Viewing entries tagged
porkkana

Comment

Missä on elokuu?

Joonas & Annika ihastelevat RedKuri-kurpitsoja Saamme sadonkorjata kesän hedelmiä mm. tämän viikon jakojen kurpitsojen väri muistutti kesän auringon lämpöä. Luonto näyttää elokuun täyteläiset värinsä, mutta jokapäiväinen vesisade ja pilvisyys ei vastaa elokuun lämpöä. Elokuu on ollut kosteampi ja pilvisempi kuin koskaan minun muistissani. Onko tämä ilmastonmuutosta eli sateisempaa ja pilvisempää kesää vai vain erilainen kesä. Jää nähtäväksi millaisen syyskuun saamme. Elokuu on kuitenkin tarjonnut satoa ja makuja.

Eriikka nostaa ensimmäisiä purjoja

Sipulit on nostettu nyt kuivumaan onneksi katoksen alle ja pian alkaa myös purjon sadonkorjuu. Purjot ovat nyt hyvässä kasvussa ja niitä nostettiin ensi kerran taiteiden yön keittoa varten tiistaina. Torstaina ruokaosuuskuntamme valmisti yhteisvoimin fenkoli-peruna-purjo-keittoa, lasagnea di Oma pelto ja jälkiruokaa taiteiden yön ruoan myyntikojulle Kansallismuseon eteen. Taiteiden yönä oli ainutlaatuinen mahdollisuus maistaa Kaupunkilaisten oman pellon biodynaamisista raaka-aineista valmistettua lähivalmisruokaa. Tapahtumissa on hienoa nähdä yhteisön voima. Toiset organisoivat, toiset taas kasvattavat vihannekset, joku kuljettaa ne, toinen valmistaa niistä ruokaa, yksi hoitaa myyntipisteen, kolmas on myymässä myyntikojulla ja neljäs siivoaa jäljet. Yhteisössä on valtava voima, mahdollisuus onnistuneeseen yhdessä tekemiseen ja potentiaali. Tällaisina hetkinä osuuskunnan viljelijänä mietin, että en kyllä jaksaisi viljellä yksin, hoitaa tapahtumia yksin, hankkia asiakkaita yksin ja hoitaa budjettimme toteutumista yksin, kun jo pelkässä viljelyssä ja sen tuomissa paperi-, tiedotus- ja ohjaustöissä on kova homma. Toisaalta on myös pieni ihme, että parinsadan osuuskuntalaisen ruokaosuuskunnassa Suomessa yhteistalkoot ja tapahtumien järjestäminen sujuu suurelta osin hyvässä yhteishengessä ja rauhassa. Tästä voimme olla kiitollisia.

Biodynaamisesti tuotetuista vihanneksista tehtyä ruokaa Taiteiden Yössä

Ensimmäisistä kesäporkkanoista tehtiin nippuja jakoon tiistaiksi ja lisäksi niitä riitti Lapinlahden jakopisteelle. Kuitenkin jouduimme toteamaan, että valmiit porkkanat eivät riitä kaikille keskiviikon jakopaikoille. Vain osa porkkanoista oli ehtinyt kasvaa kokoa. Täytyy tehdä ensi viikolla sitten toisin päin: ne jotka jäivät ilman porkkananippuja saavat niitä ja toiset taas saavat punajuurinippuja. Muutama tuote voi aina vaihdella viikoittain sillä ihan kahdelle sadalle osuudelle vihannesta ei välttämättä riitä, sillä toiset kasvavat paremmin ja toiset huonommin. Haluamme kuitenkin jakaa kaiken, mitä pelto tuottaa ja siksi jakopisteiden tuotteet voivat hieman vaihdella, ei kuitenkaan jaettavien tuotteiden määrä. Pyrimme myös kompensoimaan tuotteet seuraavilla viikoilla. Joten Do not worry be happy!

Ensimmäiset kesäporkkananiput

Kuulin demeter- ja luomutarkastuksestamme vain kahta päivää ennen perjantaita, jolloin sen piti tapahtua. Jälleen tuli kiire alkaa tarkastamaan ja tekemään tarvittavia dokumentteja: luomusuunnitelmaa, viljelykiertosuunnitelmaa, lohkokortteja, keräämään ostokuitteja, poikkeuslupia, vakuustodistuksia, lannan alkuperätodistuksia, satomääriä- ja tuote- sekä ostokirjanpitoa. Juuri, kun sain dokumentit kasattua lähes kokoon tarkastuksemme siirtyikin keskiviikolle 7.9. Tarkastus aina jännittää ja siinä oppii aina jotain uutta, kun viljelyn keskellä ei ehdi tutustua tarpeeksi hyvin vaadittaviin papereihin. Onneksi luomun säädökset ovat meille kuitenkin hyvin tutut. Luomu ruokaamme kehuttiin taiteiden yönä ja kyseltiin onko osuuskunnalla ravintolaa. Viikonloppuna 27.8. osuuskunnan valmistamia ruokia voi maistaa jälleen Herttoniemen Block Partyissa.

Sipulin nostoa ja yhteisön kantavaa voimaa keskiviikon iltatalkoissa

Comment

Comment

Vihreää & pilvenhattaroita

Toukokuun lämpö on tasoittunut. Kasvu on melkein kesäistä. Luumu sekä tuomi kukkii, omenapuun ja syreenin kukat ovat nupulla. Aurinko paistaa ja savimaa on täydellistä. Nyt on hyvät kylvösäät ja kuukin on vielä aleneva varmistaen nestevirtauksia maahan päin. Pellolla on hyvä työskennellä. Steiner-koululaiset kävivät töissä pellolla, mielenterveyskuntoutujien GreenCare ja osuuskuntalaisten viikkotalkoot peltogym vetivät porukkaa Omalle pellolle. Myös sunnuntaina on tämän kasvukauden ensimmäiset isot yhteiset talkoot. Toukokuinen niitty, joka on matkalla peltoaukeallemme

Tällä viikolla on kylvetty porkkana: ensin varhaisempi lajike milan ja sitten myöhäisemmät oxhella sekä rodelika. Milan ja rodelika ovat tavallisia nantes-tyypin porkkanoita, kun oxhella taas on paksu ja lyhyt. Porkkanamme ovat avopölytteisiä lajikkeita, jolloin jokainen porkkana on yksilö ja siemenissä on tapahtunut myös luonnonvalintaa. Biodynaamiset avopölytteiset lajikkeet jalostetaan ajatellen niiden sisäistä laatua, ihmistä tukevia muotovoimia. Biodynaamisista siemenistä tuotettujen porkkanoiden maku on raikas, makea ja täyttävä. Luonnonmukaisessa siemenjalostuksessa tulisi ajatella resilienssiä eli muutoskestävyyttä. Monimuotoiset siemenet sopeutuvat paremmin muuttuviin ja ennalta-arvaamattomiin olosuhteisiin, mitä mm. ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa.

Harjoittelijamme Tuomas & Eriikka valmiina suojaamaan kylvettyjä kasveja harsoilla

Syysperunat nicola, opera ja uutena colomba on istutettu tällä viikolla. Porkkana kuten monet muutkin kasvimme peitettiin harsolla suojaamaan kylvöstä, pidättämään kosteutta ja lämpöä maassa sekä ehkäisemään tuholaisia. Porkkanan viereen kylvettiin tilli ja toiselle puolelle tehtiin biokalvopenkkejä. Käytämme katteena mustaa biohajoavaa muovia ehkäisemään rikkakasveja ja pidättämään kosteutta maassa. Kalvoon istutettiin heinäkuun sadonjaon pehmeälehtiset keräsalaatit. Myös ensimmäiset fenkolit pääsivät biokalvopenkkeihin ja harson alle. Sillä peltojäniksillemme ne saattaisivat myös maistua. Nyt parhaillaan valmistellaan punajuuri- ja purjo maata, jotka odottavat vuoroaan seuraavaksi. Maahan lisätään orgaaninen lisälannos hevosenlantakompostin lisäksi kullekin kasville sopiva määrä. Sitten äestetään ja lopuksi ajetaan penkit, jotka vielä haravalla tasoitetaan kylvökoneelle sopivaksi. Sen jälkeen enää säädetään kylvöpyörä ja ajetaan siemenet maan syliin. Seuraavaksi toivotaan sopivasti vettä ja aurinkoa.

