ympäristöystävällisiksi Olemme juttelemassa kuljetusauton muuttamista kulkemaan biokaasulla. Tämä vähentäisi hiilidioksipäästöjämme kuljetuksien osalta. Tässä projektissa ruokaosuuskuntaa on auttamassa Gasum Oy. Neuvottelemme vielä kuinka paljon konversio tulisi maksamaan.

Sesonkienergiaa Pellolle on tulossa aurinkopaneeli, joka tuottaa meille sähköä esim. kastelupumpulle. Testaamme aluksi pellolla kuinka homma toimii, ja sitten teemme Kaupunkilaisten omaan puutarhaan vähän isomman kuvion. Tilaamme paneelit ja tarvittavat osat Saksasta kimppatilauksen yhteydessä.  Jos kiinnostuit aurinkoenergiasta niin kannattaa tutustua http://aurinkovirta.fi/.

Monikaan asia ei onnistu heti, mutta kun niistä vaan jaksaa höpöttää niin ne voikin onnistua. Kummastakin jutusta saamme hyvää dataa ruokaosuuskuntalaisten käyttöön. Mikä hyöty biokaasusta ja aurinkoenergiasta on taloudellisesti? JA mitä hyötyä ympäristön näkökulmasta? Näistä kummastakin kerrotaan heti lisää kun asiat etenevät.

Rahoitamme kummatkin parannukset yhteistyöverkostomme kautta. Jos haluat tehdä uusia juttuja yhdessä Ruokaosuuskunnan kanssa niin ota ihmeessä yhteyttä.

Comment

Comment

Satomäärät 2012 ja 2013

Miten Kaupunkilaisten oman pellon satomäärät vaihtelevat vuosiittain?

Teimme graafisen vertailun vuoden 2012 ja 2013 satomääristä. Ensimmäisen vuoden eli 2011 satomääriä ei ole tilastoitu, joten sitä ei ole vertailussa.

Pellon kasvien viljely ala vaihtelee myös vuosittain. Vuonna 2013 viljelimme useampia vihanneksia ja juureksia kuin vuonna 2012.

Vuonna 2013 viljelimme tilastossa olevien kasvien lisäksi seuraavia: Kukkakaali 20 kg Peruna opera 1630 kg Peruna siikli 400 kg Retiisi 110 kg Tilli 140 g Mangoldi 55 kg Lehtikaali 290 kg Selleri 80 kg Mustajuuri 50 kg Kurkku 100 kg Basilika 10 kg

Vuosi 2013 oli kuiva ja lämmin. Hellettä ja sateen odottelua. Ensimmäiset pakkaset yllättivät jo lokakuussa. Sen jälkeen vuosi olikin lauha. Vasta tammikuun 12. päivänä tuli seuraavat kunnon pakkaset.

Comment

Comment

REKRY 2014

Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Kaupunkilaisten oma pelto etsii lisää työvoimaa Vantaan Korson pellolle. Palkkaamme viljelijän ja etsimme työharjoittelijoita satokaudelle 2014.

Christin_Boggs-24Palkataan viljelijä

Odotamme Etsimme työtä pelkäämätöntä viljelijää pellolle. Olet ammattilainen, jolla on jo työkokemusta maanviljelystä. Sinulla on alan koulutus tai pitkä työkokemus. Koneidenkäyttö on sinulle tuttua. Odotamme sinulta luomu- tai biodynaamista viljelyosaamista ja sen arvostamista. Olet aktiivinen ja sosiaalinen.

Tarjoamme Mielenkiintoisen työpaikan uudenlaisessa ruokaosuuskunnassa, jonka omistaa 160 kotitaloutta. Viljeltävä pelto-ala on noin 3 hehtaaria ja 0,3 hehtaarin hyötypuutarha Korsossa Vantaalla. Viljelemme monipuolisesti ja biodynaamisesti. Työskentelet yhdessä personal farmerimme kanssa.

Työ alkaa huhtikuussa 2014 ja päättyy marraskuussa 2014

Palkkaus: palkkatoive työhakemuksen yhteydessä.

Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com

Vapaamuotoiset työhakemukset palkkatoiveineen viimeistään 10.1.2014 osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti REKRY-sanalla)

------------------------------------------------------------

Etsimme myös työharjoittelijoita ja sesonkityöntekijöitä vuodelle 2014 Opi viljelemään luonnonmukaisesti ja monipuolisesti. Olet ahkera ja huolellinen. Olet kiinnostunut biodynamisesta viljelystä.

Tarjoamme mahdollisuuden seurata uudenlaisen maatalouden syntyä ja upean oppimismahdollisuuden. Tarjoamme asiantuntevaa työnohjausta ja tutustumisen uudenlaiseen kumppanuusmaatalous malliin, jossa kuluttajat ovat mukana jo alkutuotannossa.

Valitettavasti emme voi tarjota palkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta.

