Kaupunkilaisten oma pelto ottaa jälleen työharjoittelijoita vuodelle 2020

Viljelemme luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti noin 6 hehtaarin avomaapeltoa ja pientä hyötypuutarhaa. Viljelyssä on yli 30 erilaista lajia. Ruokaosuuskunnalla on viisi viljelijää työskentelemässä pelloilla. Kaupunkilaisten omalla pellolla työharjoittelijat oppivat sekä monipuolisesta hyötykasvien viljelystä että kumppanuusmaataloudesta tuotantomallina. Ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto on noin 200 kotitalouden 100% omistama. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Pellolla vierailee mm. paljon erilaisia ryhmiä, eri-ikäisiä jäseniä, ravintoloita, oppilasryhmiä sekä kansainvälinen työleiri. Pelto toimii myös kuntouttavana GreenGare toimintaympäristönä. Tällä kaudella joukossamme on yksi pääsääntöisesti englantia puhuva viljelijä, joten nyt on mahdollista kartuttaa myös kielitaitoa halutessaan.

Työharjoittelijalta odotamme hyvää ja reipasta asennetta sekä säänkestävyyttä. Työharjoittelu on fyysisesti vaativaa, mutta pyrimme etsimään kaikille harjoittelijoille vaihtelevaa ja mielekästä työtä. Työharjoittelijan lähtötason mukaan pystymme tarjoamaan sinulle sopivia töitä pellolta. Työharjoittelun minimi-kesto on 1 kuukausi. Kasvukausi pyörähtää käyntiin huhti-/toukokuussa ja loppuu marraskuussa. Voimme sopia harjoittelullesi itsellesi sopivimman ajanjakson. Harjoittelupaikka sijaitsee Korsossa, Vantaan Steinerkoulun vieressä.

Pystymme tarjoamaan työharjoittelijoille opetusta, tutustumista uudenlaiseen maatalousmalliin sekä lounaan. Ikävä kyllä emme pysty maksamaan työharjoittelusta palkkaa.

Jos olet kiinnostunut tulemaan työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle, niin laita viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi sähköpostiviesti TYÖHARJOITTELU –sanalla). Toimi nopeasti, sillä paikat ovat jaossa nyt! Maaliskuussa on työntekijöiden ja työharjoittelijoiden tutustumis-/infoilta, josta ilmoitamme hakijoille erikseen.

Yhteisön tukemaa viljelyä

Kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture eli CSA) on juurtunut Suomeen. Herttoniemen ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto oli ensimmäinen kumppanuusmaatila, kun se perustettiin vuonna 2011. Siitä vuoden päästä kumppanuusmaatalous levisi Tampereelle ja Turkuun. Nyt tiloja on kymmenkunta. Ilmiö on vielä hyvin marginaalinen. Kumppanuusmaatalousmallin leviämistä helpottavat nykyään uudet sähköiset kanavat, joiden avulla pystytään kommunikoimaan isolle ryhmälle kuluttajille eivätkä ne vaadi isoja alkuinvestointeja. Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995 viljelijät olivat kiinnostuneita uudenlaisesta suoramyyntikanavista. Silloin puhuttiin ensimmäisen kerran kumppanuusmaataloudesta Suomessa. Biodynaaminen yhdistys julkaisi Päivi Suokkaan ja Kari Järvisen toimittaman kirjan ”Verkostoituva talous voimavarojen kokoaminen maataloudessa”. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, koska kuluttajat eivät olleet kiinnostuneita ostamaan ruokaa suoraan tiloilta. Nyt kuluttajat haluavat tietää mistä ruoka tulee ja kuka sen viljelee. Esimerkiksi 200.000 ranskalaista oli tehnyt sopimuksen paikallisten viljelijöiden kanssa vuonna 2014. Amerikassa oli pelkästään 7398 CSA-maatilaa vuonna 2015. Siellä kumppanuusmaatiloihin kohdistuva kiinnostus kasvavaa vuosittain ja tavoitteena on 5 miljoonaa jäsentä vuonna 2030.

Miksi liittyä kumppanuusmaatilaan? Kumppanuusmaatalous luo henkilökohtaisen suhteen viljelijän ja kuluttajan välillä. Kun jäsen liittyy kumppanuusmaatilan jäseneksi hän saa yhden osan pellon sadosta. Jäsenet saavat sato-osuuden eli satokassillisen kasviksia suoraan tilalta koko satokauden.

Ruokamarkkinat ovat muutaman ison yritysten hallinnassa. Markkinat ovat keskittyneitä ja suosivat isoja monikansallisia yrityksiä. Ruokahuijauksista on tullut arkipäivää ja ruuan alkuperä on hämärtynyt ruokaketjussa. Kumppanuusmaatalous on tämän ilmiön vastakohta. Se on suora yhteys maahan ja viljelijään. Ruoka saadaan pellolta suoraan ilman välikäsiä.

Kumppanuusmaatalouden kautta on mahdollista saada tuoreita ja puhtaita raaka-aineita suoraan viljelijältä. Maatila saa etukäteen tiedon kysynnästä ja niin viljelijä voi keskittyä kasvattamaan terveellistä ruokaa ja toimittamaan ne suoraan jäsenille. Sadon voi hakea jakelupisteistä tai suoraan pellolta.

Maailman ongelmat ovat läsnä elämässämme kuten poliittinen ja taloudellinen epätasa-arvo, ilmaston lämpeneminen tai ilmansaasteet. Niihin vaikuttaminen voi tuntua turhauttavalta ja vaikealta. Siksi joillekin meistä on tärkeää tehdä jotain konkreettista ja paikallisempaa. Kumppanuusmaatilaan liittyminen voi tarjota jäsenille positiivisen muutoksen arkeen, joka voi parantaa myös elämänlaatua. Samalla pienellä teolla on vaikutusta terveyteen, paikallistalouteen ja ympäristöön. Jäsenet oppivat arvostamaan itseviljeltyjä biodynaamisia kasviksia. Oman pellon nahistunutta punajuurta on vaikea heittää biokompostiin, jolloin kotitalouden ruokahävikki voi pienentyä.

