Viewing entries tagged
kumppanuusmaatalous

Vihreä Vihertää & Viherryttää

Varsisellerit pellolla

Varsisellerit pellolla

Lämpö tuli kerralla ja pelto vihertyy silmissä. Keltaisia kevätkukkia näkyy pientareilla: leskenlehtien kavereiksi ovat ilmestyneet voikukat ja kosteikkojen ympärille rentukat. Mustosen puutarhan lehtometsä on täynnä valkovuokkoja ja pienet raparperit ovat työntäneet ensimmäiset lehtivartensa esiin. Taimia on istutettu ja pellon ympärillä puut kukkivat. Puilla on vastakkainen rytmi verrattuna moniin vihanneksiin kuten kurpitsoihin, jotka alkukaudesta kasvavat kasvullisesti ja tekevät kukkaa sekä hedelmää vasta loppukesästä. Puut aloittavat kasvukauden generatiivisella eli suvunjatkamisvaiheella ennen kasvullista, vegetatiivista, vaihettaan. Puiden kukat jää usein huomaamatta, niitä kannattaa kuitenkin tarkkailla. Ne ovat usein pieniä, mutta hyvin kauniita.

Pehmeiden keräsalaattien istutusta ala Velimir & Heidi

Pehmeiden keräsalaattien istutusta ala Velimir & Heidi

Tällä viikolla on istutettu jo toinen erä salaatteja eli heinäkuun alun kerät. Lisäksi on istutettu ensimmäinen erä fenkolia ja purjoa. Osa taimien istutuksesta pitää jaksottaa, että tuoretta satoa saadaan useampana viikkona. Jotkut yksivuotiset kasvit ovat nopeita aloittamaan kukinnan heti sato-osan valmistuttua ja kukinta taas muuttaa vihanneksen makua ja rakennetta mm. salaatti muuttuu katkeraksi kukkavarren kehityksen alettua ja fenkoli taas puutuu. Kukinnan alettua ne ovat siis lähes käyttökelvottomia sadoksi. Myös varsisellerit ovat päässeet biokalvopenkkeihin. Niitä istutetaan vain yksi erä. Myös steiner-koululaiset kävivät istuttamassa yhden kennon fenkolia peltoon puutarhaopetustunnillaan.

Fenkolin istutusta kuudesluokkalaisten kera

Fenkolin istutusta kuudesluokkalaisten kera

Toukokuu vihertää vihdoin ja vihreät arvot ovat pellolle tärkeitä, vaikkakin rikkakasvit peltolaisia usein rasittavatkin. Toisaalta myös rikat ovat tärkeitä, ne pitävät ravinteet pellossa, toimivat hyötyelijöille elinympäristönä ja tarjoavat pölyttäjille ruokaa, mahdollisesti ne ovat myös syötäviä villivihanneksia. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on puhuttu viime vuosina paljon viherryttämisestä. Maatalouspolitiikassa tuetaan mm. suojavyöhykkeitä, reuna-alueita ja niittyjä, jotka lisäävät eliöiden elinympäristöä ja monimuotoisuutta. Myös mosaiikkimaiset viljelyalueet, joissa on kosteikkoja, pusikkoalueita, metsävyöhykkeitä ja monimuotoisia pelto-alueita lisäävät biodiversiteettiä. Luonnonmukainen viljely viljelykierrolla ja monimuotoisella rakenteella lisää luontaisia lajeja kuten hyönteisiä, pölyttäjiä, lintuja, maaperämikrobeja ja hyötyeliöitä. Kaupunkilaisten Omalla pellolla on pieniä lohkoja, joiden välissä on kukkivia pientareita, pensasalueita, kosteikko, joki ja metsää. Monimuotoinen viljely pitää usein ekologiset lokerot täynnä ja lisää tasapainoa sekä vähentää yhden tuholaisen lisääntymisriskiä. Uudella maatalouspolitiikkakaudella on pyritty ottamaan huomioon mm. ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, ympäristöystävällisemmät viljelymenetelmät, innovaatiot ja tietämyksen levittäminen. Lisäksi tärkeä tavoite on mm. edistää laatumerkintöjen käyttöä elintarvikkeissa, jotta kuluttajat saavat tarvittavat tiedot tuotteiden valintaa varten. Meillähän on pellolla sekä luomun että biodynaamisen laadun takaava merkki. Tämä lisää luotettavuutta vihanneksiemme laatua ja niiden ympäristövaikutuksia kohtaan. Lisäksi ruokaosuuskuntatoiminta lisää mm. tietämystä oman ruoan alkuperästä, sen matkasta siemenestä satokasviksi ja pellolta pöytään sekä sen matkan ja viljelyn vaikutuksesta lähiympäristöön, vesistoihin ja ilmastoon. Ruokaosuuskunta viljelee luonnonmukaisesti vähentäen ympäristön kuormitusta, käyttäen orgaanisia kiertotalouslannoitteita ja biodynaamisesti uskoen läpinäkyvään tuottajan ja kuluttajan väliseen suhteeseen sekä satokasvin yksilöllisyyteen ja sisäiseen laatuun.

Comment

Yhteisön tukemaa viljelyä

Kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture eli CSA) on juurtunut Suomeen. Herttoniemen ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto oli ensimmäinen kumppanuusmaatila, kun se perustettiin vuonna 2011. Siitä vuoden päästä kumppanuusmaatalous levisi Tampereelle ja Turkuun. Nyt tiloja on kymmenkunta. Ilmiö on vielä hyvin marginaalinen. Kumppanuusmaatalousmallin leviämistä helpottavat nykyään uudet sähköiset kanavat, joiden avulla pystytään kommunikoimaan isolle ryhmälle kuluttajille eivätkä ne vaadi isoja alkuinvestointeja. Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995 viljelijät olivat kiinnostuneita uudenlaisesta suoramyyntikanavista. Silloin puhuttiin ensimmäisen kerran kumppanuusmaataloudesta Suomessa. Biodynaaminen yhdistys julkaisi Päivi Suokkaan ja Kari Järvisen toimittaman kirjan ”Verkostoituva talous voimavarojen kokoaminen maataloudessa”. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, koska kuluttajat eivät olleet kiinnostuneita ostamaan ruokaa suoraan tiloilta. Nyt kuluttajat haluavat tietää mistä ruoka tulee ja kuka sen viljelee. Esimerkiksi 200.000 ranskalaista oli tehnyt sopimuksen paikallisten viljelijöiden kanssa vuonna 2014. Amerikassa oli pelkästään 7398 CSA-maatilaa vuonna 2015. Siellä kumppanuusmaatiloihin kohdistuva kiinnostus kasvavaa vuosittain ja tavoitteena on 5 miljoonaa jäsentä vuonna 2030.

