Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin kokeilu Suomessa. Emme kuitenkaan ole tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokanneet siitä omanlaisemme. Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Niinpä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Peltomme sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

Marras saapui maahan

Vantaalla satelee valkoinen lumi hiljalleen maahan, värit ovat väistyneet. Maassa on mustaa ja valkoista. Värit ovat siirtyneet sisätiloihin, ihmisiin ja koteihin. Viime viikonloppuna oli osuuskunnan kekrijuhlat lauantaina ja sunnuntaina pellolla vielä talkoot.

Sunnuntain talkoissa kaikki palsternakatkin saatiin vihdoin nostettua maasta, juuri ja juuri oikeaan aikaan...niinkuin elämässä tai pellolla usein asiat menevät. Viikonlopuksi oli ehtinyt sulaa maa niin, että palsternakan juuret nousivat suhteellisen helposti maasta, eikä taivaalta tullut vettä, vaikka uutiset povasivat kolmea pisaraa.

Kekrijuhlat olivat tunnelmallisessa Vartiokylän työväentalossa. Jotenkin tuli mieleeni lapsuuden hirvipeijaiset ja lavatanssit. Alkuun Hääppöset soittivat lasten musiikkia ruokateemalla höystettynä. Sitten oli ihana oma kekri-illallispöytä, josta sai maistaa erilaisia herkkuja oman pellon vihanneksista. Outi Alanko-Kahiluoto piti juhlapuheen, katsottiin kesän kuvia ja muisteltiin peltotapahtumia. Jussi Kettu soitti tunnelmallista musiikkia. Lopuksi sitten karaokea ja Jyrki Tennin kaunista soittoa. Kiitos kaikille järjestäjille ja mukana juhlijoille.

Kasvukausi alkaa olla loppu. Peltoa vielä siivotaan ja toivotaan, että viimeiset syyskynnöt onnistuvat. Niin maa olisi valmiimpana ensi kevättä varten. Maa on mustana ja tyhjänä sadosta. Se käännetään toisin päin, että routa voisi savimaalla tehdä työnsä eli murustaa ja muokata rakennetta. Lisäksi humuksen muodostumista tapahtuu ja vanhat kasvijätteet kompostoituvat maan alla, pieneliö- ja hajottajatoiminta lisääntyy. Tämän jälkeen maa on puhtaampi ja valmiimpi taas antamaan kasvuvoimaa tulevalla kasvulle.

Humus on yksi maailman monimutkaisimmista aineyhdisteistä. Mitä se edes on, kuuluuko se kivikuntaan, sienikuntaan, kasvikuntaan vai eläinkuntaan? Sitä ei osata määritellä, sillä siinä on sekä elävänä että kuolleena eläinkuntaa ja kasvikuntaa yhdistyneenä kivikuntaan. Humus on pieni kerros maaplaneettamme päällä, joka ylläpitää kasvua, uudistumista ja elämää. Kaikki kierrätys ja jätteiden oikea käsittely, kompostointi ja aineiden oikeanlainen kierrätys takaisin maahan ylläpitää humuksen muodostusta eli myös ihmiskuntaa tarvitaan tähän prosessiin. Peltojen kääntämisellä, kompostoinnilla ja luomuviljelyllä pyrimme ylläpitämään ja suojelemaan humusta, hedelmällistä maa-ainesta sekä elämän jatkumista. Kasvin kaikki kasvulliset elimet, varsi, lahdet ja juuret palautuvat maahan, kun taas siemen jää kantamaan tietoa elämän jatkumisesta. Nyt talvella maa kiteytyy ja muokkaantuu eli lepääkö maa? Tumman maan päälle sataa peitto valkoista lunta suojaamaan peltoa.

Kiitos osuuskuntalaisille, jotka tahtovat saada puhdasta ruokaa maan ehdoilla. On ollut hienoa nähdä, että näin iso yhteistyökuvio on voinut toimia ja kaikkia on tarvittu. Maan ja kaupungin sekä kuluttajien ja tuottajien yhteistyö voi olla ratkaisu tulevaisuudelle. Ja te osuuskunta toteutatte hyvää nyt.

