Kaupunkilaisten oma pelto ottaa jälleen työharjoittelijoita vuodelle 2020

Viljelemme luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti noin 6 hehtaarin avomaapeltoa ja pientä hyötypuutarhaa. Viljelyssä on yli 30 erilaista lajia. Ruokaosuuskunnalla on viisi viljelijää työskentelemässä pelloilla. Kaupunkilaisten omalla pellolla työharjoittelijat oppivat sekä monipuolisesta hyötykasvien viljelystä että kumppanuusmaataloudesta tuotantomallina. Ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto on noin 200 kotitalouden 100% omistama. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Pellolla vierailee mm. paljon erilaisia ryhmiä, eri-ikäisiä jäseniä, ravintoloita, oppilasryhmiä sekä kansainvälinen työleiri. Pelto toimii myös kuntouttavana GreenGare toimintaympäristönä. Tällä kaudella joukossamme on yksi pääsääntöisesti englantia puhuva viljelijä, joten nyt on mahdollista kartuttaa myös kielitaitoa halutessaan.

Työharjoittelijalta odotamme hyvää ja reipasta asennetta sekä säänkestävyyttä. Työharjoittelu on fyysisesti vaativaa, mutta pyrimme etsimään kaikille harjoittelijoille vaihtelevaa ja mielekästä työtä. Työharjoittelijan lähtötason mukaan pystymme tarjoamaan sinulle sopivia töitä pellolta. Työharjoittelun minimi-kesto on 1 kuukausi. Kasvukausi pyörähtää käyntiin huhti-/toukokuussa ja loppuu marraskuussa. Voimme sopia harjoittelullesi itsellesi sopivimman ajanjakson. Harjoittelupaikka sijaitsee Korsossa, Vantaan Steinerkoulun vieressä.

Pystymme tarjoamaan työharjoittelijoille opetusta, tutustumista uudenlaiseen maatalousmalliin sekä lounaan. Ikävä kyllä emme pysty maksamaan työharjoittelusta palkkaa.

Jos olet kiinnostunut tulemaan työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle, niin laita viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi sähköpostiviesti TYÖHARJOITTELU –sanalla). Toimi nopeasti, sillä paikat ovat jaossa nyt! Maaliskuussa on työntekijöiden ja työharjoittelijoiden tutustumis-/infoilta, josta ilmoitamme hakijoille erikseen.

Yhteisön tukemaa viljelyä

Kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture eli CSA) on juurtunut Suomeen. Herttoniemen ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto oli ensimmäinen kumppanuusmaatila, kun se perustettiin vuonna 2011. Siitä vuoden päästä kumppanuusmaatalous levisi Tampereelle ja Turkuun. Nyt tiloja on kymmenkunta. Ilmiö on vielä hyvin marginaalinen. Kumppanuusmaatalousmallin leviämistä helpottavat nykyään uudet sähköiset kanavat, joiden avulla pystytään kommunikoimaan isolle ryhmälle kuluttajille eivätkä ne vaadi isoja alkuinvestointeja. Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995 viljelijät olivat kiinnostuneita uudenlaisesta suoramyyntikanavista. Silloin puhuttiin ensimmäisen kerran kumppanuusmaataloudesta Suomessa. Biodynaaminen yhdistys julkaisi Päivi Suokkaan ja Kari Järvisen toimittaman kirjan ”Verkostoituva talous voimavarojen kokoaminen maataloudessa”. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, koska kuluttajat eivät olleet kiinnostuneita ostamaan ruokaa suoraan tiloilta. Nyt kuluttajat haluavat tietää mistä ruoka tulee ja kuka sen viljelee. Esimerkiksi 200.000 ranskalaista oli tehnyt sopimuksen paikallisten viljelijöiden kanssa vuonna 2014. Amerikassa oli pelkästään 7398 CSA-maatilaa vuonna 2015. Siellä kumppanuusmaatiloihin kohdistuva kiinnostus kasvavaa vuosittain ja tavoitteena on 5 miljoonaa jäsentä vuonna 2030.

Miksi liittyä kumppanuusmaatilaan? Kumppanuusmaatalous luo henkilökohtaisen suhteen viljelijän ja kuluttajan välillä. Kun jäsen liittyy kumppanuusmaatilan jäseneksi hän saa yhden osan pellon sadosta. Jäsenet saavat sato-osuuden eli satokassillisen kasviksia suoraan tilalta koko satokauden.

