Kesäkuun taimet

Vihdoin saadaan vettä ja lämpöä. Tällä viikolla tuntuu kuin normaali kesäkuu olisi vihdoin alkanut. Kasvuolot ovat olleet haastavat alkukaudesta: viileää ja kuivaa. Monille siemenille ja taimille maassa ei ole ollut tarpeeksi vettä. Tällä viikolla vihdoin satoi kunnolla, puiden lehdet kasvoivat täyteen kokoonsa ja kesäsää lämmitti peltolaisia muutamana päivänä. Kaupunkilaisten oman pellon ensimmäiset kesätyöntekijät aloittivat työnsä myös tällä viikolla. Pelto työllistää kesän aikana viisi vantaalaista 15 - 18-vuotiasta nuorta kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Biohajoavan kalvopenkin laittoa

Biohajoavaa kalvoa on tällä viikolla levitetty lamopinaatille ja tulevalle mangoldille. Biokalvo pitää maan kosteana, ehkäisee rikkakasvien kasvua, kosteuden haihtumista ja pitää satoa puhtaana. Biopenkkien väliin kylvettiin rivivälinurmi, jota voi kesällä hoitaa leikkaamalla. Rivivälinurmi hoitaa lisäksi juurillaan maata, ehkäisee ravinteiden huuhtoutumista sekä toimii hiilinieluna.

Loput perunat, härkäpavut, pensaspavut ja auringonkukat on myös kylvetty. Taimienistutuskone on lisäksi ollut kovassa käytössä. Ensimmäiset parsakaalit ja kukkakaalit sekä indikaattori kiinankaalit pääsivät maahan. Kiinankaali ei ole meillä satokasvi vaan se on mieluisin kaali tuholaisille ja siksi siitä on hyvä tarkkailla kaalien tuholaistilannetta.

Vielä on taimia kuitenkin myös istuttamatta mm. kurpitsat ja lehtikaalit sekä avokesannoidut viherlannoslohkot odottavat vuoroaan. Ennen kuin kesäkuun lopulla  istutustyö vaihtuu taimien hoitotöihin sekä ensimmäisiin sadonkorjuuhommiin.

Pinaatin istutusta biokalvopenkkeihin

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Lamopinaatti

Osa viljelykasveistamme kasvaa vauhdilla. Kasvihuoneessa tillit ja rukolat ovat jo hienon kokoisia. Myös juhannussatoon tulevat salaattimme ovat isoja. Hieman jännittää, minkä kokoisia ne ovat sadonkorjuun alkaessa, mikä ajoittuu tänä vuonna joitain päiviä edellisiä vuosia myöhemmäksi.  Sadonjako alkaa tänä vuonna tuttuun tapaan juhannusviikolla, keskiviikkona 21.6., Arabiassa, Kalasatamassa ja Herttoniemessä ja jatkuu torstaina 22.6. Töölössä, kirjasto 10:ssä ja pellolla. Sadonjako päivämme ovat siis muuttuneet tiistaista ja keskiviikosta keskiviikkoon ja torstaihin.

Batavia salaatti 9.6.

Omat basilikan taimet

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Kasvihuone 9.6.& rukolat

Rakeita & Varhaisperunaa

Savimaa kuivui ennen perjantain sateita

Huhtikuun puoliväli toi kevättyöt Kaupunkilaisten Omalle pellolle. Nyt sataa rakeita, mutta ajatukset ovat jo juhannuksen sadossa eli tietyt työt pitää tehdä nyt, jos satoa aikoo jo keskikesällä saada. Tällä viikolla yöt olivat kylmiä, mutta päivät suhteellisen aurinkoisia. Nyt ollaan taas seurattu säätiedotuksia useamman kerran päivässä ja työt tehdään ilmojen sekä maan kuivumisen mukaan. Ennen torstai-iltana alkaneita sateita ja matalapainetta piti saada varhaisperunat maahan eli maa kynnettyä, lannoitettua ja äestettyä. Alkuviikon pakkasaamun kyntö kuivatti savimaata niin, että puolessa välissä viikoa uskallettiin se jo orgaanisesti lannoittaa sekä äestää. Torstaina päästiin istuttamaan ja peittämään perunat kaksinkertaisella harsolla.

