Viewing entries tagged
elokuu

Comment

Vettä & Värejä

Heidi tarkistaa spagettikurpitsojen kasvua Vettä on saatu. Sunnuntai-aamupäivä talkoiltiin rankkasateessa ja tämä viikko aloitettiin pellolla myös kosteissa tunnelmissa. Joka päivä on satanut. Päivässä on hyvin saattanut sataa viikon sademäärän verran. Nyt odotetaan loppukesän aurinkoa! Kesäkurpitsojen kasvu on paikoillaan, kun aurinkoa ei olla saatu tarpeeksi. Myös monien muiden elokuun kasvien kuten mangoldin ja pinaatin kasvu on paikoillaan alku sadon jälkeen. Tällä viikolla aloin tarkistamaan kasvien kasvua ja jouduin toteamaan, että ensi viikon jaon kasveja on muutettava. Kurpitsat ja spagettikurpitsat olivat kasvaneet hyvin. Samoin ensimmäiset keräkaalit nostelivat valkoisia päitään harson alla. Lisäksi koko porkkanamaa on nyt kitketty ja se on ilon aihe pellolla!

Eriikka & Mari-Johanna keräävät mangoldia

Sadon jakoihin lähteviä mangoldin lehtiä

Mangoldia ja Omia valkosipuleita kerättiin tällä viikolla ensimmäisen kerran tänä vuonna sadon jakoihin. Toivotaan, että pienet porkkanat kasvavat nyt hyvin sateen jälkeen ja ensi viikolla saataisiin jo ensimmäisiä kesäporkkananippuja. Se on jännää, että jokainen kasvukausi on erilainen ja suosii eri kasvien kasvua. Satokasvit valmistuvat aina hieman eri aikaan, vaikka ne kylvetään ja istutetaan samalla viikolla. Porkkanan naatitkin ovat vielä aika pieniä, mutta varmasti nyt parhaimman makuisia. Punajuuren naatteja on mennyt sadonjakoihin ja niiden makua on kehuttu.

Omia valkosipuleita

Tällä viikolla sadonjakojen lisäksi on kerätty mm. torikuormaa. Perjantaina pelto matkasi ALKU-festivaaleille Saloon pitämään luomuvihannestoria sekä kumppanuusmaatalous infopistettä. Aiheina DIY-festivaaleilla on Energia remontti, Huomisen talous ja Lähiruoka. ALKU-fesitvaalisivulla lukee "Kun paikalliset raaka-aineet kohtaavat kiertotalouden periaatteet ja uudet reseptit, festivaaliruuasta tulee ennennäkemätöntä! Ravinteiden koko kiertokulkua hyödyntävä ruokakulttuuri yhdistettynä kestäviin resepteihin luo pohjaa terveemmälle elämälle, makua unohtamatta." Tämä sopii ruokaosuuskuntamme ideologiaan, missä keskipisteenä on luonnonmukainen lähiruoka, puhtaat lyhyen ruokaketjun maut ja terveelliset kasvikset sekä kaupunkilaisten viljelykulttuuri. Lisäksi orgaanisessa lannoituksessa pelto hyödyntää kiertotalousyhteiskunnan ajatuksia ja mahdollisimman suljettua ravinteiden kiertoa. Teemme yhteistyötä mm. lähihevostilan kanssa. Me saamme kompostoitua lantaa lannoitteeksi, joka eläintilalla olisi jätettä. Orgaaninen lisälannoituksemme on Honkajoen teurasjätteestä tehtyä luomulannoitetta, jossa ravinteet palautuvat peltoon. Haluamme viljellä ja kuljettaa vihannekset läpinäkyvästi sekä osuuskuntalaistemme tiedostavan, mistä ruoka tulee ja tiedostavan oman ruokansa ympäristövaikutuksia. Me emme tingi mausta, puhtaudesta, ympäristön hyvinvoinnista emmekä pellon sosiaalisista ulottuvuuksista. Huomenna lauantaina on Herttoniemen Kalamarkkinat. Tällä viikolla Kirkko & Kaupunki lehti kirjoitti solidaarisuussato-osuuksista. Perjantaina myös Perhon kansainvälinen kestävän gastronomian ryhmä kävi pellolla ruokarekan kanssa talkoilemassa eli paljon tapahtuu ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksessa ja näin elokuussa pelto myös jalkautuu urbaaneihin paikkoihin.

Harjoittelijamme Mari-Johanna ALKU-festivaaleilla

 

Comment

Comment

Kurpitsan kukkia, auringonkukkia sekä kesän hedelmiä

Oman pellon auringonkukka Elokuun tummat yöt ja täyteläiset kypsän ajan värisävyt ovat pellolla. Auringonkukissa näkyy kesän auringon lämpö. Pihlajan marjat loistavat punaoransseina, keltaoranssit kurpitsankukat houkuttelevat pölyttäjiä elokuun alun viileästä säästä huolimatta. Isot punajuuret nousevat kosteasta savimaasta. Myös punasipulit ovat kasvaneet hyvin. Vilja makaa beigen kultaisena naapuripelloilla. Parsakaalit ja kaalit ovat sadonkynnyksellä ja saamme odottaa satoa vielä hetken verran.

Biokalvon laittoa syyssalaateille

Osa kasveista on jo sadonkorjattu kuten ensimmäiset kyssäkaalit. Tyhjä lohko on jo äestetty ja luomulannoitettu. Uudet penkit ajettiin ja biokalvo kiinnitettiin käsin. Nyt syyssalaattia istutetaan parhaillaan biokalvoihin. Myös varhaisperuna ja naurislohko ovat jo tyhjinä. Ne pitäisi äestää ja kylvää tilalle italianraiheinää pitämään ravinteet lohkossa ja maan kasvipeitteisenä syksyn ajan. Myös salaattilohkon väleihin kylvettiin heinä. Näin ravinteet pysyvät pellossa poissa vesistöjä rehevöittämästä ja samalla kasvillisuus hoitaa juurillaan maaperää eikä eroosiota tai ravinteiden huuhtoutumista tapahdu.