Kumppanuusmaatalous luo paikallistaloutta, jossa eurot jäävät lähialueelle. Viljelijät parantavat viljelymaata ja tarkoituksena on luoda kestäviä ja hyviä työpaikkoja. Tämän jokainen jäsen voi käydä toteamassa pellolla. Kumppanuusmaatalous mahdollistaa pieniä ja monipuolisia maatiloja. Ne voivat olla myös kannattavia taloudellisesti. Ei tarvitse kilpailla määrällä vaan laadulla. Kumppanuusmaatiloille sopii hyvin myös Green Care-toiminta, lasten ja nuorten kesäviljelyleirit, koululaisryhmät ja ylipäätään toiminta mikä tukee maaseudun ja kaupunkilaisten kohtaamista.

Kumppanuusmaatalous ei ole helpoin tie terveelliseen ruokaan. Suurin osa kuluttajista käy kaupassa ja ostaa muutaman kerran vuodessa paikallisesta Reko-lähiruokarenkaasta, ruokapiiristä tai torilta paikallisilta tuottajien ruokaa. Liittyminen kumppanuusmaatilaan on isompi muutos. Liittymällä sitoudutaan satokauteen viikoittain. Silloin ei pystytä valitsemaan tuotteita niin kuin kaupassa käydessä vaan joudutaan elämään enemmän sesongissa ja siitä mikä on juuri nyt pellolla parhaimmillaan. Jäsenyys voi muuttaa suhdetta ruokaan. Parhaimmillaan kumppanuusmaatilan sato-osuus rikastuttaa perheen ruokatottumuksia. Ruuan tuoreus ja maku voi muuttaa sellaisten raaka-aineiden käyttöä, joista ei ole aikaisemmin pitänyt. Kasviksissa on huimia makueroja verrattuna kaupasta saataviin. Kotitalousopettaja Maritta Paakkinen on tutkinut gradussaan ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia ruokailutottumuksiin ja ruuanvalmistukseen. Tutkimuksessa ilmeni, että jäsenet valmistavat kotona useammin ruokaa, kasvisten määrä on isompi sekä käytetyt lajikkeet ovat harvinaisempia kuin tavallisesti. Jäsenyys rikastuttaa ruokatottumuksia ja inspiroi kokeilemaan uusia ruokalajeja.

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon satokausi kestää 20 viikkoa. Sato-osuus maksaa 450 euroa. Sato-osuuteen hinnaksi tulee 22,50 euroa viikossa. Sijoitus on varsin pieni verrattuna perheen ruokaostoksiin viikossa. Kuntosalin jäsenyys voi maksaa enemmän kuin sato-osuus. Pellolla käydään myös kuntoilemassa, koska kumppanuusmaatalouteen kuuluu, että jäsenet osallistuvat ruuan viljelyyn. Kaikkea talkootyötä ei kuitenkaan tarvitse tehdä pellolla. Osan talkootunneista voi suorittaa sadonjakelupisteillä tai hallinnollisten tehtävien parissa. Satomaksun ennakkoon maksamisella jaetaan viljelyn riskiä, koska siinä sijoitetaan tulevaan satoon. Sato-osuuksien koko nimittäin vaihtelee vuosittain, joten jäsenet kokevat sato-osuuden eroavaisuuden vuosittain. Ennakkoon maksaminen mahdollistaa myös maanviljelyn ilman pankkilainoja.

Kumppanuusmaatalouteen liittyy voimakkaasti yhdessä tekeminen ja yhdessä asioiden ratkaiseminen. Investoinnit päätetään yhdessä jäsenten kanssa. Kumppanuusmaatiloilla on hyvin yleistä, että tilan kehittämistarpeet kerrotaan jäsenille tyyliin ”haluaisitteko, että saisitte sato-osuudessa kananmunia?” Jäsenten niin halutessa viljelijä selvittää kanalan perustamiskustannukset. Tällöin jäsenet osallistuvat halutessaan kustannusten rahoittamiseen. Esimerkiksi Ruokaosuuskunnan kaupunkilaisten omalle pellolle pitää saada tällä hetkellä uusi traktori. Asiasta kerrotaan jäsenille ja ilmoitetaan investoinnin suuruus. Tämän jälkeen jäsenet voivat lainata rahaa Ruokaosuuskunnalle haluamansa summan, joka maksetaan takaisin maksusuunnitelman mukaisesti. Mahdottomalta kuulostanut 20.000 euron koneinvestointi pystytään rahoittamaan yhdessä. Samalla jäsenistö sitoutuu pitkäaikaisemmin pellon toimintaan. He ovat se voimavara mitä maatila tarvitsee. Hyvin toimivalla uudella traktorilla saadaan tehostettua työntekijöiden työpanosta. Samalla pellon työharjoittelijat saavat kokemusta pellon koneiden käytöstä.

Tavallisten kotitalouksien tuki on tärkeää ja ilman sitä ei voi syntyä kestävää kumppanuusmaataloutta Suomeen. Suomessa on tällä hetkellä noin 10 kumppanuusmaatalouteen perustuvaa tilaa. Löydä oma kumppanuusmaatilasi tästä: http://ruokaosuuskunta.fi/csa-suomi/

Kaupunkilaisten oma pelto

Herttoniemen ruokaosuukunta

Noin 200 jäsentä

3,5 hehtaarin viljely

Biodynaaminen ja luomu

6 sadonjakelupistettä

4 palkattua viljelijää vuonna 2017

Sato-osuuden hinta 450 €

Liikevaihto noin 200.000 €

Kotitalouksien lisäksi jäseninä mm. päiväkoti Arabian Helmi, Perho Liiketalousopisto, kasvisravintola Verso, kahvila Carusel, Lilinkotisäätiö

CSA

Community Supported Agriculture (CSA) on maatalousmalli, jossa joukko kuluttajia maksaa viljelijälle kasvukauden alussa sellaisen summan rahaa, että tuottaja pystyy viljelemään heille vihanneksia koko kasvukauden. Yleensä CSA:n jäsenet myös auttavat viljelijää talkootyötä tekemällä ja osallistumalla toimintaan. Viljelijä ei joudu panostamaan satonsa markkinointiin eikä kaupan väliportaiden kanssa neuvotteluun. Kuluttajat puolestaan saavat tuoreita, laadukkaita raaka-aineita, joiden alkuperästä he ovat selvillä, ja pääsevät itsekin tutustumaan maanviljelijän arkeen. Kuluttajat myös jakavat viljelijän riskin: jos sato on huono, viikoittaiset vihannestoimitukset ovat vastaavasti vaatimattomampia. Ensimmäiset CSA-maatilat perustettiin 1960-luvulla Japanissa.

