Viewing entries tagged
mustajuuri

Comment

Juureksien nosto ja kylmä varastointi

Sunnuntaina saatiin talkoonvoimiin nostettua viimeiset porkkanat maasta. Siihen jäivät vielä palsternakka ja mustajuuri, mukulaselleri ja purjo. IMG_1895     IMG_1897

Kun viikoittaiset korjuutyöt vähenevät joudutaan satsaamaan aikaa koko viljelyalueen siivoamiseen ja kunnostamiseen. Niin pystytään kauden lopussa jättää talvehtimaan pellon, kompostin ja siihen kuuluvat rakennukset ja koneet mahdollisemman siistissä ja suojatussa tilassa.

Useiden tuotteiden jako tapahtuu nyt Kalasataman Tukkutorilla sijaitsevan kylmävaraston kautta. Sen lämpötila on tasaisesti neljä astetta ja ilmankosteus riittävän korkea etteivät vihannekset nopeasti kuivu. Ennenekun sato päättyy jakopisteisiin sitä pitää siellä laskea osuudenmukaisesti ja samalla tarkistaa laadun ja poistaa mahdolliset kuivuneet, homehtuneet tai mädäntyneet yksilöt.

IMG_1902     IMG_1911

IMG_1904     IMG_1906

Siksi on jo keräämisvaiheessa tärkeä ettei vioittuneita kappaleita pääty ykkösluokan mukaan samaan erään. Jos suojaava pinta tai kuori on rikottu säilyvyys heikkenee. Niin voi käytä jos joku elukka on nakertanut vihannesta tai siihen on nostaessa osunut talikko. Olen myös nähnyt juolavehnäjuurien kasvavan juureksien läpi. Sellaiset kelpaavat joskus vielä seuraavaan jakoon, mutta ei pidemmänaikaiseen säilytykseen.

Ensi viikolla on Mustajuuren jakovuoro ja sen tähden sitä aloitettiin nyt irrottamaan maasta. Tämä työ on vaikeampi kun vastaava muiden juureksien parissa. Isoksi kasvanut Mustajuuri voi olla 30cm syvä mutta läpimitaltaan parhaimmillaan kolme senttiä. Se tarkoittaa että silloin se on pitempi kuin talikko ja huonolla tuurilla se katkaisee jopa varovaisellakin nostomenetelmällä liikkuvan maan ja vetämisen paineesta. Katkopisteessä siitä vuotaa valkoista nestettä, mutta sen kuivattua se onneksi kehittä uuden sulkevan kerroksen mikä taas värjäytyy mustaruskeaksi eikä helposti erotu ehjästä kasvista.

IMG_1934     IMG_1943

Omalla viimevuotisella kokemuksella olen hyvissä olosuhteissa (esimerkiksi jääkaapissa) jopa hajonneita kappaleita säilyttänyt kuukauden hyvällä tuloksella. Tämän vihanneksen voi keittää porkkanan tavan tai paistaa uunissa vaikka juustokastikkeessa. Muita valmistamistapojakin varmasti löytyy. Kuorimisen jälkeen sitä kannattaa nopeasti käsitellä ruuanlaittoprosessissa jos sen värin halutaan säilyvän valkoisena. Mustajuuri on voikukan sukulainen (molemmat kuuluvat Asteraceaen alaheimoon Cichorioideae; sen tieteellinen nimi on Scorzonera hispanica). Maultaan se on mieto. Voikukanlehtiäkin voi käyttää salaatissa, mutta niiden kasvun myötä lisääntyvän kitkeryyden vuoksi vain nuorena.

Loppuviikolla ehdittiin istuttaa sahralla valmiiksi tehtyihin uriin valkosipulia. Muutamia ihmisiä tämä asia kiinnosti niin paljon että he tulivat ihan sen takia siihen osallistumaan.

IMG_1913

Kiitän meidän syksyn harjoittelijoita Susanna Vannas ja Annika Packalen joilta oppiminen ja työ pellolla juuri loppui, sekä Katja Freund ja Tero Koli jotka ovat vielä marraskuun keskeen mukana. Ilman heitä pellon työt ei olisi siinä vaiheessa missä ne nyt on.