Pentti traktoritöissä & kurpitsan kukat taustalla

Sunnuntaina 14.8. on elokuun yhteiset viikonlopputalkoot klo 11 - 16. Suuri sadonkorjuun aika on käsillä, jolloin saamme nauttia kesän ja työn hedelmistä. Kuitenkin osaa kasveja täytyy edelleen hoitaa, jotta satoa saadaan vielä kahden kuukaudenkin päästä. Sadossa heijastuu kuitenkin kasvien hoito ja onnistunut kitkentä, luomulannoitus sekä ekosysteemipalveluita kunnioittava tuholaistorjunta. Sunnuntaina maasta nostetaan siikli-perunat, sadonjakoihin korjataan sipulia ja papujakin kerätään. Lisäksi viimeiset porkkanarivit odottavat toista kitkentää. Tervetuloa elokuun pellolle ihastelemaan elokuun täyteläistä kasvua ja omaa satoa.

Sadonjakojen valmisteluita: pinaatin pussitusta ala

Joonas ja Annika pyörittävät biodynaamista pii-preparaattia, joka levitettiin perjantaina tukemaan generatiivista kasvun vaihetta

 

Comment

Comment

Oman pellon valvonta

Luonnonmukaisen viljelyn tuotemerkki Biodynaamisen viljelyn tuotemerkki

 

 

 

 

Elokuun lopussa Kaupunkilaisten Omalla pellolla on demeter- ja luomutarkastukset tehty. Olemme luomuvalvonnassa kuluttajien takia. Näin voimme taata, että tuotteemme täyttävät luonnonmukaisen viljelyn kriteerit. Suomessa tätä valvotaan tarkoin ja lohkojen dokumentoinnin tulee olla tarkkaa. Viljelijät voivat kokea tämän raskaana, toisaalta tarkastuksissa oppii ja näin varmistamme, että maan kasvukunto pysyy hyvänä, ympäristö puhtaana, luonnon elämä monimuotoisena ja ravinteet pellossa, ilma ja vesistöt puhtaampina. Elokuun puolessa välissä meillä oli luomutarkastus ja nyt viimeisellä viikolla biodynaamisen viljelyn tarkastus. Pellollemme tehdään siis vähintään kaksi tarkastusta vuosittain. Oma peltomme on luonnonmukaisessa valvonnassa mukana ja näin saamme käyttää luomu-merkkiä. Peltomme on ollut valvonnassa mukana jo ainakin parisenkymmentä vuotta vuokraisäntämme Jukka Jormolan toimesta. Sen sijaan osuuskuntalaisten virkistyspuutarha Mustonen on vasta toista vuotta luomutarkastuksissa mukana eli se on siirtymävaiheessa. Kaikki pellolta tulevat tuotteet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä ja niitä torilla myydessämme saamme käyttää  sekä luomu- että demeter-merkkejä. Mustosesta tulevat kurkut, maa-artisokat ja yrtit. Niitä emme saa myydä torilla tai ruokapiirin puodissa demeterinä tai luomuna vaan maininnan siirtymävaiheessa luomuun alla.

Kuva: Katja Lahtinen; Oman pellon ruiskukka

Peltopähkämö: paha rikkakasvi vai pölyttäjien luonnonvara?

Demeter on biodynaamisen viljelyn tuotemerkki. Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Alusta lähtien biodynaamisessa viljelyssä tärkeitä asioita on ollut yhteisöllisyys eli se että viljelijä ja kuluttaja tuntevat toisensa. Kompostointi ja aineiden sisäinen kierto ovat keskiössä. Mahdollisimman suljettu aineiden kierto ja jätteiden minimointi ekologisuuden nimissä kuuluu biodynaamiseen viljelyyn. Tähän liittyy myös eläinperäinen lannoitus. Maatilalla maan, kasvien, eläinten ja ihmisten tulisi tehdä yhteistyötä elävän tilan eteen. Mikäli tilalla ei ole omia tuotantoeläimiä, tulee yhteistyötä tehdä muiden tilojen kanssa. Meille lanta on, mitä tarpeellisin lannoite ja hevostilalle taas se voi olla turhaa jätettä. Näin saamme paikallisesti jätteet kiertämään. Maan elävyydestä huolehtiminen on biodynaamisen tilan pääasia. Maata hoidetaan kompostoimalla, orgaanisella lannoituksella, viljelykierron avulla, maan muokkauksilla ja  monimuotoisuudesta huolehtimalla. Jälleen kerran emme siis viljele kasveja vaan hoidamme maata niin, että terveestä maasta voisi kasvaa terveitä kasveja. Biodynaamisen viljelijän tulisi parhaalla mahdollisella ymmärryksellään hoitaa luontoa oikein: pyrkiä elävöittämään maata, hoitaa kompostia niin, että humuksen muodostus tapahtuu ja aineet kiertävät ja pysyvät tilalla eivätkä karkaa ympäristöä kuormittamaan. Biodynaaminen viljely lähtee siemenestä. Siementen avopölytteisyys, luonnonvalinta ja sisäinen laatu takaavat tasapainoisen demeterkasvin.