Iso kiitos kaikesta vapaaehtoistyöstä: talkoista ja sadonjakelusta. Suuri kiitos osuuskunnan hallitukselle päätösten teosta. Kiitos Osuuskunnan perustajalle Ollille suuresta työstä! Kiitos pellollemme sadon antamisesta ja vuokraisännällemme Jukka Jormolalle tilan antamisesta sekä yhteistyöstä. Kitkentäkiitos kansainvälisille työleiriläisille, leirinvetäjille ja organisoijille. Valtavat kiitokset harjoittelijoillemme, joita ilman emme olisi pärjänneet!

Pyöreä kultainen lanttu

Lanttu on syntynyt kaalin ja nauriin risteymästä, mistä kertoo hieman naurista makeampi ja mehevämpi maku. Lanttu kuuluu siis kaalikasvien sukuun. Lanttua on myös kutsuttu pohjolan appelsiiniksi korkean C-vitamiinipitoisuutensa takia. Lanttua on viljelty pohjolassa jo 1500-luvulta asti. Lanttu on erittäin hieno, Suomeen sopiva juures ja sitä helposti aliarvostetaan, mutta lantun kerran löytäessään, siitä saa elinikäisen ystävän.

Toukokuun lopussa ne istutettiin biodynaamisesti viljellyistä taimista istutuskoneella maahan. Omalla pellolla lantut ovat kasvaneet kaalimaalla. Niissä oli vähän tuholaisongelmia kasvukauden aikana verrattuna muihin kaalikasveihin. Lantulla on pyöreähköt lehdet ja keltainen, kultainen pyöreä juuri kasvaa maassa.

Lanttua alettiin sadonkorjata heinäelokuun vaihteessa sadonjakoihin. Sadonkorjuun alussa lantut olivat hyvin pyöreitä ja kauniita. Ne ovat lämpimän värisiä ja makean makuisia ihania vihanneksia. Ne kasvavat rauhassa tekemättä itsestään suurta numeroa ja tekevät maullaan ihmisen onnelliseksi.

Kotona lanttu on oiva dippivihannes. Lapsellekin maistuu, kun lantun viipaloi ja kastaa arki-illan iloksi yrttikermaviiliin. Tähän et tarvitse kuin terävän veitsen ja dipin sekä yhden lantun tietysti. Lanttu kannattaa myös kuoria paksulti ennen viipaloimista.  Näin lanttu on myös terveellisintä. Sen voi hyvin myös raastaa ja C-, E- ja K-vitamiineja, kuitua, karoteenia, kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja sinkkiä saa runsaasti.

Lämpimänä oma suosikkini on niin sanotut lanttupihvit eli lanttu kuorittuna ja pyöreinä viipaleina uunissa tehtynä:

Kuori lanttu ja viipaloi pyöreiksi paloiksi. Öljyä, mausta yrttisuolalla ja currylla. Pinnalle voi vielä laittaa korppujauhoa tai mannaa halutessaan. Paista uunissa 200-225 C n. puoli tuntia.

Kasvun ihmeitä: palsternakka

Toukokuussa pieni siemen kylvetään maahan. Kesäkuussa on nähtävissä kaksi sirkkalehteä. Heinäkuussa nähdään kasvun ihme ja pyöreät kasvulehdet. Elokuussa lehtien kasvuun tulee rytmiä ja muotoon järjestystä. Katsotaan mitä syyskuussa nähdään ja miten kasvissa näkyy talven lähestyminen. Kasvun kaari:

Palsternakka on hyvä seurattava, koska sen kasvuaika on pitkä, ja se valmistuu kasveistamme viimeisenä. Se nostetaan vasta sitten, kun muut vihannekset on jo sadonkorjattu. Se on kaksivuotinen kasvi ja toisena vuotena siitä saisi omaa siementä. Eli se säilyisi maassa myös talven yli. Palsternakkaa ei ole jalostettu myöskään kauaksi luonnonalkuperäislajista eli se voi myös palautua luontoon viljelykarkulaisena.