Ruokamarkkinat ovat muutaman ison yritysten hallinnassa. Markkinat ovat keskittyneitä ja suosivat isoja monikansallisia yrityksiä. Ruokahuijauksista on tullut arkipäivää ja ruuan alkuperä on hämärtynyt ruokaketjussa. Kumppanuusmaatalous on tämän ilmiön vastakohta. Se on suora yhteys maahan ja viljelijään. Ruoka saadaan pellolta suoraan ilman välikäsiä.

Kumppanuusmaatalouden kautta on mahdollista saada tuoreita ja puhtaita raaka-aineita suoraan viljelijältä. Maatila saa etukäteen tiedon kysynnästä ja niin viljelijä voi keskittyä kasvattamaan terveellistä ruokaa ja toimittamaan ne suoraan jäsenille. Sadon voi hakea jakelupisteistä tai suoraan pellolta.

Maailman ongelmat ovat läsnä elämässämme kuten poliittinen ja taloudellinen epätasa-arvo, ilmaston lämpeneminen tai ilmansaasteet. Niihin vaikuttaminen voi tuntua turhauttavalta ja vaikealta. Siksi joillekin meistä on tärkeää tehdä jotain konkreettista ja paikallisempaa. Kumppanuusmaatilaan liittyminen voi tarjota jäsenille positiivisen muutoksen arkeen, joka voi parantaa myös elämänlaatua. Samalla pienellä teolla on vaikutusta terveyteen, paikallistalouteen ja ympäristöön. Jäsenet oppivat arvostamaan itseviljeltyjä biodynaamisia kasviksia. Oman pellon nahistunutta punajuurta on vaikea heittää biokompostiin, jolloin kotitalouden ruokahävikki voi pienentyä.

Kumppanuusmaatalous luo paikallistaloutta, jossa eurot jäävät lähialueelle. Viljelijät parantavat viljelymaata ja tarkoituksena on luoda kestäviä ja hyviä työpaikkoja. Tämän jokainen jäsen voi käydä toteamassa pellolla. Kumppanuusmaatalous mahdollistaa pieniä ja monipuolisia maatiloja. Ne voivat olla myös kannattavia taloudellisesti. Ei tarvitse kilpailla määrällä vaan laadulla. Kumppanuusmaatiloille sopii hyvin myös Green Care-toiminta, lasten ja nuorten kesäviljelyleirit, koululaisryhmät ja ylipäätään toiminta mikä tukee maaseudun ja kaupunkilaisten kohtaamista.

Kumppanuusmaatalous ei ole helpoin tie terveelliseen ruokaan. Suurin osa kuluttajista käy kaupassa ja ostaa muutaman kerran vuodessa paikallisesta Reko-lähiruokarenkaasta, ruokapiiristä tai torilta paikallisilta tuottajien ruokaa. Liittyminen kumppanuusmaatilaan on isompi muutos. Liittymällä sitoudutaan satokauteen viikoittain. Silloin ei pystytä valitsemaan tuotteita niin kuin kaupassa käydessä vaan joudutaan elämään enemmän sesongissa ja siitä mikä on juuri nyt pellolla parhaimmillaan. Jäsenyys voi muuttaa suhdetta ruokaan. Parhaimmillaan kumppanuusmaatilan sato-osuus rikastuttaa perheen ruokatottumuksia. Ruuan tuoreus ja maku voi muuttaa sellaisten raaka-aineiden käyttöä, joista ei ole aikaisemmin pitänyt. Kasviksissa on huimia makueroja verrattuna kaupasta saataviin. Kotitalousopettaja Maritta Paakkinen on tutkinut gradussaan ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia ruokailutottumuksiin ja ruuanvalmistukseen. Tutkimuksessa ilmeni, että jäsenet valmistavat kotona useammin ruokaa, kasvisten määrä on isompi sekä käytetyt lajikkeet ovat harvinaisempia kuin tavallisesti. Jäsenyys rikastuttaa ruokatottumuksia ja inspiroi kokeilemaan uusia ruokalajeja.