Comment

Comment

Juureksien nosto ja kylmä varastointi

Sunnuntaina saatiin talkoonvoimiin nostettua viimeiset porkkanat maasta. Siihen jäivät vielä palsternakka ja mustajuuri, mukulaselleri ja purjo. IMG_1895     IMG_1897

Kun viikoittaiset korjuutyöt vähenevät joudutaan satsaamaan aikaa koko viljelyalueen siivoamiseen ja kunnostamiseen. Niin pystytään kauden lopussa jättää talvehtimaan pellon, kompostin ja siihen kuuluvat rakennukset ja koneet mahdollisemman siistissä ja suojatussa tilassa.

Useiden tuotteiden jako tapahtuu nyt Kalasataman Tukkutorilla sijaitsevan kylmävaraston kautta. Sen lämpötila on tasaisesti neljä astetta ja ilmankosteus riittävän korkea etteivät vihannekset nopeasti kuivu. Ennenekun sato päättyy jakopisteisiin sitä pitää siellä laskea osuudenmukaisesti ja samalla tarkistaa laadun ja poistaa mahdolliset kuivuneet, homehtuneet tai mädäntyneet yksilöt.

IMG_1902     IMG_1911

IMG_1904     IMG_1906

Siksi on jo keräämisvaiheessa tärkeä ettei vioittuneita kappaleita pääty ykkösluokan mukaan samaan erään. Jos suojaava pinta tai kuori on rikottu säilyvyys heikkenee. Niin voi käytä jos joku elukka on nakertanut vihannesta tai siihen on nostaessa osunut talikko. Olen myös nähnyt juolavehnäjuurien kasvavan juureksien läpi. Sellaiset kelpaavat joskus vielä seuraavaan jakoon, mutta ei pidemmänaikaiseen säilytykseen.

Ensi viikolla on Mustajuuren jakovuoro ja sen tähden sitä aloitettiin nyt irrottamaan maasta. Tämä työ on vaikeampi kun vastaava muiden juureksien parissa. Isoksi kasvanut Mustajuuri voi olla 30cm syvä mutta läpimitaltaan parhaimmillaan kolme senttiä. Se tarkoittaa että silloin se on pitempi kuin talikko ja huonolla tuurilla se katkaisee jopa varovaisellakin nostomenetelmällä liikkuvan maan ja vetämisen paineesta. Katkopisteessä siitä vuotaa valkoista nestettä, mutta sen kuivattua se onneksi kehittä uuden sulkevan kerroksen mikä taas värjäytyy mustaruskeaksi eikä helposti erotu ehjästä kasvista.

IMG_1934     IMG_1943

Omalla viimevuotisella kokemuksella olen hyvissä olosuhteissa (esimerkiksi jääkaapissa) jopa hajonneita kappaleita säilyttänyt kuukauden hyvällä tuloksella. Tämän vihanneksen voi keittää porkkanan tavan tai paistaa uunissa vaikka juustokastikkeessa. Muita valmistamistapojakin varmasti löytyy. Kuorimisen jälkeen sitä kannattaa nopeasti käsitellä ruuanlaittoprosessissa jos sen värin halutaan säilyvän valkoisena. Mustajuuri on voikukan sukulainen (molemmat kuuluvat Asteraceaen alaheimoon Cichorioideae; sen tieteellinen nimi on Scorzonera hispanica). Maultaan se on mieto. Voikukanlehtiäkin voi käyttää salaatissa, mutta niiden kasvun myötä lisääntyvän kitkeryyden vuoksi vain nuorena.

Loppuviikolla ehdittiin istuttaa sahralla valmiiksi tehtyihin uriin valkosipulia. Muutamia ihmisiä tämä asia kiinnosti niin paljon että he tulivat ihan sen takia siihen osallistumaan.

IMG_1913

Kiitän meidän syksyn harjoittelijoita Susanna Vannas ja Annika Packalen joilta oppiminen ja työ pellolla juuri loppui, sekä Katja Freund ja Tero Koli jotka ovat vielä marraskuun keskeen mukana. Ilman heitä pellon työt ei olisi siinä vaiheessa missä ne nyt on.

IMG_1936

Comment

2 Comments

Syksyn loppua & talven alkua

Talvi on tuloillaan. Talven tulon huomaa hiljalleen paljaiksi muuttuvista puista, valkeista kuurankukista, jäätyneistä lammikoista ja aamulla viluisen näköisistä kasviksista. Auringon noustessa ilma kuitenkin lämpenee vielä reilusti plussan puolelle, lätäköiden jää sulaa, ja pelto vaihtaa väriään kuuranvalkeasta vihreän, harmaan ja keltaisen eri sävyihin.

Katja nostaa viluisia palsternakkoja.

Omaa peltoa on kuluneen viikon aikana valmisteltu talvea varten. Tähän saakka on ollut erittäin kuiva ja kaunis syksy, mikä helpottaa monilta osin pellon töitä. Ilma on ollut kaunis ja aurinkoinen. Harsoja on levitetty kuivumaan, ja sitten viikattu varastoon kuin suuria lakanoita. Porkkanan päälle jätettiin vielä harsopeite lämmittämään porkkanan viimeisiä päiviä pellossa. Näin loppusyksystä, kun on jo pakkasöitä, harso pitää maan lämpimämpänä, ja pehmeämpänä, joten ensi viikon sunnuntaina on helpompi nostaa porkkanat maasta harson alta. Sunnuntaina pellolla vietetään porkkanatalkoita, joissa nostetaan yhdessä loppu porkkanasato varastoon.  Viimeviikolla saimme porukalla nostettua puna- ja raitajuuret, pienehkö, mutta tehokas talkooporukka sai paljon aikaan, kiitos siitä!

Annika ja porkkanat.

Myös vesipumput on nostettu ylös ensi kasvukautta odottelemaan, ja kasteluletkuja rullailtu kasaan. Papu- ja maissikasvusto, sekä parsakaalikasvusto on viety juurineen kompostiin, nekin kompostuoiduttuaan levitetään multana takaisin lohkoille, kuten kaikki muukin kasvijäte, jota kasvukauden aikana kompostiin viedään. Peltoa on siis siivottu, ja osa alasta on myös kynnetty. On hyvä, että kyntö saatiin tehtyä nyt, kun on vielä näin kuivaa.  Pellon pinta- alasta on nyt puolet kynnöksellä odottelemassa ensi kasvukautta.

 

IMG_20151015_135158

 

Murron kyntöä.

 

 

Maassa on kuitenkin vielä paljon satoa jäljellä. Palsternakkaa, selleriä, purjoa, mustajuuria, keräkaalia, lehtikaalia ja porkkanaa. Varastossa jakoja odottelee puna- ja raitajuuret sekä perunat. Kesällä ja alkusyksystä olemme tottuneet todella runsaaseen sato- osuuteen, jossa on ollut vähintään kymmentä eri kasvista ja vihannesta. Nyt satokauden lopulla enään kuutta tai seitsemää erilaista. Jaossa alkaakin olla lähinnä juureksia, kaaleja ja purjoa. Niitä, jotka kestävät kylmää.

Sellerit jaetaan naatteineen niin kauan, kuin lehdet ovat siistejä ja kauniin vihreitä. Sellerin lehdet kannattaa käyttää mausteena, ja vaikka kuivata odottelemaan myöhempää käyttöä.

IMG_20151013_133151

 

Ennenkuin maa jäätyy, valmistellaan myös jo seuravaa satokautta. Peltoon istutetaan talvivalkosipulia, joka vaatii kylmäkäsittelyn, jonka ne saavat luonnollisesti talven aikana, sekä pitkän kasvuajan. Ne valmistuvat ensi vuoden syksyllä. Tänävuonna valkosipulia istutetaan enemmän kuin viimevuonna, joten jos sato onnistuu, osuuskuntalaiset saavat useamman valkosipulin seuraavalla satokaudella.

Kuva: Tiina Parkkila; Anniina ihastelemassa ylväitä lehtikaaleja.

IMGP1829

Vaikka ollaankin siirtymässä syksystä talven puolelle, pellolla on vilskettä ja työn touhua marraskuun lopulle. Muutamat viikonlopputalkootkin vielä pidetään, ja viikkotalkoot jatkuvat normaalisti. Talkoista saa aina mukaan kolmosluokkaa, eli pieniä, tai hiukan vahingoittuneita kasviksia, jotka ovat kuitenkin varsin käyttökelpoisia. Pyrimme siihen, ettei mitään heitetä hukkaan, vaan kaikki saadaan käyttööön. Vielä on aikaa ja tilaisuuksia tulla pellon töihin mukaan nauttimaan raikkaan kirpeästä ilmasta!