Kesäkurpitsa

Kesäkurpitsa istutettiin 11.6. eli kaksi kuukautta sitten biodynaamisesti viljellystä taimesta. Kesäkurpitsamaallamme viljelytekniikka on uusinta uutta eli kesäkurpitsat viljellään Bioskan biohajoavassa kalvossa ja alla menee letkukastelujärjestelmä, rivivälejäkin voisi ruohonleikata. Taivas on kuitenkin tänä kesänä huolehtinut kastelusta ja aurinko on valaisssut ja lämmittänyt tarpeeksi niin, että nyt jo kahden viikon ajan olemme sadonkorjanneet kesäkurpitsaa kaksi kertaa viikossa perjantaisin ja maanantaisin. Sitä on tullut 200 kg/viikko.

Majvikin tilalta saimme apua kalvon koneelliseen levitykseen. Biokalvo on meidän juolavehnäisimmällä lohkolla Nykullassa eli siellä, missä keväällä isoissa talkoissa yhdessä juolavehnää haravoitiin pois. Kalvo on auttanut juolavehnäongelmaan ja satoa tulee.

Kaksi kuukautta istutuksesta satoa tulee ehkä niin, että osuuskuntalainen miettii, mitä kesäkurpitsasta valmistaa.. Harjoittelijamme Anders antoi tälläisen kesäkurpitsasuklaakakku ohjevinkin: http://ituhippi.livejournal.com/12414.html

Lisäksi kesäkurpitsa halkaistuna ja maustettuna uunissa on aivan ihanaa:

Halkaise kurpitsa, mausta yrteillä (esim. ruohosipuli, timjami, oregano, basilika) ja suolalla/soijakastikkeelle, laita juustoviipale päälle. Halutessasi voit lisätä vielä juuston alle herneitä, tomaattia tai vaikka jauhenlihaa ja sitten uuniin 225 C, 15 min. Helppoa ja hyvää!

Heinäkuun kasvua

Kansainvälinen työleiri lähti ja siinä vaiheessa oltiin ehditty kitkeä omat kaalit, porkkanat, sipulit ja punajuuret. Heinäkuussa on kitketty, mutta kastella ei tarvinnut. Luontoäiti antoi sadetta kylliksi, niin että kasvu on valtavaa. Luonnonkasvit mm. rikat kasvaa nopeasti, mutta niin myös satomme kypsyy. Peruna on kuitenkin ehkä kärsinyt viileästä ja kosteasta, sillä se on pientä ja ehkä myöhässäkin. Kaikki saatiin kitkettyä kertaalleen ja osa kahteen, mutta luonnonkasvuriemua voi edelleen ihmetellä. Kesä ja heinäkuun vaihteen helteet tekivät varmasti hyvää myös lämmöstä pitäville maissille, pavulle ja perunalle.

Tuntuu, että kaikkea on tänä vuonna ollut paljon niin koivun siitepölyä kuin hyönteisiäkin. Kaaliperhoset ja koit ovat myös löytäneet kaalimme ja niitä on pitänyt ruiskuttaa biologisella ruiskutteella. Onneksi maamme ravinnetila on kevään kalkitusten ja lannoitusten jälkeen hyvä niin kasvit ovat vain tykänneet sadevedestä, joka on ollut niille ravitsevaa. Nyt täytyy vain toivoa, että kostean kesän lisäksi on tullut tarpeeksi valoa ja lämpöä, etteivät muut taudit iske. No onneksi peltoamme hyväilee usein aurinko!

Heinäkuuta, kaikki kasvaa ja nyt kitketään!

Kansainvälinen työleiri tuli omalle pellolle maanantaina 2.7. ja viimeinen työpäivä heillä on perjantaina 13.7. He auttavat peltotyöläisiä kahden viikon ajan työpäivinä n. 6 h päivässä. Leiriläiset majoittuvat Steiner-koulun tiloissa ja vapaa-aikanaan tutustuvat lähialueisiin ja Helsinkiin. Nyt heidän kanssaan on kitketty sipulia, kyssäkaalia ja porkkanaa. Kysyin heiltä tiistai-iltapäivänä, että jaksavatko vielä porkkanaa kitkeä, vastaus kuumana päivänä ohdakkeiden seasta kuului: Hay, we can do this!