Teksti kirjoitettu Demeter-lehteen 3/2017

Kirjoittaja: Olli Repo

Valokuvat: Veikko Somerpuro

Palkkaamme viljelijän satokaudelle 2017.

Kiitos hakemuksista. Työpaikka on täytetty satokaudelle 2017!

Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Kaupunkilaisten oma pelto etsii lisää työvoimaa Vantaan Korson pellolle.

Odotamme Etsimme työtä pelkäämätöntä viljelijää pellolle. Olet ammattilainen, jolla on jo työkokemusta maanviljelystä. Sinulla on alan koulutus tai pitkä työkokemus. Koneiden käyttö on sinulle tuttua. Odotamme sinulta luomu- tai biodynaamista viljelyosaamista ja sen arvostamista. Olet aktiivinen ja sosiaalinen.

Tarjoamme Mielenkiintoisen työpaikan uudenlaisessa ruokaosuuskunnassa, jonka omistaa yli 200 kotitaloutta. Viljeltävä peltoala on noin 3,5 hehtaaria ja 0,3 hehtaarin hyötypuutarha Korsossa Vantaalla. Viljelemme monipuolisesti ja biodynaamisesti. Työskentelet yhdessä 2 muun viljelijän kanssa.

Työ alkaa huhtikuussa 2017 ja päättyy marraskuussa 2017. Työ on määräaikainen.

Palkkaus: palkkatoive työhakemuksen yhteydessä. Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Vapaamuotoiset työhakemukset palkkatoiveineen viimeistään 31.1.2017 osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti REKRY-sanalla)

Ps. Etsimme myös työharjoittelijoita pellolle. Lisää tästä.

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle

Suositut työharjoittelupaikat ovat nyt auki satokaudelle 2017.

Viljelemme biodynaamisesti noin 3,5 hehtaarin peltoa ja pientä hyötypuutarhaa. Viljelyssä on yli 30 erilaista lajia. Ruokaosuuskunta on palkannut 3 viljelijää hoitamaan peltoa. Työharjoittelijat oppivat heiltä monipuolisesta viljelystä. Ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto on noin 200 kotitalouden 100% omistama. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Pellolla vierailee mm. paljon erilaisia ryhmiä, eri-ikäisiä jäseniä, ravintoloita, oppilasryhmiä, kvt-leiri. Pelto toimii myös GreenGare paikkana. Tänä vuonna voimme myös tarjota konepuolen opetusta työharjoittelijoille.

Työharjoittelijalta odotamme hyvää ja reipasta asennetta. Työharjoittelu on fyysisesti vaativaa, mutta pyrimme etsimään kaikille harjoittelijoille vaihtelevaa ja mielekästä työtä. Työharjoittelijan lähtötason mukaan pystymme tarjoamaan sinulle juuri sopivia töitä pellolta. Työharjoittelun minimi kesto on 1 kuukausi. Työharjoittelu kausi alkaa huhti/toukokuussa ja loppuu marraskuussa. Voit sopia itsellesi sopivamman jakson tai koko viljelykauden. Työharjoitteluun/työssäoppimiseen voi tulla myös te-toimiston kautta. Harjoittelupaikka sijaitsee Vantaan Korsossa.

Pystymme tarjoamaan työharjoittelijoille opetusta, tutustumista uudenlaiseen maatalousmalliin, lounaan ja konepuolen opastusta. Ikävä kyllä emme pysty maksamaan työharjoittelusta palkkaa.

Laita viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi sähköpostiviesti työharjoittelu –sanalla), jos olet kiinnostunut tulemaan työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle. Paikat ovat jaossa nyt. Maaliskuussa on työntekijöiden ja työharjoittelijoiden tutustumis/infoilta.

Lisätietoja ruokaosuuskunta@gmail.com tai Olli (050-5715032)

ps. Etsimme myös viljelijää. Tsekkaa työpaikka tästä.

Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet

Järjestimme yhdessä Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen kanssa tapahtuman Kaupunkilaisten omalle pellolle 16.6.2016 klo 10-14. Halusimme kertoa mitä pellolla tapahtuu ja mitä olemme tehneet. Ja ennenkaikkea mitä voisimme yhdessä vielä tehdä.

Mediapoimintoja:

Ylen Uutisten otsikko: Ruuan alkuperä kiinnostaa – yhteiseltä pellolta ruoka päätyy pöytään ilman välikäsiä

Helsingin Sanomien juttu: Herttoniemen ruokapiiristä syntyi 200 jäsenen yhteinen maatila – ”Ei vain se ruokakassi, vaan yhdessä tekeminen”

Pro Luomu: Oma pelto yhdistää syöjät ja tuottajat

Kasvua Hämeessä: Herttoniemen osuuskunta hoitaa maata ja ihmisiä

Kuvat: Veikko Somerpuro

Kumppanuusmaatalouden monet hyödyt

Kesäkuun puoliväli vierähti nopeasti ja paljon on tapahtunut Kaupunkilaisten Omalla pellolla. Viime lauantaina oli osuuskuntalaisten viikonlopputalkoot, maanantaina aloitti pellolla lasten viljelyleiri ja pellolla vieraili 40 biodynaamisen tuottemerkkiasioiden parissa työskentelevää ihmistä ympäri maailmaa. Tiistaina ja keskiviikkona aloitettiin vuoden ensimmäiset sadonjaot. Torstaina pellolla oli iso tapahtuma Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen tilaisuus Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet. Kaiken tämän välissä istutettiin myös kesä- ja spagettikurpitsat, paikkauskylvettiin punajuuria, kitkettiin sipuli- ja porkkanamaata, saatiin aimoannos sadetta sekä kerättiin tietysti kaikille satoa. Pelto on sosiaalinen paikka, joka kerää ihmisiä yhteen yhteisen ruoan tuotannon pariin ja tämä tuntuu tervehenkisen hyvältä.

Lauantain talkoot menivät hyvin. Porkkanamaata kitkettiin. Hirsivaja sai katon päälleen ja Mustosen puutarhalla kerättiin sadonjakojen raparperit valmiiksi. Talkooruokaryhmä oli loihtinut todella maukkaat eväät pellolle: kahta keittoa, sämpylöitä, levitteitä, villivihannessalaattia ja Riitta paistoi pellolla myös muurinpohjalettuja raparperihillolla! Kiitos talkoolaisille, oli hyvä yhteismeininki!