 

2 Comments

1 Comment

Juhlaa & syksyn haikeutta

Syksy on saapunut Omalle pellolle. Sateet, hämärät aamut, pimeät illat, kuralätäköt, kukkivat maa-artisokat, kylmät nenänpäät, palsternakka ja kekri. Kaikki merkkejä siitä että vuodenaika on vaihtunut ruskan ja uusien makujen aikaan. IMG_20150918_062517

Vielä on paljon vihanneksia pellossa, joista saamme seuraavaan jakoon tänä vuonna ensimmäistä kertaa palsternakan. Palsternakka on porkkanan sukulainen, harteikkaampi ja vaaleampi versio oranssista serkustaan. Palsternakka tarvitsee koko kasvukauden kasvaakseen täyteen mittaansa, se jatkaa kasvuaan jopa +4 asteessa eikä se ole pakkasestakaan moksiskaan. Palsternakka on lehtikaalin kanssa niitä,  jotka nauttivat pienestä pakkasenpuraisusta. Palsternakka maistuu makean mausteiselta ja on itseasiassa parhaimmillaan ensimmäisten yöpakkasten jälkeen koska sen mukulassa olevat varastohiilihydraatit pilkkoutuvat kylmässä sokereiksi. Ensimmäisissä jakoon tulevissa palsternakoissa on naatti mukana, sillä lehtiä voi käyttää mausteyrttinä persiljan tai lipstikan tapaan esimerkiksi keitoissa, joihin palsternakan lehti tuo jännittävän pähkinäisen maun.

Pellon vartija aamukuuden hämärässä.

 

IMG_20150915_095334

 

 

 

 

 

 

 

 

Kulunut viikko on ollut mukavan vilkas ja samalla haikea.Tiistaina pellolle saatiin ääntä kun joukko neljännen luokan oppilaita saapui auttamaan puna- ja raitajuuren nostossa. Oli mukava nähdä samat lapset pellolla sadonkorjuussa, jotka myös keväällä istuttivat sipulin Omalle pellolle. Vilinää ja vilskettä, mutta hujaus vain ja koko lohko oli käyty läpi ja 20 laatikollista punaisia juureksia oli kannettu kompostin viereen lajittelua varten. Kiitos!

Kekrijuhlan aamu alkoi työhevoskurssilla jossa Uuras- hevonen äesti ja kynti peltoa vanhan ajan tyyliin. Maa oli kuitenkin niin märkää että muokkaus tehtiin vain pienelle alalle. Savimaan muokkaus liian märkänä rikkoo maan rakennetta niin, että pahimmassa tapauksessa viljely seuraavana vuonna on vaikeaa, ellei mahdotonta.

Sandro ja Uuras äestämässä jousiäkeellä.

Työn jälkeen Uuras sai pienen tauon, ja sitten aloitettiin talkoot. Aikuisten nostaessa satoa, lapset pääsivät hevoskärryajelulle.

IMG_20150919_125437_1

 

 

 

 

IMG_20150919_122334_1

 

 

Yhdessä saimme nostettua ja lajiteltua seuraavaan jakoon kyssäkaalia, porkkanaa, puna- sekä raitajuurta. Upeaa nähdä pellolla näin paljon ihmisiä ja elämää! Kun työt oli tehty, siirryimme yhdessä juhlimaan kulunutta vuotta ja sadonkorjuuta viereisen Steinerkoulun tiloihin, jossa osa talkooporukasta oli loihtinut pöydät koreaksi. Yhdessä tekemistä, ruokaa, tanssia ja tunnelmointia ja kiitollisuutta- siinäpä kekrijuhlan olemus. Kun juhlat oli juhlittu, yhdessä siivoillen saimme nopeasti paikat kuntoon ja kaikki pääsivät hyvillä mielin omiin koteihinsa nukkumaan. Taas päivän ajan maaseutu ja kaupunki yhdistyi hienolla tavalla, on upeaa nähdä näin ison porukan upea yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki!

IMG_20150919_124134_1

IMG_20150919_173014_1

Tällä viikolla Kirsi ja Johanna, kaksi puutarhaharjoittelijaamme saivat harjoittelurupeamansa päätökseen meidän pellolla ja jatkavat kohti uusia haasteita. Kiitos heille hienosta työstä!

 

 

 

Haikeutta tähän viikkoon tuo myös Heidin siirtyminen omien opintojensa pariin, eikä häntä enää tänä vuonna pellolla näy. Heidi on pellon viljelyn ja kokonaisuuden jo monena vuonna luonut ja suunnitellut, hoitanut ja tehnyt siinä parempaa työtä kuin kukaan muu olisi voinut. Tänä syksynä me muut pidämme pellosta huolta, ja yhdessä tekemällä uskon että voimme kaikki oppia jotain uutta ja saamme tämänkin kauden kunnialla päätökseen. Tehdään tästä syksystä yhdessä upea! Kuten Sandro juhlassa sanoi, vielä on töitä ja puolet vihanneksista pellossa, josta ne pikkuhiljaa viikko kerrallaan lähtevät osuuskuntalaisten koteihin tuomaan iloa ja haasteita ruoanlaittoon. Seuraavat isot talkoot ovat jo viikon kuluttua ja viikkotalkoot jatkuvat normaalisti. Työt ovat vaihtuneet lähes kokonaan hoitotöistä sadonkorjuuseen, nähdään talkoissa!

1 Comment

Comment

JALLA JALLA: nopeasti, vauhtia, kiireesti, ripeästi, joutuin, menoksi

Kansainvälisen työleirin kitkemät punajuuret  

Palsternakan kitkentää ala kansainvälinen työleiri

Pellolla kaikuu Jalla Jalla(kirjoitusmuotoa en tiedä), kun Kansainvälisen työleirin leiriläinen Muhammed kitkee. Hän ei osaa suomenkieltä eikä englantia, mutta se ei menoa haittaa. Hän kunnioittaa oman maansa tapoja ja paastoaa päivät Ramadanin tapaan. Irakilainen Muhammed on kitkenyt tämän viikon punajuuria ja raitajuuria sekä laulanut pellolla. Nigerialainen Godwin on paikkausistuttanut papuja ja kitkenyt niitä. Hän sanoi kitkennän lomassa, ettei kaipaa kotimaataan, Suomi on hyvä maa, mutta eläimiä hän kaipaa. Kotimaassaan hän näkee tiikereitä, kobria ja leijonia. Vastasin hänelle, että täällä maassa on paljon elämää, joka pitää tämän maan elävänä, kaikki pienet mikrobit. Tsekkiläispariskunta Betty ja Patrick olivat otettuja Helsingin vihreydestä ja siitä kuinka hyvin puistoista pidetään huolta. Kansainvälinen työleiri kävi tutustumassa viikko sitten Dodon kaupunkiviljelyksiin Pasilassa. Patrick haluaa perustaa kotikaupunkiinsa jotain samanlaista. Hän on sitä mieltä, että kaupunkien luonto on erittäin tärkeää ihmisten hyvinvoinnille.

Kvt-leirin kitkemä ja paikkausistuttama papumaa

Kaupunkilaisten omalla pellolla on ollut nyt 4. kerran Kansainvälisen vapaaehtoistyöjärjestön järjestämä leiri. Heidän ajatuksensa on rauhaa maailmaan vapaaehtoistyöllä. Luomutilan on mietittävä tarkkaan kuinka aikoo hoitaa heinäkuun kitkennät. Meillä monet osuuskuntalaiset ja harjoittelijat ovat lomilla heinäkuussa ja juuri silloin suurimman kasvun aikaan tarvitaan paljon käsiä. Osuuskunta järjestää sekä maksaa leiriläisille yöpymiset, ruoat ja vapaa-ajan ohjelmaa. Tänä vuonna pellolle saapui 9 ihmistä ympärimaailmaa. Sen lisäksi leirillä on kaksi suomalaista ohjaajaa: Katri ja Elina. Tänä vuonna leiriä täydennettiin kolmella turvapaikan hakijalla. Leiriläiset työskentelevät kuusi tuntia päivässä pellolla. Iltaohjelmassa on ollut mm. Nuuksion retki Janne Kilpisen biokaasubussilla, retki kaupunkiviljelyn maailmaan, Suomenlinnan reissu ja saunontaa Kuusijärvellä.