Pellolla kasvaa heinän kokoisena rikkoja kuten ohdakkeita, mutta onneksi on nyt myös apua. Eiköhän sitä silti meille kaikille jää vielä loppukuuksi, vielä siis pitäisi kitkeä lisää porkkanaa, sipulia, palsternakkaa, lanttua, parsakaalia, keräkaalia, punajuurta, papuja, purjoa ja maissia.

Kasvuvoima on tänä vuonna mahtava tällä viikollahan on myös ylimääräinen sadonjako: sipulia, perunaa, salaattia ja retiisiä. Uusi perunamme Timo vaan on hieman pieneksi jäänyt, johtuukohan alkukesän viileästä säästä.

Juhannusviikon tapahtumia

Keskikesän kynnyksellä kasvu on voimakkainta. Tähän saakka valo on lisääntynyt ja kasvit ovat kasvaneet aurinkoa kohti valtavalla vauhdilla. Nyt päivät alkavat jälleen lyhenemään ja kasveille tämä tarkoittaa vegetatiivisen (kasvullisen) kasvun vaihtumista generatiiviseksi (suvulliseksi). Jotkut saattavat jopa jo ruveta kasvun sijaan keräämään voimia talven varalle, eivät kuitenkaan pellolla kasvavat luonnonkasvit. Toiset kasvit alkavat kukkia ja tuottaa hedelmää nyt, kun juuret ovat syvällä maassa ja lehtimassa niin iso, että se pystyy auringon valon ja veden avulla yhteyttämään ja käyttämään energian hedelmän/siemenen muodostukseen.

Kasvu on niin voimakasta, että viljelykasveja täytyy kiireellä pelastaa luonnonkasvien joukosta. Viljelijän täytyy kasvurytmissä ja kasvun nopeudella kitkeä ja keskittyä hoitotöihin. Juuri nyt pitäisi pienen pienet palsternakat pelastaa. Heinäkuu on hoitokuukausi: kitkentää ja toivottavasti sopivasti sadetta tai sitten kastelua! Kitkentä on kovaa työtä ja koskaan ei kannata katsoa riviä eteenpäin vaan keskittyä siihen missä on eli meditatiivista työskentelyä voi siinä samalla harjoitella. Meillä on samalla myös ensimmäiset sadonkorjuut voineet alkaa. Kasvun rytmissä, vauhdissa ja kesässä pysytellään heinäkuu ja elokuussa jälleen sadonkorjuut jatkuvat.

Oman pellon satoa

Ensimmäinen sadonjakelu starttaa tällä viikolla kahdessa uudessa paikassa: Kalasatamassa ja Herttoniemen Erätorilla. Alunperin juhannukseksi toivottiin ja ajoitettiin uusiperuna Timo, retiisit, kevätsipuli, salaatti ja tilli. Kevät oli kuitenkin niin kostea, että pellolle ei heti traktorilla päästy ja lisäksi ilmat ovat olleet aika viileitä. Omat salaatit ovat kuitenkin kasvaneet hienosti, sipulin varretkin ovat jo tosi makoisia, omista yrteistä saa pienen nipun ja retiisikin epäilystä huolimatta on kasvanut viikonlopun sateiden jälkeen valtavasti. Uusi peruna on vielä liian pientä ja tilli menee elokuu- syyskuulle niinkuin monet muutkin peltomme kasvit. Eli ensimmäisessä jakelussa osuuskuntalainen saa ison salaatin kerän, 5 sipulin varsinipun, yrttinipun, 5 retiisin nipun ja raparperinipun.

Salaatit ovat virkistävää vihreää ravintoa. Retiisi piristää kesäistä ruokapöytää sekä värillään että maullaan. Varhaissipulin varret ovat ihania salaatin kavereita ja sipuli voi torjua tulehduksia sekä tukea sydän- ja verenkiertoelinten toimintaa. Yrteistä minttu piristää, viilentää ja kohottaa mielialaa. Se on ihana mm. teenä. Timjami sopii maustamiseen, salaattiin ja sillä on myös piristävää vaikutusta. Sitruunamelissa rauhoittaa, mutta myös piristää ja sehän on jälkiruokien ystävä, mutta sopii erittäin hyvin myös teeksi. Sitruunamelissa vahvistaa sydäntä, helpottaa unta ja voi auttaa naisten kuukausittaisiin vaivoihin.