Kasvukauden 2016 sadonjaot alkoivat ihanilla vihreillä Oman pellon tuotteilla rucolalla, salaatilla, retiiseillä, raparperilla, palsternakoilla, ruohosipulilla ja basilikoilla. Niissä maistuu biodynaaminen puhdas maa ja alkukesän aurinko.

Lastenleirillä on mm. istutettu herneitä, tehty linnunpelättimiä, muokattu maata, kitketty, tehty majoja metsään, retkeilty, leikitty ja tutustuttu viljelyyn. Lapset ovat tykänneet ja tästä kuuluu suuri kiitos leirivetäjille Anniina Heinoselle ja Pinja Siparille. Tähän tarvitaan monta kättä ja sata ideaa, että kaikki tämä saadaan pellolla toimimaan. Hyvässä yhteishengessä on mieletön voima.

MMM:n ruokaa ja luonnonvaroja rahoittaman lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen  Kumppanuusmaataloustilaisuus meni sateesta huolimatta Omalla pellolla nappiin. Pellolla oli kierroksia ja puheenvuoroja. Kumppanuusmaatalouden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tutkiskeltiin eri näkökulmista. Päällimmäiseksi minulle jäi tilaisuudesta mieleen läpinäkyvä, täysin avoin, rehellinen osuuskuntalaisen ja viljelijän välinen kanssakäyminen sekä molemminpuolinen arvostus. Kumppanuusmaataloudessa on ympäristöllisiä hyötyjä. Osuuskuntalainen voi itse vaikuttaa reiluun lähituotantoon sekä sen ympäristövaikutuksiin. Monimuotoinen viljely tukee myös biodiversiteettiä mm. laji- ja geenimonimuotoisuutta. Lisäksi se vähentää ruokajätettä, kun myös pienet ja hassun muotoiset tuotteet voidaan jakaa osuuskuntalaisille, mikä vaikuttaa positiivisesti hävikkiin. Kumppanuusmaatalous on yksi vaihtoehto pienimuotoisille, monimuotoisille luomutiloille tulla toimeen. Se on vaihtoehto syödä kasvispainoitteista sesonkiruokaa ja väylä tehdä hyvää. Lisäksi ruokaosuuskunta lisää kuluttajien tietoa ruoantuotannosta sekä osallistumista ja vaikuttamista oman ruoan tuotantoon. Se lähentää maaseutua ja kaupunkia sekä yhdessä tekemistä. Se luo uutta viljelykulttuuria ja rakentaa kaupunkilaisille uusia juuria.

Miksi liittyisin ruokaosuuskuntaan?

Miksi liittyisin Ruokaosuuskuntaan? Herttoniemen Ruokaosuuskuntaan kesällä 2015 liittynyt Niina Bergius kertoo. Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on oma pelto Korsossa, jota hoitavat palkatut viljelijät sekä talkootyönä osuuskuntalaiset itse.

Miten jäseneksi? Lue tästä.

Kiitos Terhille videosta!

Kaupunkilaisten oma pelto lyhyt oppimäärä

Local Food for Local People

Työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle

Viljelemme luomu- ja biodynaamisesti Kaupunkilaisten omaa peltoa. Monimuotoinen 3 hehtaarin avomaavihannesviljelyksemme ja yhteisöpuutarhamme sijaitsevat Vantaan Korsossa hyvien joukkoyhteyksien päässä. Tule työharjoittelemaan Suomen ensimmäiselle csa-maatilalle.

Tarjoamme hyvää luomu- ja biodynaamisenviljelyn opetusta pellolla ja tutustumisen uudenlaiseen maatalousmalliin. Valitettavasti emme voi tarjota palkkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. Tarjoamme ruuat työharjoittelijoille.

Työharjoittelujakson voi aloittaa heti ja satokautemme kestää marraskuulle.

Varaa työharjoittelupaikka! Tervetuloa!

Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com, 050-5715032

Tykkää meistä FB:ssä

Syyskuun aurinko

Vielä riittää valoa. Auringossa työskennellessä tulee lämmin, kun taas varjon puolella saa lisätä hattua ja hanskaa. Lämpötilat ovat toistaiseksi pysyneet kymmenen asteen lämpimämmällä puolella päiväsaikaan, yöllään ei halloja vielä ole ollut, mutta yöt ovat kuitenkin kylmiä. Se lupaa upeaa väriloistoa pellon reunoille.  

Sanotaan, että halla korjaa laiskan viljelijän sadon. Mutta meidän pellolla ei laiskotella, vaan kiirellä korjataan kylmälle herkkiä vihanneksia vielä ehkä viimeisiä kertoja. Pidämme joistakin juureksista pienen tauon ja pyrimme samaan talteen vielä esim. pinaattia, kesäkurpitsaa, mangoldia ja kurkkua, jotka eivät pidä kylmästä. Näin saamme hyödynnettyä mahdollisimman hyvin pellon antaman sadon. Loppukaudella juureksia tuleekin paljon, niistä varmasti moni on tottunut jo laittamaan ruokaa. Ne ovat pullollaan ravintoaineita. Usein kuoret joutuvat kuitenkin biojätteeseen, mutta tiesittekö, että juuresten kuorista saa uunissa paahtamalla ihania sipsejä?

Edellisviikolla Oma pelto oli mukana Foodycle- tapahtumassa, joka on osa Pixelache Helsingin festivaalia "Living spaces". Festivaali on monen päivän sarja työpajoja,esityksiä ja  tapahtumia. Foodycle on tapahtuma Viikissä, jossa etsitään ratkaisuja tulevaisuuden kestävään ruokajärjestelmään.

Olimme Foodyclen tuottajatorilla esittelemässä ruokaosuuskuntaa ja  myymässä Oman pellon satoa. Ihmisiä ja hyviä keskusteluja oli paljon. Hieno tapahtuma,, johon ruokaosuuskunta sopii erittäin hyvin. Tapahtumassa pidettiin myös puheenvuoroja, jotka olivat toinen toistaan mielenkiintoisempia.

Suoraan Foodyclen torilta viljelijä lähti takaisin pellolle noutamaan satokasseja pohjois- Vantaan REKO- rinkiin Korsoon. Pellolla odottikin iloinen yllätys- iso joukko iloisia iltatalkoolaisia sipulin kimpussa. Tulipa hyvä mieli.