IMG_1936

Comment

2 Comments

Syksyn loppua & talven alkua

Talvi on tuloillaan. Talven tulon huomaa hiljalleen paljaiksi muuttuvista puista, valkeista kuurankukista, jäätyneistä lammikoista ja aamulla viluisen näköisistä kasviksista. Auringon noustessa ilma kuitenkin lämpenee vielä reilusti plussan puolelle, lätäköiden jää sulaa, ja pelto vaihtaa väriään kuuranvalkeasta vihreän, harmaan ja keltaisen eri sävyihin.

Katja nostaa viluisia palsternakkoja.

Omaa peltoa on kuluneen viikon aikana valmisteltu talvea varten. Tähän saakka on ollut erittäin kuiva ja kaunis syksy, mikä helpottaa monilta osin pellon töitä. Ilma on ollut kaunis ja aurinkoinen. Harsoja on levitetty kuivumaan, ja sitten viikattu varastoon kuin suuria lakanoita. Porkkanan päälle jätettiin vielä harsopeite lämmittämään porkkanan viimeisiä päiviä pellossa. Näin loppusyksystä, kun on jo pakkasöitä, harso pitää maan lämpimämpänä, ja pehmeämpänä, joten ensi viikon sunnuntaina on helpompi nostaa porkkanat maasta harson alta. Sunnuntaina pellolla vietetään porkkanatalkoita, joissa nostetaan yhdessä loppu porkkanasato varastoon.  Viimeviikolla saimme porukalla nostettua puna- ja raitajuuret, pienehkö, mutta tehokas talkooporukka sai paljon aikaan, kiitos siitä!

Annika ja porkkanat.

Myös vesipumput on nostettu ylös ensi kasvukautta odottelemaan, ja kasteluletkuja rullailtu kasaan. Papu- ja maissikasvusto, sekä parsakaalikasvusto on viety juurineen kompostiin, nekin kompostuoiduttuaan levitetään multana takaisin lohkoille, kuten kaikki muukin kasvijäte, jota kasvukauden aikana kompostiin viedään. Peltoa on siis siivottu, ja osa alasta on myös kynnetty. On hyvä, että kyntö saatiin tehtyä nyt, kun on vielä näin kuivaa.  Pellon pinta- alasta on nyt puolet kynnöksellä odottelemassa ensi kasvukautta.

 

IMG_20151015_135158

 

Murron kyntöä.

 

 

Maassa on kuitenkin vielä paljon satoa jäljellä. Palsternakkaa, selleriä, purjoa, mustajuuria, keräkaalia, lehtikaalia ja porkkanaa. Varastossa jakoja odottelee puna- ja raitajuuret sekä perunat. Kesällä ja alkusyksystä olemme tottuneet todella runsaaseen sato- osuuteen, jossa on ollut vähintään kymmentä eri kasvista ja vihannesta. Nyt satokauden lopulla enään kuutta tai seitsemää erilaista. Jaossa alkaakin olla lähinnä juureksia, kaaleja ja purjoa. Niitä, jotka kestävät kylmää.

Sellerit jaetaan naatteineen niin kauan, kuin lehdet ovat siistejä ja kauniin vihreitä. Sellerin lehdet kannattaa käyttää mausteena, ja vaikka kuivata odottelemaan myöhempää käyttöä.

IMG_20151013_133151

 

Ennenkuin maa jäätyy, valmistellaan myös jo seuravaa satokautta. Peltoon istutetaan talvivalkosipulia, joka vaatii kylmäkäsittelyn, jonka ne saavat luonnollisesti talven aikana, sekä pitkän kasvuajan. Ne valmistuvat ensi vuoden syksyllä. Tänävuonna valkosipulia istutetaan enemmän kuin viimevuonna, joten jos sato onnistuu, osuuskuntalaiset saavat useamman valkosipulin seuraavalla satokaudella.

Kuva: Tiina Parkkila; Anniina ihastelemassa ylväitä lehtikaaleja.