Heidi äestämässä maa-artisokkamaata

Mustosen puutarhassa alkoi kausihuoneen kylvöt eli rukolaa ja tilliä kylvettiin puoli kasvihuonetta täyteen, jotta sato valmistuisi jo juhannuksena. Tätä ennen penkit muokattiin, kalkittiin sekä kompostia ja kanankakkaa levitettiin. Samalla kasvihuone tuli siivottua kevätkuntoon.

Maa-artisokat nostettiin edeltävällä viikolla maasta ja tällä viikolla uskallettiin maa-artisokkamaakin äestää ennen sateita, sillä kylmistä ilmoista huolimatta maa oli suhteellisen kuivaa loppuviikosta ennen sateita. Kuitenkaan koneella istutusvakoja ei ehditty tekemään ennen kuin maa oli taas märkää. Mustosen puutarhan työt pitää ehtiä tehdä nyt ennen kuin ensimmäiset taimet saapuvat, maan muokkaus, lannoitus ja penkkien teko sekä istutus pellolla alkavat. Meillä on niin montaa eri kasvilajia ruokaosuuskuntalaisten sesonkivihanneksena, että tämä tuo meille haasteen saada kaikki työt tehtyä oikea-aikaisesti, että kasvit valmistuvat suunnitellusti. Töiden oikea-aikaisuus pitää kuitenkin sopia ilmojen ja maan kuivumisen kanssa yhteen, sillä savimaan kasvukunto on luomuviljelyn A & O. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta, mutta toisaalta hereillä oloa ja intuitiota sekä joustavuutta.

Kasvihuoneessa kylvökset saivat harson päälleen, sillä yöt voivat olla kylmiä

Mihin kaikkeen meidän laitevastaava Pentti ja uusi traktori pikkupeura pystyvätkään...Meidän uudessa nelivedossa on tosiaan etukuormaaja, joka on meille luksusta. Nyt voimme kuormata mm. lantaa. Tällä viikolla Pentti kuormasi lantakompostia peräkärryyn, jotta saatiin varhaisperunamaa lannoitettua.

Pentti & pikkupeura

Toisaalta jouduimme vielä tällä viikolla lannoittamaan ihmisvoimin peräkärrystä lapioimalla. Tämä vei aikaa. Onneksi olemme hankkineet täksi kaudeksi myös vanhan lannanlevitysperäkärryn. Tällä hetkellä se on vielä kollegaviljelijällä Majvikissa korjattavana. Huhtityöt ovat kuitenkin alkaneet täydellä teholla ja nyt on ensimmäiset kylvöt, istutukset ja maan muokkauksetkin jo tehty. Aurinko paistaa, sataa ja välillä käy kylmä viima, enää odotamme lämpöä.

Orest & Tau levittävät lantaa varhaisperunamaalle

Maa

Maapallon koti on linnunrata ja maan asukkaiden koti on tämä ihana, ihmeellinen, elävä, värikäs pallo, tellus. Yksi elämän perusedellytys on elävä maa, maapallon pinta. Hedelmällinen, kestävä humus on täynnä elämää, elävänä  ja kuolleena sekä kaikkia luonnonkuntia. Viljelijän tehtävä on ensisijaisesti huolehtia maan hyvinvoinnista ja taata pienelijöille ravintoa sekä tukea humuksen muodostumista. Terve maa on täynnä orgaanista ainesta, se on kuohkeaa, siellä on tilaa ilmalle ja vedelle sekä tilaa kasveille ja eläimille. Hajottajat syövät hajoavaa maa-ainesta, mutta samalla luovat ihmeellistä kestävää humusta. Kasvit kasvavat maassa, yhteyttäen auringon valossa ja tuoden happea maailmaamme. Kasvit ovat energiamme lähde ja niiden juuret sekä symbioosit pitävät maanrakennetta kunnossa. Elämän jatkuminen ja puhdas ravinto on riippuvaista maan hyvinvoinnista, mihin liittyy verkko eri luonnonkuntien töitä. Viljelijänä voin yrittää parhaalla mahdollisella tavalla tukea aineiden ja energian kiertoa sekä kasvien kasvua hoitamalla maan elämää.