Olemme lähteneet mukaan kokeilemaan REKO- lähiruokarinkejä muutamilla satokasseilla. Itse tapahtuma on lyhyt, vain puoli tuntia jonka aikana ennakkotilanneet noutavat satokassinsa ja tällä kertaa mukana oli pieni määrä vihanneksia myös niille, jotka eivät olleet tehneet tilausta. Nopea ja mukava tapa saada myyntiä ja mikä tärkeintä, tavata ihmisiä, jotka asuvat peltomme lähellä!

Juhlaa & syksyn haikeutta

Syksy on saapunut Omalle pellolle. Sateet, hämärät aamut, pimeät illat, kuralätäköt, kukkivat maa-artisokat, kylmät nenänpäät, palsternakka ja kekri. Kaikki merkkejä siitä että vuodenaika on vaihtunut ruskan ja uusien makujen aikaan.

Vielä on paljon vihanneksia pellossa, joista saamme seuraavaan jakoon tänä vuonna ensimmäistä kertaa palsternakan. Palsternakka on porkkanan sukulainen, harteikkaampi ja vaaleampi versio oranssista serkustaan. Palsternakka tarvitsee koko kasvukauden kasvaakseen täyteen mittaansa, se jatkaa kasvuaan jopa +4 asteessa eikä se ole pakkasestakaan moksiskaan. Palsternakka on lehtikaalin kanssa niitä,  jotka nauttivat pienestä pakkasenpuraisusta. Palsternakka maistuu makean mausteiselta ja on itseasiassa parhaimmillaan ensimmäisten yöpakkasten jälkeen koska sen mukulassa olevat varastohiilihydraatit pilkkoutuvat kylmässä sokereiksi. Ensimmäisissä jakoon tulevissa palsternakoissa on naatti mukana, sillä lehtiä voi käyttää mausteyrttinä persiljan tai lipstikan tapaan esimerkiksi keitoissa, joihin palsternakan lehti tuo jännittävän pähkinäisen maun.

Kulunut viikko on ollut mukavan vilkas ja samalla haikea.Tiistaina pellolle saatiin ääntä kun joukko neljännen luokan oppilaita saapui auttamaan puna- ja raitajuuren nostossa. Oli mukava nähdä samat lapset pellolla sadonkorjuussa, jotka myös keväällä istuttivat sipulin Omalle pellolle. Vilinää ja vilskettä, mutta hujaus vain ja koko lohko oli käyty läpi ja 20 laatikollista punaisia juureksia oli kannettu kompostin viereen lajittelua varten. Kiitos!

Kekrijuhlan aamu alkoi työhevoskurssilla jossa Uuras- hevonen äesti ja kynti peltoa vanhan ajan tyyliin. Maa oli kuitenkin niin märkää että muokkaus tehtiin vain pienelle alalle. Savimaan muokkaus liian märkänä rikkoo maan rakennetta niin, että pahimmassa tapauksessa viljely seuraavana vuonna on vaikeaa, ellei mahdotonta.

Työn jälkeen Uuras sai pienen tauon, ja sitten aloitettiin talkoot. Aikuisten nostaessa satoa, lapset pääsivät hevoskärryajelulle.

Yhdessä saimme nostettua ja lajiteltua seuraavaan jakoon kyssäkaalia, porkkanaa, puna- sekä raitajuurta. Upeaa nähdä pellolla näin paljon ihmisiä ja elämää! Kun työt oli tehty, siirryimme yhdessä juhlimaan kulunutta vuotta ja sadonkorjuuta viereisen Steinerkoulun tiloihin, jossa osa talkooporukasta oli loihtinut pöydät koreaksi. Yhdessä tekemistä, ruokaa, tanssia ja tunnelmointia ja kiitollisuutta- siinäpä kekrijuhlan olemus. Kun juhlat oli juhlittu, yhdessä siivoillen saimme nopeasti paikat kuntoon ja kaikki pääsivät hyvillä mielin omiin koteihinsa nukkumaan. Taas päivän ajan maaseutu ja kaupunki yhdistyi hienolla tavalla, on upeaa nähdä näin ison porukan upea yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki!

Tällä viikolla Kirsi ja Johanna, kaksi puutarhaharjoittelijaamme saivat harjoittelurupeamansa päätökseen meidän pellolla ja jatkavat kohti uusia haasteita. Kiitos heille hienosta työstä!

Haikeutta tähän viikkoon tuo myös Heidin siirtyminen omien opintojensa pariin, eikä häntä enää tänä vuonna pellolla näy. Heidi on pellon viljelyn ja kokonaisuuden jo monena vuonna luonut ja suunnitellut, hoitanut ja tehnyt siinä parempaa työtä kuin kukaan muu olisi voinut. Tänä syksynä me muut pidämme pellosta huolta, ja yhdessä tekemällä uskon että voimme kaikki oppia jotain uutta ja saamme tämänkin kauden kunnialla päätökseen. Tehdään tästä syksystä yhdessä upea! Kuten Sandro juhlassa sanoi, vielä on töitä ja puolet vihanneksista pellossa, josta ne pikkuhiljaa viikko kerrallaan lähtevät osuuskuntalaisten koteihin tuomaan iloa ja haasteita ruoanlaittoon. Seuraavat isot talkoot ovat jo viikon kuluttua ja viikkotalkoot jatkuvat normaalisti. Työt ovat vaihtuneet lähes kokonaan hoitotöistä sadonkorjuuseen, nähdään talkoissa!

Oman pellon valvonta

Elokuun lopussa Kaupunkilaisten Omalla pellolla on demeter- ja luomutarkastukset tehty. Olemme luomuvalvonnassa kuluttajien takia. Näin voimme taata, että tuotteemme täyttävät luonnonmukaisen viljelyn kriteerit. Suomessa tätä valvotaan tarkoin ja lohkojen dokumentoinnin tulee olla tarkkaa. Viljelijät voivat kokea tämän raskaana, toisaalta tarkastuksissa oppii ja näin varmistamme, että maan kasvukunto pysyy hyvänä, ympäristö puhtaana, luonnon elämä monimuotoisena ja ravinteet pellossa, ilma ja vesistöt puhtaampina. Elokuun puolessa välissä meillä oli luomutarkastus ja nyt viimeisellä viikolla biodynaamisen viljelyn tarkastus. Pellollemme tehdään siis vähintään kaksi tarkastusta vuosittain. Oma peltomme on luonnonmukaisessa valvonnassa mukana ja näin saamme käyttää luomu-merkkiä. Peltomme on ollut valvonnassa mukana jo ainakin parisenkymmentä vuotta vuokraisäntämme Jukka Jormolan toimesta. Sen sijaan osuuskuntalaisten virkistyspuutarha Mustonen on vasta toista vuotta luomutarkastuksissa mukana eli se on siirtymävaiheessa. Kaikki pellolta tulevat tuotteet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä ja niitä torilla myydessämme saamme käyttää  sekä luomu- että demeter-merkkejä. Mustosesta tulevat kurkut, maa-artisokat ja yrtit. Niitä emme saa myydä torilla tai ruokapiirin puodissa demeterinä tai luomuna vaan maininnan siirtymävaiheessa luomuun alla.