Kansainvälinen työleiri 2015

Viime viikolla kitketyt porkkanat kiittävät ja ovat lähteneet hyvään kasvuun

Tällä viikolla leiriläiset ovat kitkeneet punajuuret, raitajuuret ja pavut sekä paikkausistuttaneet niitä kylmän kesäkuun takia. Myös palsternakkamaa saatiin hyvään vaiheeseen. Suuri kasvu on vallannut pellon. Valvattien, jauhosavikoiden ja ukontatarten alta on kuitenkin juurikkaat löytyneet. Traktorivetoisia riviväliharauksia ovat hidastaneet tämän viikon sateet. Heinäkuussa kitkentävuoroaan vielä odottavat mm. lantut, kyssäkaalit sekä muut kaalikasvit purjoa unohtamatta. Kesäkurpitsat kukkivat ja valmistautuvat monen muun kasvin tavoin 28.7. jälleen alkavaan sadonjakoon.

Kesäkurpitsakin on alkanut kukkimaan kaiken lomassa, sekin valmistautuu 28.7. jälleen alkavaan sadonjakoon.

 

Comment

Comment

Kansainvälinen heinäkuu

Marja-Liisa on ollut kansainväisen työleirin virallinen peltomummu koko viikon, Kiitos! Heinäkuun alku on ollut täynnä valoa ja lämpöä. Kesän kasvu on vihdoin pohjolassa. Kasvit tarvitsevat jokainen tietyn lämpösumman, jotta kasvua ja kehitystä tapahtuu. Satokausi jää kolmen viikon tauolle ensi viikosta. Se on pellolle hyvä. Sadonkorjuuseen menee peltolaisilta vähintään kolme peltotyöpäivää. Nyt heinäkuussa pellolla keskitytään vain hoitotöihin. Oman pellon kasvulohkot kitketään ja harataan joko käsiharalla tai traktoriharoilla. Tämä vaatii valtavasti työtä suurimman kasvun keskellä. Toisaalta on ihanaa vaihta vaihde luomisesta eli istutuksesta ja kylvöistä hoitotöihin. Kuitenkin ennen tätä pellolla pitää vielä paikkausistuttaa mm. papuja viileän kesäkuun takia.

Kitketty yrttimaa

Pienet & erikokoiset porkkanan taimet

 

 

 

 

 

 

 

Kansainvälinen työleiri aloitti viime maanantaina kuusituntiset kitkentäpäivät. Tänä vuonna leiriläisiä on saapunut Tsekin tasavallasta, Nigeriasta, Belgiasta, Espanjasta, Irakista, Turkista ja Kamerunista. Tällä viikolla on kitketty porkkanamaa ja Mustosen virkistyspuutarhan yrttimaa. Porkkanamaan kitkentää vaikeutti alkukesän kylmyys eli se että osa porkkanoista oli vasta sirkkalehtiasteella, jolloin näitä oli vaikeaa löytää isompien rikkojen väleistä.

Peltopäivän on kruunannut hyvä luomulounas kansainvälisen leirin kanssa. Leiriläisistä on joka päivä kaksi keittiövuorossa. Tällöin he ovat valmistaneet n. 14 henkiselle porukalle + muutamalle pellon työntekijälle kasvisruoan käyttäen mm. biodynaamisia raaka-aineita. Osa valmistusaineista on peräisin Idusta, demetertukusta http://www.itubiodyn.fi. Itu Oy haluaa edistää biodynaamista viljelyä, luonnon ja ihmisen hyvinvointia sekä korostaa jokaisen valinnan tärkeyttä. Samaa ajatusta kannattaa myös kaupunkilaisten Oma pelto.

Espanjalaistyttö haraa timjamin välejä puutarhalla

Kasvihuoneen pienet kurkuntaimet & basilikakasvusto

Kauden 2015 viimeinen istutus istutuskoneella

 

 

Myös kasvihuoneeseen muuttivat kurkun taimet ja nelisensataa basilikan tainta. Kasvihuone lepäsi viikon verrran sen jälkeen, kun maasta poistettiin rucola- ja pinaattikasvusto. Maa käännettiin, peruslannoitettiin ja penkit tasattiin. Myös kasvihuoneemme kasvu lähtee maasta eli pyrimme pitämään itse maan terveenä ja elinvoimaisena. Emme siis käytä ylimääräisiä kasvualustoja vaan viljelemme maapohjalla hoitaen maata. Vain terveestä maasta ponnistaa terveet sekä terveelliset kasvit meidän ideologiamme mukaan. Porrastimme tänävuonna salaattien istutuksen lisäksi myös kyssäkaalien istutuksen etteivät kyssät pääsisi puutumaan. Torstaina istutimme viimeiset kyssäkaalit maahan ja nyt on viimeinenkin lohko täynnä elämää.

 

Comment

2 Comments

Keskikesän valon kasvua

Keskikesä! Se todella on, sataa tai paistaa. Porkkanoita kitketään, varhaisperunoita nostetaan ja viimeisiä taimia viedään. Lupiinit kukkivat pientareilla, siankärsämöitä näkyy siellä täällä. Rikkakasvit ovat alkaneet kasvaa ja papuja on käynyt fasaaniakka syömässä. Pentti kuitenkin löysi kaksi uutta työntekijää pellolle papumaata vartioimaan. Kasvihuoneen rucola- ja pinaattikasvusto on poistettu. Ensi viikolla sinne istutetaan kurkut ja basilikat. Yrttejä on kerätty sadonjakoihin. Tällä viikolla jaossa oli teeyrttejä: sitruunamelissaa, minttuja, salviaa, saksankirveliä ja salviaa. Mustosen puutarhan yrttimaata myös uudistetaan. Lupiinit

Toivon tilan Jenni tuomassa basilikan taimia kausihuoneeseen

 

 

 

 

 

 

 

 

Toinen papumaan uusista linnunpelättimistä

Mustosen puutarhan sitruunamelissaa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Säätiedotus lupaa poutaa heinäkuun ensimmäiselle viikolle. Se on hyvä. Kansainvälinen työleiri saapuu Omalle pellolle ensi viikonloppuna. Yli kymmenen ihmistä ympäri maailmaa tulee kitkemään mm. porkkanaa, palsternakkaa, punajuuria ja raitajuuria. Tällä viikolla on valmistauduttu leiriin. Itu Biodyn tukku on sponsoroinut luomuruokia pellolle leiriä varten. Kiitos paljon ja mahtavaa, että on tukku, joka on biodynaamisiin tuotteisiin erikoistunut!

itubiodyn_314_314

Retiisit & Heidi

Tämän kauden kolmas sadonjakoviikko on ensi viikko. Jaossa on varhaisperunaa, yrttejä, sipulia, raparperia, salaattia sekä toivottavasti retiisejä ja valkkaria. Retiisejä jännitetään tuleeko kolmatta satoa. Kasvu ja itäminen on tänä vuonna ollut edellisvuosia huonompaa viileiden ilmojen ja tuulten takia. Maa-artisokat loppuivat kahden satoviikon jälkeen. Samoin rucolat olivat viimeisiä, koska kasvihuone vaihtaa juhannuksen jälkeen uuteen satokasviin. Seuraavia maa-artisokkia ja pinaatteja saadaan vasta syksyllä, kun uusi sato ehtii kehittyä.

Sen sijaan ajattelimme jakaa valkosipuleita, koska tähän aikaan vuodesta niistä voi varhaissipulinippujen tapaan käyttää koko kasvin vihreitä lehtiä myöten. Lisäksi näin osuuskuntalaiset voivat syödessään myös tutustua valkosipulin kehitykseen. Kasvin vihreitä osia voi käyttää mm. salaateissa tai tehdä valkosipulivoita. Normaalisti valkosipulin kynnet olisivat valmiita vasta tuleentumisen jälkeen syksyllä, kun naatit kaatuvat. Kuitenkin nyt koko kasvi on mehukas ja vahva.