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon satokausi kestää 20 viikkoa. Sato-osuus maksaa 450 euroa. Sato-osuuteen hinnaksi tulee 22,50 euroa viikossa. Sijoitus on varsin pieni verrattuna perheen ruokaostoksiin viikossa. Kuntosalin jäsenyys voi maksaa enemmän kuin sato-osuus. Pellolla käydään myös kuntoilemassa, koska kumppanuusmaatalouteen kuuluu, että jäsenet osallistuvat ruuan viljelyyn. Kaikkea talkootyötä ei kuitenkaan tarvitse tehdä pellolla. Osan talkootunneista voi suorittaa sadonjakelupisteillä tai hallinnollisten tehtävien parissa. Satomaksun ennakkoon maksamisella jaetaan viljelyn riskiä, koska siinä sijoitetaan tulevaan satoon. Sato-osuuksien koko nimittäin vaihtelee vuosittain, joten jäsenet kokevat sato-osuuden eroavaisuuden vuosittain. Ennakkoon maksaminen mahdollistaa myös maanviljelyn ilman pankkilainoja.

Kumppanuusmaatalouteen liittyy voimakkaasti yhdessä tekeminen ja yhdessä asioiden ratkaiseminen. Investoinnit päätetään yhdessä jäsenten kanssa. Kumppanuusmaatiloilla on hyvin yleistä, että tilan kehittämistarpeet kerrotaan jäsenille tyyliin ”haluaisitteko, että saisitte sato-osuudessa kananmunia?” Jäsenten niin halutessa viljelijä selvittää kanalan perustamiskustannukset. Tällöin jäsenet osallistuvat halutessaan kustannusten rahoittamiseen. Esimerkiksi Ruokaosuuskunnan kaupunkilaisten omalle pellolle pitää saada tällä hetkellä uusi traktori. Asiasta kerrotaan jäsenille ja ilmoitetaan investoinnin suuruus. Tämän jälkeen jäsenet voivat lainata rahaa Ruokaosuuskunnalle haluamansa summan, joka maksetaan takaisin maksusuunnitelman mukaisesti. Mahdottomalta kuulostanut 20.000 euron koneinvestointi pystytään rahoittamaan yhdessä. Samalla jäsenistö sitoutuu pitkäaikaisemmin pellon toimintaan. He ovat se voimavara mitä maatila tarvitsee. Hyvin toimivalla uudella traktorilla saadaan tehostettua työntekijöiden työpanosta. Samalla pellon työharjoittelijat saavat kokemusta pellon koneiden käytöstä.

Tavallisten kotitalouksien tuki on tärkeää ja ilman sitä ei voi syntyä kestävää kumppanuusmaataloutta Suomeen. Suomessa on tällä hetkellä noin 10 kumppanuusmaatalouteen perustuvaa tilaa. Löydä oma kumppanuusmaatilasi tästä: http://ruokaosuuskunta.fi/csa-suomi/

Kaupunkilaisten oma pelto

Herttoniemen ruokaosuukunta

Noin 200 jäsentä

3,5 hehtaarin viljely

Biodynaaminen ja luomu

6 sadonjakelupistettä

4 palkattua viljelijää vuonna 2017

Sato-osuuden hinta 450 €

Liikevaihto noin 200.000 €

Kotitalouksien lisäksi jäseninä mm. päiväkoti Arabian Helmi, Perho Liiketalousopisto, kasvisravintola Verso, kahvila Carusel, Lilinkotisäätiö

CSA

Community Supported Agriculture (CSA) on maatalousmalli, jossa joukko kuluttajia maksaa viljelijälle kasvukauden alussa sellaisen summan rahaa, että tuottaja pystyy viljelemään heille vihanneksia koko kasvukauden. Yleensä CSA:n jäsenet myös auttavat viljelijää talkootyötä tekemällä ja osallistumalla toimintaan. Viljelijä ei joudu panostamaan satonsa markkinointiin eikä kaupan väliportaiden kanssa neuvotteluun. Kuluttajat puolestaan saavat tuoreita, laadukkaita raaka-aineita, joiden alkuperästä he ovat selvillä, ja pääsevät itsekin tutustumaan maanviljelijän arkeen. Kuluttajat myös jakavat viljelijän riskin: jos sato on huono, viikoittaiset vihannestoimitukset ovat vastaavasti vaatimattomampia. Ensimmäiset CSA-maatilat perustettiin 1960-luvulla Japanissa.

Teksti kirjoitettu Demeter-lehteen 3/2017

Kirjoittaja: Olli Repo

Valokuvat: Veikko Somerpuro

Palkkaamme viljelijän satokaudelle 2017.