Demeter on biodynaamisen viljelyn tuotemerkki. Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Alusta lähtien biodynaamisessa viljelyssä tärkeitä asioita on ollut yhteisöllisyys eli se että viljelijä ja kuluttaja tuntevat toisensa. Kompostointi ja aineiden sisäinen kierto ovat keskiössä. Mahdollisimman suljettu aineiden kierto ja jätteiden minimointi ekologisuuden nimissä kuuluu biodynaamiseen viljelyyn. Tähän liittyy myös eläinperäinen lannoitus. Maatilalla maan, kasvien, eläinten ja ihmisten tulisi tehdä yhteistyötä elävän tilan eteen. Mikäli tilalla ei ole omia tuotantoeläimiä, tulee yhteistyötä tehdä muiden tilojen kanssa. Meille lanta on, mitä tarpeellisin lannoite ja hevostilalle taas se voi olla turhaa jätettä. Näin saamme paikallisesti jätteet kiertämään. Maan elävyydestä huolehtiminen on biodynaamisen tilan pääasia. Maata hoidetaan kompostoimalla, orgaanisella lannoituksella, viljelykierron avulla, maan muokkauksilla ja  monimuotoisuudesta huolehtimalla. Jälleen kerran emme siis viljele kasveja vaan hoidamme maata niin, että terveestä maasta voisi kasvaa terveitä kasveja. Biodynaamisen viljelijän tulisi parhaalla mahdollisella ymmärryksellään hoitaa luontoa oikein: pyrkiä elävöittämään maata, hoitaa kompostia niin, että humuksen muodostus tapahtuu ja aineet kiertävät ja pysyvät tilalla eivätkä karkaa ympäristöä kuormittamaan. Biodynaaminen viljely lähtee siemenestä. Siementen avopölytteisyys, luonnonvalinta ja sisäinen laatu takaavat tasapainoisen demeterkasvin.

Tarkastuksia aina vähän jännittää. Onko kaikki tarvittavat paperit sekä dokumentit kunnossa ja onko peltolohkot tarpeeksi siistissä kunnossa. Jos tila saa huomautuksen ja ei huomioi asiaa seuraavana vuonna se tipahtaa takaisin siirtymävaiheeseen. Meillä on pellon historiasta(luonnon niityt) johtuen kestorikkakasveja kuten valvattia ja ohdaketta. Juuri ennen tarkastusta saan otsaryppyjä keltaisena kukkivista valvateista, ne tulisi niittää ennen kukintaa, ettemme lisäisi jo valtavaa rikkakasvisiemenpankkia. Tämän vuoden tarkastajamme selkeä ja tarkka Aulis Lassila totesi luomutarkastuksessamme, että tämä vuosi lisää taas siemenpankkia, kun rikat kasvoivat elokuun lämmössä heinäkuun nopeudella. Demeter-tarkastuskertomukseemme hän kirjoitti: savi maata hoidettu hyvin, työmäärä näkyy rikkakasvitilanteessa & dokumentaatiot tehty hyvin. Tarkastajaa haluaisin myös kiittää  pitkäjänteisyydestä, että hän jaksoi tarkastaa n. 40 pikkulohkoamme ja olla tarkka. Joka vuosi tarkastuksista oppii myös jotain uutta. Tämän vuoden luomutarkastuksessa opin, että myös niistä tavanomaisista siemenistä, jotka ovat Eviran positiivilistalla eli hyväksyttyjä käyttää tavanomaisena, koska luomua ei ole saatavilla, tulee eräkohtaiset tiedot säilyttää. Demeter-tarkastuksessa opin, että myös herukkamaan tulisi saada lantalannoitusta joka vuosi.

Our House Lähiöfestareilla tarjoillaan lähiruokaa

Suoramyyntiä. Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto on myymässä biodynaamisesti viljeltyä satoa lauantaina Mikkolassa Vantaalla. Tule Our House -lähiöfestareille lauantaina 15.8. klo 11-15 niin voit ostaa upeita tuotteitamme. Todellista paikallisruokaa, koska peltomme sijaitsee Vallinojalla 2 kilometrin päässä festivaalialueelta. Maksuvälineinä kelpaa käteinen + pankki- ja luottokortit.

Katso mitä muuta Our House Lähiöfestivaaleilla tapahtuu: tästä linkistä.

Tule moikkaamaan Kaupunkilaisten oman pellon Personal farmer Heidi Hovia ja kuulemaan lisää Kaupunkilaisten omasta pellosta. Ja ostamaan tuoretta kausiruokaa ilman välikäsiä.

Think global, act local.

Sadonkorjuu

Pellon suurin satoaika on nupulla. Sadonkorjuun aika on käsillä. Kuitenkin papua joudutaan kitkemään toiseen kertaan. Normaalisti sen satoa kerätään, mutta nyt valtava kasvu on vallannut papumaan ennen sadonkorjuun aikaa. Kesän viileys, tuulet ja nyt elokuun lämpö ovat sekoittaneet normaalia työtahtia pellolla. Jotkut kasvulohkot vaativat tuplatyötä, kun niiden kasvuaika on pidentynyt. Jotkut kasvit tarvitsevatkin nyt toisen kitkennän, vaikka niiden normaali sadonkorjuun aika olisi. Tämä kaikki vaikuttaa satoomme. Onneksi saamme satoa. Osuuskuntalainen voi kuitenkin huomata satokausien erilaisuuden satokassissaan. Tällaisina kesinä osuuskuntalainen saattaa myös huomata, että ottaa riskin viljelijän kanssa sadon onnistumisesta, kun pavut tulevatkin kolme-neljä viikkoa myöhemmin kuin olisi odottanut. Osa sadosta on vielä pientä kuten lämpöä rakastavia punajuuria ei ole päässyt vielä keräämään. Sen sijaan toiset kaalit kuten parsakaali on selvästi nauttinut jatkuvasta viileästä kosteudesta. Luulisi myös tämän kesän kosteuden vaikuttavan suotuisasti palsternakan kehitykseen.