IMGP1829

Vaikka ollaankin siirtymässä syksystä talven puolelle, pellolla on vilskettä ja työn touhua marraskuun lopulle. Muutamat viikonlopputalkootkin vielä pidetään, ja viikkotalkoot jatkuvat normaalisti. Talkoista saa aina mukaan kolmosluokkaa, eli pieniä, tai hiukan vahingoittuneita kasviksia, jotka ovat kuitenkin varsin käyttökelpoisia. Pyrimme siihen, ettei mitään heitetä hukkaan, vaan kaikki saadaan käyttööön. Vielä on aikaa ja tilaisuuksia tulla pellon töihin mukaan nauttimaan raikkaan kirpeästä ilmasta!

 

2 Comments

Comment

Vielä vähän punajuurta sitten mustajuurta & valkosipulia

Mutavellia, kuraa! Sitä se taas on. Lokakuu ja savimaa on märkää. Tihkuttaa ja askeleissaan saa olla tarkkana, ettei kaadu. Savi, kun on liukastakin märkänä. Savi on kuivana kovaa, kosteana muruista, märkänä muovailtavaa. Hyvin elävää ainesta! Siihen on parempi tutustua kunnolla pellolla, sillä se määrää paljon töitten tahtia. punajuuren sadonkorjuuta

Punajuuret on nyt lähes kaikki nostettu. Viime viikonloppuna oli lastentalkoot ja iltapäivällä osuuskuntalaisten talkoot, jossa nostetut punajuuret lajiteltiin. Viime lauantaina nostettiin noin 500 kg punajuurta ja määränä noin 5 punajuurta/osuuskuntalainen/6 viikoksi. Aamutalkoissa oli arviolta noin 30-40 lasta ja ai että mutainen savipelto sekä kuralammikko kiehtoi. Kiitos Arabian helmen päiväkodille talkoista.

Punajuuren lajittelua

Tällä viikolla tökittiin valkosipulin kynsiä maahan. Ensin tehtiin ura, sitten valkosipulit menivät vakoon ja vako peitettiin Novarbon luomuhyväksytyllä turvemullalla. Kävi meitä  steiner-koulun 9 luokkakin auttamassa valkosipuleiden kanssa, niin istutus kävi teinien nopealla voimalla. Peltolaiset Kaisa, Maarit & Sandro irrottelivat valkosipuleiden kynsiä ja ihastelivat sipulin kaunista symmetristä muotoa. Toivottavasti valkosipulit ovat nyt niin syvällä etteivät idä vielä tänä vuonna, mutta kuitenkin juurtuisivat. Kiitos Stadin puutarhurille valkosipuleiden hankkimisesta!

Valkosipulin kynsien irrotusporukka

Loppuviikosta aloitettiin mustajuuren nosto. Mustajuurella on kiehtovat teräväkärkiset lehdet ja pitkä ulkopuolelta musta, sisältä valkoinen juuri. Se on erikoinen ilmestys. Maa oli kastunut juuri sopivasti, että pitkä juuri irtosi siitä hieman helpommin kuin märästä tai liian kuivasta savimaasta. Silti se on vaikeaa saada sieltä kokonaisena ulos. Mustajuuren nosto on hidasta, vaatii pinnaa ja keskittymistä. Ensi viikon jakoon tulee 5 mustajuurta/osuuskuntalainen. Sen verran kaksi ihmistä sai nostettua päivässä.

Mustajuuri pellossa

Heidi ihastelee nostettuja mustajuuria

Comment

Comment

Taimia, taimia

Deutz & taimet 10. kesäkuuta on mennyt rikki eli se vanha maaginen raja, jonka jälkeen voi Suomessa istuttaa ulos myös kylmää kestävät kasvit kuten maissin ja pavut. Hallaharsoa on kuitenkin tällä viikolla jossainpäin Suomea tarvittu. Taimien toimittajamme Jenni Toivon tilalta Heinolan maalaiskunnasta kertoi, että heille oli luvattu 4 ° C yötä ja kaikki taimet piti kantaa takaisin sisälle karaistumasta. Muuten ilmat ovat viljelyn kannalta olleet suotuisat, ollaan saatu sopivasti vettä ja vesitressiä ei ole pellolla ollut. Salaatti ja retiisi on kasvanut viime vuoteen nähden nopeammin, mutta uusi peruna timo on edelleen pientä vaikka se ennen pääsiäistä istutettiin. Ei ole perunalle kuitenkaan tainnut olla tarpeeksi lämmintä.