Seuraavaan jakeluun eli juhannusviikon jälkeiseen tulee salaatti-pinaatti pussi, sipulinippu, retiisinippu ja oman perunan valmistumista jäämme toivomaan ja odottamaan.

Nykullaan Poaceaee, Brassicaceaee ja Fabaceae sekä Chenopodiaceae että Cucurbitaceae

Yhdellä lohkolla kasvaa yksisirkkaista viljakasvien sukuun kuuluvaa maissia, ristikukkaisia kaalikasveja ja palkokasveihin kuuluvia papuja. Nykulla rinteessä kasvaa savikkakasveihin kuuluvaa punajuurta ja kurkkukasveihin kuuluvaa kesäkurpitsaa. Näin voimme suunnitella tulevaisuudessa myös omaa viljelykiertoa puutarhalohkollemme. Intiaanit ovat Andeilla jo tuhansia vuosia sitten viljelleet yhdessä salkopapua, maissia ja kesäkurpitsaa. Three sisters tarkoitti, että maissi antoi tuen salkopavulle. Salkopapu keräsi typpeä myös maissin käyttöön ja kesäkurpitsan lehdet toimivat katteena estäen rikkakasveja. Myös ihmiselle proteiini on täydellistä vasta, kun maissin lisäksi syö myös papuja. Voimmeko oppia jotain 5000 vuoden takaa maanviljelyksen alkuajoilta? Intiaanit viljelivät sekakasvustoja, kun taas hedelmällisen puolikuun alueelle Lähi idässä maanviljely alkoi vehnän ja ohran esi-isillä monotonisena viljelynä. Kreikassa opittiin vasta myöhemmin hyödyntämään viljelykiertoa, joka on nykyään luonnonmukaisen viljelyn pääperiaate pitää maa terveenä ja hedelmällisenä.

Kesäkuun alun istutukseen sopivat kylmänarat kasvit kuten pavut, kesäkurpitsat ja punajuuret sekä taimikasvatettavat kasvit kuten kaalit. Kun Nykulla lohkollemme tulevat nämä myöhäisemmät, jäi meillä aikaa pikakesannoida lohkoa, eli äestellä ja haravoida mm. juolavehnän juuria pois.

Toisella peltolohkollamme Nykullassa pidettiin juolavehnätalkoot helluntaina. Seuraavana maanantaina sinne levitettiin hevosenlantakomposti ja kalkki. Sitten peltoa äesteltiin ja vihdoin alkoi istutus. Kyssäkaalin ja lantun taimet istutettiin Nykulla talo-lohkolle. Sinne tulevat vielä muut kaalikasvit eli siitä tulee kokonaan kaalilohko, joka voi tulevaisuudessa vain vaihtaa paikkaa toiselle lohkolle (näin viljelykierto ajatus toimii). Lopuksi harsot levitettiin kaalikasvien päälle hallaöiltä ja kirpoilta suojaamaan. Seuraavana viikonloppuna satoi mukavasti ja nyt rivejä pitäisikin harata, ettei juolavehnän juuret pääse juurtumaan. Kaalikasvien kanssa Nykullaan tulee vielä pavut ja maissi. Papu tuo kivasti typpeä maahan ilmastopalveluita hyödyntäen eli sillähän on juuressaan typpibakteeri. Pavut onkin tärkeitä kasveja viljelykiertoa ajatellen, ne eivät ole niin sanottuja maata kuluttavia kasveja vaan ne myös antavat maalle, tässä tapauksessa typpeä. Nykullan rinnelohkolle tehtiin penkit ja niistä haravoitiin vielä juolavehnää pois ennen punajuuren siementen kylvöä. Tänään punajuurien viereen levitetään biokalvoa kesäkurpitsoja varten. Viime lauantain talkoissa myös muutama osuuskuntalainen pääsi Novarbon Arvo-luomulannoitetta levittämään kesäkurpitsoja varten.