Kuva: Katja Lahtinen; Oman pellon demeter-porkkanat

Kuva: Katja Lahtinen; valvattien kukintaa

Tarkastuksia aina vähän jännittää. Onko kaikki tarvittavat paperit sekä dokumentit kunnossa ja onko peltolohkot tarpeeksi siistissä kunnossa. Jos tila saa huomautuksen ja ei huomioi asiaa seuraavana vuonna se tipahtaa takaisin siirtymävaiheeseen. Meillä on pellon historiasta(luonnon niityt) johtuen kestorikkakasveja kuten valvattia ja ohdaketta. Juuri ennen tarkastusta saan otsaryppyjä keltaisena kukkivista valvateista, ne tulisi niittää ennen kukintaa, ettemme lisäisi jo valtavaa rikkakasvisiemenpankkia. Tämän vuoden tarkastajamme selkeä ja tarkka Aulis Lassila totesi luomutarkastuksessamme, että tämä vuosi lisää taas siemenpankkia, kun rikat kasvoivat elokuun lämmössä heinäkuun nopeudella. Demeter-tarkastuskertomukseemme hän kirjoitti: savi maata hoidettu hyvin, työmäärä näkyy rikkakasvitilanteessa & dokumentaatiot tehty hyvin. Tarkastajaa haluaisin myös kiittää  pitkäjänteisyydestä, että hän jaksoi tarkastaa n. 40 pikkulohkoamme ja olla tarkka. Joka vuosi tarkastuksista oppii myös jotain uutta. Tämän vuoden luomutarkastuksessa opin, että myös niistä tavanomaisista siemenistä, jotka ovat Eviran positiivilistalla eli hyväksyttyjä käyttää tavanomaisena, koska luomua ei ole saatavilla, tulee eräkohtaiset tiedot säilyttää. Demeter-tarkastuksessa opin, että myös herukkamaan tulisi saada lantalannoitusta joka vuosi.

Comment

Comment

Eloisakuu

Maanantaina kerätty sato viikon sadonjakoihin Our House Lähiöfestivaalit 15.8.

 

 

 

 

 

 

Elokuu on sosiaalinen kuukausi. Peltokin jalkautuu kaupungille, toreille ja satona ihmisten koteihin. Viime viikonloppuna pelto vieraili Our House lähiöfestivaaleilla Mikkolassa. Festivaali herätti kysymyksen lähiöiden tulevaisuudesta, millaiseksi se halutaan luoda. Festivaalilla pohdittiin lähiöiden visiota 40 vuotta vanhoissa taloissa juuri ennen niiden purkamista. Oli mukava vierailla Vantaalla esittelemässä Oman pellon toimintaa ja myymässä todellista lähiruokaa, kun Oma Pelto itsekin sijaitsee Vantaalla. Pellolla on visio kaupunkien tulevaisuudesta. Personal farmer haluaa nähdä kuinka nykylapset kasvavat tietämään mistä ruoka tulee, virkistyvät lähiluonnossa ja kasvattavat juuresten tavoin syvät juuret maahan. Näimme siis paljon naapureitamme ja pääsimme keskustelemaan pellon virkistysarvosta sekä puhtaasta ruoasta, mikä vaikuttaa positiivisesti lähiympäristöön.

Taiteiden yön taboulehin yrtit pellon kottikärryssä keskiviikkona

 

Suvi & Joonas pimenevässä Taiteiden yössä

 

 

Torstaina oli Taiteiden yö ja Kaupunkilaisten Oma pelto oli myymässä biodynaamisia lähiruoka-annoksia Kansallismuseon takapihalla. Osuuskuntalaiset olivat tehneet aivan upeita kasvispitoja ja fenkolikeittoa sekä kesäkurpitsakakkua Oman pellon sadosta. Olin itse teltassamme vain myymässä, mutta fiilikseni oli ihan katossa, kun kauppa kävi ja yhteismeiningillä osuuskunta oli saanut niin upeat ruoat aikaiseksi, Kiitos. Seuraavaksi Oman pellon tuoreita, parhaita luomukasviksia voi tulla ostamaan Vantaalta 12.9. Vantaan steiner-koulun keskiaikamarkkinoilta ja Helsingistä 23.9. Viikin Foodycle-torilta. Taiteiden yö oli minulle yhteisöllisyyden juhlaa. Siellä huomasi myös jälleen lämpimien päivien kontrastin pimenevät illat ja tähtikirkkaat yöt.

Sandro & Kaniz kauppakunnostavat nauriita

herne

 

 

 

 

 

 

 

 

Papua kerätään vihdoin perjantaina. Kesän lämpö on siinä vaiheessa, että papumaalla istuu neljä peltolaista satolaatikoiden päällä ja kädet käyvät, ensimmäiset pienet palot ovat kypsiä ja pieni papupensas kantaa kesän hedelmää. Sipuleita on nostettu karrelle eli pellon päälle kuivumaan ja onneksi säät suosivat nyt. Green Care-ryhmä keräsi keskiviikkona herneitä helteisellä pellolla. He olivat toukokuussa kylvämässä hernettä ja nyt pääsivät konkreettisesti korjaamaan omaa kylvöstään. Elokuun sadonjaot pitävät pellon kiireisenä elonkorjuussa.

Anniina + punasipuli

Nykulla-lohkomme Elokuussa

Comment

Comment

Sadonkorjuu

Pellon auringonkukan nuppu Pellon suurin satoaika on nupulla. Sadonkorjuun aika on käsillä. Kuitenkin papua joudutaan kitkemään toiseen kertaan. Normaalisti sen satoa kerätään, mutta nyt valtava kasvu on vallannut papumaan ennen sadonkorjuun aikaa. Kesän viileys, tuulet ja nyt elokuun lämpö ovat sekoittaneet normaalia työtahtia pellolla. Jotkut kasvulohkot vaativat tuplatyötä, kun niiden kasvuaika on pidentynyt. Jotkut kasvit tarvitsevatkin nyt toisen kitkennän, vaikka niiden normaali sadonkorjuun aika olisi. Tämä kaikki vaikuttaa satoomme. Onneksi saamme satoa. Osuuskuntalainen voi kuitenkin huomata satokausien erilaisuuden satokassissaan. Tällaisina kesinä osuuskuntalainen saattaa myös huomata, että ottaa riskin viljelijän kanssa sadon onnistumisesta, kun pavut tulevatkin kolme-neljä viikkoa myöhemmin kuin olisi odottanut. Osa sadosta on vielä pientä kuten lämpöä rakastavia punajuuria ei ole päässyt vielä keräämään. Sen sijaan toiset kaalit kuten parsakaali on selvästi nauttinut jatkuvasta viileästä kosteudesta. Luulisi myös tämän kesän kosteuden vaikuttavan suotuisasti palsternakan kehitykseen.