Heidi & Anniina maissin istutuksessa

Omalle pellolle on tullut tällä viikolla tuhansia taimia istutettavaksi kahdelta eli taimien toimittajalta: Kolin luomutilalta & Toivon tilalta. Meillä on istutettu maissia, talvikeräkaalta, parsakaalta, kukkakaalta, pinaattia, mangoldia ja kiinankaalta indikaattorikasviksi. Kiinankaali on siis vain tuholaisia varten niin osaamme sitten katsoa täytyykö biologista täsmätorjuntaa käyttää. Myös kesäkurpitsat & avomaankurkut istutettiin biokalvopenkkeihin. Myös uusin lohkomme Anttila on otettu tällä viikolla käyttöön eli sitä on pikakesannoitu nyt kuukauden verran ja nyt sinne istutetaan kasveja, jotka toivottavasti kilpailevat hyvin rikkoja vastaan. Esimerkiksi maissin pitäisi kilpailla hyvin. Sillä on tutkitusti myös allelopaattista vaikutusta rikkoihin eli se kemiallisin yhdistein torjuu muita kasveja rinnaltaan. Onhan tuo kasvien kuningas jo kooltaan muita kasveja varjostava.

Peltogym: Timo venyttelee taimien istutuksen lomassa, ergonomia huomioiden

Mustajuuren ensimmäinen kitkentä on saatu valmiiksi. Sen kehityksylle myös vesi on erittäin tärkeää. Sen sijaan puolet porkkanoista odottaa vuoroaan ja sipulit ensi sunnuntain talkoolaisia. Sunnuntaista aloitetaan sitten kesätauko torstaitalkoissa, mutta omalle pellolle saa kyllä tulla auttelemaan koska vain kunhan ensin soittaa. Tervetuloa istuttelemaan taimia ja hoitamaan omia kasveja! Kesäkuussa taimina vielä istutetaan salaattia, kurpitsaa, lehtikaalta, kasvihuonekurkkua & yrttejä.

Mustajuuren kitkentä

 

Comment

Comment

Kesäkuumaa

Pellon lampi Huih, Omalla pellolla on ollut tämän viikon melkein 30 ° C joka päivä. Tuomi tuoksuu, voikukat kukkivat, puiden lehdet ovat auenneet täyteen mittaansa ja koko maisema on täynnä vihreän eri sävyjä. Sipulit ovat lähteneet hyvin kasvuun ja niille on kokeiltu pellon uutta liekitintäkin. Myös mustajuuri on itänyt hienosti. Itämisolosuhteet ovat nyt todella optimaaliset: lämpöä riittää & sadettakin saatiin. Ihan jännittää, miten liekitykset tänä vuonna onnistuvat eli voiko porkkana ja palsternakka itää alle 2 viikossa näin suotuisilla keleillä. Normaalisti porkkanan itämisaika on 2 - 3 viikkoa & palsternakan 3 - 4 viikkoa. Rikkakasvien liekitys taas perustuu siihen, että penkit liekitetään tulella juuri ennen satokasvin itämistä niin, että rikkojen kasvupisteet tuhoutuvat. Ja myöhässä ei sovi liekittää muuten pienet taimet ovat vaarassa. Kylvöjen lomassa siis aloitellaan nyt kauden ensimmäistä luonnonmukaista rikkakasvien torjuntaa.

Mustajuuren taimi

 

Överbyn harjoittelijat Maria & Sari lajittelevat siemenperunaa

Oman pellon kaikki perunat on nyt saatu maahan. Ennen pääsiäistä istutettiin jo timo. Seuraavaksi ilmojen hieman lämmettyä kylvettiin siikli ja tällä viikolla laitettiin vielä kiiinteä nicola ja pyöreä jauhoinen opera. Tänään timolta poistettiin tuplapeite eli 2-kertainen harso ja timot olivatkin jo hienosti lehdellä.

Oman pellon Timo valmiina perunan istutukseen

Tällä helteellä harso on tärkeä kosteuden säilyttäjä, niin kosteus ei pääse haihtumaan ilmaan. Pellolle tänä keväänä hankittu istutuskone pääsi istutuspuuhiin eilen oikein toden teolla. Istutettiin 3000 purjon tainta lämpimään kosteaan maahan. Torstai-illan talkoot alkoivat koneellisen purjon istutuksen päätteeksi sopivasti niin saatiin sopiva 15 - 20 cm taimiväli, kun reippaat talkoolaiset ilta-auringossa paikkausistuttivat purjorivit.