Nyt siis Murron lohkolla kasvaa jo purjot, sipulit, palsternakat, porkkanat, pinaatti, retiisi, tilli ja salaatti. Nykullassa tulee kasvamaan kaalit, punajuuri, kesäkurpitsa, peruna, pavut ja maissi.

Oman pellon Oma tie

Omalle pellolle kulkee nykyään hieno soratie. Nyt pellolle pääsee tarvittaessa autolla ja myös isommalla kalustolla mm. lannoitteita tuomaan ja satoa pois hakemaan. Tien parannus oli ensimmäisiä töitä, joihin oman pellon porukka tänä keväänä ryhtyi. Käsin kuokilla ja lapioilla kaivettiin ojaa märimpään kohtaan tietä. Oman pellon harjoittelijat pääsivät heti ensimmäisellä toukokuun viikolla tosi työn makuun eli maan alta aloitettiin.

Tien kunnostus on ollut hyvin tarpeellista oman pellon toiminnalle. Ilman kantavaa tietä emme saisi tilattua tarvittavia asioita pellolle, emmekä saisi mm. taimia yms. pellon lähelle. Myös sadonkorjuuvaiheessa tie tulee olemaan enemmän kuin tärkeä.

Kun salaojaputki saatiin paikalleen ja kaadot kohdilleen, tilattiin Janne-osuuskuntalaisen avustukselle soraa pari kasetillista, jonka urakoitsija Willellä levitti. Vanhaa savitietä hieman kuorittiin, alle laitettiin suodatinkankaat ja lopuksi sora päälle.

Kuljen oman pellon laitaa, Kevät! Onneksi tie nyt kantaa, Kesä!

Toukokuun tapahtumia omalla pellolla

Meillähän on kaksi peltolohkoa ja niistä toinen eli Murron lohko on jo aika täynnä elämää.

Tillin ja palsternakan itämistä odotetaan. Murron reunaan istutetaan enää purjot. Pienten taimien päällä pellolla on nyt hienot harsot hallaöiltä ja tuholaisilta suojaamassa. Lisäksi kastelujärjestelmä on hommattu kuivia kausia karkottamaan.

Toista lohkoamme Nykullaa on pikakesannoitu ja sinne tulevat kesäkuussa istutettavat kasvit: punajuuri, kaalit, pavut ja maissi sekä peruna. Varhaisperuna on sinne jo kylvetty. Tältä peltolohkolta haravoidaan talkoissa ensin juolavehnä pois ja sitten se lannoitetaan rumpukompostoidulla hevosenlannalla, kalkilla ja luonnonmukaisella Viljo-lannoitteella.

Herttoniemen ruokaosuuskunnan viljelysuunnitelma kasvukausi 2012

Tässä alla näkee, mitä me viljelemme Korson pellolla sekä mitä Mustosen puutarhaan tulee. Peltomme pinta-alat ja taimien määrät on laskettu niin, että satoa voi tulla tuon verran per/osuuskuntalainen. Haluan kuitenkin kertoa, että luonnonmukaisessa viljelyssä otamme aina sen riskin, että joku sato epäonnistuu, jos tulee esimerkiksi tuholaisia. Lisäksi luomuviljelyssä teemme työtä luonnon ehdoin eli myös kesän säistä sekä maan kunnosta on paljon kiinni. Lisäksi varastovihanneksien määrä ja laatu riippuvat maan kunnosta, vihannesten laadusta, sadonkorjuun aikaisista säistä sekä varasto-olosuhteista. Teemme töitä yhdessä luonnon kanssa!

4 kuukauden satojakelu osuuskuntalaisille, jakelu on kerran viikossa; juhannusviikko ja sitä seuraava, elokuu, syyskuu, lokakuu ja marraskuussa varastosta

Juhannuksesta 2 viikkoa kesäkuun loppuun:

Salaatti: 2 satoviikkoa

Pinaatti:  2 satoviikkoa

Uusi peruna Timo

Tilli: 2 satoviikkoa

Retiisi : 2 satoviikkoa, 10 retiisin nippu /osuuskuntalainen/vk

Kevätsipuli: 2 satoviikkoa, 5 sipulin nippu /osuuskuntalainen/vk

Heinäkuu on hoitokuukausi sekä osuuskuntalaisten kesälomakuukausi. Silloin on tauko jakelussa. Pellolla kitketään ja kastellaan.