Tällä viikolla ollaan tehty kevätsiivousta ja tuotu puutarhatavaroita sekä siemeniä pellolle. Tiistaina kylvettiin juhannukseksi kolme penkkiä rucolaa kasvihuoneeseen ja kaksi, viimeistä penkkiä kylvetään ensi viikolla. Näin saadaan porrastettua kasvua ensimmäisiä jakoja varten. Kasvihuoneessakin pidämme maan terveenä ja kylvämme suoraan maahan. Mustosen puutarhalla on myös jatkettu maa-artisokkien nostoa. Ne nostetaan varhaiskeväällä maasta, jolloin muista kotimaisista vihanneksista on pulaa. Osa niistä istutetaan toukokuussa takaisin maahan ja osa menee kylmiöömme odottamaan ekoja jakoja. Keskiviikkona vieraana pellolla kävi professori Sarah J. Halvorson Sophia Albown kanssa, joka teki maisterintutkielmansa osaa CSA:stamme viime kesänä. Mahlankeruu lopetettiin myös tällä viikolla. Nestevirtaus maasta puihin, mikä varmistaa koivun ravinteiden saannin ennen lehtien yhteyttämistuotteita, oli tällä viikolla runsasta. Sitä kerättiin nyt 10 litraa Perholle ja 100 litraa osuuskunnalle. Antti teki suuren työn käydessään pellolla joka aamu ja ilta tyhjentämässä ämpärit sekä viemässä kerätyn koivun mahlan pakkaseen.

Taivaalla roikkuu harmaita pilviä huhtikuun valon tiellä, viljelijän harmiksi. Haluaisin istuttaa varhaisperunat, niin ne voisivat olla juhannusviikolla valmiita. Savimaa ei ole kuitenkaan päässyt kuivumaan kuin vähän tällä viikolla. Viimeviikon auringon vastapainoksi ollaan saatu vesipisaroita. Varhaisperunat odottavat nyt perunakellarissa kuivempaa ja kuohkeampaa kotimaata. Niiden maa odottaa äestettynä valmiina. Kevätäestys tuo maahan ilmaa ja kuohkeutta. Näin maa myös lämpenee nopeammin. Nyt menen kokeilemaan maata, jos kuitenkin saataisiin solist-perunat vielä tänään maahan ja kahden harson alle. Sitä ennen pitää kuitenkin perunanistutuskone kasata ja säätää kuntoon kasvukaudeksi 2016!

Satoa & viimeisiä kesäkuun istutuksia

Sadonjakoja on nyt takana 2 viikkoa ja vielä yksi tulossa ennen heinäkuun 3 viikon taukoa, jonka aikana pellolla kitketään ja hoidetaan kasveja. Tänään pellolla nostetaan ensi kerran tänä vuonna uutta perunaa, timoa. Se ei aikaisemmasta istutuksesta huolimatta tuottanut satoa yhtään aikaisemmin. Syy taitaa löytyä viime viikkojen viileissä ilmoissa. Salaatit ja retiisit on pystytty sadonkorjuupäivinä pesemään nyt omalla pellolla eli putkimies & osuuskuntamme jäsen Karlsson ovat käyneet laittamassa liittimet ja vesipumpun kuntoon niin, että omalle pellolle tulee vesi. Se helpottaa monia pellon töitä mm. pesemisiä.

Ensimmäisenä jakoviikkona jaettiin rukolaa ja pinaattia. Niiden kasvustot poistettiin kasvihuoneesta tällä viikolla ja tilalle istutettiin kasvihuonekurkut ja basilikat. Penkit lannoitettiin kanankakalla & merilevällä ennen istutusta ja lisättiin kasvihuoneemme maapohjaan Novarbon luomuhyväksyttyä turvemultaa raskasta savimaata kuohkeuttamaan. Kurkut kasvavat nyt paririveissä ja basilikat niiden reunoilla. Kurkkuja istutettiin 200 kpl ja basilikoita 400 kpl, jokaiselle osuuskuntalaiselle oma kurkku ja 2 basilikan tainta.