Timo kuskaa purjon taimia talkoolaisille

Comment

Comment

Kirsikankukkia, kylvöpenkkejä, äes & kaivinkone

Kirsikankukkia 2.5. Toukokuu on alkanut. Koivut ovat hiirenkorvilla, osa vielä punertavina kukkivat. Kaupungissa ruoho vihertää ja kirsikkapuiden kukat avautuvat lämmölle. Pellolla maa on kalkittu ja lannoitettu hevosenlannalla. Äestyksiä on aloitettu ja osa penkeistäkin on jo tehty. Mustajuuren erikoinen tikun muotoinen siemen kylvettiin pellolle ensimmäisenä vapun aattona. Sipuleille on penkit tehty ja niitä on huolella haravoitu eli savikokkareet sivuun. Siemenelle on tehty sopiva, lämmin, kostea, kuohkea penkki. Kaupungissa sataa rakeita ja pellolla ollaan iloisia, kun sade kastelee harvinaisen kuivaa toukomaata. Vesi helpottaa myös siitepölyistä katupölyilmaa. Omalla pellolla vettä saadaan kohta monesta paikasta.

Lähdekopilta vedettiin vesi Nykullaan

Nyt on siis aika tehdä siemenen koti, mistä se voi versota. Hyvän kodin resepti on: oikeassa suhteessa ilmaa, maata, vettä ja lämpöä. Äestämisellä saadaan ilmaa maahan, jotta maa lämpeää. Seuraavaksi on huolehdittava sopivasta kosteudesta ja rakenteesta. Onneksi meillä on lieroja maassa ja hyvä mururakenne. Ravinteet on luomussa hoidettava kuntoon jo etukäteen. Lopuksi penkki on tasoitettava ja pinta tiivistettävä, jotta kosteus ei pääse haihtumaan maasta pintaan, vaan pysyy pinnan alla.

Putket menevät n. 1m syyvyydessä murron läpi

Ensimmäiset talkootkin on pidetty. Pellolla on tehty kontille paikkaa eli traktori ja pellon työntekijät saavat katon pään päälle. Janne Snellman on myös kaivanut pellon alle putket kasteluvettä, juomavettä ja sähkön vetoa varten. Karlsson siirsi kontin pellolle vappuna.

Perho kävi talkoilemassa vapun kynnyksellä Mustosessa ja poisti syksyn kevään tieltä. Monet kädet poistivat vanhan yrttikasvuston ja harasi vielä rivivälit päälle. Kyllä perholaisilla oli erilainen koulupäivä, työn jäljen näki heti ja ruokaosuuskunnan toiminta avautui. Myös uusia yrttejä taidetttiin oppia tunnistamaan. Lipstikka ja ruohosipuli olivat jo hyvässä kasvussa. Toukokuussa asiat etenevät kasvun voimalla, valon lisääntyessä nopeaa vauhtia. Täältä tullaan kasvukausi!

Kontin paikalta putki jatkaa matkaa Nykullan puolella eli sieltäkin saa kasteluvettä tulevaisuudessa

Comment

Comment

Juuressipsit ja kaprisaioli

kuva_34 annosta lisäkkeeksi

N. 600 g kasviksia, eli tällä kertaa 3 keskikokoista porkkanaa, 2 pientä mustajuurta, palsternakka ja pala lanttua 4 rkl oliiviöljyä

Mausteseos: 1 dl parmesaaniraastetta 2 rkl hienonnettua tuoretta rosmariinia 2 raastettua valkosipulin kynttä 2tl mietoa chilirouhetta

Kaprisaioli: 1 dl majoneesia 1 ½ rkl hienonnettuja kapriksia veitsenkärjellinen raastettua valkosipulia ripaus suolaa

1. Sekoita aiolin ainekset ja laita aioli odottelemaan jääkaappiin.

2. Kuori ja leikkaa juurekset ohuiksi, pitkiksi tikuiksi. Levitä juurekset uunipellille ja pirskota päälle oliiviöljyä. Paahda juurestikkuja 225-asteisessa uunissa ensin 15 minuuttia.