Miksi liittyä kumppanuusmaatilaan? Kumppanuusmaatalous luo henkilökohtaisen suhteen viljelijän ja kuluttajan välillä. Kun jäsen liittyy kumppanuusmaatilan jäseneksi hän saa yhden osan pellon sadosta. Jäsenet saavat sato-osuuden eli satokassillisen kasviksia suoraan tilalta koko satokauden.

Ruokamarkkinat ovat muutaman ison yritysten hallinnassa. Markkinat ovat keskittyneitä ja suosivat isoja monikansallisia yrityksiä. Ruokahuijauksista on tullut arkipäivää ja ruuan alkuperä on hämärtynyt ruokaketjussa. Kumppanuusmaatalous on tämän ilmiön vastakohta. Se on suora yhteys maahan ja viljelijään. Ruoka saadaan pellolta suoraan ilman välikäsiä.

Kumppanuusmaatalouden kautta on mahdollista saada tuoreita ja puhtaita raaka-aineita suoraan viljelijältä. Maatila saa etukäteen tiedon kysynnästä ja niin viljelijä voi keskittyä kasvattamaan terveellistä ruokaa ja toimittamaan ne suoraan jäsenille. Sadon voi hakea jakelupisteistä tai suoraan pellolta.

Maailman ongelmat ovat läsnä elämässämme kuten poliittinen ja taloudellinen epätasa-arvo, ilmaston lämpeneminen tai ilmansaasteet. Niihin vaikuttaminen voi tuntua turhauttavalta ja vaikealta. Siksi joillekin meistä on tärkeää tehdä jotain konkreettista ja paikallisempaa. Kumppanuusmaatilaan liittyminen voi tarjota jäsenille positiivisen muutoksen arkeen, joka voi parantaa myös elämänlaatua. Samalla pienellä teolla on vaikutusta terveyteen, paikallistalouteen ja ympäristöön. Jäsenet oppivat arvostamaan itseviljeltyjä biodynaamisia kasviksia. Oman pellon nahistunutta punajuurta on vaikea heittää biokompostiin, jolloin kotitalouden ruokahävikki voi pienentyä.

Kumppanuusmaatalous luo paikallistaloutta, jossa eurot jäävät lähialueelle. Viljelijät parantavat viljelymaata ja tarkoituksena on luoda kestäviä ja hyviä työpaikkoja. Tämän jokainen jäsen voi käydä toteamassa pellolla. Kumppanuusmaatalous mahdollistaa pieniä ja monipuolisia maatiloja. Ne voivat olla myös kannattavia taloudellisesti. Ei tarvitse kilpailla määrällä vaan laadulla. Kumppanuusmaatiloille sopii hyvin myös Green Care-toiminta, lasten ja nuorten kesäviljelyleirit, koululaisryhmät ja ylipäätään toiminta mikä tukee maaseudun ja kaupunkilaisten kohtaamista.

Kumppanuusmaatalous ei ole helpoin tie terveelliseen ruokaan. Suurin osa kuluttajista käy kaupassa ja ostaa muutaman kerran vuodessa paikallisesta Reko-lähiruokarenkaasta, ruokapiiristä tai torilta paikallisilta tuottajien ruokaa. Liittyminen kumppanuusmaatilaan on isompi muutos. Liittymällä sitoudutaan satokauteen viikoittain. Silloin ei pystytä valitsemaan tuotteita niin kuin kaupassa käydessä vaan joudutaan elämään enemmän sesongissa ja siitä mikä on juuri nyt pellolla parhaimmillaan. Jäsenyys voi muuttaa suhdetta ruokaan. Parhaimmillaan kumppanuusmaatilan sato-osuus rikastuttaa perheen ruokatottumuksia. Ruuan tuoreus ja maku voi muuttaa sellaisten raaka-aineiden käyttöä, joista ei ole aikaisemmin pitänyt. Kasviksissa on huimia makueroja verrattuna kaupasta saataviin. Kotitalousopettaja Maritta Paakkinen on tutkinut gradussaan ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia ruokailutottumuksiin ja ruuanvalmistukseen. Tutkimuksessa ilmeni, että jäsenet valmistavat kotona useammin ruokaa, kasvisten määrä on isompi sekä käytetyt lajikkeet ovat harvinaisempia kuin tavallisesti. Jäsenyys rikastuttaa ruokatottumuksia ja inspiroi kokeilemaan uusia ruokalajeja.

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon satokausi kestää 20 viikkoa. Sato-osuus maksaa 450 euroa. Sato-osuuteen hinnaksi tulee 22,50 euroa viikossa. Sijoitus on varsin pieni verrattuna perheen ruokaostoksiin viikossa. Kuntosalin jäsenyys voi maksaa enemmän kuin sato-osuus. Pellolla käydään myös kuntoilemassa, koska kumppanuusmaatalouteen kuuluu, että jäsenet osallistuvat ruuan viljelyyn. Kaikkea talkootyötä ei kuitenkaan tarvitse tehdä pellolla. Osan talkootunneista voi suorittaa sadonjakelupisteillä tai hallinnollisten tehtävien parissa. Satomaksun ennakkoon maksamisella jaetaan viljelyn riskiä, koska siinä sijoitetaan tulevaan satoon. Sato-osuuksien koko nimittäin vaihtelee vuosittain, joten jäsenet kokevat sato-osuuden eroavaisuuden vuosittain. Ennakkoon maksaminen mahdollistaa myös maanviljelyn ilman pankkilainoja.