Jukka ja Tanja kitkevät lehtikaalta torstaiaamuna

Pellon työntekijöiden aikaa menee runsaasti viikon sadonjakojen tekoon. Varsinkin nyt, kun osuuskuntalaisia on 200. Nyt siis 3 hehtaarin sato jaetaan kaikkien kesken ja tämä ei ole aina helppoa varsinkaan tällaisena kasvukautena, kun kaikki kehittyy aluksi hitaammin mm. kesäkurpitsa aloitti satokautensa 3 kertaa pienemmällä satomäärällä kuin edellisenä kolmena kautena. Kurkkua on saanut myös odotella. Peltolaisilta menee hurjasti aikaa nyt sadonkorjuuseen, kun kasvit kehittyvät hitaammin ja toisaalta pidämme kiinni sovitusta jakoaikataulusta. Peltolaisten aika pitäisi tämän lisäksi riittää myös pellon hoitotöihin. Toisilla tiloilla, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn satokasviin saattaa olla ongelmia, kun koko sato kehittyy samaan aikaan, kun normaalisti vaikka tomaattia tai mansikkaa on saanut poimia pikkuhiljaa kesäviikkojen aikana.

Ensimmäiset Demeter(biodynaamisen viljelyn tuotemerkki)-porkkanamme tänä vuonna

 

Me aloitimme kesänippuporkkanoiden jaon tällä viikolla ja olemme ylpeitä siitä sadosta, mitä luontoäiti meille nyt kantaa. Tämä kausi muistuttaa viljelijöitä nöyrästä asenteesta, kun tekee töitä luonnon parissa. Kaikki ei ole meistä ihmisistä kiinni vaan elämme säiden armoilla, mihin saattaa kyllä vaikuttaa aikaansaamamme ilmastonmuutos, mutta myös vaikka planeetat. Avomaalla elämme tämän vuoden rytmissä, maistamme tämän kauden makuja, keräämme, mitä kylvämme, mutta myös mitä luontoäiti ja isätaivas tarjoavat. Sato on monen asian summa. Kun vihanneksia on 40 erilaista ja sadonkorjuu on suureksi osaksi käsityötä muistaa arvostaa jokaista satolaatikkoa, minkä saamme kerätyksi. Se on ollut valtavan työn takana, satojen ja satojen työtuntien takana, auringon lämmön, valon ja sateen seuraus. Osuuskuntalaisemme ovat valinneet syödä sesonkiruokaa luonnonrytmissä. Tämä vuosi muistuttaa siitä, että osuuskuntalainen syö omaa, lähi-, luomu-, luonnonrytmissä tuotettua satoa, ei sitä mitä tilaa ja mitä kauppojen hyllyt tarjoavat. Nykyään kauppojen hyllyt ovat hyvinvointivaltioissa aina täynnä, vaikka jossain päin vietettäisiinkin katovuotta. Tämä hämärryttää sadon ja ruoan arvostusta. Oma pelto kuitenkin palauttaa realiteettien ääreen, mutta myös kiitollisuuteen.

Heidi työntää ylpeänä salaatteja pesupaikalle tällä viikolla

Comment

2 Comments

Elokuun lämpö

Heidi & parsakaalit Pohjola kylpee lämmössä ja valossa, vihdoin. Elokuun sato kypsyy. Yleensä valtava kasvu on alkanut jo kesäkuussa ennen juhannusta. Tänä vuonna rehevä, vegetatiivinen kasvu, alkoi kunnolla paria viikkoa myöhemmin. Monimuotoisella pellollamme luonnon kasvien kasvu alkoi myös myöhemmin ja nyt rikkojen kasvu muistuttaa heinäkuun puoliväliä. Elokuussa on tärkeää edelleen, että kitkemme muutamana päivänä viikossa, vaikka tämä on myös yksi tärkeimmistä sadonkorjuukuukausistamme. Meillä kaupunkilaisten Omalla pellolla elokuussa maanantai, tiistai ja keskiviikko nostetaan satoa saman viikon sadonjakoihin. Torstai kitketään ja perjantaina on pellon hoito- ja perunannosto päivä.

Purjon kitkentää sunnuntain 2.8. talkoissa

 

 

Nicola-perunan nostoa

Viime sunnuntain talkoissa kitkettiin purjomaa aamupäivällä ja nostettiin perunoita iltapäivällä. Varhaisperunat solistit ja siiklit on nyt nostettu. Nyt keskitytään sitten jauhoisen perunan operan sekä kiinteän perunan nicolan nostoon. Kiitos talkoolaisille, yhdessä saatiin taas paljon aikaan.

Sophia Albov Helsingin yliopistolta tekee agroekologista tutkimusta kumppanuusmaataloudestamme. Hän on käynyt tällä viikolla niin jakopisteillä kuin pellollakin haastattelemassa ihmisiä. Hänen haastattelussaan pohdin osuuskuntamme luonnetta ja sen onnistumista. Yhteisöllisyys, kaupunkilaisten juurtuminen maahan, suhde omaan ruokaan, yhdessä tekeminen, pellon virkistysarvo, tuore ja luonnonmukainen lähisato, positiiviset ekologiset luomuruoantuotannon ympäristövaikutukset ja taloudellinen tasapaino ovat tärkeitä arvoja. Tällä kertaa nostin itse haastattelussa esiin omistamisen. Me emme kukaan henkilökohtaisesti omista peltoa. Se luo yhdessä toimimiseen vapauden. Hoidan peltoa kuin omistaisin sen, maa on kuitenkin vapaa, eikä omistamisesta johtuvaa ahneutta, kateutta tai kahnauksia synny. Meillä työntekijät ja osuuskuntalaiset ikäänkuin toimivat hyvästä tahdosta ja tekevät sydämestään työtä yhteisen sadon, yhteisöllisyyden ja kestävän talouden eteen. Yhdessä tekeminen ja toimiminen sekä jokaisen työ mahdollistaa yhteisen hedelmän, ruokaosuuskunnan.