Kiitos hakemuksista. Työpaikka on täytetty satokaudelle 2017!

Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Kaupunkilaisten oma pelto etsii lisää työvoimaa Vantaan Korson pellolle.

Odotamme Etsimme työtä pelkäämätöntä viljelijää pellolle. Olet ammattilainen, jolla on jo työkokemusta maanviljelystä. Sinulla on alan koulutus tai pitkä työkokemus. Koneiden käyttö on sinulle tuttua. Odotamme sinulta luomu- tai biodynaamista viljelyosaamista ja sen arvostamista. Olet aktiivinen ja sosiaalinen.

Tarjoamme Mielenkiintoisen työpaikan uudenlaisessa ruokaosuuskunnassa, jonka omistaa yli 200 kotitaloutta. Viljeltävä peltoala on noin 3,5 hehtaaria ja 0,3 hehtaarin hyötypuutarha Korsossa Vantaalla. Viljelemme monipuolisesti ja biodynaamisesti. Työskentelet yhdessä 2 muun viljelijän kanssa.

Työ alkaa huhtikuussa 2017 ja päättyy marraskuussa 2017. Työ on määräaikainen.

Palkkaus: palkkatoive työhakemuksen yhteydessä. Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Vapaamuotoiset työhakemukset palkkatoiveineen viimeistään 31.1.2017 osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti REKRY-sanalla)

Ps. Etsimme myös työharjoittelijoita pellolle. Lisää tästä.

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle

Suositut työharjoittelupaikat ovat nyt auki satokaudelle 2017.

Viljelemme biodynaamisesti noin 3,5 hehtaarin peltoa ja pientä hyötypuutarhaa. Viljelyssä on yli 30 erilaista lajia. Ruokaosuuskunta on palkannut 3 viljelijää hoitamaan peltoa. Työharjoittelijat oppivat heiltä monipuolisesta viljelystä. Ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto on noin 200 kotitalouden 100% omistama. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Pellolla vierailee mm. paljon erilaisia ryhmiä, eri-ikäisiä jäseniä, ravintoloita, oppilasryhmiä, kvt-leiri. Pelto toimii myös GreenGare paikkana. Tänä vuonna voimme myös tarjota konepuolen opetusta työharjoittelijoille.

Työharjoittelijalta odotamme hyvää ja reipasta asennetta. Työharjoittelu on fyysisesti vaativaa, mutta pyrimme etsimään kaikille harjoittelijoille vaihtelevaa ja mielekästä työtä. Työharjoittelijan lähtötason mukaan pystymme tarjoamaan sinulle juuri sopivia töitä pellolta. Työharjoittelun minimi kesto on 1 kuukausi. Työharjoittelu kausi alkaa huhti/toukokuussa ja loppuu marraskuussa. Voit sopia itsellesi sopivamman jakson tai koko viljelykauden. Työharjoitteluun/työssäoppimiseen voi tulla myös te-toimiston kautta. Harjoittelupaikka sijaitsee Vantaan Korsossa.

Pystymme tarjoamaan työharjoittelijoille opetusta, tutustumista uudenlaiseen maatalousmalliin, lounaan ja konepuolen opastusta. Ikävä kyllä emme pysty maksamaan työharjoittelusta palkkaa.

Laita viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi sähköpostiviesti työharjoittelu –sanalla), jos olet kiinnostunut tulemaan työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle. Paikat ovat jaossa nyt. Maaliskuussa on työntekijöiden ja työharjoittelijoiden tutustumis/infoilta.

Lisätietoja ruokaosuuskunta@gmail.com tai Olli (050-5715032)

ps. Etsimme myös viljelijää. Tsekkaa työpaikka tästä.

Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet

Järjestimme yhdessä Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen kanssa tapahtuman Kaupunkilaisten omalle pellolle 16.6.2016 klo 10-14. Halusimme kertoa mitä pellolla tapahtuu ja mitä olemme tehneet. Ja ennenkaikkea mitä voisimme yhdessä vielä tehdä.

