Euroopan 3. kumppanuusmaatalous-tapaaminen

Kumppanuusmaatalousaktiiveja yli 20 eri Euroopan maasta kokoontui viikonloppuna Ostravassa, Tsekeissä kolmannessa eurooppalaisessa kumppanuusmaataloustapaamisessa. Kolmen päivän aikana käytiin läpi viimeisen parin vuoden saavutukset, keskusteltiin ajankohtaisista haasteista, jaettiin kokemuksia ja tavattiin uusia sekä vanhoja ystäviä kumppanuusmaatalouden kentältä.

Kokouksessa esiteltiin pitkän kollektiivisen, eri maissa tapahtuneen työskentelyn tuloksena syntynyt kumppanuusmaatalousjulistus. Kumppanuusmaatalous ja vaihtoehtoiset ruoan tuotannon ja kuluttamisen tavat kasvattavat suosiotaan voimakkaasti, ja kääntöpuolena on sellaisten toimijoiden tulo kentälle, jotka eivät kunnioita kumppanuusmaatalouden periaatteita. Kasvavan liikkeen haasteena on löytää yhteiset periaatteet ja identiteetti, osittain suojelemaan liikettä ja tekemään eron esimerkiksi kaupalliselta pohjalta toimiviin, hyvinkin isoihin vaihtoehtoisiin ruoka-alan toimijoihin. Julistus sanoittaa nämä eurooppalaisen liikkeen yhteiset periaatteet. Hyvin selkeänä viestinä on kuitenkin, että kumppanuusmaatalousprojektit ovat, ja saavat olla, hyvin monimuotoisia ja että kumppanuusmaatalous kehittyy koko ajan. "Like a garden, CSA is dynamic".

Keskustelutyöpajat nostivat esiin ajankohtaisia teemoja kumppanuusmaatalouden kentältä. Kiinnostavia teemoja olivat esimerkiksi ulkopuolisen luomusertifioinnin vaihtoehdoksi kehitelty kuluttajia osallistava Participatory Guarantee System, viljelymaan saatavuuteen liittyvät isot kysymykset sekä kumppanuusmaatalouden mahdollisuudet Eurooppaan tulevien pakolaisten ruokasuvereniteetin tukemisessa, mistä keskusteltiin kreikkalaisten osallistujien johdolla. Viljelijöiden työpajassa pohdittiin, miten kumppanuusmaataloudella voisi saada ympärivuotisen elannon. Pääasioiksi taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi nousivat teemat: suunnittelu, budjetointi, yhteistyö muiden CSA-tilojen kanssa, yhteisön potentiaalin hyödyntäminen, ison kaupungin läheisyys, mainostaminen, houkuttelevan sosiaalisen tilan luominen, talkootunnit maksun lisäksi sekä hyvä meininki. Sini järjesti työpajan vähävaraisten kuluttajien osallistamisesta kumppanuusmaatalouteen, mikä myös veti väkeä ja tuotti eloisaa keskustelua. Ruokaosuuskunnan solidaarisuusosuuskokeilu herätti paljon mielenkiintoa ja positiivisia kommentteja.

Osallistuminen tapahtumaan toi taas muistutuksen siitä, että olemme osa jotakin suurempaa. Kumppanuusmaatalous on osa ruokasuvereniteettiliikettä, jossa ihmiset yhdessä ottavat takaisin valtaa ruokajärjestelmässä. Leppoisat sunnuntaitalkoot ja vihreistä koreista noukitut mutaiset juurekset ovat myös poliittinen teko. Kuten kumppanuusmaatalousjulistuksessa sanotaan: food is too important to be treated as a commodity.

Teksti ja kuvat: Sini Forssell & Heidi Hovi

Kaupunkilaisten oma pelto on osa laajaa kansainvälistä liikettä

Kirjoittanut: Sini Forssell

Osallistuin kuun vaihteessa Kaupunkilaisten oman pellon edustajana Urgenci-verkoston järjestämään Euroopan kumppanuusmaataloustapaamiseen Villarceaux’ssa Ranskassa. Kolmipäiväisessä tapaamisessa oli mukana noin 90 ihmistä 19 eri maasta, edustaen erilaisia Community Supported Agriculture (CSA) – malleja ja muita vaihtoehtoisia ruoan tuottajien ja kuluttajien välisiä verkostoja.