Pellon työntekijöiden aikaa menee runsaasti viikon sadonjakojen tekoon. Varsinkin nyt, kun osuuskuntalaisia on 200. Nyt siis 3 hehtaarin sato jaetaan kaikkien kesken ja tämä ei ole aina helppoa varsinkaan tällaisena kasvukautena, kun kaikki kehittyy aluksi hitaammin mm. kesäkurpitsa aloitti satokautensa 3 kertaa pienemmällä satomäärällä kuin edellisenä kolmena kautena. Kurkkua on saanut myös odotella. Peltolaisilta menee hurjasti aikaa nyt sadonkorjuuseen, kun kasvit kehittyvät hitaammin ja toisaalta pidämme kiinni sovitusta jakoaikataulusta. Peltolaisten aika pitäisi tämän lisäksi riittää myös pellon hoitotöihin. Toisilla tiloilla, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn satokasviin saattaa olla ongelmia, kun koko sato kehittyy samaan aikaan, kun normaalisti vaikka tomaattia tai mansikkaa on saanut poimia pikkuhiljaa kesäviikkojen aikana.

Me aloitimme kesänippuporkkanoiden jaon tällä viikolla ja olemme ylpeitä siitä sadosta, mitä luontoäiti meille nyt kantaa. Tämä kausi muistuttaa viljelijöitä nöyrästä asenteesta, kun tekee töitä luonnon parissa. Kaikki ei ole meistä ihmisistä kiinni vaan elämme säiden armoilla, mihin saattaa kyllä vaikuttaa aikaansaamamme ilmastonmuutos, mutta myös vaikka planeetat. Avomaalla elämme tämän vuoden rytmissä, maistamme tämän kauden makuja, keräämme, mitä kylvämme, mutta myös mitä luontoäiti ja isätaivas tarjoavat. Sato on monen asian summa. Kun vihanneksia on 40 erilaista ja sadonkorjuu on suureksi osaksi käsityötä muistaa arvostaa jokaista satolaatikkoa, minkä saamme kerätyksi. Se on ollut valtavan työn takana, satojen ja satojen työtuntien takana, auringon lämmön, valon ja sateen seuraus. Osuuskuntalaisemme ovat valinneet syödä sesonkiruokaa luonnonrytmissä. Tämä vuosi muistuttaa siitä, että osuuskuntalainen syö omaa, lähi-, luomu-, luonnonrytmissä tuotettua satoa, ei sitä mitä tilaa ja mitä kauppojen hyllyt tarjoavat. Nykyään kauppojen hyllyt ovat hyvinvointivaltioissa aina täynnä, vaikka jossain päin vietettäisiinkin katovuotta. Tämä hämärryttää sadon ja ruoan arvostusta. Oma pelto kuitenkin palauttaa realiteettien ääreen, mutta myös kiitollisuuteen.

Keskikesän valon kasvua

Keskikesä! Se todella on, sataa tai paistaa. Porkkanoita kitketään, varhaisperunoita nostetaan ja viimeisiä taimia viedään. Lupiinit kukkivat pientareilla, siankärsämöitä näkyy siellä täällä. Rikkakasvit ovat alkaneet kasvaa ja papuja on käynyt fasaaniakka syömässä. Pentti kuitenkin löysi kaksi uutta työntekijää pellolle papumaata vartioimaan. Kasvihuoneen rucola- ja pinaattikasvusto on poistettu. Ensi viikolla sinne istutetaan kurkut ja basilikat. Yrttejä on kerätty sadonjakoihin. Tällä viikolla jaossa oli teeyrttejä: sitruunamelissaa, minttuja, salviaa, saksankirveliä ja salviaa. Mustosen puutarhan yrttimaata myös uudistetaan.

Säätiedotus lupaa poutaa heinäkuun ensimmäiselle viikolle. Se on hyvä. Kansainvälinen työleiri saapuu Omalle pellolle ensi viikonloppuna. Yli kymmenen ihmistä ympäri maailmaa tulee kitkemään mm. porkkanaa, palsternakkaa, punajuuria ja raitajuuria. Tällä viikolla on valmistauduttu leiriin. Itu Biodyn tukku on sponsoroinut luomuruokia pellolle leiriä varten. Kiitos paljon ja mahtavaa, että on tukku, joka on biodynaamisiin tuotteisiin erikoistunut!

Tämän kauden kolmas sadonjakoviikko on ensi viikko. Jaossa on varhaisperunaa, yrttejä, sipulia, raparperia, salaattia sekä toivottavasti retiisejä ja valkkaria. Retiisejä jännitetään tuleeko kolmatta satoa. Kasvu ja itäminen on tänä vuonna ollut edellisvuosia huonompaa viileiden ilmojen ja tuulten takia. Maa-artisokat loppuivat kahden satoviikon jälkeen. Samoin rucolat olivat viimeisiä, koska kasvihuone vaihtaa juhannuksen jälkeen uuteen satokasviin. Seuraavia maa-artisokkia ja pinaatteja saadaan vasta syksyllä, kun uusi sato ehtii kehittyä.

Sen sijaan ajattelimme jakaa valkosipuleita, koska tähän aikaan vuodesta niistä voi varhaissipulinippujen tapaan käyttää koko kasvin vihreitä lehtiä myöten. Lisäksi näin osuuskuntalaiset voivat syödessään myös tutustua valkosipulin kehitykseen. Kasvin vihreitä osia voi käyttää mm. salaateissa tai tehdä valkosipulivoita. Normaalisti valkosipulin kynnet olisivat valmiita vasta tuleentumisen jälkeen syksyllä, kun naatit kaatuvat. Kuitenkin nyt koko kasvi on mehukas ja vahva.

Työharjoittelemaan

Etsimme työharjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle. Huhtikuussa peltotyöt aloitetaan ja päättyvät sadonkorjuuseen marraskuussa 2015. Varaa paikkasi nyt!