Kumppanuusmaatalouteen liittyy voimakkaasti yhdessä tekeminen ja yhdessä asioiden ratkaiseminen. Investoinnit päätetään yhdessä jäsenten kanssa. Kumppanuusmaatiloilla on hyvin yleistä, että tilan kehittämistarpeet kerrotaan jäsenille tyyliin ”haluaisitteko, että saisitte sato-osuudessa kananmunia?” Jäsenten niin halutessa viljelijä selvittää kanalan perustamiskustannukset. Tällöin jäsenet osallistuvat halutessaan kustannusten rahoittamiseen. Esimerkiksi Ruokaosuuskunnan kaupunkilaisten omalle pellolle pitää saada tällä hetkellä uusi traktori. Asiasta kerrotaan jäsenille ja ilmoitetaan investoinnin suuruus. Tämän jälkeen jäsenet voivat lainata rahaa Ruokaosuuskunnalle haluamansa summan, joka maksetaan takaisin maksusuunnitelman mukaisesti. Mahdottomalta kuulostanut 20.000 euron koneinvestointi pystytään rahoittamaan yhdessä. Samalla jäsenistö sitoutuu pitkäaikaisemmin pellon toimintaan. He ovat se voimavara mitä maatila tarvitsee. Hyvin toimivalla uudella traktorilla saadaan tehostettua työntekijöiden työpanosta. Samalla pellon työharjoittelijat saavat kokemusta pellon koneiden käytöstä.

Tavallisten kotitalouksien tuki on tärkeää ja ilman sitä ei voi syntyä kestävää kumppanuusmaataloutta Suomeen. Suomessa on tällä hetkellä noin 10 kumppanuusmaatalouteen perustuvaa tilaa. Löydä oma kumppanuusmaatilasi tästä: http://ruokaosuuskunta.fi/csa-suomi/

 

Kaupunkilaisten oma pelto

Herttoniemen ruokaosuukunta

Noin 200 jäsentä

3,5 hehtaarin viljely

Biodynaaminen ja luomu

6 sadonjakelupistettä

4 palkattua viljelijää vuonna 2017

Sato-osuuden hinta 450 €

Liikevaihto noin 200.000 €

Kotitalouksien lisäksi jäseninä mm. päiväkoti Arabian Helmi, Perho Liiketalousopisto, kasvisravintola Verso, kahvila Carusel, Lilinkotisäätiö

 

CSA

Community Supported Agriculture (CSA) on maatalousmalli, jossa joukko kuluttajia maksaa viljelijälle kasvukauden alussa sellaisen summan rahaa, että tuottaja pystyy viljelemään heille vihanneksia koko kasvukauden. Yleensä CSA:n jäsenet myös auttavat viljelijää talkootyötä tekemällä ja osallistumalla toimintaan. Viljelijä ei joudu panostamaan satonsa markkinointiin eikä kaupan väliportaiden kanssa neuvotteluun. Kuluttajat puolestaan saavat tuoreita, laadukkaita raaka-aineita, joiden alkuperästä he ovat selvillä, ja pääsevät itsekin tutustumaan maanviljelijän arkeen. Kuluttajat myös jakavat viljelijän riskin: jos sato on huono, viikoittaiset vihannestoimitukset ovat vastaavasti vaatimattomampia. Ensimmäiset CSA-maatilat perustettiin 1960-luvulla Japanissa.

 

Teksti kirjoitettu Demeter-lehteen 3/2017
Kirjoittaja: Olli Repo
Valokuvat: Veikko Somerpuro

 

 

 

 

 

 

 

Comment

Comment

Viljelyteam 2017

Ruokaosuuskunnan viljelyjoukkue on nyt kasassa. Seitsemäs satokausi saa alkaa Kaupunkilaisten omalla pellolla. Ruokaosuuskunnan palkatut viljelijät ovat Heidi Hovi, Pentti Okkonen, Tau Lehto ja Orest Lazepka. Uusina työntekijöinä aloittaa Tau ja Orest. Taulle pelto on tuttu, koska hän on Ruokaosuuskunnan jäsen. Kesätöihin tulee pellon vanha tuttu viljelijä Sandro Wüthrich. He tekevät yhdessä kaikki pellon työt kylvöstä sadonkorjuuseen. Apunaan heillä on aktiivinen ruokaosuuskunnan jäsenistö, kesätyöntekijät ja työharjoittelijat. Ruokaosuuskunta toivottaa vanhat ja uudet työntekijät tervetulleiksi omalle pellolle. Palkattujen työntekijöiden lisäksi pellolla on useita työharjoittelijoita. Olemme todella kiitollisia pellon harjoittelijoista. Yritämme tarjota heille mahdollisimman mielenkiintoisen harjoittelupaikan, joka inspiroisi ja antaisi heille uskoa viljelyn tulevaisuuteen. Viljelemme biodynaamisesti, joten luonnonmukainen viljely tulee myös tutuksi työharjoittelussa. Otamme vielä lisää työharjoittelijoita pellolle. Jos kiinnostuit niin ota yhteyttä.

Pellolle on ostettu myös uusi traktori. Se helpottaa työntekijöiden työtä ja vähentää stressiä, kun ei tarvitse kokoajan jännittää kestääkö vanhat traktorit koko satokautta. Traktori tarjoaa työharjoittelijoille mahdollisuuden opiskella konetöitä Kaupunkilaisten omalla pellolla. Aikaisemmilla vanhoilla traktoreilla ei saanut ajaa työharjoittelussa, koska työturvallisuutta emme pystyneet takaamaan harjoittelijoille. Tämä on toivottavasti hyvä porkkana hakea työharjoittelemaan omalle pellolle.