Pellolle istutetaan tänään vielä kurpitsat & elokuun jaon salaatteja. Sitten alkaa luominen, kylväminen & istuttaminen vaihtua hoitotöihin. Sanotaan kesäkuulle näkemiin ja otetaan heinäkuu vastaan. Pellolla se tosiaan tarkoittaa istuttamisen ja uuden kasvun kylvämisen töiden vaihtumista hoitotöihin. Nuorella luomuvihannesmaalla ei rikkakasvien kasvusta ole puutetta. Onneksi ruokaosuuskunnan pelloille saapuu kansainvälinen työleiri kitkentä apuun sunnuntaina. Sitten pitäisi taas oppia keskittymään hetkeen, ei katsoa riviä eteenpäin, pellosta puhumattakaan, keskittyä vain kitkemään siinä missä on ja kasvaa.

Mustosen kevättä

Toukokuussa osuuskuntalaisten virkistyspuutarhassa voi seurata yrttien kehittymistä. Ensin, kun puutarhaan saapuu avautuu näkymä yrttiympyrästä. Siellä kasvaa n. 10 Suomessa talvehtivaa yrttiä. Seuraavaksi huomaa kuinka ruohosipulit ovat isoja ja muut yrtit vasta ponnistavat versoaan savimaasta. Toisella puolella tietä kasvavat herukkapensaat kukkivat pienin kauniin kukin. Toivottavasti on tarpeeksi lämmintä, että pölyttäjät ovat liikkeellä. Ensi viikonloppuna on Mustosessa ensimmäiset tämän vuoden viikonlopputalkoot. Herukoiden väliin hyvin kasvanut apilanurmi kaipaa leikkaajaa ja yrtit vielä hieman hoitoa ja katetta. Katsotaan, jos talkooruoassa saisi ruohosipuliakin hyödynnettyä.

Ruohosipulien takana häämöttää kasvihuoneemme. Tällä viikolla Sandro on ollut kylvämässä uutta pinaattia huoneessa, koska lamopinaatti kehittyy siellä viileiden säiden takia hitaasti. Ensi lauantaina pitäisi huoneeseen asentaa myös uudet tuuletusluukut. Niiden pitäisi avautua itsestään ilman sähköä liian kuumalla ilmalla. Mekanismi perustuu lämpölaajenemiseen. Sitten siellä kelpaa pinaatin kasvaa, kun ilman lämpötila ja kosteus pysyvät hyvinä.

Sandron vasemmalla puolella kasvihuoneessa näkyvät pienet rucolan taimet. Toivotaan, että kirpat eivät löydä niitä. Ne ovat niin hyviä ja aromikkaita, että kirpoillekin ne voisivat maistua. Vanha maa-artisokkamaa on nyt äestetty ja lannoitettu. Se odottaa nyt uutta maa-artisokka/auringonkukkaistutusta. Talkoissa olisi tarkoitus istuttaa myös maa-artisokat uudelle spiraalille.

Tervetuloa hoitamaan omaa virkistyspuutarhaa ensi viikon sunnuntaina 25.5. klo 11 - 16. Pellolla olisi tarkoitus kunnostaa sadonkorjuukatos ja maalata uudet kontit uuteen uskoon. Toukokuun sunnuntaitalkoot ovat osuuskunnan tämän kauden ensimmäiset isot talkoot, missä pääsee rakentamaan, hoitamaan, istuttamaan oman maun mukaan ja olemaan kauniissa luonnossa, raikkaassa ilmassa mukavassa seurassa. Talkoissa ruokaillaan yhdessä n. kahden aikaan. Mustosen takana on Tussinkosken luonnonsuojelualue, jossa voi myös käydä metsäkävelyllä. Vieressä on iso raparperimaa. Raparperit ovat nyt oikein rapeita ja mehukkaita. Niitäkin voi käydä keräämässä kotiin viemisiksi.