Maanantain sadonkorjuuta tiistain ja keskiviikon sadonjakoa varten

 

 

 

 

 

2 Comments

Comment

Sipuleita & sadetta

Pellolla puhaltaa tuuli ja ilma ounastelee elokuun loppua. Tuulessa puun lehdet lepattavat vielä vihreinä, vaikka luonto kyllä jo valmistautuu syksyyn: kantamaan hedelmää ja kypsyttämään kesän siemenen tulevaa kevättä varten. Vieressäni näkyy putkikasveja, jotka ovat jo siementäneet ja  ruskeina heiluvat nurmen seassa. Viikko sitten lämpö muuttui sateiksi ja tämän hetkinen saldo on pellolla n. 75 milliä viikossa eli kuukauden sademäärä. Sadetta kyllä moni juures varmasti kaipasikin. Nyt ne voivat vielä kasvaa kokoa ja mehukkuutta ennen tuleentumistaan ja kuoren paksuuntumista. Virna kukkii violettina viherlannoslohkollamme, ensimmäiset harmaanvihreät purjot valmistuvat ja sipulimaalla tohina käy, vaikka yhtään sipulia ei näy. Jos oikein tarkkaan katsoo, siellä ne kultaiset sipulit ovat maanpeitossa, mutta vihreistä lehdistä ei ole enää tietoakaan. Heidi ja Anniina laittavat sipulia kuivumaan

Sipulit tuleentuivat jo viimeiset viikko sitten eli kaatoivat kellastuneet naattinsa peltoa kohden ja näin kertoivat viljelijöille lopettavansa kasvun tältä vuodelta ja olevansa valmiit sadonkorjuuseen ja kuivatukseen. Pellolla alettiin tällä viikolla nostamaan sipuleita karrelle, vaikkakin pelto oli niin märkä , ettei sitä päästy äestämään eikä sipuleita sinne nostamaan vaan tyhjensimme satokatoksen ja siellä kuivuu nyt osa sipuleista. Purjo sen sijaan kestää pellossa pienen pakkasenkin ja sen sadonkorjuuaika alkaa vasta, kun kaikki sipulit on ensin nostettu.

Härkäpapu pellossa

Myös härkäpävun sadonkorjuu on aloitettu. Viime viikolla Lasipalatsin jakopiste sai ensimmäisenä härkäpapua jakoon. Tänään pellolla kerätään lisää härkäpapuja ja papua vielä ensi viikon jakoon. Isot vihreät härkäpavut ovat biodynaamisen siemenfirman Bingenheimerin hang down lajiketta ja pienemmät ovat kontua. Härkäpavut sopivat mainiosti pohjoisiin kasvuolosuhteisiimme ja vaativat vähän lannoitusta, sillä ne ovat voimakkaita typen sitojia eli niillä on typpisymbionttibakteeri juurissa, joka kerää ilmasta typpeä maahan kasvin käyttöön. Tärkeistä maan kasvukuntoa parantavista kasveista on kyse. Härkäpapu voisi myös olla vastaus valkuaisomavaraisuuteen eli hyvä vaihtoehto tuontivalkuaisrehulle ja soijalle. Yksi suuri ongelma ruokaturvan kannalta on se, että kolmannet maat tuottavat länsimaille rehua oman ruokatuotannon sijasta ja sademetsiä tuhotaan rehuntuotannon vuoksi. Härkäpapu sopii mainiosti lyhyen kasvuaikansa ansiosta pohjolaan.

Heidi & Olli roskalavapaviljongissa

Tori kausi on myös avattu. Oma pelto vieraili viime sunnuntaina ytimessä eli Kiesman ja musiikkitalon väliin rakennetussa roskalavapaviljongissa. Pop up-ravintolapäivän kunniaksi siellä tekivät ruokaa Juuren kokit ja ruokaan pystyi ostamaan mm. Oman pellon tuotteita eli tuoretta luomuruokaa keskellä kaupunkia. Oma pelto vierailee loppukesän aikana vielä muutamissa tapahtumissa mm. Foodycle torilla Viikissä pe 5.9., missä tämän vuoden teemana on ruokaturva sekä Vantaan steiner-koulun luomuisilla keskiaikamarkkinoilla eli pellon naapurissa la 13.9. Näissä on mahdollista ostaa biodynaamisesti viljeltyjä Oman pellon tuotteita, vaikka ei olisikaan osuuskuntalainen.

Comment

Comment

Peltovalvattia & saunakukkaa

Harjoittelijamme Kaisa huomasi kitkiessään rikkojen kauneuden ja keräsi kimpun kahvitaukoa piristämään Nämä rikkakasvit puhuttavat, ihastuttavat, ihmetyttävät ja vihastuttavat. Jos pellolla käy tähän aikaan vuodesta ja jos sinne ei ole moneen vuoteen kylvetty ruond uppia näkyy vähintäänkin pientareilla kamomillan ja päivänkakkaran näköistä kukkaa, saunakukkaa. Meillä sitä on. Toiset keräävät sitä ruukkuun, radiotoimittaja kuvasi sitä tällä viikolla ihastuksissaan ja me olemme sitä kitkeneet peräkärryllisiä pois viime viikolla. Härkäpapua kitkiessäni mietin pitäisikö jättää muutama kukka viereen, pölyttäjiä houkuttelemaan, kun huomasin muutaman kasvin vielä kukkivan.

Peltovalvatti, tuo lähes ihmisen korkuinen elokuussa keltaisena kukkiva kestorikkakasvi. Siitä valittavat luomutarkastajat ja puutarhakoulun opettajat. Myös me olemme sitä kiskoneet maasta kiitettäviä kiloja viime viikkoina. Mutta huomasin kitkiessäni, että pudotin mehiläisen maahan repiessäni kasvia juurineen irti. Sitten heräsin siihen kuinka tärkeä se on ekosysteemipalveluille eli pölyttäjille. Muistin samalla kuinka tärkeää on monimuotoisuus ja kyllähän valvatin valtavat juuret, myöskin tekevät maan rakenteelle hyvää: ilma- & vesitilaa. Ehkä tosiaankin tälläkin asialla on kaksi puolta..