Olemme valmiit uuteen satokauteen, joka alkaa virallisesti huhtikuussa. Ensimmäiset sato-osuudet valmistuvat kesäkuussa ja satokausi päättyy marraskuun lopulla. Otamme uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan. Liity mukaan joukkoon iloiseen.

Comment

Comment

Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet

Järjestimme yhdessä Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen kanssa tapahtuman Kaupunkilaisten omalle pellolle 16.6.2016 klo 10-14. Halusimme kertoa mitä pellolla tapahtuu ja mitä olemme tehneet. Ja ennenkaikkea mitä voisimme yhdessä vielä tehdä.

Linja-autolla kuljetettiin tapahtuman osallistujat tutustumaan Kaupunkilaisten omaan peltoon. Vieraita oli mm. Maa- ja metsätalousministeriöstä, Mtk:stä, Maaseutuvirastosta, Vantaan kaupungilta virkamiehiä ja politikkoja, Lilinkotisäätiöstä, Baltic Sea Action Groupista, Apetit yrityksestä.

Oma pelto tutustumispäivä 2016-19

Leena Erälinna toivotti vieraat tervetulleeksi LähiSos-hankkeen puolesta, joka mahdollisti tapahtuman järjestämisen pellolla.

Ruokaosuuskunnasta Olli Repo kertoi Kaupunkilaisten oman pellon perustamisen vaiheista. 6 satokausi alkoi, joten paljon kerrottavaa oli matkan varrelta.

Tapahtuma alkoi tustustumisella peltoon. Jaoimme osallistujat 3 ryhmään, joissa eri esittelijät ja aiheet.

Peltokierroksen aikana hortonomi, personal farmer Heidi Hovi esitteli Kaupunkilaisten oman pellon toimintaa ja ekologista kestävyyttä. Mitä pellolla tapahtuu satokauden aikana ja miten viljelemme 3 hehtaarin peltoa ja hyötykasvipuutarhaamme. Heidi avasi biodynaamiseen viljelyyn liittyviä asioita ja korosti maanhoitamisen tärkeyttä. Pelto on Luomu ja Demeter-merkeillä sertifikoitu.

Oma pelto tutustumispäivä 2016-25

Kuvassa vasemmalla Ruokaosuuskunnan jäsen ja tutkija, tohtorikoulutettava Sini Forssell, Helsingin yliopistolta kertoi Ruokaosuuskunnan solidaarisuus-sato-osuuksista. Kuinka hyvää ruokaa saadaan muillekin kuin hyväosaisille. Ruokaosuuskunnan solidaarisuusosuus -kokeilu aloitettiin vuonna 2016 yhdessä Herttoniemen seurakunnan kanssa.

Kumppanuusmaatalous jäsenten arjessa, kotitalousopettaja, KM Maritta Paakkinen kuvassa oikealla reunalla.

Peltoon ja ruokaosuuskuntaan tutustumisen jälkeen maistui ruoka, josta vastasi kokki Mika Niinranta.

Ruoka alunperin piti valmistaa maakuoppassa, mutta yöllä tullut sade täytti maakuopan. Onneksi Ruokaosuuskunnalla on hyviä yhteistyökumppaneita, jotka tulevat pelastamaan tilanteen. Kiitos Siistipiha yritykselle Kadai-rautapatojen lainaamisesta.

Oma pelto tutustumispäivä 2016-46

Ruokana oli avotulella suolakuoressa valmistettua lohta. Se tarjottiin mehevän muuripannulla kypsennetyn leivän, raparperichutneyn ja avomaakurkusta tehdyn jugurttikastikkeen kera. Seurana vielä kuminalla maustettua coleslawta. Ruokajuomana oli koivumahla, joka oli juoksutettu pellon viereisestä koivusta.

Ruokailun jälkeen olimme kutsuneet asiantuntijoita kommentoimaan ja herättämään keskustelua kumppanuusmaatalouden mahdollisuuksista. Yli 50 osallistujaa kuunteli mielenkiintoisia puheenvuoroja Vantaan Steinerkoululla.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri: Kaupunkiviljely eilen, tänään ja huomenna.

Halpuuttamisella ei synny kestävää elintarviketaloutta. Kumppanuusviljely opettaa, mikä maksaa ja miksi maksaa, ympäristöneuvos (emeritus) Sauli Rouhinen.

Oma pelto tutustumispäivä 2016-67

Kumppanuusmaatalous luo sosiaalista kestävyyttä ja pääomaa, vanhempi tutkija Jaana Kotro, Luke.

Ruokaosuuskunta kiittää kaikkia osallistujia Kumppanuusmaatalous ja sen mahdollisuudet -tapahtumaan. Toivotaan, että saamme yhteistyökumppaneita toteuttamaan kanssamme sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää maataloutta.

Mediapoimintoja:

Ylen Uutisten otsikko: Ruuan alkuperä kiinnostaa – yhteiseltä pellolta ruoka päätyy pöytään ilman välikäsiä

Helsingin Sanomien juttu: Herttoniemen ruokapiiristä syntyi 200 jäsenen yhteinen maatila – ”Ei vain se ruokakassi, vaan yhdessä tekeminen”