Elokuu:

Kesäkurpitsa: 4 satoviikkoa,                                                                                                               2 kesäkurpitsaa/osuuskuntalainen/vk

Kesäporkkana: 3 satoviikkoa,                          10 porkkanaa/osuuskuntalainen/vk

Pavut: 3 satoviikkoa

Kyssäkaali: 4 satoviikkoa,                                  5 kyssäkaalia/osuuskuntalainen/vk

Sipuli: 4 satoviikkoa,                                          10 sipulia/osuuskuntalainen/vk

Keräkaali: elosyyskuu, 4 satoviikkoa,                                                                              keräkaali/osuuskuntalainen/viikko

Lehtikaali: 3 satoviikkoa

Parsakaali: 3 satoviikkoa,                                                                                                       parsakaali/osuuskuntalainen/vk

Syyskuu:

Maissi: 2 satoviikkoa, katsotaan mitä saadaan kasvukauden mukaan

Lanttu: 4 satoviikkoa,                          lanttu/osuuskuntalainen/vk

Peruna

Punajuuri: 4 satoviikkoa,                                                                                                                     5 punajuurta/osuuskuntalainen/vk

Purjo: 4 satoviikkoa,                                                                                                                             2 purjoa/osuuskuntalainen/vk

Lokakuu:

Varastoporkkana: 4 satoviikkoa,                                         10 porkkanaa/osuuskuntalainen/vk

Lanttu: 4 satoviikkoa,                                                  lanttu/osuuskuntalainen/vk

Peruna

Palsternakka: riippuu miten ehditään nostamaan.

Punajuuri

keräkaali mahdollisesti

Marraskuu varastossa:

Porkkana: marraskuusta maaliskuulle 20 porkkanaa/osuuskuntalainen/vk                        (riippuu kasvukaudesta ja sadon laadusta tuleeko porkkanaa riittämään keväälle)

Peruna

Palsternakka: 20 vk, marraskuusta maaliskuulle 4 palsternakkaa/osuuskuntalainen/vk  (riippuu kasvukaudesta ja sadon laadusta tuleeko porkkanaa riittämään keväälle)

Punajuuri ja keräkaali mahdollisesti jouluun asti

Omanpellon kasvit ja pinta-alat:

Lohko Nykulla:                                                                                                                                 lanttu 5 a, kaalit 25 a, papu 5 a,maissi 5 a, punajuuri 16 a, varhaisperuna 10 a, peruna 15 a

Lohko Murro:                                                                                                                                 porkkana 25 a, palsternakka 15 a, sipuli 7 a, purjo 10 a, kesäkurpitsa 8 a

Mustosen kasvit:

Mustosen puutarhan kasvit ovat kurpitsa, maa-artisokka, uudenseelanninpinaatti, tilli, persilja, herukat ja puutarhavadelmat.

Mustosen yrtit: basilika, timjami, oregano, iisoppi, sitruunamelissa, viherminttu, piparminttu, lipstikka, salvia ja anisiiso

Kukkia Mustoseen: auringonkukka, kehäkukka, ruiskukka ja hunajakukka

Kasvihuoneeseen tulevat tulevaisuudessa kasvihuonekurkun, avomaankurkun ja tomaatin sekä kirsikkatomaatin taimet.

Kasvukausi on alkanut

Kasvukausi 2012 on lähtenyt käyntiin ja kolme omanpellon viljelypuutarhuria ovat aloittaneet työnsä. Tänä vuonna oman pellon viljelijän työtä tekee kolme henkilöä. Harri Loippo on luomuviljelijä monen vuoden kokemuksella. Hän vastaa n. 10 t/viikossa mm. pellon koneellisesta hoidosta. Tuomas Heinämäki on puutarhuri, joka on pellolla yleismiehenä 30 tuntia viikossa. Minä Heidi Hovi olen ammatiltani hortonomi ja biodynaaminen viljelijä. Työskentelen myös 30 tuntia viikko ja olen osuuskunnnan harjoittelijavastaava sekä vastaava osuuskunnan ja pellon välillä. Viljelysuunnitelma on laadittu, siemenet tilattu ja taimet ovat itämässä. Osuuskuntalaisten omaa 100 m² kasvihuonetta on alettu rakentaa ja sen osat ovat pystytystä vaille valmiit. Peltolohkojen parannusta on mietitty ja lannoitussuunnitelma tehty. Vapun jälkeen peltoja pääsee muokkaamaan ja myös ensimmäiset työharjoittelijat aloittavat Korson pelloilla.