Virkistyspuutarha on MUSTonen

Osuuskunnan virkistyspuutarha Mustosessa oli elokuun talkoot sunnuntaina 18.8. Monenmoista tekemistä riitti 160 osuuden omassa puuhapuutarhassa. Puutarhalla hoidettiin omia herukoita. Rivivälit siimattiin ja pensaiden alukset möyhittiin. Oma 12 yrtin yrttiaurinkomaa kitkettiin. Kasvihuoneen päät tuplamuovitettiin. Kasvihuoneessa leikattiin kurkkujen alimmat lehdet pois ja kurkut lannoitettiin. Kasvihuone lohkolle on suunniteltu 4 uutta istutusta ja näistä 1 toteutettiin sunnuntain iltapäiväauringossa.

Mustosen puutarha sijaitsee noin kilometrin päässä pellosta Vallinojan Lehmustossa ja rajoittuu Tussinkosken luonnonsuojelualueeseen. Puutarha on uusi 40 aarin viherrakennuskohde, jota on alettu rakentamaan kaksi vuotta sitten syksyllä. Sitä ennen alue oli pusikoitunut. 2011 syksyllä kasvillisuus raivattiin ja maat kerättiin aumaan talveksi. Keväällä 2012 aloitettiin juurien kerääminen, maat tasoitettiin takaisin ja tiet rakennettiin. Viime kesänä maita jyrsittiin ja kuohkeutettiin. Uusi tie tehtiin jakamaan alue neljään osaan.

Lopuksi kesän 2012 aikana istutettiin yhdelle lohkolle n. 50 herukan tainta, yhdelle lohkolle maa-artisokkaspiraali, yhdelle tehtiin yrttiympyrä ja neljännelle alettiin pystyttämään kasvihuoneen kaaria. Viime talvena tehtiin metsän reunalla sijaitsevalle puutarhalle neljä uutta istutussuunnitelmaa. Opiskelen synkimpään talviaikaan ylempää korkeakoulututkintoa agroekologiasta Helsingin yliopistossa ja yhtenä kurssityönä opiskelutoverini Marja Vainion kanssa teimme uusia suunnitelmia. Mustosen uudet suunnitelmat alkoivat ympäristön kasvillisuusinventaarion tutkimisella. Mustosen puutarha rajoittuu metsän reunaan, eikä minkä tahansa metsän vaan ihanan luonnonsuojelualueen, Tussinkosken. Kaivoimme Marjan kanssa Tussinkosken luonnonsuojeluselvityksen kirjaston uumenista ja suunnittelimme istuttettavat kasvit sopimaan lehtometsän tyyliin. Metsästä löytyy mm. kurjenpolvea ja poimulehteä. Nyt nämä syötävät luonnonkasvit toistuvat jalostettuina lajikkeina uusissa perennasuunnitelmissa. Tietysti lopputuloksessa näkyy myös jokaisen osallistuneen osuuskuntalaisen kädenjälki.

Tänä kesänä kasvihuone on saanut muovin ympärilleen ja heinäkuun alussa sinne istutettiin kurkut ja basilikat. Viime viikolla hain Talman Lehtopuutarhasta harjoittelijamme Katjan suosittelemana uusia kasveja. Viime sunnuntaina toteutettiin uusina istutuksina Kirsikkaluumuistutus ja onnenpensasistutus.

Kirsikkaluumuistutuksessa on kaksi kirsikkaluumua, seitsemän kultaherukkaa näiden edessä ja toiset seitsemän matalampaa marjasinikuusamaa kultaherukan edessä. Perennoina edessä on verikurjen polvea, tuoksukurjenpolvea ja jättipoimulehteä. Polun toisella puolella on onnenpensasistutus. Siinä on keskellä koreanonnenpensas. Sen ympärillä on kurjenpolvea ja sitten kolme riviä mansikkaa: sonataa ja polkaa.

Virkistyspuutarha on 160 osuuskuntalaiselle. Siellä on tarkoitus kasvaa sekä koriste että hyötykasveja. Toivottavasti ensi juhannuksena voi puutarhalla virkistyjä maistaa omaa mansikkaa ja makeaa marjasinikuusamaa. Talkoissa oli teemana "tee töitä ruokasi eteen", Mustosessa oli pop up talkooravintola. Mustonen on juuri sellainen paikka, jossa on mukava talkoilla, syödä yhdessä, virkistyä luonnossa ja pistäytyä läheisessä metsässä.