Kevätvalkosipuli, jonka voi käyttää kokonaan

Sadonjakopiste Regatta

2 Comments

Comment

Voikukkia ja t-paitoja

Lämpö löysi vihdoin Omalle pellolle. Tiistaina aloitettiin t-paita työskentely. Pienet auringot, leskenlehdet, ovat vaihtuneet isommiksi auringoiksi voikukiksi. Vihreä niitty ja keltaiset voikukat ovat nyt tämän ajan tunnelmaa. Mustosen puutarhassa ja yrttilaareissamme huomaa kasvun ihmeen. Vihreys on vallannut alaa ja kaikki kasvaa. Puutarhurilla riittää hommaa. Nyt saa alkaa kylvämisen ja istuttamisen lisäksi kitkeä. Oman pellon voikukka

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällä viikolla on kylvetty porkkanoita. Ensin varhaisporkkanat ja sitten varastoporkkanat. Varhaislajikkeena käytämme avopölytteistä biodynaamisesti tuotettua milania ja kokeilimme kaksi penkkiä myös uutta biodynaamista lajiketta. Tällä viikolla maakin tuntuu lämmennneen ja äestys onnistuneen, vaikka sateita on edelleen hieman näkyvissä. Luomusalaatin taimia saapui myös toinen satsi ja ensimmäiset fenkolin taimetkin istutettiin.

porkkanankylvö

Pentti & Äes

 

 

 

 

 

 

Vanha komposti rakennettiin uudestaan Kiipulan ryhmän kanssa. Talikoitiin etukuormaajan levittämä kasa siistiksi aumaksi ja kuivitettiin sekä kompostipreparoitiin se. Nyt siinä on elementit: vesi ja maa sekä ilma ja lämpö tasapainossa. Eli me lisäämme jätteen muodossa kompostiin maan ja veden. Sitten tarvitaan kuiviketta joko olkea, turvetta tai syksyn lehtiä tuomaan kompostiin ilmaa. Kun saadaan ilmaa alkaa hajotustoimista, jonka ansiosta komposti lämpenee. Kompostissa tapahtuu lahoamista, jätteen hajotusta, mutta samaan aikaan maailman ihmeellisimmän aineen eli humuksen muodostusta. Humuksen ansiosta maa pysyy elävänä, kasvit kasvavat ja maailmassamme on happea sekä ruokaa. Nyt kompostissa saa rauhassa tapahtua humuksen muodostumista yhden kasvukauden ennen humuksen palautumista peltoon. Humuksen muodostumiseen tarvitaan kaikkia luonnonkuntia ja monia pieneliöitä hoitamaan oma osansa tärkeästä elämää ylläpitävästä työstä.

Biokalvon laittoa

Vanhan kompostin kuivitus

 

 

 

 

 

 

salaatin taimi

Comment

Comment

Juures vai siemen

Kasvukausi alkaa olla virallisesti lopuillaan. Etelä-Suomessa kasvukausi loppuu noin lokakuun loppuun. Kasvukauden ajatellaan päättyvän, kun vuorokauden keskilämpötila on alle 5 ° C noin viikon peräkkäin. Kasvukausi on eri pituinen eri puolilla Suomea ja mitä lähemmäs päiväntasaajaa mennään, sitä pitempi se on. Voi olla, että kasvit eivät enää kasva pellolla, mutta vihanneksia omalla pellolla vielä riittää. Toisaalta pelto on hyvä varasto monille 2-vuotisille juureksille, jotka ensimmäisenä vuotena kehittävät kasvulliset osat ja toisena vuotena valmistuvat kukintaan sekä siementen muodostukseen. Mm. 2-vuotisia porkkanoita ja palsternakkoja voisi jättää Omaan peltoon talveksi ja kerätä omia siemeniä sitten vuoden päästä syksyllä. Kun olemme ostaneet avopölytteisiä lajikkeita, tämä olisi mahdollista. Kukaan ei omista meidän palsternakka- ja porkkanalajikkeita. Ne ovat vapaita ja niillä olisi mahdollisuus sopeutua paikallisiin olosuhteisiin kuten eteläsuomalaiseen kasvukauteen paremmin. Paikallinen sopeutuminen on luonnonmukaisessa siemenjalostuksessa tärkeää. Kuitenkin olemme päättäneet tähän asti kerätä sadon talteen ja tukea biodynaamista siemenfirmaa Bingenheimeria joka vuosi ostamalla uudet siemenet. Lisäksi tietysti lajikejalostus on oma juttunsa ja siihen tarvitaan lisäksi aikaa, joten arvostan hyvin paljon, että joku keskittyy siihen. Toisaalta Suomessa ei ole luomu-vihanneslajikkeiden siemeniä tuottavaa  firmaa, me tilaamme suuren osan siemenistä siis Saksasta. Oman pellon palsternakkaa matkalla Kalasatamaan

Kasvukauden lopulla alkaa taas miettiä siemeniä. Kaikki hedelmät ja kasvukauden kasvulliset vihreät värit alkavat poistua. Jäljelle jää musta maa, puiden rungot, siemenet ja tähtitaivas. Siemeneen jää tieto kasvusta, kasvukaudesta ja elämän jatkumisesta. Steiner kirjoitti aikanaan sielunkalenterin, mikä kuvaa ihmisen sielun suhdetta luonnonkierrossa. Hänen filosofiassaan luonto on aidon ihmistuntemuksen alkulähde. Kalenterissa on vuoden jokaiselle viikolle lyhyt lause tai runo kuvaamaan ihmisen maailmaa eri vuodenaikoina. Sielunkalenterin mukaan syksyllä on se aika vuodesta, kun voi kerätä kesän siemenen itseensä, ottaa kesän valon ja lämmön talveen omaan sisäisyyteensä. Mielestäni tätä kesän ja valon keräämistä itseensä helpottaa värikkäät ja kesän auringon valosta sokeria keränneet juurekset. Ne kasvavat kesän pellossa ja syksyllä ne ovat varastossa, jolloin saamme syödä palan kasvukautta, palan oman pellon satoa.

Talkooruokaiua Oman pellon talkoissa 26.10.14

Sunnuntaina on porkkanannostotalkoot Omalla pellolla osa 2. Se lämmittää, että meitä on monta ihmistä keräämässä yhteistä satoa marraskuulle. Varastoporkkanaa nostettiin myös viime sunnuntaina 26.10. ja ensi viikon lauantaina 8.11. nostetaan viimeiset palsternakat maasta varastoon. Tervetuloa Oman pellon talkoisiin sunnuntaina 2.11. klo 11-17. Talkoista saa myös aina viedä kotiin 3. luokkaa!

Porkkanoiden nostoa 26.10.14

Comment

Comment

Syksyn ja talven taisto

Jäätä Omalla pellolla Helsingissä maa on tänään valkoinen. Viime yönä oli kunnolla pakkasta Etelä-Suomessakin. Vantaan ja Keravan rajalla sijaitsevalla Omalla pellolla on aina syksyllä muutama aste kylmempää kuin meren tuntumassa. Loppuviikoksi on kuitenkin luvattu taas sulaa keliä. Lokakuun lopussa syksy ja talvi kohtaavat. Maanviljelijän arjessa ilmat ovat tärkeä aihe. 10 vuorokauden sääennuste on pellon töiden ajoituksessa tärkeässä roolissa. Puutarhureille ei voi tarpeeksi painottaa säiden seuraamista priorisoimisessa ja töiden suunnittelussa. Biodynaamisessa viljelyssä puhutaan kosmisista rytmeistä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että kasvien kasvun edellytyksenä on auringon valo ja lämpösäteily. Auringon vaikutus maahan riippuu maa-planeettamme ja auringon välisestä suhteesta(tila ja aika). Maatyöt ajoittuvat täysin aurinkovuoden mukaan (varsinkin meillä, kun emme käytä lisälämmitystä tai valaistusta) ja kasvin kehitysvaihe on myös kuva vuodenajasta. Joka päivä on erilainen sää, joka päivä maan asento suhteessa aurinkoon on erilainen. Viljelijän työssä ihminen ei voi täysin suunnitella päivien kulkua, vaan viljelijän on kuljettava maan kasvurytmissä ja kosmoksen sääilmiöissä. Niihin on sopeuduttava ja työt on suunniteltava sen mukaan, siksi on välillä vaikea suunnitella talkoita monia viikkoja etukäteen, kun ei voi olla varma missä vaiheessa kasvukautta mennään. Pitää vaan nöyränä kulkea luonnon kanssa käsikädessä.

Lehtikaalimaalla lokakuun lopulla

Tietysti myös kasvit ovat erilaisia ja suhtautuvat kylmyyteen erilailla riippuen siitä mistä ovat kotoisin, ovatko yksivuotisia vai kaksivuotisia ja jne. Lehtikaali on pellolla ainoa, mikä vielä pakkasyönkin jälkeen seisoo täysin metsänvihreänä ja ylväänä. Kukkakaalikasvusto makoilee ja viimeiset lantut palelevat. Kun lehtien vesi jäätyy alkavat ne todelle näyttää palelevilta. Valkoisesta maasta ja tummista puunrangoista riippumatta pellolla on paljon värejä, jos tarkkaan katsoo. Värit eivät ole enää niin kirkkaita, mutta pehmeitä murrettuja syksyn värejä löytyy. Talvea pellolla kestävät valkoiset mustajuuret, vaaleat maa-artisokat ja valkokeltaiset palsternakat.