Ohjelmassa oli tutustumista ja verkostoitumista, esityksiä, keskusteluja ja projektien suunnittelua. Ensimmäisena päivänä tutustuimme toisiimme ja eri eurooppalaisiin CSA-hankkeisiin posterisessiossa, jossa osallistujat esittelivät omia hankkeitaan ja paikallisia verkostojaan. Kaupunkilaisten oman pellon edustama yhteisöviljelymalli on yksi ilmentymä CSA:sta, kun taas joissain maissa yleisempi malli on paikallisen yhdistyksen koordinoima yhden tai useamman tuottajan ’tuotekori’, johon kuluttajat sitoutuvat etukäteismaksuin.

Toisen päivän ohjelmassa oli osallistujien itse järjestämiä keskustelutyöpajoja. Pidin itse työpajan yhteisöllisyyden ja yhteisen omistajuuden tunteen rakentamisesta CSA-hankkeissa. Viimeisenä päivänä aloitettiin keskusteluista inspiroituneina konkreettisia projekteja liittyen muun muassa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kuluttajakasvatukseen sekä CSA-hankkeiden väliseen tiedon ja kokemuksien jakamiseen ja koulutukseen. Lisäksi kokouksessa aloitettiin yhteisen eurooppalaisen kumppanuusmaatalousjulistuksen kirjoittaminen, tavoitteena tunnistaa keskeiset yhteiset arvot ja periaatteet.

Kokous osoitti, että ympäri Eurooppaa on huikeita ihmisiä jotka aikaa ja vaivaa säästämättä työskentelevät reilun, yhteisöllisen ja ekologisen ruoantuotannon puolesta. Euroopan kumppanuusmaataloushankkeissa on mukana arviolta 400 000 kuluttajaa ja 5000 tuottajaa. Kokouksessa tuli hyvin selväksi, että CSA ei ole mikä tahansa lähiruoan markkinointikanava. CSA:ssa keskiössä on nimenomaan yhteisöllisyys, osallistuminen ja keskinäinen tuki, olipa se sitten kuluttajien tuki tuottajille, tuottajien keskinäinen apu tai kuluttajien tuki toisille kuluttajille. Yksi paljon pohdittu aihe oli vähävaraisempien kuluttajien huomioiminen CSA-hankkeissa. Joissain verkostoissa on esimerkiksi käytössä solidaarisuusrahasto, jonka avulla tarjotaan tietty määrä edullisempia sato-osuuksia. Eri maiden osallistujat myös painottivat eri asioita. Joissakin maissa korostetaan tavoitteena nimenomaan pienviljelyn säilymistä, kun meillä Suomessa painotus on usein ollut kuluttajalähtöisemmissä teemoissa, kuten ruoan alkuperän tuntemisessa ja puhtaassa ruoassa. Koen näiden erojen olevan samalla osoitus siitä, miten monenlaisiin haasteisiin kumppanuusmaatalous voi tarjota ratkaisuja.

Matkan kustannuksissa meitä tukivat Maa- ja metsätalousministeriö sekä tapahtuman järjestäjä Urgenci – The International Network of Community Supported Agriculture. Kiitos!

Second European CSA Meeting

Second European CSA Meeting järjestetään Ranskassa 28.2.-2.3.2014

Yllä oleva juliste esittelee Suomen ensimmäisen kumppanuusmaatlous mallin eli Kaupunkilaisten oman pellon eurooppalaisille kumppaneille. Ruokaosuuskuntaa edustaa paikan päällä Sini Forssell.

Nyt alkaa kansainvälistyminen. Ja visio ystäväpellosta esim. Ranskassa alkaa taas elämään.