Kasvua kasvihuoneessa

Osuuskunnan omaa kasvihuonetta alettiin rakentaa huhtikuussa 2012 eli silloin Tuomas teki puukaaret Harrin muottiin. Vuosi sitten kaaret pystytettiin osuuskunnan puutarhaan elokuun talkoissa. Tänä keväänä hyvin aikaisin ennen kuin toukotöihin päästiin huonetta muovitettiin. Sitten osuuskunnan kevättalkoissa kaivettiin sähkö maahan ja laitettiin huoneeseen työmaakeskus mm. kastelutarvetta varten.

Ihan ensiksi tiivistynyt maa käännettiin talikolla ihmisvoimin. Kesäkuussa sadepäivinä jyrsittiin rakentamisen jäljiltä tiivistynyttä savimaata ja lopuksi alettiin myös kasvupenkkejä tehdä. Kasvupenkit lannoitettiin hevosenlantakompostilla ja kalkittiin. Kansainvälisen työleirin aikaan heinäkuun alussa kasvihuoneeseen istutettiin kurkkuja ja basilikaa. Istutusvaiheessa penkkeihin lisättiin vielä Novarbon luomuturvemultaa hyvää kasvualustaa tukemaan. Kasvihuoneemme on 100 m² ja kasvit kasvavat maapohjalla. Kaikessa viljelyssämme kaikki alkaa maasta ja maan hoidosta. Myös kasvihuoneessa pyritään maa pitämään elävänä, ravinteikkaana ja terveenä. Se varmistaa myös kasviemme terveyden sekä oikean maan ja auringon maun.

Viimeiseksi kasvihuoneeseen laitettiin tuuletusluukut kiinni. Nyt kasvihuoneesta puuttuu vielä sivuista mm. tuplamuovia. Toivottavasti elokuun Mustosen puuutarhan talkoissa saadaan omakausihuone ihan valmiiksi. Jos nyt kasvien viljelyyn liittyvät elävät asiat voivat koskaan olla täysin valmiita. Kasvihuonetta on rakennettu hiljakseen, kun avomaakasvatustyöltä on ehditty. Kuitenkin nyt saadaan jälleen maistaa yhteistyön satoa.

Nyt joka aamu käymme avaamassa tuuletusluukut ja kuumina päivinä myös ovet. Illalla kurkut ja basilikat kastellaan sekä luukut suljetaan, jotta lämpö pysyisi huoneessa. Kausihuoneeseemme on myös levitetty Biotuksen biologisia torjuntaeläimiä ennalta ehkäisemään tuholaisia. Vihannespetopunkkeja on levitetty ehkäiseen ansaripetopunkkeja ja ripsiäisiä on levitetty ripsiäispetopunkkeja vastaan. Myös muutama yökkösen toukka on käynyt basilikoita syömässä. Niitä Katja keräsi pois ja liima-ansoista voi tarkkailla, mitä eliöitä kasvihuoneessa käy.

Basilikamme on kasvanut hyvää vauhtia ja kurkut kukkivat kovin. Kasvihuoneessa kasvaa sekä kasvihuonekurkkua että avomaankurkkua. Kasvu on nopeaa ja yhdessä yössä näkee muutoksen. Kuitenkin kurkkukasvit ovat sen verran pieniä vielä, että keräämme kurkut toistaiseksi pieninä pois ettei isojen kurkkujen paino rasita kasvia. Lisäksi pienet kurkkumme maistuvat maan makealle! Tällä viikollla aloitettiin hiljalleen kurkkujen ja basilikan satokautta. Osuuskuntalaisille jaettiin muun ohessa pienet kurkut ja tuoksuvat, aromikkaat, luonteikkaat basilikat.

Keskellä kesää ensimmäinen sadonjako!

Tämän kauden eka sadonjako starttasi juhannusviikon maanantaina ja uudet jakopisteetkin kastettiin käyttöön. Töölön jako tapahtuu meren rannalla tunnelmallisen kahvila Regatan edustalla. Regatta on yli 100-vuotias talo ja kahvilaisäntä Raine Korpela on pyörittänyt kahvilaa 10 vuotta perheyrityksenä reilulla meiningillä. Kotoinen paikka on avoinna vuoden jokaisena päivänä, palvelu on mukavaa ja mm. luomumehuja löytyy valikoimasta. Meidän satokassit löytyvät kahvilan edustalta punaisen arkun päältä pelargonien alta tutuista punaisista satolaatikoista ja haku toimii itsepalvelu periaatteella.