Mediapoimintoja:

Ylen Uutisten otsikko: Ruuan alkuperä kiinnostaa – yhteiseltä pellolta ruoka päätyy pöytään ilman välikäsiä

Helsingin Sanomien juttu: Herttoniemen ruokapiiristä syntyi 200 jäsenen yhteinen maatila – ”Ei vain se ruokakassi, vaan yhdessä tekeminen”

Pro Luomu: Oma pelto yhdistää syöjät ja tuottajat

Kasvua Hämeessä: Herttoniemen osuuskunta hoitaa maata ja ihmisiä

Kuvat: Veikko Somerpuro

Kumppanuusmaatalouden monet hyödyt

Kesäkuun puoliväli vierähti nopeasti ja paljon on tapahtunut Kaupunkilaisten Omalla pellolla. Viime lauantaina oli osuuskuntalaisten viikonlopputalkoot, maanantaina aloitti pellolla lasten viljelyleiri ja pellolla vieraili 40 biodynaamisen tuottemerkkiasioiden parissa työskentelevää ihmistä ympäri maailmaa. Tiistaina ja keskiviikkona aloitettiin vuoden ensimmäiset sadonjaot. Torstaina pellolla oli iso tapahtuma Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen tilaisuus Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet. Kaiken tämän välissä istutettiin myös kesä- ja spagettikurpitsat, paikkauskylvettiin punajuuria, kitkettiin sipuli- ja porkkanamaata, saatiin aimoannos sadetta sekä kerättiin tietysti kaikille satoa. Pelto on sosiaalinen paikka, joka kerää ihmisiä yhteen yhteisen ruoan tuotannon pariin ja tämä tuntuu tervehenkisen hyvältä.

Lauantain talkoot menivät hyvin. Porkkanamaata kitkettiin. Hirsivaja sai katon päälleen ja Mustosen puutarhalla kerättiin sadonjakojen raparperit valmiiksi. Talkooruokaryhmä oli loihtinut todella maukkaat eväät pellolle: kahta keittoa, sämpylöitä, levitteitä, villivihannessalaattia ja Riitta paistoi pellolla myös muurinpohjalettuja raparperihillolla! Kiitos talkoolaisille, oli hyvä yhteismeininki!

Kasvukauden 2016 sadonjaot alkoivat ihanilla vihreillä Oman pellon tuotteilla rucolalla, salaatilla, retiiseillä, raparperilla, palsternakoilla, ruohosipulilla ja basilikoilla. Niissä maistuu biodynaaminen puhdas maa ja alkukesän aurinko.

Lastenleirillä on mm. istutettu herneitä, tehty linnunpelättimiä, muokattu maata, kitketty, tehty majoja metsään, retkeilty, leikitty ja tutustuttu viljelyyn. Lapset ovat tykänneet ja tästä kuuluu suuri kiitos leirivetäjille Anniina Heinoselle ja Pinja Siparille. Tähän tarvitaan monta kättä ja sata ideaa, että kaikki tämä saadaan pellolla toimimaan. Hyvässä yhteishengessä on mieletön voima.

MMM:n ruokaa ja luonnonvaroja rahoittaman lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen  Kumppanuusmaataloustilaisuus meni sateesta huolimatta Omalla pellolla nappiin. Pellolla oli kierroksia ja puheenvuoroja. Kumppanuusmaatalouden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tutkiskeltiin eri näkökulmista. Päällimmäiseksi minulle jäi tilaisuudesta mieleen läpinäkyvä, täysin avoin, rehellinen osuuskuntalaisen ja viljelijän välinen kanssakäyminen sekä molemminpuolinen arvostus. Kumppanuusmaataloudessa on ympäristöllisiä hyötyjä. Osuuskuntalainen voi itse vaikuttaa reiluun lähituotantoon sekä sen ympäristövaikutuksiin. Monimuotoinen viljely tukee myös biodiversiteettiä mm. laji- ja geenimonimuotoisuutta. Lisäksi se vähentää ruokajätettä, kun myös pienet ja hassun muotoiset tuotteet voidaan jakaa osuuskuntalaisille, mikä vaikuttaa positiivisesti hävikkiin. Kumppanuusmaatalous on yksi vaihtoehto pienimuotoisille, monimuotoisille luomutiloille tulla toimeen. Se on vaihtoehto syödä kasvispainoitteista sesonkiruokaa ja väylä tehdä hyvää. Lisäksi ruokaosuuskunta lisää kuluttajien tietoa ruoantuotannosta sekä osallistumista ja vaikuttamista oman ruoan tuotantoon. Se lähentää maaseutua ja kaupunkia sekä yhdessä tekemistä. Se luo uutta viljelykulttuuria ja rakentaa kaupunkilaisille uusia juuria.