Harjoittelujakson voi sovittaa ajalle huhtikuu 2014 - joulukuu 2014

Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com

Vapaamuotoiset työhakemukset viimeistään 10.1.2014 osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti TYÖHARJOITTELU-sanalla)

Kaupunkilaisten oma pelto on Herttoniemen ruokaosuuskunnan projekti. Projektin rahoittavat tavalliset kotitaloudet, jotka ovat sijoittaneet tulevaan satoon etukäteen. Kaupunkilaisten oma pelto on suomen ensimmäinen CSA- hanke (Community Supported Agriculture). Lue lisää www.ruokaosuuskunta.fi tai FB:sta (kaupunkilaisten oma pelto)

Kyntöä Omalla pellolla

Comment

1 Comment

Ostetaan maatalouskoneita

Ruokaosuuskunta etsii ensi vuodeksi seuraavia koneita: -kolmisiipiset, 14-tuumaiset, mielellään automaattiaurat -perunanistutuskone esim. 2-paikkainen kuppikone -rikkamestariin sopiva liekitysjärjestelmä -taimien istutuskone -sokerijuurikashara ohjaimineen ja siihen erilaisia teriä ja Lännen istutusyksiköt -peräjyrsin -penkintekokone -lannotteen keskipakolevitin

Ota yhteyttä Ruokaosuuskunta Olli Repo 050-5715032 olirepo@gmail.com

1 Comment

Comment

Tieto lisää tuskaa: Pidetään pöytä puhtaana

Mökkiviikon jälkeen on palkitsevaa päästä hyvään ravintolaan. Menu-listaa selaillessa on mukava huomata, että ravintolassa on raaka-aineen lisäksi mainittu maatila, missä raaka-aine on tuotettu. Se on hienoa, mutta juuri sen takia minulta jäi kyseinen ruoka-annos tilaamatta. Miksi? Eikö tilan tietäminen lisäisi kuluttajana ostopäätöstä? Kyllä, mutta luulen tietäväni tilan tuotteesta liikaa. Enemmän kuin ravintoloitsija? Ja aivan varmasti enemmän kuin naapuripöydän asiakkaat. Haittaisikohan muita asiakkaita ravintolassa tämä tieto? Luulen, että se voisi osaan kuluttajista vaikuttaa. Minuun se vaikutti ja valitsin listalta mielummin päivän kalan.

Gmo eli geenimuunnellut tuotteet ovat tulleet ruokapöytäämme. Pienillä askelilla gmo tulee osaksi Suomalaista ruuan tuotantoa. Tässä tapauksessa sain kuulla, että tuottaja joutuu käyttämään gmo-soijarehua eläinten ruokinnassa. Tietty pieni vaihe, jolloin tarvitaan paljon valkuaisainetta, mutta se on se ensimmäinen askel. Maistuuko se? Muutunko minä? Uskon, että gmo:ssa on kyse enemmänkin kuka omistaa luonnon. Business.

Maatalous on globaalisti iso ja kasvava business. Vaikka Suomessa se näyttäytyykin hieman eri valossa. Olemme menettämässä otetta. Eläimiämme ei enää ruokita oman maan rehulla vaan se on halvempaa tuodaan muualta. Vaihtoehdot vähenevät ja vaihtoehdoista tulee kalliimpia. Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Tällä hetkellä se on gmo-soijarehu. Se tekee kannattamattomaksi viljellä vastaavia tuotteita samoille markkinoille Suomessa. Siitä tulee ainoa vaihtoehto. Kuka määrittelee hinnan silloin? Halpeneeko vaiko kallistuu? Ja kaikki tietää miten tämä homma etenee. Ei se jää gmo-soijarehuksi. Milloin Suomessa valtio joutuu polttamaan gmo-maissipeltoja?

Mikä sitten olisi ratkaisu? Tarra, merkintä, ilmoitus yms. Pakkaukseen. Tämän tuotteen valmistusprosessissa on käytetty geenimuunneltuja valmisteita. Piste. Silloin tietäisimme mitä syömme ja mitä haluamme kuluttajina tukea. Tästä on jo kansalaisaloite tehty, joka toivottavasti edesauttaa asiaa. Keskustelun lisäksi pitäisi tulla konkretiaa.

Herttoniemen ruokapiirissä on tehty linjaveto. Emme enää tilaa lihatuotteita muina kuin luomulihana, koska vain silloin voimme tietää, että gmo-tuotteita ei ole käytetty missään lihan kasvatusvaiheessa. Ne ovat kiellettyjä. Joissain tapauksessa, jos tunnemme tuottajan ja olemme vierailleet tilalla saatamme ottaa ruokapiiriin myös ilman luomu-merkittyä lihaa. Tämä menee hankalaksi ruokapiirille ja on ikävä juttu hyville tuottajille, mutta miten muuten kuluttajien ääni voisi kuulua tuottajalle? Kaupassa emme tiedä lihantuottajaa tai edes mistä maasta liha tulee? Saati mitä lihaa se on?

Olli Repo Herttoniemen ruokapiirin perustaja

Comment