Vantaan jako tapahtuu pellon reunalla. Torikatoksesta sadon voi noutaa haluamaansa aikaan. Myös ravintolakoulu Perho sai oman satonsa ensi kerran maanantaina ja keittiöstä kaikui huuto: "oma sato on valmista!" Ensimmäisessä jaossa oli keräsalaattia, retiisejä, raparperia, ruohosipulia, kevätsipulia, minttua ja sitruunamelissaa. Minttu on hieman piristävää teenä ja sitruunamelissa taas kevyen piristävää, mutta samalla rauhoittavaa. Sitruunamelissa on ihanaa myös jälkiruokien kaverina. Omat retiisit taas avaavat vahvuudellaan tukkoisuudenkin. Suosittelen niitä ohuina paloina salaattiin. Oman maan salaatit ovat pehmeän makuisia ja laadultaan jotain ihan muuta kuin ruukkusalaatit. Oikean maan ja auringon alla kasvaneita luonteikkaita, raikkaita hipiän ja sydämen hoivaajia. Omat sipulit ovat tänä vuonna erityisen hyvän makuisia. Nehän voi syödä kokonaan. Sipuleista, retiiseistä, yrteistä, ruohosipulista ja salaatista pyöräyttää myös ihanan juhannussalaatin. Raparperi kuuluu tietysti kesäiseen piirakkaan.

Herttoniemen ja Kalasataman sadonjaot alkoivat tiistaina tuttuun tapaan Herttoniemen asukastilassa ja Kalasatamassa Tuoretorin lähellä.

Kesäkuun puolen välin lauantaitalkoissa oli mukavasti osuuskuntalaisia ja saatiin paljon aikaiseksi. Omia porkkanoita pelastettiin noin kuukauden sadonjakojen verran ja sateen jälkeen maa oli mukavan pehmeää kitkettävää. Urhoolliset osuuskuntalaiset siirsivät myös vanhan työkaluvajan uuteen paikkaan ja siirtyi WC:kin metsään päin. Vanhan paikalle aletaan tehdä uudelle ja isommalle vajalle pohjustuksia. Yhteinen ruokailu oli maittava ja mukava. Yksi uusi osuuskuntalainen tokaisikin, että siinä ruokailun aikaan tunnelma oli hyvin avoin ja tutustuminen helppoa.

Virosta tuli 30 luomuviljelijän porukka tutustumaan Suomen biodynaamisille tiloille. He vierailivat myös omalla pellolla 13.6. ja Mustosen kasvihuoneessa juotiin teet. Viljelijät olivat hyvin otettuja kaupunkilaisten omasta pellosta ja osuuskunnan ideasta. Jotain vastaavaa on saatava Viroon. Kaupungin ja maaseudun yhteistyön niinkuin myös viljelijän ja kuluttajan yhteistyön on lisäännyttävä, jotta perinnemaisemat, terapeuttinen puhdas luonto ja puhdas lähiruoka säilyvät.

Pienet linnun poikaset ovat perunanistutuskoneessa kohta valmiita opettelemaan omien siipien kantamista ja lentoa maailmalle! Sen sijaan, kun viherlannosmaa tänään viimeisen kerran äestettiin ennen kylvöä tulivat västäräkit odottelemaan maasta nousseita kastematoja. Samoin perunan rivivälejä harattaessa odottavat linnut maasta matoja.

Keskikesää kohti kasvu on kasvanut ja valo on lisääntynyt. Pellolla se on ollut kuin suurta uloshengitystä. 30.6. on myös viimeinen aika virallisesti kylvää pellolle mitään. Oikein hyvää yötöntä yötä ja kasvun keskipäivää!