Lanttu hieman kylmissään

Kukkakaalimaa pakkasessa

Tänään pellolla oli ensimmäinen aito siivoussiivous päivä, koska maa on niin jäässä, ettei sieltä pääse satoa nostamaan. Kannoimme harsosäkkejä pois pellolta, näin pakkasaamussa myös keho lämpeni. Siivosimme kahden talkoilevan osuuskuntalaisen kanssa myös kasvihuoneesta kurkku- ja basilikakasvuston pois. Kasvihuoneessa oli aste plussaa eli neljä astetta ulkoilmaa lämpimämpää. Ensi sunnuntaina on vihdoin porkkanannostotalkoot, olemmehan porkkanaa tietysti joka viikkoisiin jakoihin nostaneet jo pari kuukautta. Sunnuntaiksi on luvattu + 8 Celsius-astetta eli mukavan lämmintä. Porkkanat odottavat nyt kahden harson alla nostamista. Ne onneksi kestävät jonkin verran pakkasta. Porkkanan varastokestävyys saattaa olla jopa parempi myöhäisessä nostossa, kun ne ehtivät kehittää sienitauteja ehkäiseviä kemiallisia yhdisteitä juureen.

Pellon rakastavaiset

Comment

Comment

Valkoinen yö & Oranssikeltainen päivä

Jäätynyt maissin tähkä Kylmät yöt ja kuulat aamut kertovat kauniista lokakuun alusta. Valkoiset hennot kuuran kukat peittävät peltoa aamuisin ja päiväksi maa sulaa lämpimäksi. Lokakuun alku on ihanan aurinkoinen ja kuiva. Pelto kantaa konetta ja uskallamme kokeilla ensimmäistä kertaa valkosipulinkin syysistutusta Omalla pellolla. Savimaa on sen verran kuiva, että uskaltaa traktorilla penkin ajaa. Tähän asti savimaa on joka syksy ollut liian märkä syysistutukselle. Myös kaunista ruskaa lupailee pakkasyöt ja kesän auringossa kerääntyneet kasvien sokerit. Oranssin keltaisena loistavat vaahteramme, mutta myös maa-artisokkamme kukkivat jälleen, mikä tarkoittaa myös mukulan valmistumista.

Maa-artisokan kukka

Tällä viikolla Omalla pellolla vieraili puhjoismainen biodynaaminen koulutusryhmä. He olivat kiinnostuneita CSA-viljelystä. Heidän vierailunsa myös ilahdutti "personal farmeria" suuresti. Hienoa, että eurooppalainen ja pohjoismainen yhteistyö kukoistaa ja kiinnostus suomalaista ruoan tuotantoa kohtaan kasvaa.  Perhon kansainvälinenryhmä vierailee pellolla tänään perunan nostossa. Lauantaina on ensin Arabian helmen päiväkodin talkoot aamusta ja iltapäivällä on punajuuren nostotalkoot osuuskuntalaisille. Suurin osa peltolaisista eli pellon harjoittelijoista ovat palanneet kouluihin ja nyt Omalla pellolla talkoot ovat tärkeämpiä kuin koskaan, että saadaan oma sato talteen marraskuisia päiviä lämmittämään ja värittämään. Punaiset punajuuret toivottavasti nostetaan kaikki varastoon huomisen ja lauantain aikana. Oranssit porkkanat odottavat sitten seuraavana vuoroaan. Ensi lauantaina 4.10. on punajuuren nosto ja sunnuntaina 26.10. on porkkanatalkoot.

Pohjoismainen biodynaaminen koulutusryhmä Omalla pellolla tiistaina 30.9.

Yhteisöllisyys on omalla pellolla tärkeää näin syksystä. Kaikki osuuskuntalaiset pääsevät iloitsemaan omasta sadosta ja kesän hedelmistä pellolle, vaikka eivät olisi niiden hoitotöissä olleetkaan mukana. Ennenvanhaan syksyllä nostettiin aina perunat yhdessä maasta. Ruokaosuuskunta mahdollistaa kaupunkilaisille uuden terveen kulttuurin kehittymisen, vanhojen juurien elvyttämisen, maaseudun ja kaupungin kohtaamisen sekä kaupunkilaisen ja tuottajan yhteistyön. Kaupunkilaisten omalla pellolla ei ole juuresten nostorautaa eli nostamme kaiken käsin talikolla. Se on iso työ, mutta talkoillen se on mukava työ ja vähentää öljyn kulutusta sekä saasteita sekä lisää terveen ihmistyön määrää. Talkoot mahdollistavat monipuolista pienviljelyä, koska viljellessä 40 eri kasvia, ei voi erikoistua jokaisen kasvin laitetekniikkaan, puutarhatalous ei sitä mahdollista. Talkoiden avulla myös tieto ja osallistuminen sekä yhteisön ja juurien jälleenrakentaminen lisääntyvät.

Comment

Comment

Nieriää uunijuuresten kera

2 kpl nieriä-fileitä (tai yksi iso filee lohta, noin 1 kg)1 tl suolaa mustapippuria myllystä

Uunijuurekset: 8 isoa perunaa 5 porkkanaa 4 punajuurta 200 g lanttua 3-4 punasipulia timjamin oksia

Marinadi: 1⁄2 dl rypsiöljyä 1⁄2 dl hunajaa 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria 3 valkosipulinkynttä hienonnettuna

Koristeleluun: persiljaa

Sekoita marinadin ainekset suuressa kulhossa. Kuori perunat ja leikkaa ne lohkoiksi. Laita ne saman tien marinadin joukkoon, jotta ne eivät tummu. Kuori loput juurekset. Paloittele porkkanat sekä lohko punajuuret ja lanttu haluamallasi tavalla ja lisää ne perunoiden joukkoon. Kuori ja lohko lopuksi sipulit ja lisää ne sekä timjamin oksat juuresten joukkoon. Uunijuureksiin käy hyvin myös muut juurekset, esimerkiksi palsternakka ja juuriselleri.

Poista nieriä-fileistä nahka ja mausta fileet. Mikäli nahan poisto tuntuu hankalalta, voi fileet paistaa juuresten päällä myös nahkapuoli ylöspäin. Nahka on helppo poistaa kypsästä fileestä.

Laita juurekset voidellulle uunipellille. Kypsennä juureksia ensin 225 asteessa 15 minuuttia ja vähennä sen jälkeen uunin lämpö 200 asteeseen. Kun juurekset ovat kypsyneet noin 30 minuuttia, lisää niiden päälle nieriä-fileet. Anna kypsyä vielä noin 20 minuuttia fileiden paksuudesta riippuen. Mikäli käytät lohifileetä, laita se uuniin noin 10 minuuttia aiemmin, sillä sen kypsymisaika on pidempi.

Koristele fileet tarjolle pantaessa persiljalla.

Comment

Comment

Peltovalvattia & saunakukkaa

Harjoittelijamme Kaisa huomasi kitkiessään rikkojen kauneuden ja keräsi kimpun kahvitaukoa piristämään Nämä rikkakasvit puhuttavat, ihastuttavat, ihmetyttävät ja vihastuttavat. Jos pellolla käy tähän aikaan vuodesta ja jos sinne ei ole moneen vuoteen kylvetty ruond uppia näkyy vähintäänkin pientareilla kamomillan ja päivänkakkaran näköistä kukkaa, saunakukkaa. Meillä sitä on. Toiset keräävät sitä ruukkuun, radiotoimittaja kuvasi sitä tällä viikolla ihastuksissaan ja me olemme sitä kitkeneet peräkärryllisiä pois viime viikolla. Härkäpapua kitkiessäni mietin pitäisikö jättää muutama kukka viereen, pölyttäjiä houkuttelemaan, kun huomasin muutaman kasvin vielä kukkivan.

Peltovalvatti, tuo lähes ihmisen korkuinen elokuussa keltaisena kukkiva kestorikkakasvi. Siitä valittavat luomutarkastajat ja puutarhakoulun opettajat. Myös me olemme sitä kiskoneet maasta kiitettäviä kiloja viime viikkoina. Mutta huomasin kitkiessäni, että pudotin mehiläisen maahan repiessäni kasvia juurineen irti. Sitten heräsin siihen kuinka tärkeä se on ekosysteemipalveluille eli pölyttäjille. Muistin samalla kuinka tärkeää on monimuotoisuus ja kyllähän valvatin valtavat juuret, myöskin tekevät maan rakenteelle hyvää: ilma- & vesitilaa. Ehkä tosiaankin tälläkin asialla on kaksi puolta..