Pro Luomu: Oma pelto yhdistää syöjät ja tuottajat

Kasvua Hämeessä: Herttoniemen osuuskunta hoitaa maata ja ihmisiä

Oma pelto tutustumispäivä 2016-30

Kuvat: Veikko Somerpuro

Comment

Comment

Kumppanuusmaatalouden monet hyödyt

Kesäkuun puoliväli vierähti nopeasti ja paljon on tapahtunut Kaupunkilaisten Omalla pellolla. Viime lauantaina oli osuuskuntalaisten viikonlopputalkoot, maanantaina aloitti pellolla lasten viljelyleiri ja pellolla vieraili 40 biodynaamisen tuottemerkkiasioiden parissa työskentelevää ihmistä ympäri maailmaa. Tiistaina ja keskiviikkona aloitettiin vuoden ensimmäiset sadonjaot. Torstaina pellolla oli iso tapahtuma Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen tilaisuus Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet. Kaiken tämän välissä istutettiin myös kesä- ja spagettikurpitsat, paikkauskylvettiin punajuuria, kitkettiin sipuli- ja porkkanamaata, saatiin aimoannos sadetta sekä kerättiin tietysti kaikille satoa. Pelto on sosiaalinen paikka, joka kerää ihmisiä yhteen yhteisen ruoan tuotannon pariin ja tämä tuntuu tervehenkisen hyvältä. Lauantain talkoissa niputettiin raparperia

Lauantain talkoot menivät hyvin. Porkkanamaata kitkettiin. Hirsivaja sai katon päälleen ja Mustosen puutarhalla kerättiin sadonjakojen raparperit valmiiksi. Talkooruokaryhmä oli loihtinut todella maukkaat eväät pellolle: kahta keittoa, sämpylöitä, levitteitä, villivihannessalaattia ja Riitta paistoi pellolla myös muurinpohjalettuja raparperihillolla! Kiitos talkoolaisille, oli hyvä yhteismeininki!

Kattohuovan laittoa ala Olli & Pentti

Lettujen paistoa

Villisalaatti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvukauden 2016 sadonjaot alkoivat ihanilla vihreillä Oman pellon tuotteilla rucolalla, salaatilla, retiiseillä, raparperilla, palsternakoilla, ruohosipulilla ja basilikoilla. Niissä maistuu biodynaaminen puhdas maa ja alkukesän aurinko.

Lastenleirillä on mm. istutettu herneitä, tehty linnunpelättimiä, muokattu maata, kitketty, tehty majoja metsään, retkeilty, leikitty ja tutustuttu viljelyyn. Lapset ovat tykänneet ja tästä kuuluu suuri kiitos leirivetäjille Anniina Heinoselle ja Pinja Siparille. Tähän tarvitaan monta kättä ja sata ideaa, että kaikki tämä saadaan pellolla toimimaan. Hyvässä yhteishengessä on mieletön voima.

Mikko ja Nina istuttavat kesäkurpitsaa

MMM:n ruokaa ja luonnonvaroja rahoittaman lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen  Kumppanuusmaataloustilaisuus meni sateesta huolimatta Omalla pellolla nappiin. Pellolla oli kierroksia ja puheenvuoroja. Kumppanuusmaatalouden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tutkiskeltiin eri näkökulmista. Päällimmäiseksi minulle jäi tilaisuudesta mieleen läpinäkyvä, täysin avoin, rehellinen osuuskuntalaisen ja viljelijän välinen kanssakäyminen sekä molemminpuolinen arvostus. Kumppanuusmaataloudessa on ympäristöllisiä hyötyjä. Osuuskuntalainen voi itse vaikuttaa reiluun lähituotantoon sekä sen ympäristövaikutuksiin. Monimuotoinen viljely tukee myös biodiversiteettiä mm. laji- ja geenimonimuotoisuutta. Lisäksi se vähentää ruokajätettä, kun myös pienet ja hassun muotoiset tuotteet voidaan jakaa osuuskuntalaisille, mikä vaikuttaa positiivisesti hävikkiin. Kumppanuusmaatalous on yksi vaihtoehto pienimuotoisille, monimuotoisille luomutiloille tulla toimeen. Se on vaihtoehto syödä kasvispainoitteista sesonkiruokaa ja väylä tehdä hyvää. Lisäksi ruokaosuuskunta lisää kuluttajien tietoa ruoantuotannosta sekä osallistumista ja vaikuttamista oman ruoan tuotantoon. Se lähentää maaseutua ja kaupunkia sekä yhdessä tekemistä. Se luo uutta viljelykulttuuria ja rakentaa kaupunkilaisille uusia juuria.

Lastenleirin tekemiä linnunpelättimiä

Comment

Comment

Locaali ruokavallankumous

Mustosen puutarhan kevät Kumisaappaat tarttuvat savimaahan, askel on raskas mutta mieli on virkeä. Nyt on satanut paljon. Luonto taisi tarvita sadetta. Kaikki vihertää nyt. Kuu vaihtui yleneväksi ja odotan valoisia kevätpäiviä sekä savimaan kuivumista. Pellolle ei olla vielä päästy, vaikka aikaiseen kevääseen valmistauduttiin mm. varhaisperunoiden idättämisellä ja sipuli-istukkaiden tilaamisella jo huhtikuun viimeiseksi viikoksi. Toukokuun vaihde näyttää aurinkoisemmalta. Mustosen puutarhalla kitketään yrttimaata, lannoitetaan marja-pensaita ja pellolla kitketään valkosipuleita. Kaksi viimeistä rucola-riviä on kylvetty kasvihuoneessa.

Yrttien kitkijät Mustosen puutarhalla.

Osuuskunnan Omasta pellosta tehtiin tällä viikolla myös videoklippiä Maailma kylässä festivaaleille. Eettisen kaupan puolesta ry  järjestää Maailmakylässä festareille keskustelutilaisuutta. Kuvamateriaaliksi on hauska saada käytännön työtä mukaan. Videolla on tarkoitus pohjustaa festivaalikeskustelua Maailma kylässä -festareilla 29.6. klo 16.10 otsikolla "Tarvitaanko globaali ruokavallankumous". Keskustelijoina ovat kirjailija Laura Gustafsson, S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu ja viljelijä Jukka Lassila osuuskunta Oma Maasta. Globaali ruokavallankumous tarvitaan, koska  ruokajärjestelmä on monimutkainen, elintarvikeketju on pitkä, maailmassa on liian monta nälkäistä suuta, biodiversiteetti vähenee, ilmasto lämpiää, vesistöt rehevöityvät ja ruoan laatu huononee. Ruokavallankumous lähtee meistä jokaisesti, meidän päätöksistä, tahdosta ja toiminnasta. Ruokaa täytyy tuottaa kestävästi, kaikille, reilusti, läpinäkyvästi ja maapallon kantokyvyn rajoissa.