Nyt on vapaana syyskaudelle 2015 työharjoittelupaikkoja. Myös työkkärin kautta onnistuu työharjoittelu Kaupunkilaisten omalla pellolla.  

Ota yhteyttä: ruokaosuuskunta@gmail.com tai olirepo@gmail.com (huom. olli yhdellä l:llä)

Tervetuloa!

Sato-osuus vuonna 2014

Harmaahetki

Päävärinä pellolla on harmaa, harmaa savi liukuu alla ja lokakuun kylmyys on saapunut omalle pellolle. Arinkoisena päivänä valo kultaa vielä lehdillä kesän valon. Tällä viikolla satoi ensi lumi. Kylläkin hennosti ja kevyesti eikä jättänyt maata valkoiseksi. Omalla pellolla ollaan valmistauduttu pakkasöihin peittämällä porkkanamaa jälleen valkoisella harsolla ja loput seitsemän perunariviä myös. Pellon kasteluvesipumppu nostettiin myös pellon pohjavesilammesta.

Paljon on kuitenkin vielä nostettavaa ja siivottavaa. Ennen kasvukauden loppua pitäisi maasta nostaa vielä hiukan perunaa, porkkanat ja palsternakat varastoon. Tämän lisäksi pellolla vielä kasvaa lehtikaalta, mustajuurta, selleriä, purjoja ja Mustosessa yrttejä & maa-artisokkaa. Näitä ei kerätä varastoon vaan viikottaisiin jakoihin marraskuun puoleen väliin saakka toivottavasti. Lisäksi pellolla makaa vielä harsoja siellä täällä, kasteluletkuja, harsosäkkejä ja kompostikin odottaa vielä syyssiirtoa. Maa-artisokkaa alettiin tällä viikolla syysnostaa ja osa jätetään maahan kevättä odottelemaan niinkuin viimekin vuonna. Ensi viikon jakoon tulee kaikille maa-artisokkaa. Tänään pelolla nostetaan palsternakkaa, koska se kestää kylmempiäkin ilmoja, eikä saa kylmävaurioita, vaikka se nostetaan kohmeasta maasta.

Pellolla kävi torstaina Demeter-tarkastaja eli biodynaamisen tuotemerkin tarkastaja. Luomumerkin lisäksi meillä on biodynaamisen viljelyn tuotemerkki. Biodynaaminen viljely on yksi vanhimmista luomusuuntauksista ja demetermerkin omaavalla tilalla on automaattisesti myös luomumerkki. Biodynaaminen viljely lähti liikkeelle 20-luvulla Keski-Euroopasta, kun maanviljelijät alkoivat ensi kerran olla huolissaan maanviljelyn kemiallistumisesta, teknistymisestä ja maanviljelyn sitomisesta vahvasti talouteen. He pyysivät sen ajan ajattelijalta Rudolf Steinerilta luentoa koskien luonnonmukaisempaa maataloutta. Steiner piti heille maatalouskurssin vuonna 1924 helluntaina Sleesiassa. Kurssilla pohdittiin laajalti kokonaisuutta, mihin viljely liittyy. Maatalouskurssi on jäänyt viljelijöille virikkeeksi tutkia luontosuhdetta, kompostointia, yhteisöllisyyttä ja kosmosta. Biodynaamisessa viljelyssä on tärkeää maan hedelmällisyyden lisäksi myös tuotteen sisäinen laatu, joka on biodynaamisen siemenfirman pääkiinnostus lajikejalostuksessa. Biodynaamisen viljelyn tarkastus sujui hyvässä hengessä.

Kesäkuun kasvua

Pellon kierrossa kesäkuu on luomisen kuukausi. Kylvetään, istutetaan ja samaan aikaan yritetään pysyä luonnon kasvuvauhdissa. Porkkanat kasvoivat yhden yön aikana niin että eilen kaikissa oli vasta sirkkalehtivaihe ja tänään niissä on jo kasvulehdet. Istuttamisen lomassa on ensimmäiset kitkennät jo aloitettu. Sipulin kitkennän aloittivat Perhon 30 kokkiopiskelijaa keskiviikkona. Porkkanan riviväliliekitys on aloitettu ja ensimmäisessä kitkennässä ollaan puolivälissä.

Satokausi starttaa tänä vuonna juhannusviikolla tiistaina 17.6. Herttoniemessä ja Kalasatamassa sekä keskiviikkona 18.6. Töölössä, Vantaalla ja Lasipalatsissa. Juhannusviikon sato alkaa kypsyä. Retiiseissä näkyvät pienet pinkit juuret. Timo-perunoiden varret nostavat harsoa lehdillään, salaatit alkavat keriä ja lämpökin tuli takaisin. Myös sipulit ovat nyt hyvässä kasvussa. Kasvihuoneen pinaattien & rucoloiden valmistumista jännitetään..lamopinaatti, kun on niin hidaskasvuinen.

Pelto alkaa taas näyttää aika valmiilta niinkuin iltatalkoolainen eilen totesi. Kompostikin alkaa taas rakentumaan. Biodynaamisella tilalla ei pitäisi tulla jätettä vaan kaikki orgaaninen aines pitäisi pystyä palauttaa peltoon ja oppia luonnosta, missä ei jätettä synny. Kaikki, minkä satona korjaamme tai jopa rikkakasvina, meidän tulee pitää ravinnekierrossa, jotta emme riistoviljele vaan maan orgaaninen aines ja tärkeä, elävä maa-aines (humus) säilyisivät. Nyt kompostipaikka on taas merkitty ja siihen kerätään kesä olkea ja orgaanista jätettä päällekkäin niin että terve hapellinen hajotus & uudelleen rakennustoiminta(kompostointi) voivat alkaa. Myöhemmin kompostoitunut maa-aines palautetaan lantakompostin mukana pellon kiertoon. Pohdin, että jotain samaa vuodenkierrossa & viljelyssä on kuin buddhalaisten tekemissä mandaloissa, jotka kauniisti ja keskittyen tehdään ja sen jälkeen hajotetaan. Mekin luomme joka kevät kaiken uudelleen ja syksyn tullen korjaamme kaiken. Ehkä elämän rytmissä on kyse luomisesta & luopumisesta tai kaiken kierrosta. Elämän kierrossa pysymistä opetellaan kompostissa..aine vain muuttaa muutoaan.

Sato-osuus vuonna 2013