Mehiläisillä ja pölyttäjillä on tärkeä tehtävä maailman ruokaturvan takaamisessa. Kolmannes maailman ravinnosta on riippuvaista näistä hyönteisistä. Hyönteispölytyksen arvoa voi olla vaikea mitata rahassa. Sen hinnaksi on kuitenkin laskettu n. 150 miljardia euroa vuodessa. Maatiloilla on tärkeä tehtävä tehdä yhteistyötä pölyttäjien kanssa ja tarjota niille mm. laitumia, pientareita ja niittyjä. Me olemme kylväneet pellon pientareille kukkia mm. kehäkukkaa, auringonkukkaa ja ruiskukkaa pölyttäjiä houkuttelemaan. Kuitenkin rikat tarjoavat niille myös tärkeän ravinnon lähteen.

Sitten täytyy iloita peltolaisten ja osuuskuntalaisten kätten jälkeä, hienoa käsityötä. Porkkanamaa on nyt kitketty kokonaan, samoin kaalimaa ja lehtikaalimaakin viime keskiviikon talkoissa.

Porkkanamaa kitkettynä. Tämän kuvan haluaisin lähettää tämän vuoden tarkastajille, jotka eivät uskoneet meidän saavan enää porkkanaa

Oman pellon hieno kaalimaa, joka vielä kuun alussa oli puoliksi rikkojen peitossa

Tämä kuva on otettu viime keskiviikon iltatalkoista, jossa Anttilankin lehtikaalit pääsivät valoon

Hoitokuukausi elokuu on ollut siis hyvä ja työläs. Paljon ollaan saatu aikaan, niin satoa, hoitoa kuin pellon siivoustakin. Tänään meillä on kerätty ensimmäistä tämän kauden torikuormaa papujen lisäksi eli Oma pelto goes roskalavapaviljonki. Sielläkin ollaan saatu roskasta hyvää aikaan eli muistetaanhan nähdä asioiden kaksi puolta.

Comment

Comment

Osuuskunnan & oman pellon (kasvu)voimaa

Eloisan kuun lämmin tuuli puhaltaa ja hengähdän hetkeksi punaisen satolaatikon päälle istumaan. Istun papumaalla ja kerään papuja edessäni olevaan toiseen satolaatikkoon. Niin se on taas se aika vuodesta, että papumaalla istuu viisi peltolaista auringossa ja kädet käyvät. Jotenkin juhlavaa kaiken hoitotyön jälkeen. Kylmän kesäkuun jälkeen pavut olivat heinäkuun toisella viikolla, kuukausi sitten, vielä ihan pieniä ja rusehtavia kylmyydestä. Nyt pienet papupensaat kuitenkin kantavat hedelmänsä vaikkakin viikkoa viime vuotta myöhemmin. Omalla pellolla yritämme tämän päivän aikana kerätä n. 80 kg papua, jotta osuuskuntalaiset saisivat n. 400 - 500 g jakoon ensi viikolla. Keräsimme tänään myös ensimmäiset kasvihuonekurkut ja kasvihuoneemme kasvu muistutti viidakkoa kuuman viikon jälkeen. Elokuun kurkkukausi taitaa siis myös jälleen alkaa. Sadonjakopäivän työn tohinaa: Kaisa tekee yrttinippuja, Sandro punnitsee perunoita, Timo hakee pusseja nauriille

Tällä viikolla alkoivat keskiviikon iltatalkoot ja kyllä osuuskunta taas kerran osoitti, että porukassa on voimaa. Helteisenä elokuun keskiviikkona Omalla pellolla oli 15 henkeä ja valvattikasa traktorin peräkärryssä kasvoi nopeasti. Osaa porkkanamaasta emme olleet ehtineet kitkeä toiseen kertaan ja tilanne oli paha, mutta päätimme selvitä siitä ja nyt maasta on jo yli puolet pelastettu. Laitan toivoni ensi sunnuntain talkoisiin, että hoidamme yhdessä loputkin ja saamme syksyllä kunnon porkkanasadon.

Osuuskuntalaiset kitkevät porkkanamaata keskiviikon iltatalkoissa

Joitain töitä ei meinaa ehtiä tehdä muutaman viljelijän ja puutarhuriharjoittelijan voimalla luomupellolla pohjoisen kasvukauden vauhdissa, 40 vihanneslajin parissa.  Onneksi tiukan paikan tullen on osuuskuntalaiset, joille satokin kuuluu. Se on helpottavaa huomata, että on ihmisiä, joita voi aina pyytää apuun. Yhdessä pystymme kitkemään porkkanamaan ja muuttamaan maailmaa korsi korrelta, mihin suuntaan: se on meistä kiinni. Omaa peltoa ei olisi ilman ruokaosuuskuntaa ja toisin päin. Viime vuonna hienoja hetkiä oli mm. punajuuren ja perunan nostotalkoot, kun ekat hallat tulivat yllättävän aikaisin. Muutama ihminen, ei olisi ehtinyt satoa suojaan saamaan, mutta yhteisön voimin sato saatiin pellolta kellariin juuri iltaa ennen yöpakkasia. Usko on välillä koetuksella työn tohinassa, mutta niin pellon kasvuvoima, vihanneksemme kuin osuuskuntalaisetkin yllättävät iloisesti.

Heidin on yllättänyt iso salaatti sadon pesupaikalla

 

Comment

Comment

Kesäkuun kasvua

Heidi kitkee sipuleita Pellon kierrossa kesäkuu on luomisen kuukausi. Kylvetään, istutetaan ja samaan aikaan yritetään pysyä luonnon kasvuvauhdissa. Porkkanat kasvoivat yhden yön aikana niin että eilen kaikissa oli vasta sirkkalehtivaihe ja tänään niissä on jo kasvulehdet. Istuttamisen lomassa on ensimmäiset kitkennät jo aloitettu. Sipulin kitkennän aloittivat Perhon 30 kokkiopiskelijaa keskiviikkona. Porkkanan riviväliliekitys on aloitettu ja ensimmäisessä kitkennässä ollaan puolivälissä.

Anniina & Martta kitkevät porkkanoita

Satokausi starttaa tänä vuonna juhannusviikolla tiistaina 17.6. Herttoniemessä ja Kalasatamassa sekä keskiviikkona 18.6. Töölössä, Vantaalla ja Lasipalatsissa. Juhannusviikon sato alkaa kypsyä. Retiiseissä näkyvät pienet pinkit juuret. Timo-perunoiden varret nostavat harsoa lehdillään, salaatit alkavat keriä ja lämpökin tuli takaisin. Myös sipulit ovat nyt hyvässä kasvussa. Kasvihuoneen pinaattien & rucoloiden valmistumista jännitetään..lamopinaatti, kun on niin hidaskasvuinen.

Omat retiisit kypsyvät harson alla

Pelto alkaa taas näyttää aika valmiilta niinkuin iltatalkoolainen eilen totesi. Kompostikin alkaa taas rakentumaan. Biodynaamisella tilalla ei pitäisi tulla jätettä vaan kaikki orgaaninen aines pitäisi pystyä palauttaa peltoon ja oppia luonnosta, missä ei jätettä synny. Kaikki, minkä satona korjaamme tai jopa rikkakasvina, meidän tulee pitää ravinnekierrossa, jotta emme riistoviljele vaan maan orgaaninen aines ja tärkeä, elävä maa-aines (humus) säilyisivät. Nyt kompostipaikka on taas merkitty ja siihen kerätään kesä olkea ja orgaanista jätettä päällekkäin niin että terve hapellinen hajotus & uudelleen rakennustoiminta(kompostointi) voivat alkaa. Myöhemmin kompostoitunut maa-aines palautetaan lantakompostin mukana pellon kiertoon. Pohdin, että jotain samaa vuodenkierrossa & viljelyssä on kuin buddhalaisten tekemissä mandaloissa, jotka kauniisti ja keskittyen tehdään ja sen jälkeen hajotetaan. Mekin luomme joka kevät kaiken uudelleen ja syksyn tullen korjaamme kaiken. Ehkä elämän rytmissä on kyse luomisesta & luopumisesta tai kaiken kierrosta. Elämän kierrossa pysymistä opetellaan kompostissa..aine vain muuttaa muutoaan.