Kitketyt lipstikat

Ruokaosuuskunta edustaa paikallista ruokavallankumousta. Olemme paikallinen vaihtoehto pienille, monimuotoisille tiloille tulla toimeen. Kumppanuusmaataloudessa riskit jaetaan ja ruokaa tuotetaan yhdessä kestävästi. Näin kuluttajat pääsevät seuraamaan ruokansa matkaa siemenestä pöytään ja vaikuttamaan omalta osaltaan lähiympäristön monimuotoisuuteen, puhtauteen ja virkistysarvoon sekä maaseutukaupunki-kulttuuriin. Kumppanuusmaataloudessa syödään puhdasta sesonkiruokaa läheltä ja ruoan alkuperää arvostetaan.

Pitkästä aikaa osuuskuntamme osakkuusmäärä on lähes täynnä huhtikuun lopulla. On siistiä, että olemme voineet tehdä budjetin viljelylle, jossa on tarvittava määrä osuuskuntalaisia ja olemme kokonaisia ennen kasvukauden alkua. Näin asian pitääkin olla, nyt se ruoan tuotanto on taas kestävämmällä pohjalla. Tällöin kaikki pääsevät alusta asti mukaan seuraamaan omaa ruoan tuotantoaan ja halutessaan myös vaikuttamaan siihen. Yeah Community Supported Agriculture!

Comment

Comment

Kumppanuusmaatalous vaikuttaa perheiden arjen hallintaan

Pro gradu -tutkielma Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksista kodin arkeen ja ruokatalouden hoitamiseen Teksti & kuvitusgraafi: Maritta Paakkinen

Ruoka ja ruoantuotanto ovat kasvavan mielenkiinnon kohteena tämän päivän kuluttajien keskuudessa. Kuluttajat ovat yhä enenevässä määrin huolestuneita ruoan laadusta sekä myös ruoantuotannon eettisyydestä ja ympäristövaikutuksista. Lähiruoka sekä luomutuotanto ovat kasvavia toimintamalleja ruoantuotannossa. Aktiiviset kuluttajat etsivät uusia ruoanhankintatapoja. Vaikka ruoka kiinnostaa, on kotitalouksien ruoanvalmistukseen käyttämä aika kuitenkin vähentynyt. Erityisesti raaka-ainelähtöinen ruoanvalmistus on vähentynyt. Yleinen trendi ruoanvalmistuksessa onkin vaivattomuus, mutta yhtä lailla ruoanvalmistuksesta haetaan elämyksiä. Samalla kuluttajien tietämys ruoasta ja ruoantuotannosta on vähentynyt. Pidentynyt ruokaketju on muuttanut ruoan alkuperän epämääräisemmäksi ja vaikeaksi hahmottaa. Kuluttajilta vaaditaankin nykyisin yhä enemmän ruokalukutaitoa ** ja taitoa hallita ruokaan liittyvän informaation määrää.

Kuinka nämä muuttuvan ruokakulttuurin ja ruoanvalinnan piirteet näkyvät ruokaosuuskuntalaisten arjessa? Päädyin viime syksynä oman jäsenyyteni myötä tutkimaan pro gradu -tutkielmassani ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia jäsenten arkeen. Tutkimuskysymykset tässä tutkimuksessa olivat millä tavalla ruokaosuuskunnan jäsenyys ja viikoittainen sato vaikuttavat arjen ruokatalouden hoitamiseen sekä ruoanvalmistukseen, ja miten ruokaosuuskunnan jäsenyys vaikuttaa kotitalouden jokapäiväiseen elämään ja arjen hallintaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa Liisa Haverisen (1996) arjen hallinnan määritelmään sekä aiempiin tutkimuksiin kumppanuusmaataloudesta. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto on kerätty kolmessa ryhmäkeskustelussa, joihin osallistui yhteensä 16 Herttoniemen Ruokaosuuskunnan jäsentä.

Lähiruoka, luomutuotteet ja ruoan alkuperän tietäminen edustivat valtaosalle keskustelijoista jäsenyyden myönteisiä puolia. Uudenlaiseen ruoantuotantomalliin osallistuminen oli niin ikään tyytyväisyyttä lisäävä asia. Jäsenten ymmärrys ruokajärjestelmästä ja ruokaketjusta lisääntyi. Tähän vaikuttivat monet asiat, muun muassa viljelyn vaiheiden seuraaminen, pellon töihin osallistuminen ja sesonkiajatteluun oppiminen. Ruokalukutaito kehittyi monella tasolla jäsenyyden aikana. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys näytti kaiken kaikkiaan lisäävän ruoan arvostusta.

Ruokaosuuskunnan jäsenyydellä oli monenlaisia vaikutuksia perheiden ruokatalouden hoitamiseen. Ruoanvalmistuksessa käytettiin enemmän luovuutta ja mielikuvitusta ja uskallettiin kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Tähän kannustivat muun muassa uudet raaka-aineet sekä kasvisten suuri määrä. Uudet tuttavuudet kasvisten joukossa toivat iloa ja opettivat uutta. Uskaltamalla kokeilla uutta ennakkoluulottomasti, saatiin vaihtelua arkiruokiin. Yleisesti ruokaa valmistettiin enemmän kuin ennen. Tämä johtui kasvisten suuresta määrästä; se pakotti ruoanvalmistukseen myös arkisin. Joillakin aiemmat nopeat illalliset tai arki-iltojen voileivät korvautuivat nyt sadon kasvisten ansiosta kunnon aterialla. Toisaalta ruoanvalmistukseen meni enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Kiireisessä arjessa tämä saattoi aiheuttaa ahdistusta. Myös hävikistä kannettiin huolta ja tunnettiin syyllisyyttä. Lisääntynyt kasvisten osuus ruokavaliossa oli toivottu asia monissa perheissä.