Mehiläisillä ja pölyttäjillä on tärkeä tehtävä maailman ruokaturvan takaamisessa. Kolmannes maailman ravinnosta on riippuvaista näistä hyönteisistä. Hyönteispölytyksen arvoa voi olla vaikea mitata rahassa. Sen hinnaksi on kuitenkin laskettu n. 150 miljardia euroa vuodessa. Maatiloilla on tärkeä tehtävä tehdä yhteistyötä pölyttäjien kanssa ja tarjota niille mm. laitumia, pientareita ja niittyjä. Me olemme kylväneet pellon pientareille kukkia mm. kehäkukkaa, auringonkukkaa ja ruiskukkaa pölyttäjiä houkuttelemaan. Kuitenkin rikat tarjoavat niille myös tärkeän ravinnon lähteen.

Sitten täytyy iloita peltolaisten ja osuuskuntalaisten kätten jälkeä, hienoa käsityötä. Porkkanamaa on nyt kitketty kokonaan, samoin kaalimaa ja lehtikaalimaakin viime keskiviikon talkoissa.

Porkkanamaa kitkettynä. Tämän kuvan haluaisin lähettää tämän vuoden tarkastajille, jotka eivät uskoneet meidän saavan enää porkkanaa

Oman pellon hieno kaalimaa, joka vielä kuun alussa oli puoliksi rikkojen peitossa

Tämä kuva on otettu viime keskiviikon iltatalkoista, jossa Anttilankin lehtikaalit pääsivät valoon

Hoitokuukausi elokuu on ollut siis hyvä ja työläs. Paljon ollaan saatu aikaan, niin satoa, hoitoa kuin pellon siivoustakin. Tänään meillä on kerätty ensimmäistä tämän kauden torikuormaa papujen lisäksi eli Oma pelto goes roskalavapaviljonki. Sielläkin ollaan saatu roskasta hyvää aikaan eli muistetaanhan nähdä asioiden kaksi puolta.

Comment

Comment

Osuuskunnan & oman pellon (kasvu)voimaa

Eloisan kuun lämmin tuuli puhaltaa ja hengähdän hetkeksi punaisen satolaatikon päälle istumaan. Istun papumaalla ja kerään papuja edessäni olevaan toiseen satolaatikkoon. Niin se on taas se aika vuodesta, että papumaalla istuu viisi peltolaista auringossa ja kädet käyvät. Jotenkin juhlavaa kaiken hoitotyön jälkeen. Kylmän kesäkuun jälkeen pavut olivat heinäkuun toisella viikolla, kuukausi sitten, vielä ihan pieniä ja rusehtavia kylmyydestä. Nyt pienet papupensaat kuitenkin kantavat hedelmänsä vaikkakin viikkoa viime vuotta myöhemmin. Omalla pellolla yritämme tämän päivän aikana kerätä n. 80 kg papua, jotta osuuskuntalaiset saisivat n. 400 - 500 g jakoon ensi viikolla. Keräsimme tänään myös ensimmäiset kasvihuonekurkut ja kasvihuoneemme kasvu muistutti viidakkoa kuuman viikon jälkeen. Elokuun kurkkukausi taitaa siis myös jälleen alkaa. Sadonjakopäivän työn tohinaa: Kaisa tekee yrttinippuja, Sandro punnitsee perunoita, Timo hakee pusseja nauriille

Tällä viikolla alkoivat keskiviikon iltatalkoot ja kyllä osuuskunta taas kerran osoitti, että porukassa on voimaa. Helteisenä elokuun keskiviikkona Omalla pellolla oli 15 henkeä ja valvattikasa traktorin peräkärryssä kasvoi nopeasti. Osaa porkkanamaasta emme olleet ehtineet kitkeä toiseen kertaan ja tilanne oli paha, mutta päätimme selvitä siitä ja nyt maasta on jo yli puolet pelastettu. Laitan toivoni ensi sunnuntain talkoisiin, että hoidamme yhdessä loputkin ja saamme syksyllä kunnon porkkanasadon.

Osuuskuntalaiset kitkevät porkkanamaata keskiviikon iltatalkoissa

Joitain töitä ei meinaa ehtiä tehdä muutaman viljelijän ja puutarhuriharjoittelijan voimalla luomupellolla pohjoisen kasvukauden vauhdissa, 40 vihanneslajin parissa.  Onneksi tiukan paikan tullen on osuuskuntalaiset, joille satokin kuuluu. Se on helpottavaa huomata, että on ihmisiä, joita voi aina pyytää apuun. Yhdessä pystymme kitkemään porkkanamaan ja muuttamaan maailmaa korsi korrelta, mihin suuntaan: se on meistä kiinni. Omaa peltoa ei olisi ilman ruokaosuuskuntaa ja toisin päin. Viime vuonna hienoja hetkiä oli mm. punajuuren ja perunan nostotalkoot, kun ekat hallat tulivat yllättävän aikaisin. Muutama ihminen, ei olisi ehtinyt satoa suojaan saamaan, mutta yhteisön voimin sato saatiin pellolta kellariin juuri iltaa ennen yöpakkasia. Usko on välillä koetuksella työn tohinassa, mutta niin pellon kasvuvoima, vihanneksemme kuin osuuskuntalaisetkin yllättävät iloisesti.

Heidin on yllättänyt iso salaatti sadon pesupaikalla

 

Comment

Comment

Eloa, satoa & kasvua

Miltä elokuu näyttää? No meillä omalla pellolla se näyttää tältä: Timo kitkee papumaata heinäkuun puolessa välissä

Lämpö ja sateet ovat tehneet tehtävänsä: kaikki kasvaa. Nyt on satokasvit parhaassa kasvussa, mutta niin myös rikat. Nyt on aika kitkeä ja osuuskuntalaisia tarvitaan. Biodynaamisesti viljelty oma pelto on ollut aikaisemmin luonnonmukaisessa niittymäisessä tilassa ja tästä johtuen rikkojen siemenpankki on maassa iso. Elokuu on täysin vielä hoitokuukausi, vaikka satokin odottaa jo nostajaansa.