3. Nosta juurekset uunista ja kääntele hieman. Sekoita mausteseoksen ainekset. Ripottele seos juuresten päälle. Jatka paahtamista vielä 5–7 minuuttia, kunnes juusto hieman ruskistuu. Tarjoile juurekset kaprisaiolin kanssa.

Koti ja keittiö - lehden ohjetta soveltaen Piia.

Comment

Comment

Osuuskunta toimii!

Viime viikonloppuna oli kahdet hätätalkoot: lauantaina punajuuren nostotalkoot ja sunnuntaina Opera-perunan nostotalkoot. Ruokaosuuskunta mahdollistaa nopean toiminnan. Kun käsiä on monta, voimme tarvittaessa toimia hyvinkin nopeasti. Osuuskunta punajuuritalkoissa

Onneksi talvi varoitti tulostaan viikko etukäteen. Tiedostimme hallanvaaran ja toimimme. Päätimme talkoilla koko viikonlopun, jotta varastosatomme ei tarvitsisi palella ja paleltua pellossa. Viime lauantaina saimme nostettuna kaikki loput punajuuret ja sunnuntaina nousi myös loput jauhoiset pyöreät Opera-perunat. Operaa nousi 1500 kg ja punajuurta on nyt nostettu jouluun asti.

Lehtikaalikuurankukka

Alkuviikko oli leuto, mutta sitten tiistai-keskiviikko välisenä yönä halla marssi jälleen viikon tauon jälkeen pellolle ja toi mukanaan - 4 ° C pakkasen. Keskiviikkoaamuna oli kuurankukkia lehtikaalissa ja valkoinen kuura peitti monet vihannekset. Onneksi porkkanat olivat hallaharson alla turvassa.

Kurpitsat ja rohkeat: Miia, Nina, Anniina

Tällä viikolla jakoon pääsi myös mustajuuri: tuo kuorittuna vaalea maitiaisnesteen tummuttama parsan tavoin käytettävä jännän näköinen juures. Nyt ollaan siis alettu nostamaan myös myöhäisvihanneksia palsternakkaa, selleriä, mustajuurta ja maa-artisokkaa. Tähän vuodenaikaan kuuluu myös säilöntä ja osa omista keräkaaleista lähti Päijät-Hämeen Luomuun hapatettaviksi. Monet vihannekset säilyvät hyvin varastossa pitkälle talveen kuten porkkana, palsternakka, punajuuri ja peruna. Sen sijaan joitain vihanneksia on aika säilöä ja jopa muuntaa makuja ja jalostaa vitamiineja. Hapatus ja fermentointi ovat oivia tapoja jalostaa vihanneksia eteenpäin ja lisätä niihin vitamiineja kuten B- ja C-vitamiinia sekä ruoansulatusta tukevaa maitohappoa. Myös hillot ja marmeladit ovat ihana tapa varautua talveen. Porkkanamarmeladi, lehtikaalipesto tai kurpitsahillo lämmittää mieltä talven tuiskeessa.

Heidi pussitttaa ensi viikon sadonjaon maa-artisokkaa

Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla on kasvanut tänä vuonna monen -moista, -makuista ja -muotoista vihannesta. Toinen on kylmän arka, toinen taas kuivan arka, joku ei tykkää kuumasta. Jokaisella niistä on oma kasvuaikansa, jolloin osuuskuntalaisille on tarjolla kotimaista tuoretta sesonkiruokaa. Jokaisella vihanneksella on oma sadonkorjuuaikansa, jolloin osuuskuntalainenkin voi päättää, mikä aika hänelle sopii tulla auttamaan: kevät, kesä vai syksy. Joku osuuskuntalainen tykkää seurata koko kautta, sekin onnistuu. Sitten viljelyssä on näitä kriittisiä hetkiä kuten hallanvaara ja silloin mikään ei helpota enemmän kuin tieto, että on ihmisiä joita kutsua talkoisiin. Yhteistyön ja yhteisön voimin saatiin taas 160 kaupunkilaisen perunat ja punajuuret pelastettua ja homma hoidettua.

Maissit ja lokakuutaivas

Comment