Miksi liittyisin ruokaosuuskuntaan?

Miksi liittyisin Ruokaosuuskuntaan? Herttoniemen Ruokaosuuskuntaan kesällä 2015 liittynyt Niina Bergius kertoo. Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on oma pelto Korsossa, jota hoitavat palkatut viljelijät sekä talkootyönä osuuskuntalaiset itse.

Miten jäseneksi? Lue tästä.

Kiitos Terhille videosta!

Kaupunkilaisten oma pelto lyhyt oppimäärä

Local Food for Local People

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle

Viljelemme luomu- ja biodynaamisesti Kaupunkilaisten omaa peltoa. Monimuotoinen 3 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisöpuutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoyhteyksien päässä. Tule työharjoittelemaan Suomen ensimmäiselle csa-maatilalle.

Tarjoamme hyvää luomu- ja biodynaamisenviljelyn opetusta pellolla ja tutustumisen uudenlaiseen maatalousmalliin. Valitettavasti emme voi tarjota palkkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. Tarjoamme ruuat työharjoittelijoille.

Työharjoittelujakson voi aloittaa heti ja satokautemme kestää marraskuulle.

Varaa työharjoittelupaikka! Tervetuloa!

Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Tykkää meistä FB:ssä

Syyskuun aurinko

Vielä riittää valoa. Auringossa työskennellessä tulee lämmin, kun taas varjon puolella saa lisätä hattua ja hanskaa. Lämpötilat ovat toistaiseksi pysyneet kymmenen asteen lämpimämmällä puolella päiväsaikaan, yöllään ei halloja vielä ole ollut, mutta yöt ovat kuitenkin kylmiä. Se lupaa upeaa väriloistoa pellon reunoille.  

Sanotaan, että halla korjaa laiskan viljelijän sadon. Mutta meidän pellolla ei laiskotella, vaan kiirellä korjataan kylmälle herkkiä vihanneksia vielä ehkä viimeisiä kertoja. Pidämme joistakin juureksista pienen tauon ja pyrimme samaan talteen vielä esim. pinaattia, kesäkurpitsaa, mangoldia ja kurkkua, jotka eivät pidä kylmästä. Näin saamme hyödynnettyä mahdollisimman hyvin pellon antaman sadon. Loppukaudella juureksia tuleekin paljon, niistä varmasti moni on tottunut jo laittamaan ruokaa. Ne ovat pullollaan ravintoaineita. Usein kuoret joutuvat kuitenkin biojätteeseen, mutta tiesittekö, että juuresten kuorista saa uunissa paahtamalla ihania sipsejä?

Edellisviikolla Oma pelto oli mukana Foodycle- tapahtumassa, joka on osa Pixelache Helsingin festivaalia "Living spaces". Festivaali on monen päivän sarja työpajoja,esityksiä ja  tapahtumia. Foodycle on tapahtuma Viikissä, jossa etsitään ratkaisuja tulevaisuuden kestävään ruokajärjestelmään.

Olimme Foodyclen tuottajatorilla esittelemässä ruokaosuuskuntaa ja  myymässä Oman pellon satoa. Ihmisiä ja hyviä keskusteluja oli paljon. Hieno tapahtuma,, johon ruokaosuuskunta sopii erittäin hyvin. Tapahtumassa pidettiin myös puheenvuoroja, jotka olivat toinen toistaan mielenkiintoisempia.

Suoraan Foodyclen torilta viljelijä lähti takaisin pellolle noutamaan satokasseja pohjois- Vantaan REKO- rinkiin Korsoon. Pellolla odottikin iloinen yllätys- iso joukko iloisia iltatalkoolaisia sipulin kimpussa. Tulipa hyvä mieli.

Olemme lähteneet mukaan kokeilemaan REKO- lähiruokarinkejä muutamilla satokasseilla. Itse tapahtuma on lyhyt, vain puoli tuntia jonka aikana ennakkotilanneet noutavat satokassinsa ja tällä kertaa mukana oli pieni määrä vihanneksia myös niille, jotka eivät olleet tehneet tilausta. Nopea ja mukava tapa saada myyntiä ja mikä tärkeintä, tavata ihmisiä, jotka asuvat peltomme lähellä!