Kuvitusgraafi: Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutus arjen hallintaan

Tutkimukseni tuloksissa näkyy arjen laaja-alaisuus. Kumppanuusmaatalouden vaikutukset arkeen eivät rajoittuneet kasvisten käsittelyyn, ruoanvalmistukseen tai ruokatalouden hoitamiseen, vaan ne ulottuivat selvästi laajemmalle. Perheiden jokapäiväisen elämän toiminnoilla, tässä tapauksessa ruokatalouden hoitamisella, on vahva yhteys ympäröivään yhteiskuntaan monin tavoin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jäsenyyden vaikutukset ruokaosuuskunnan jäsenten arkeen ulottuvat Liisa Haverisen arjen hallinnan käsitteen ymmärtävän arjen hallinnan alueelle. Haverinen (1996) määrittelee ymmärtävän arjen hallinnan niin, että kotitalous toimii oman arvomaailmansa ja periaatteidensa mukaisesti, noudattaen vastuullisuutta ja eettisyyttä toiminnoissaan. Kumppanuusmaatalouden jäsenyys on omiaan herättelemään pohdintaa ruoantuotannosta ja ruokajärjestelmästä sekä näiden tulevaisuudesta.

Tutkielma on toteutettu Helsingin yliopistossa kotitaloustieteen laitoksella. Työn ohjaajina toimivat ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä ja Viikissä vaihtoehtoisia ruokaketjuja tutkiva Sini Forssell.

** Ruokalukutaito: Ruokalukutaidolla tarkoitetaan ruokaan liittyviä tietoja, taitoja, ymmärrystä ruokakulttuurista sekä globaalista ruokajärjestelmästä, ymmärrystä ympäristövastuusta sekä myös ihmisten jokapäiväistä ruokaan liittyvää käyttäytymistä. Ruokalukutaito ilmentää kriittistä ymmärrystä ja vastuuntuntoa ruokaan liittyvissä kysymyksissä sekä eettistä pohdintaa, jossa otetaan huomioon oman hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristön hyvinvointi ja kestävä kehitys.

Comment

1 Comment

Ravintolakoulu Perho & Ruokaosuuskunta

Ravintolakoulu Perho on yksi Ruokaosuuskunnan jäsen. Katso miten ravintolakoulu tekee yhteistyötä Kaupunkilaisten oman pellon kanssa? Kumppanuusmaatalous (community supported agriculture) on mahdollisuus lyhentää ruokaketjua ja näyttää mistä ruoka oikeasti tulee.

Onnittelut ravintolakoulu Perholle! 

OKKA-säätiö julisti viime keväänä päiväkodeille ja kouluille sekä toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille suunnatun kilpailun parhaasta kestävän kehityksen teosta tai toimintamallista. Säätiö sai kilpailuun yhteensä 57 hakemusta, jotka arvioi Opetushallituksen Irmeli Halisen johdolla toiminut palkintoraati.

OKKA-säätiö luovutti 12.11. Helsingissä järjestetyssä Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin 10-vuotisjuhlassa palkintostipendit kolmelle parhaalle hakijalle. Kilpailun voittajaksi nousi Ravintolakoulu Perhon "Kumppanuusmaatalous".

Lisätietoja palkinnosta ja kilpailusta löytyy tästä linkistä

1 Comment

1 Comment

4. satokausi

Aika hieman fiilistellä mitä on tapahtunut 4 vuodessa. Fakta: Aloitimme tyhjästä.

Ei ollut toimintahistoriaa eikä koneita. Kaikki oli uutta vuonna 2011. Kukaan ei ollut aikaisemmin tehnyt kumppanuusviljelyä (=community supported agriculture). Nyt on mukava huomata, että ideamme on spontaanisti levinnyt ympäri Suomen. Joka vuosi on perustettu lisää ruokaosuuskuntia.

mustonen_enenjajälkeen

Uuden tekeminen on inspiroinut ja saanut jaksamaan vaikeatkin ajat. Itselle vuodet ovat olleet opettavaisia, mutta myös raskaita. Vaikeuksia on tuottanut ennakkosuunnitelmien muuttuminen, joka vuosi. Suunnittelemme hallituksessa miten vuosi pitäisi tehdä, mutta realiteetit eivät mahdollista sitä. Emme aina myöskään uskalla toteuttaa suunnitelmia. Ja kaikkea ei vain voi suunnitella ennakkoon.

Tilanteet ja tarpeet vaihtuvat vuosittain. Joskus jopa kesken vuoden.

Joukkorahoituksen eli satomaksujen kerääminen on joka vuosi yhtä haasteellista. Vuosittainen vaihtuvuus hankaloittaa ruokaosuuskunnan toimintaa. Varsinkin kun suurin syy eroamiselle on liian iso satomäärä. Mitä teemme sadolle mitä tulee pellolta, joskus liikaakin? Tätä yritämme tänä vuonna helpottaa jakamalla säilömis- ja ruokaohjeita.

Satoa pukkaa.

Joka vuosi on ollut isoja haasteita, mutta olemme selvinneet niistä. Ei aina ihan voittajina, mutta maaliin asti on menty. Ruokaosuuskuntahan rahoittaa lähes koko toimintansa omalla tekemisellä eli emme saa hankerahoja tai maataloustukiaisia. Siinäkin olemme hieman erilainen maatalousyrittäjä.