Nykulla & kompostipaikka

Comment

Comment

Kesäkuumaa

Pellon lampi Huih, Omalla pellolla on ollut tämän viikon melkein 30 ° C joka päivä. Tuomi tuoksuu, voikukat kukkivat, puiden lehdet ovat auenneet täyteen mittaansa ja koko maisema on täynnä vihreän eri sävyjä. Sipulit ovat lähteneet hyvin kasvuun ja niille on kokeiltu pellon uutta liekitintäkin. Myös mustajuuri on itänyt hienosti. Itämisolosuhteet ovat nyt todella optimaaliset: lämpöä riittää & sadettakin saatiin. Ihan jännittää, miten liekitykset tänä vuonna onnistuvat eli voiko porkkana ja palsternakka itää alle 2 viikossa näin suotuisilla keleillä. Normaalisti porkkanan itämisaika on 2 - 3 viikkoa & palsternakan 3 - 4 viikkoa. Rikkakasvien liekitys taas perustuu siihen, että penkit liekitetään tulella juuri ennen satokasvin itämistä niin, että rikkojen kasvupisteet tuhoutuvat. Ja myöhässä ei sovi liekittää muuten pienet taimet ovat vaarassa. Kylvöjen lomassa siis aloitellaan nyt kauden ensimmäistä luonnonmukaista rikkakasvien torjuntaa.

Mustajuuren taimi

 

Överbyn harjoittelijat Maria & Sari lajittelevat siemenperunaa

Oman pellon kaikki perunat on nyt saatu maahan. Ennen pääsiäistä istutettiin jo timo. Seuraavaksi ilmojen hieman lämmettyä kylvettiin siikli ja tällä viikolla laitettiin vielä kiiinteä nicola ja pyöreä jauhoinen opera. Tänään timolta poistettiin tuplapeite eli 2-kertainen harso ja timot olivatkin jo hienosti lehdellä.

Oman pellon Timo valmiina perunan istutukseen

Tällä helteellä harso on tärkeä kosteuden säilyttäjä, niin kosteus ei pääse haihtumaan ilmaan. Pellolle tänä keväänä hankittu istutuskone pääsi istutuspuuhiin eilen oikein toden teolla. Istutettiin 3000 purjon tainta lämpimään kosteaan maahan. Torstai-illan talkoot alkoivat koneellisen purjon istutuksen päätteeksi sopivasti niin saatiin sopiva 15 - 20 cm taimiväli, kun reippaat talkoolaiset ilta-auringossa paikkausistuttivat purjorivit.

Timo kuskaa purjon taimia talkoolaisille

Comment

Comment

Kasvukauden loppu

Palsternakat lähdössä pellolta Viimoiset lehtikaalit kerättiin. Ne seisoivat tanakasti lokakuun tuulessa saman värisinä kuin kuuset niiden takana. Palsternakat ja loput purjot nostettiin maasta viime sunnuntain talkoissa. Viimeiset mustajuuret olivat tämän viikon jaossa. Niin kasvukausi virallisesti loppui Etelä-Suomessa eilen lokakuun loppuun. Vielä maassa makaa muutamia harsoja, jotka pitäisi kuivattaa. Muutamia harsosäkkejä lojuu siellä täällä ja mm. pitkät lehtikaalit pitäisi poistaa kynnön tieltä.

Pieniä saappaita palsternakan lajittelussa

Viime sunnuntaina vietiin viimeisiä tämän vuoden isoja peltotalkoita. Palsternakkaa nousi n. 300 kg ja vauhdilla. Loput pienimmätkin purjot nousivat märästä savimaasta talikon avustuksella ja ne kauppakunnostettiin kauniiksi. Keräkaalimaan siivousta aloitettiin ja myös pellolta vietiin McCormickin lavalla roskia kierrätykseen. Sitten syötiin yhdessä teemaan sopivasti palsternakkakeittoa, purjo-punajuuripiirakkaa ja palsternakkakakkua. Lokakuun lopun talkoissa saatiin yhdessä paljon aikaan. Paikalla ruokaosuuskuntalaisia oli n. 25 henkeä.

Palsternakkatalkoiden yhteisruokailu

Kaalimaan siivous

Nyt pelto odottaa kyntäjäänsä, maansa kääntäjää. Osuuskuntalaisemme Karlsson on jo aloitellut kyntöurakkaa. Karlsson liittyi viime syksynä osuuskuntaan hienon traktorinsa ja tietysti ihanan vaimonsa Heljän kanssa. Hänen traktorinsa kokeili kyntöä jo viime syksynä ja nyt kyntöä ehdittiin tehdä ennen sateita eli silloin vielä, kun maa oli kuiva. Iso kiitos Kai Karlssonille ja tietysti McCormickille.

Kuva: Katja Lahtinen; McCormick & Karlsson

Avomaan vihannesviljelyssä pelto kynnetään syksyllä, jotta routa voisi murustaa savimaan rakennetta talvella. Myös kaikki kasvin kasvulliset elimet käännetään maahan uuden humuksen muotoutumisprosesseihin. Kyntö tuo maahan ilmaa, jotta lahoaminen voi tapahtua. Kyntö myös kuivattaa maata, mikä helpottaa muokkauksia keväällä. Lisäksi kyntö ehkäisee kasvitauteja ja tuholaisia eli  mm. sipulikärpäsen munat hautautuvat niin syvälle etteivät ne sieltä enää nouse. Kyntöauran siipi kääntää aina seuraavan maaviilun aina edellisen siiven jättämän vaon päälle.

Kyntöä Omalla pellolla

Varaston uumenissa osuuskuntalaisten koteja odottavat omat demeter-porkkanat, makeat punajuuret, kiinteät nicolat, jauhoiset operat sekä parhaat palsternakat. Myös oman pellon biodynaaminen hapankaali on nyt valmista ja tuoretta keräkaalta on vielä yhden viikon jakoon. Marraskuussa pellon isot tuorejaot muuttuvat juuresjaoiksi.

Sadonjakoja on vielä marraskuun loppuun

Minua odottaa vielä muutamat paperityöt. Tilastokeskus oli jo kiinnostunut satomääristämme eli lohkokortit odottavat lopullisia satomääriä ja kylmiö inventaariota, jotta osaamme laskea juuresmäärät oikein 160 osuuden kesken. Komposti täytyy vielä sijoittaa paikkaan, jossa humuksen muodostus voi rauhassa vuoden päivät tekeytyä. Samalla keskeinen kompostipaikka vapautuu jälleen ensi kauden jätteiden prosessoitumiselle ja uuden elämän kierrolle.

Vielä on porkkanaa jäljellä

 

Comment

Comment

Maissi-juuresröstit

Maissi antaa mukavaa suutuntumaa ja pureskeltavaa näihin muuten perinteisiin juuresrösteihin. Maissi-juuresröstit ohjeesta tulee 6 isoa röstiä, halkaisija 15cm

5 porkkanaa 1 (pieni) selleri 4 perunaa 4 maissia 1,5 sipulia 4 valkosipulin kynttä 4 kananmunaa 4 rkl vehnäjauhoja 1 pnt lehtipersiljaa hienonnettuna 2,5 tl suolaa mustapippuria rypsiöljyä

Raasta juurekset karkeaksi raasteeksi. Hienonna sipuli sekä valkosipuli ja paista ne kevyesti rypsiöljyssä, jäähdytä.

Leikkaa maissista siemenet irti. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi, mausta hyvin suolalla, pippurilla ja lehtipersiljalla.

Kuumenna öljy pannulla ja paista röstit keskilämmöllä molemmin puolin noin 5 minuuttia. 025_thumb[2] Muutama vinkki paistamiseen: -röstit voi paistaa myös ohukaispannulla. -paistamisen voi tehdä etukäteen ja röstit voi lämmittää uudelleen uunissa. -isojen röstien kääntäminen käy kätevästi kahden lautasen avulla; liu'uta rösti pannulta lautaselle, laita toinen lautanen päälle ja käännä ympäri pitäen tiukasti kiinni molemmista lautasista. Liu'uta rösti takaisin pannulle. 034_thumb[2] Kiehumispisteessä maissi-juuresröstit tarjoiltiin uunissa paahdetun oman pellon keräkaalin, salaatin ja yrttikermaviilin kera.

Reseptiin käytetyistä raaka-aineista Ruokaosuuskunnan pellosta olivat porkkana, selleri, peruna, maissi ja keräkaali. Olen jo niin tottunut näihin upeisiin raaka-aineisiin että en tiedä mitä teen kun satokausi loppuu?!

Lue lisää Kiehumispisteen reseptejä täältä

Comment