Maan muokkausta

Auringon valoa ja lämpöä on onneksi riittänyt, savimaa on pikkuhiljaa kuivunut. Pellolla ollaan siivottu talvea pois ja tehty tilaa uudelle kasvulle. Savimaan kanssa alkuun lähtö on viipyilevää ja liian aikansin ei kannata mennä, muuten on odotettavissa saviveistosta kuohkean maan sijaan. Onneksi syksyllä savimaa kynnettiin, jolloin roudan olisi mahdollista myös savimaan rakennetta murustaa. Osa kiitos kynnöstä kuuluu osuuskuntalaisellemme Karlssonille. Traktori on vihdoin päässyt pellolle äes perässään muokkaamaan maahan ilmaa ja lämpöä. Sillä nyt on aika tehdä siemenelle hyvä maa, jossa on oikeassa suhteessa ilmaa, lämpöä, vettä ja maata. Sitten tarvitaan vielä eläinkunnan tuottamaa kompostoitua lantaa ja hieman kalkkia perään niin kylvöpenkin resepti alkaa olla valmis. Omalla pellollahan kasvun voimaa riittää ja kestorikkakasvitilanne on huomattava, joten ennen istutusta meidän pitää vielä haravoida juolavehnän juuret ja isoimmat savipaakut penkeistä. Kyllä omien taimien kotipenkkien teko vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja huolenpitoa.

Keskiviikkona 8.5. omat varhaisperunat eli timot istutettiin Nykullan lohkolle, joka oli kaalimaa viime kesänä. Siiklit ovat Toivon tilan idättämössä vielä vuoroaan odottamassa. Helatorstaina pääsivät ensimmäiset salaatit maahan biokalvoon, joka torjuu penkin rikkakilpailijoita. Ensimmäiset 320 kappaletta omia salaatteja pääsivät kasvamaan juhannussatoa varten, jolloin ne ovat valmiita lähtemään pellolta kohti osuuskuntalaisten koteja. Se on juhlavaa, kun ensimmäiset taimet pääsevät maahan kaiken alkujärjestelyn ja maan muokkauksen jälkeen.

Myös kasvihuoneen muovitus on edennyt. Nyt on enää ovet tekemättä. Sipulimme ovat matkanneet matkahuollossa viikon, mutta toivottavasti perjantaiksi pääsevät omalle pellolle istutettavaksi. Maan muokkaus etenee omalla painollaan ilmojen niin suodessa, siemen kuori pääsee rikkoutumaan lämmön yhtyessä sopivaan kosteuteen ja uusi elämä versomaan kohti valoa. Onnea kasvukauden 2013 kasvulle!

Osuuskunnan kasvihuoneen osien rakennus Toivon biodynaamisella maatilalla

Terve! Olen puutarhuri Tuomas Heinämäki ja yksi kesän 2012 viljelijöistä (30 h/viikko) Omapelto hankkeessa Vantaalla. Tiistaina 3.4.12. lähdin Heinolaan Toivon biodynaamiselle maatilalle rakentamaan Herttoniemen ruokaosuuskunnalle tulevia kasvihuoneen osia. Kasvihuone tulee olemaan n. 100 m² kokoinen ja se pystytetään kesän aikana Vantaan peltojen läheisyyteen Mustoseen. Mustonen on 3000 m² kokoinen puutarhatila, jonne on tarkoitus rakentaa hyötypuutarha osuuskunnalle. Hyötypuutarhaan tulee kasvihuoneen lisäksi salaatit, yrtit, kurpitsat, maa-artisokat, marjapensaita ja hedelmäpuita.

Puurimat liimattiin ja ruuvattiin kiinni toisiinsa.Valmiiksi sahatut puurimat   pingotettiin puristimilla muottiin.

Ruokaosuuskunnan kasvihuoneen kaaret, tuuletusluukut ja ovet odottavat Toivon tilalla pystytystä. Mustosen puutarhan tulee kuivua kunnolla ennen kuin maa-aineet päästään sekoittamaan ja levittämään. Tämän jälkeen alkaa viherrakennus ja kasvihuoneen pystytys. Katsotaan saadaanko sinne loppukesäksi jo omat kurkut, tomaatit ja basilikat vai meneekö kasvihuoneen hyötykäyttö vasta keväälle 2013, jolloin se toimii osuuskunnan omana taimikasvatushuoneena.