Alussa on kaikilla yrityksillä haasteita. Niistä pitää oppia ja parantaa toimintatapaa. Mokaamisia enemmän on kyllä tullut onnistumisia. Se on varmaan syy, että 4. sadonjako on mahdollista. Missä olemme sitten onnistuneet? Meillä on ihan mahtavat työntekijät pellolla: Heidi, Sandro ja Timo. Työharjoittelijoita on aikaisempia vuosia enemmän, mikä mahdollistaa työntekijöille edellisvuosia ”inhimillisemmät” työajat. Ja onnistumisen mittari on myös se, että olemme aina saaneet porukkaa mukaan ruokaosuuskuntaan. Ilman sitoutuneita osuuskuntalaisia ei olisi mitään. Eikä tästä olisi varmasti tullut mitään ellei pellon tuotteet olisi niin hyviä.

Niinkun mainitsin uudet jutut antavat voimaa. Olemme saamassa pellolle aurinkopaneelin ja rupeamme tuottamaan sesonkienergiaa elokuussa 2014:sta. Aurinkoenergialla saamme kastelupumppumme pumppaamaan kasteluvettä pellolle. Kuljetusfirman, jota käytämme, diesel-pakettiauto muutetaan biokaasulla kulkemaan heinäkuussa 2014. Jo perustamisvaiheessa puhuimme, että Kaupunkilaisten omasta pellosta pitää tulla uudenlainen kestävän talouden maatalousmalli. Aurinkoenergia ja biokaasukäyttöinen kuljetus ovat parannuksia ympäristön kannalta. Näistä kummastakin lisää kerrottavaa elokuussa.

Muistutan tässä vielä, että ruokaosuuskuntalainen on yksi osakas yrityksessä nimeltä Herttoniemen ruokaosuuskunta. Puhumme jäsenyydestä, mutta yrityksen omistajia olemme me kaikki. Kaikki investoinnit pellolle ja työkoneet yms. ovat meidän yhteistä omaisuutta. Yhteisesti myös päätämme asioista.

Paljon olemme joutuneet investoimaan työkaluihin ja -koneisiin, tiehen, sähköihin, kastelujärjestelmään, kausihuoneeseen, vajaan, wc:hen, kontteihin, peltoon&puutarhaan yms. Ne on rahoitettu pääosin liittymis- ja satomaksuilla. Emme ole ottaneet velkaa pankista. Ne on nyt tehty ja saatu aikaiseksi. Se ei ole itsestään selvyys.

Kaupunkilaisten oman puutarhan raivaus. Kaikki sileäksi.

Fakta: Paljon on vielä tehtävää, että tästä saadaan kestävä malli, mutta hyvällä alulla olemme.

Pääpointti itselleni on ollut halu tietää kuka ruokani viljelee ja miten?

IMG_0780

Kirjoittanut: Olli Repo, hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen

Hyvää satokautta kaikille.

1 Comment

Comment

Kansainvälinen csa-seminaari

kumppanuusmaatalous_logo_cmykKansainvälinen kumppanuusmaatalous tapaaminen järjestetään 15-17.1.2014 Suomessa. Tapahtumissa mukana csa/amap-projektien (community supported agriculture) asiantuntijoita ja viljelijöitä mm. ranskasta, saksasta ja belgiasta. Järjestäjänä on Luomuliitto. 3 päiväinen tapahtuma kiertää kumppanuusmaatalouksia ja ruokaosuuskuntia mm. Lahdessa, Espoossa, Tuusulassa. Helsingin osuus on perjantaina 17.1. Kalasatamassa ravintola Kellohallissa (Teurastamo). Koko ohjelma on luettavissa Luomuliiton sivuilta. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. PE 17.1.2014 OHJELMA klo 13:45 Lounas klo 15-18 Seminaari: Learn and share your visions about the future of CSA

Summary Seminar: Short food chain and its manifold faces What have we learned during these three days?

Free entry. Everybody intrested and media welcome!

Puhujina mm. Philipp Weckenbrock (saksa) Geert Goemann (belgia) Olli Repo & Kaupunkilaisten oma pelto (Herttoniemen ruokaosuuskunta) (suomi)

Belgia Walter Coens ja An Verboven, De Zonnekouter - kumppanuusmaatila Walter ja An viljelevät 6 hehtaarin De zonnekouterin biodynaamista maatilaa Itä-Flanderissa. Tilalla kasvihuone ja viljelyksessä 25 eri puutarhakasvia 2 hehtaarin viljelyalalla vuosittain. Tilalla on myös lehmiä ja lampaita jotka hyödyntävät viljelykierrossa tarvittavan viherlannoitusnurmen ja kierrättävät ravinteita. Tilalla järjestetään erilaisia kursseja ja tapahtumia. http://dezonnekouter.be/boerderij/

Geert Goeman, Voedselsteams Geert toimii Belgialaisessa Voedselsteams lähiruokaverkostossa. Verkoston tavoitteena on alueellisten ruokajärjestelmien kehittäminen ja elintarvikeomavaraisuuden edistäminen. Voedelsteams kehittää verkostoja maakunnittain ja on edelläkävijä lyhyiden ruokaketjujen ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen edistäjänä. http://www.voedselteams.be Saksa Peter Volz ja Philipp Weckenbrock, Die Agronauten Agronauten on voittoa tavoittelematon kestävän maatalouden ja aluetalouden tutkimusorganisaatio. Agronauten on ennakkoluuloton uusien sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat huomioon ottavien ruoantuotantoketjujen kehittäjä. Aikaisempaa kokonaisvaltaisempaa tutkimusta tehdäkseen Agonauten kokoaa yhteen eri tieteenalat ja maatalouden toimijat. http://www.agronauten.net

Ranska Alter Conso – ruokaosuuskunta Lyonin alueella toimiva Alter Conso on uuden tyyppinen sosiaalinen osuuskunta joka toimittaa paikallisten viljelijöiden tuottamia ruokakoreja viikottain yli 700 perheelle. http://www.alter-conso.org/

Kansainvälistä tietoa kumppanuusmaataloudesta: www.urgenci.net

Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu koordinaattorille mm. ruokailuihin: anu.tuomola@luomuliitto.fi, puh. 040 8385 004 Ilmoittaudu tapahtumaan facebook-sivun kautta.

Comment