Heidi & Sandro kitkevät kaalimaata tällä viikolla

Miten osuuskunta on sitten vastannut rikkoihin. No ostimme tällä viikolla uuden hienon raivaussahan, kylläkin luomutarkastuksen jälkeen valitettavasti. Nyt pystymme raivaamaan pellon pientereet niin ei joka valvatti pääse siemeniään levittelemään, samoin biopenkkien välit, joissa on nurmeä pääsimme hoitamaan. Tiistaina juuri ennen yön sateita harasimme hanhenjaloilla punajuuret, palsternakat ja osan porkkanaa. Sitten kolme päivää on hurahtunut parsakaalien ja kukkakaalien joukossa. Sieltä on noussut monia kymmeniä kiloja valvattia, ukontatarta ja jauhosavikkaa, mutta onneksi saatiin pois. Edelleen toista kitkentää odottaa puoli porkkanamaata, mustajuuret ja lehtikaalit. Samalla pitäisi mm. jo sipulitkin nostaa karrelle ja toivottavasti päästään papuakin poimimaan. Maanantain luomutarkastajalle totesin: "Niin tämä luomuviljely on ilon ja kauhun tasapainoa". Siinä luonnon kasvuvauhdissa yrittää pysyä mukana ja jos tippuu kelkasta, on noustava kyytiin takaisin ja nopeasti!

Jukka raivaa pientareita

Tällä viikolla on kuitenkin yritetty parhaamme mukaan korjata satoa ja kitkeä. Sadonjaot siis myös starttasivat muutaman viikon tauon jälkeen.  Ensimmäiset kesäkurpitsat komeilevat valmiina keltaisina, ensimmäiset avomaan kurkut pullistelevat vihreyttään ja pienet pavutkin roikkuvat pensaissa ja nyt sateiden jälkeen varmasti kasvavat nopeasti. Violetit kyssät maistuvat mahtavalle ja perunat kukkivat.

Sandro & kesäkurpitsat

Elo on suurta ja työ ei lopu, sellainen on Oman pellon elokuu.

Comment

Comment

Virkistyspuutarha on MUSTonen

Yrttiympyrässä Osuuskunnan virkistyspuutarha Mustosessa oli elokuun talkoot sunnuntaina 18.8. Monenmoista tekemistä riitti 160 osuuden omassa puuhapuutarhassa. Puutarhalla hoidettiin omia herukoita. Rivivälit siimattiin ja pensaiden alukset möyhittiin. Oma 12 yrtin yrttiaurinkomaa kitkettiin. Kasvihuoneen päät tuplamuovitettiin. Kasvihuoneessa leikattiin kurkkujen alimmat lehdet pois ja kurkut lannoitettiin. Kasvihuone lohkolle on suunniteltu 4 uutta istutusta ja näistä 1 toteutettiin sunnuntain iltapäiväauringossa.

Neljä uutta istutusta kasvihuonelohkolle

Mustosen puutarha sijaitsee noin kilometrin päässä pellosta Vallinojan Lehmustossa ja rajoittuu Tussinkosken luonnonsuojelualueeseen. Puutarha on uusi 40 aarin viherrakennuskohde, jota on alettu rakentamaan kaksi vuotta sitten syksyllä. Sitä ennen alue oli pusikoitunut. 2011 syksyllä kasvillisuus raivattiin ja maat kerättiin aumaan talveksi. Keväällä 2012 aloitettiin juurien kerääminen, maat tasoitettiin takaisin ja tiet rakennettiin. Viime kesänä maita jyrsittiin ja kuohkeutettiin. Uusi tie tehtiin jakamaan alue neljään osaan.

Mustosen tie edestä

Lopuksi kesän 2012 aikana istutettiin yhdelle lohkolle n. 50 herukan tainta, yhdelle lohkolle maa-artisokkaspiraali, yhdelle tehtiin yrttiympyrä ja neljännelle alettiin pystyttämään kasvihuoneen kaaria. Viime talvena tehtiin metsän reunalla sijaitsevalle puutarhalle neljä uutta istutussuunnitelmaa. Opiskelen synkimpään talviaikaan ylempää korkeakoulututkintoa agroekologiasta Helsingin yliopistossa ja yhtenä kurssityönä opiskelutoverini Marja Vainion kanssa teimme uusia suunnitelmia. Mustosen uudet suunnitelmat alkoivat ympäristön kasvillisuusinventaarion tutkimisella. Mustosen puutarha rajoittuu metsän reunaan, eikä minkä tahansa metsän vaan ihanan luonnonsuojelualueen, Tussinkosken. Kaivoimme Marjan kanssa Tussinkosken luonnonsuojeluselvityksen kirjaston uumenista ja suunnittelimme istuttettavat kasvit sopimaan lehtometsän tyyliin. Metsästä löytyy mm. kurjenpolvea ja poimulehteä. Nyt nämä syötävät luonnonkasvit toistuvat jalostettuina lajikkeina uusissa perennasuunnitelmissa. Tietysti lopputuloksessa näkyy myös jokaisen osallistuneen osuuskuntalaisen kädenjälki.

Kirsikkaluumu & onnenpensassuunnitelma

Tänä kesänä kasvihuone on saanut muovin ympärilleen ja heinäkuun alussa sinne istutettiin kurkut ja basilikat. Viime viikolla hain Talman Lehtopuutarhasta harjoittelijamme Katjan suosittelemana uusia kasveja. Viime sunnuntaina toteutettiin uusina istutuksina Kirsikkaluumuistutus ja onnenpensasistutus.

uuden istutuksen tekoa

Kirsikkaluumuistutuksessa on kaksi kirsikkaluumua, seitsemän kultaherukkaa näiden edessä ja toiset seitsemän matalampaa marjasinikuusamaa kultaherukan edessä. Perennoina edessä on verikurjen polvea, tuoksukurjenpolvea ja jättipoimulehteä. Polun toisella puolella on onnenpensasistutus. Siinä on keskellä koreanonnenpensas. Sen ympärillä on kurjenpolvea ja sitten kolme riviä mansikkaa: sonataa ja polkaa.