Oma Pelto

Meidän lohkot Korson pelloilla ovat nimeltään Murro ja Nykulla. Niitä viljellään luonnonmukaisesti ja niillä on myös biodynaamisen viljelyn tuotemerkki Demeter. Omalla pellolla viljellään n. 1,4 ha avomaavihanneksia. Murron lohkolle kylvetään porkkanat, palsternakat ja sipuli. Purjo ja kesäkurpitsat istutetaan vähän myöhemmin keväällä myös Murroon. Nykullaan istutetaan pavut, kaalit, lanttu, maissi, peruna ja punajuuri.

Mustonen

Mustonen on osuuskunnan oma puutarhaviljelyalue. Vielä se on 3000 m² suuruinen monttu, mutta jo pian maat sekoitetaan uudestaan ja sinne aletaan rakentaa kaunista puutarhaa. Sinne pystytetään myös 100 m² kasvihuone. Tulevaisuudessa huone on omien taimien kasvatuskoti keväisin, ja kesällä sinne tulevat tomaatit , kurkut ja basilikat. Mustoseen istutetaan monivuotisia yrttejä: timjamia, salviaa, minttuja, lipstikkaa, melissaa, oreganoa, anisiisoa ja iisoppia. Siellä tulevat kasvamaan myös salaattimme ja kurpitsamme. Maa-artisokkaa istutetaan takareunalle kukkimaan kauniisti kehäkukkien ja hunajakukkien lailla houkuttelemaan mehiläisiä Mustoseen. Aluetta olisi tarkoitus ympäröidä herukkapensaat ja pensasvadelma. Toivottavasti myös muutama hedelmäpuu saadaan sinne hedelmää kantamaan. Katsotaan kuinka paljon Mustosta ehditään tänä kasvukautena rakentamaan valmiiksi, ainakin Mustonen kantaa satoa tulevaisuudelle.

Osuuskunnan kasvihuoneen osien rakennus Toivon biodynaamisella maatilalla

Terve! Olen puutarhuri Tuomas Heinämäki ja yksi kesän 2012 viljelijöistä (30 h/viikko) Omapelto hankkeessa Vantaalla. Tiistaina 3.4.12. lähdin Heinolaan Toivon biodynaamiselle maatilalle rakentamaan Herttoniemen ruokaosuuskunnalle tulevia kasvihuoneen osia. Kasvihuone tulee olemaan n. 100 m² kokoinen ja se pystytetään kesän aikana Vantaan peltojen läheisyyteen Mustoseen. Mustonen on 3000 m² kokoinen puutarhatila, jonne on tarkoitus rakentaa hyötypuutarha osuuskunnalle. Hyötypuutarhaan tulee kasvihuoneen lisäksi salaatit, yrtit, kurpitsat, maa-artisokat, marjapensaita ja hedelmäpuita.

Puurimat liimattiin ja ruuvattiin kiinni toisiinsa.Valmiiksi sahatut puurimat   pingotettiin puristimilla muottiin.

Ruokaosuuskunnan kasvihuoneen kaaret, tuuletusluukut ja ovet odottavat Toivon tilalla pystytystä. Mustosen puutarhan tulee kuivua kunnolla ennen kuin maa-aineet päästään sekoittamaan ja levittämään. Tämän jälkeen alkaa viherrakennus ja kasvihuoneen pystytys. Katsotaan saadaanko sinne loppukesäksi jo omat kurkut, tomaatit ja basilikat vai meneekö kasvihuoneen hyötykäyttö vasta keväälle 2013, jolloin se toimii osuuskunnan omana taimikasvatushuoneena.