Uudet onnenpensas & kirsikkaluumuistutus toteutettuina

Virkistyspuutarha on 160 osuuskuntalaiselle. Siellä on tarkoitus kasvaa sekä koriste että hyötykasveja. Toivottavasti ensi juhannuksena voi puutarhalla virkistyjä maistaa omaa mansikkaa ja makeaa marjasinikuusamaa. Talkoissa oli teemana "tee töitä ruokasi eteen", Mustosessa oli pop up talkooravintola. Mustonen on juuri sellainen paikka, jossa on mukava talkoilla, syödä yhdessä, virkistyä luonnossa ja pistäytyä läheisessä metsässä.

Osuuskuntalaisia puutarhassa

 

 

Comment

1 Comment

Mustosen puutarhatalkoot

Elokuisena, aurinkoisena lauantaina osuuskunnan puutarhassa vietettiin puutarhan rakennustalkoita. Puutarha sijaitsee Mustosten pihamaan ja vanhan upean tammen takana. Mustosessa on aivan omanlainen tunnelma: suojaisa, metsäinen sekä lämmin paikka on ulkomaailmalta suojassa joen ja luonnonsuojelualueen vierellä.

Elokuun viimeisenä lauantaina Mustoseen oli saapunut n. 30 osuuskuntalaista lapsineen. Kaikille löytyi varmasti puuhaa, sillä osuuskunnan viljelijät eivät ole paljoa pellolta Mustoseen loppukesästä ehtineet. Olisikin ihanaa, jos Mustonen olisi sellainen helppohoitoinen monivuotinen puutarha, missä osuuskuntalainen voisi rauhassa nauttia luonnosta tai pienestä työstä luonnon kanssa.

Kullan väristä olkea levitettiin olkipaaleista maa-artisokkaspiraaliin. Ensin rivivälit jyrsittiin ja sitten olki levitettiin katteeksi. Kasvihuoneelle valittiin paikka ja perustuksille kaivettiin paikat. Yrttimaata hoidettiin ja tietä parannettiin.

Oman kasvihuoneen perustuksien rakentamista aloitettiin. Perustuskuopat kaivettiin ja betoni sekoitettiin käsin. Itse tekemisen tunnelmaa ja makua riitti.

 

Yrttimaamme kitkettiin ihan ensi töiksi ja se menikin nopeasti, kun kaiken kokoisia käsiä riitti. Yrttimaan käytävät kullattiin myös oljella. Kiviä siirrettiin reunustamaan yrttimaata. Yrttimme kasvavat onnellisina ja terveinä sekä juurillaan möyhentävät maata pehmeäksi.

Mustosen pihalla valmistettiin Wokkia ja tietysti omista vihanneksista! Oman pellon porkkanat, punajuuret, yrtit, pavut, kesäkurpitsat, purjot ja kehäkukat valmistettiin maistuvaksi ateriaksi. Oli mukana myös ensimmäiset omat makeat maissit ja kultainen kurpitsakin.

Työn teon jälkeen omasta sadosta valmistettu ruoka maistui niin pienille kuin isoillekin talkoolaisille. Yhteisellä aterialla kuulimme myös Mustosen historiaa, osuuskunnan kuulumiset ja oman pellon satokauden näkymät. Saatiin maistaa myös kesäkurpitsakakkua ja se vasta oli hyvää, niinkuin kyllä kaikki muukin.

Oma sato hivelee kauneudella silmiä, tekee tuoksullaan onnelliseksi ja saa veden kielelle. Oma ruoka hoitaa vatsaa ja ravitsee tuoreudellaan.

Paljon saatiin yhdessä aikaan ja paljon ollaan saatu puolessatoista vuodessa luotua: Oman pellon, joka tuottaa satoa. Omaa puutarhaa rakennetaan yhdessä ja mikä tärkeintä yhdessä tekemisen iloa. Jokainen yksilö vaikuttaa omalla valinnallaan maailmaan, mutta yhdessä saamme enemmän aikaiseksi!

 

 

 

1 Comment

6 Comments

Elokuun värit

Pihlajan marjat loistavat punaisina, kehäkukat kukkivat oransseina, talvikurpitsat tekevät pieniä keltaisia kurpitsoja. Elokuussa luonto kantaa hedelmää ja kesän lämpö näkyy lämpimissä värisävyissä.

Kurpitsan kukat tuoksuvat taivaalliselle ja houkuttelevat pölyttäjiä. Talvikurpitsa saa kuitenkin kasvaa vielä kuukauden verran täyteen kokoonsa ja kerätä hedelmäänsä elokuun tarinaa.

 

Kasvukauden tapahtumat ja kesän lämpö sekä valo maistuvat myös sadossa: punajuurien ja kurpitsojen pyöreässä makeudessa, marjojen happamassa makeudessa ja kaalien mehukkaassa, luonteikkaassa makeudessa. Vihannekset alkavat tuleentua eli väri rupeaa muuttumaan keltaisemmaksi ja naatit kaatuvat; silloin on aika kerätä sato. Vihannes on valmis. Porkkanat ovat kasvaneet, mutta tuntuu, että makua ja luonnetta ne keräävät vasta nyt loppukesästä. Porkkanan kuori alkaa paksunemaan ja makuun tulee makeutta ja laatua, vetisyys väistyy tieltä.

 

 

Kesäkurpitsa kertoo heinäkuun tarinan: vettä riitti, pölyttäjät löysivät kukat ja aurinkokin paistoi. Kesäkurpitsa on Suomessa kausivihannes; se kasvaa kesä- ja heinäkuun, elokuun se kantaa satoa ja tänä vuonna sitä riittää osuuskuntalaisille. Siinä maistuu tämä kesä!

 

 

 

6 Comments